Kosmetiikkaa käytetään yhä enemmän ja sen myötä myös yhä useampi on saanut kokea ihollaan yllättävän, ei-toivotun reaktion, joka on saattanut ilmetä esimerkiksi ihon punoituksena ja kuumotuksena.
Moni olettaa kyseessä olleen allergisen reaktion ja jääkin siksi huolestuneena miettimään, mikä tuotteen ainesosa sen aiheutti.
Tosiasiassa kuitenkin vain hyvin pieni osa kosmetiikkatuotteiden aikaansaamista reaktioista on allergisia reaktioita ja suurin osa reaktioista on herkkyysreaktioita.
Näitä kahta ei ole aina helppoa erottaa toisistaan, mutta minusta on tärkeää tiedostaa, etteivät ne ole sama asia.
Tämän vuoksi halusinkin syventyä aiheeseen tarkemmin ja eritellä näiden kahden reaktion eroja. Tarkoitukseni ei ole tällä postauksella kuitenkaan näsäviisastella termien eroista ja toimia oikeiden termien käyttöä vaativana kielinatsina.
Ennemminkin haluan vain tuoda helpotusta siihen, että jos on joskus saanut jostakin kosmetiikkatuotteesta reaktion, ei se kuitenkaan välttämättä tarkoita, että on allerginen jollekin kosmetiikan ainesosalle ja joutuu lopun elämäänsä olemaan varpaillaan miettien, mikä ainesosa mahtoi olla kyseessä ja missä tuotteessa se tulee jälleen vastaan.
Lue myös: Kosmetiikkatuotteen ainesosaluettelon lukeminen
Mitä eroa on allergisella reaktiolla ja herkkyysreaktiolla?
Merkittävin ero allergisen reaktion ja herkkyysreaktion välillä on yleensä se, kuinka reaktio ilmenee.
Herkkyysreaktiossa on kyse ihoärsytyksestä ja se ilmenee nopeasti sillä alueella, jolla tuotetta on käytetty, eli joka on ollu kosketuksissa tuotteen kanssa.
Sain itse juuri joitakin viikkoja sitten ärsytysreaktion erään tuotemerkin kasvonaamiosta. Käytin kahta kasvonaamiota multimasking-tyylillä ja toinen niistä sai ihoni reagoimaan.
Naamio oli ollut kasvoillani kymmenisen minuuttia ja kun pesin sen pois näin välittömästi, että ihoni lehotti punoittavana juuri niillä alueilla, joilla olin naamiota käyttänyt. Tunsin ihon kuumottavan ja punoituksen rajat olivat melko tarkkapiirteiset.
Koska ärsytysreaktiossa on kuitenkin kyse siitä, että jokin itse tuotteessa ärsyttää ihoa, alkaa ärsytysreaktio vähitellen rauhoittua, kun ihokontakti tuotteen kanssa loppuu, eli yleensä kun tuote on pesty iholta pois.
Aina tämä ei tietysti tapahdu kovin nopeasti, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa käytin naamiota illalla, menin nukkumaan hieman punoittavalla naamalla ja aamulla herätessäni punoitus oli jo poissa.
Suurin osa kosmetiikan reaktioista onkin tavallisesti nimenomaan herkkyysreaktioita ja usein kyse voi jopa olla vain siitä, kuinka tuote on formuloitu, eli esimerkiksi millaisena pitoisuutena jokin ainesosa on siinä ollut. Myös ihon sen hetkinen kunto sekä tuotteen käyttötapa voivat vaikuttaa ärsytysreaktion muodostumiseen.
Jokin ainesosa ei siis välttämättä aiheuta käyttäjälle jokaisessa sitä sisältävässä tuotteessa samanlaista ärsytysreaktiota.
Voi olla, että jokin iholla pitkään oleva tuote, joka sisältää viisi prosenttia tiettyä ainesosaa voi ärsyttää omaa ihoa, mutta pienemmällä pitoisuudella tai poishuuhdottavassa tuotteessa käytettynä vastaavaa ei tapahdukaan. Voi myös olla, että jos ainesosa yhdistetään toisenlaisiin ainesosiin, ei se samanakaan pitoisuutena enää ärsytä ihoa.
Tämän vuoksi toisinaan voi siis olla haastavaa ellei jopa mahdotonta päästä kiinni siitä, mikä aiheutti itselleen herkkyysreaktion.
Lue myös: Kosmetiikan markkinointiväittämät – kuinka kosmetiikkaa saa markkinoida?
Allergiset reaktiot puolestaan ovat kosmetiikan kohdalla tyypillisesti viivästynyttä ihokosketusallergiaa. Tämä tarkoittaa, ettei allerginen reaktio välttämättä näy heti, vaan vasta tuntien tai yleensä päivän tai muutaman päivän viiveellä.
Välittömät allergiset reaktiot ovat kosmetiikan kohdalla paljon harvinaisempia kuin viivästynyt ihokosketusallergia. Välittömiä reaktioitakin voi kuitenkin olla ja tavallisesti niiden oireet näkyvät viimeistään puolen tunnin kuluessa. Jos reaktio on lievä, voi iholle tällöin esimerkiksi muodostua nokkosihottumaa eli kutisevia paukamia.
Kosmetiikan aikaansaamia, viivästyneen ihokosketusallergian oireita puolestaan ovat tyypillisesti ihottuma sekä ihon kutina, turvotus ja punoitus, näppylät ja vesirakkulat. Tyypillisimmät meikkeihin liittyvät allergiaoireet ovat silmänympärysihon punoitus, kutina ja turvotus sekä silmien kutina.
Allerginen reaktio eroaa herkkyysreaktiosta kuitenkin siinä, ettei se välttämättä rajoitu samalla tavalla vain sille alueelle, jolla tuotetta on käytetty. Usein allerginen reaktio kuitenkin näkyy sillä alueella, jolla tuotetta on käytetty.
Allergisessa reaktiossa hiusväri voi esimerkiksi saada kasvot ja silmät turpoamaan, vaikka hiusväriä ei tietenkään ole käyttänyt niillä. Samalla tavalla ruoka-aineallergia voi näkyä ihottumana sen jälkeen, kun on sisäisesti nauttinut jotain, mikä ei sovi itselleen.
Allergisen reaktion avuksi ei myöskään samalla tavalla välttämättä riitä, että altistus aiheuttajalle loppuu, sillä hyvin usein allerginen reaktio tulee kosmetiikan yhteydessä nimenomaan vasta myöhemmin, kun altistus on jo ohi. Tämän vuoksi allergian aiheuttajaa voikin välillä olla haastavaa keksiä ilman testejä.
Joskus allerginen reaktio voi kuitenkin olla jopa niin voimakas, että avuksi tarvitaan lääkettä. Joissakin tapauksissa oireet voivat kestää pitkäänkin, ellei niitä hoideta asianmukaisesti.
Herkkyysreaktion oireet voivat muistuttaa allergiaa, mutta eivät välttämättä kuitenkaa aina johdu allergiasta. Sekä allergisten että ei-allergisten reaktioiden yhteisnimenä käytetään usein termiä yliherkkyys.
Lue myös: Tämän vuoksi halvat perusvoiteet menestyvät testeissä jopa parhaiten
Mitä allergisessa reaktiossa tapahtuu?
Allergisessa reaktiossa tapahtumaketju alkaa, kun henkilö on tavalla tai toisella kosketuksissa allergiaa aiheuttavan ainesosan (eli allergeenin) kanssa, jota oma keho ei jostain syystä hyväksy.
Allergiassa keho tunnistaa juuri sen tietyn allergeenin, kokee sen syystä tai toisesta vihollisenaan ja hyökkää sitä vastaan. Tästä kehon näkyvästä (tai tuntuvasta) puolustusreaktiosta puhutaan allergiana.
Allergiat ovat aina yksilöllisiä, eli niissä immuunijärjestelmä reagoi jostain syystä voimakkaasti ainesosaan, joka ei sinänsä ole elimistölle vaarallinen ja voi olla muille samalle ainesosalle altistuneille ihmisille täysin harmiton. Allergiaa voikin siis kuvailla eräänlaiseksi immuunijärjestelmässä olevaksi ohjelmointivirheeksi, sillä immuunijärjestelmän perimmäinen tarkoitus on suojella kehoa haitallisilta bakteereilta, viruksilta ja loisilta.
Se, että joku muu siis kertoo saaneensa allergisen reaktion jostakin kosmetiikkatuotteesta ei tarkoita, että tuote itsessään olisi huono tai haitallinen – aivan kuten yksi voi syödä pähkinöitä ongelmitta ja toinen taas ei voi edes olla samassa tilassa avonaisen pähkinäpussin kanssa. Vika ei ole pähkinöissä.
Lievimmillään (ja kosmetiikan yhteydessä kaikkein tyypillisimmin) allergeenille altistumisesta seuraa tosiaan viivästynyt ihokosketusallergia, joka saa aikaan pienenä kutinana tuntuvaa ihottumaa muutamien päivien kuluessa siitä, kun allergeenin kanssa on ollut kosketuksissa. Yleisesti tästä puhutaan kosketusallergiana.
Joillakin allergian oireet näkyvät seuraavana päivänä, joillakin vasta viikon kuluttua. Esimerkiksi nikkeliallergia tai hajusteallergia voi ilmetä juuri näin. Aina oireet eivät tietenkään ole vain lieviä, vaan joskus myös voimakkaampia.
Tällainen allergiamuoto ei tosiaan saa aikaan välittömiä, hengenvaarallisia reaktioita eikä se aiheuta oireita hengityksessä. Tällaisen allergiamuodon kehittymisessä perintötekijöillä ei kuulemma ole merkitystä. Se, kuinka paljon allergiaa aiheuttavan aineen kanssa on tekemisissä voi kuitenkin vaikuttaa allergian puhkeamiseen.
Toisin kuin ravintoon, liittyy kosmetiikkaan huomattavasti harvemmin vakavia, välittömästi ilmeneviä allergisia reaktioita.
Toisaalta kuitenkin hiusvärien kohdalla moni on varmasti kuullut ja nähnytkin kauhutarinoita, joissa allergia on alkanut pienestä hiuspohjan kutinasta hiustenvärjäyksen yhteydessä ja kehittynyt esimerkiksi seuraavan yön aikana koko kasvot tunnistamattomaksi muuttaneeksi turvotukseksi. Hiusvärien aikaansaamaan allergiseen reaktioon on jopa kuoltu, eli se voi toki olla myös hyvinkin vaarallinen.
Lue myös: Voiko aurinkosuoja imeytyä verenkiertoon?
Mistä herkkyysreaktiossa on kyse?
Toisin kuin allergisessa reaktiossa, ei herkkyysreaktiossa immuunijärjestelmä ole ohjelmoitunut taistelemaan juuri jotain tiettyä ainesosaa vastaan, eli keho ei hyökkää puolustautumaan viholliselta samalla tavalla.
Herkkyysreaktiossa onkin kyse ihoärsytyksestä, jota syntyy, kun jokin tuote ei jostain syystä sovi omalle iholle. Yleensä kyse voi olla jonkin ainesosan pitoisuudesta ja ärsytys johtuu nimenomaan altistuksen määrästä.
Ärsytysreaktio tuntuu iholla ”epämiellyttävänä” tunteena ja iho saattaa esimerkiksi punoittaa ja kuumottaa, minkä lisäksi sitä voi kihelmöidä.
Tyypillisesti ärsytysoireet alkavat nopeasti tuotteen käytön tai levityksen jälkeen ja alkavat tosiaan helpottaa, kun altistus loppuu.
Joskus voi myös olla, että iho reagoi tuotteeseen yhdellä käyttökerralla, mutta seuraavalla kerralla jokin asia onkin eri tavalla eikä reaktiota tapahdu. Jos esimerkiksi iho on erilaisessa kunnossa, ihoa on hoidettu muuten eri tavalla tai jokin muu tekijä on muuttunut, ei reaktiota välttämättä tapahdu enää uudelleen.
Jos epäilee, että jokin tuote aiheuttaa lievän reaktion, voi tuotetta halutessaan kokeilla varovasti uudelleen pienellä ihoalueella vaikka viikon kuluttua varmistuakseen, että reaktion aiheuttaja oli juuri se tuote.
Mitä pitää tehdä, jos iho reagoi?
Jos iho reagoi nopeasti sen jälkeen, kun sille on levittänyt kosmetiikkaa, on kyseessä usein tosiaan ärsytysreaktio. Kun ärsyttävä ainesosa tai ainesosien yhdiste saadaan pois iholta, voi iho alkaa rauhoittua.
Ensimmäinen asia, mikä siis kannattaa tehdä, on pestä iho puhtaaksi vedellä.
Itse olen kokenut parhaaksi olla herkistysreaktioissa levittämättä iholleni mitään ja antaa ihon vain itsekseen rauhoittua. Toki jos iho on kuiva ja kiristelevä ja tuntuu, että sille on pakko levittää kosteusvoidetta, niin mahdollisimman yksinkertaista perusvoidetta voi yrittää käyttää iholla.
Itse olen kuitenkin yleensä kokenut parhaaksi antaa ihon itse korjata ja tasapainottaa itseään, eli en ole yrittänyt rauhoittaa tilannetta vaikkapa aloe vera -geelillä tai viileällä vedellä.
Jos yllättävä reaktio tulee viiveellä eikä kosmetiikkatuotteen poistaminen iholta vaikuta ollenkaan rauhoittavan tilannetta, voi iholla usein käyttää mietoa hydrokortisonivoidetta.
Tilannetta kannattaa kuitenkin aina arvioida kriittisellä silmällä ja jos reaktion oireet ovat vakavia, kanattaa aina ottaa yhteys lääkäriin, joka sitten ohjeistaa toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla.
Jos esimerkiksi hiusten värjäämisen jälkeen alkaa tuntea oireita, on aina parempi pelata varman päälle ja ottaa yhteys lääkäriin, sillä reaktio voi kärjistyä hyvinkin pahaksi.
Yleislääkäri voi antaa asiakkaalle lähetteen ihotautilääkärille, jonka kautta mahdollista kosmetiikka-allergiaa voidaan sitten alkaa selvittää iholle tehtävillä lappu- eli epikutaanitesteillä. Näillä testeillä testataan nimenomaan viivästynyttä kosketusallergiaa ja näin voidaan saada selville, millle nimenomaisille ainesosille henkilö on allerginen, jotta näitä ainesosia voidaan jatkossa välttää.
Varsinkin voimakkaan tai toistuvan allergisen reaktion syytä kannattaa lähteä selvittämään, jotta omasta elämästään voi ainakin yrittää tehdä helpompaa. Kosmetiikka-allergian testeistä voi lukea lisää täältä.
Kannattaako tuotteen myyjään, maahantuojaan tai valmistajaan olla yhteydessä?
Jos uskoo, että vakava reaktio (lääkehoitoa tai lääkärillä käyntiä vaativa) on nimenomaan kosmetiikkatuotteen aikaansaama, tulisi siitä aina ilmoittaa tuotteen myyjälle, maahantuojalle tai suoraan valmistajalle, joilla on velvollisuus raportoida asiasta eteenpäin Tukesille, joka valvoo Suomessa kosmetiikan turvallisuutta.
Tämä ei tarkoita, että tuotteen myyjä, maahantuoja tai valmistaja joutuisi asiasta ongelmiin, sillä yleensä itse tuotteessa ei ole mitään vikaa ja se voi olla täysin EU:n kosmetiikkalainsäädännön mukainen, vaikka joku onkin saanut siitä reaktion.
Eri maiden viranomaistahot keräävät kuitenkin EU:n kosmetiikkalainsäädännön mukaisesti tietoa vakavista, ei-toivotuista reaktioista, jotta EU:ssa voidaan tarvittaessa alkaa tehdä toimenpiteitä, mikäli esimerkiksi huomataan, että useasta eri maasta alkaa tulla ilmoituksia tuotteista, jotka sisältävät jotain tiettyä ainesosaa. Jälleenmyyjillä ja valmistajilla on siksi velvollisuus ilmoittaa näistä vakavista ei-toivotuista reaktioista Suomessa Tukesille.
Kosmetiikkatuotteen myyjä, maahantuoja tai valmistaja ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, jos asiakas saa tuotteesta allergisen reaktion, sillä itse tuotteessa ei tosiaan välttämättä ole mitään vikaa eikä vastaavaa reaktiota näin ollen automaattisesti synny, jos joku muu käyttää tuotetta.
Jos kyse on kuitenkin herkkyysreaktiosta, kannattaa minusta siitäkin ilmoittaa maahantuojalle tai suoraan valmistajalle, jos se on mahdollista. Näin maahantuojalla ja valmistajalla on mahdollisuus selvittää, onko liikkeellä kenties virheellinen tuote-erä, jossa on valmistusvirhe ja joka voi vaatia poisvetoa tai ainakin kerätä asiakkaiden kokemuksia ja kuulla, jos useampi asiakas reagoi tuotteeseen samoin.
Tällaiset reklamaatiot eivät ole turhaa valittamista, vaan tärkeää tietoa yrityksille. Sanomattakin kuitenkin varmasti selvää, että vaikka tilanne ei ole reaktion saaneelle ollenkaan mieluisa, tulee yhteydenotossa olla aina asiallinen. Mikään yritys ei valmista tahallaan tuotteita, jotka saisivat asiakkailla aikaan ei-toivottuja reaktioita.
Herkkyystilanteissakaan kosmetiikkatuotteen jälleenmyyjä ei usein voi kuitenkaan kuin pahoitella tilannetta eikä useinkaan ole kiinnostunut tarjoamaan mitään hyvitykseksi, sillä niin ikävältä kuin se kuulostaakin, ei herkkyysreaktio ole heidän vikansa.
Jos siis ostaa tavaratalosta kosteusvoiteen, joka saa aikaan reaktion, ei tavaratalo liiemmin liity asiaan mitenkään – aivan kuten ei ole ruokakaupan vika, jos asiakkaan ostama ananas saa kurkun kutiamaan, pavut laittavat pierettämään tai maitotuotteen ostajalla ilmenee laktoosi-intoleranssin oireita.
Vaikka itse tuotteessa ei välttämättä olisikaan vikaa (eli vaikkapa ystävä kokeili sitä eikä saanut mitään reaktiota), kannattaa terveiset reaktiosta silti välittää maahantuojalle tai valmistajalle, jotka hyötyvät kaikenlaisesta palautteesta tuotettaan koskien. Usein he tarjoavatkin mielellään pahoittelujen lisäksi hyvitykseksi myös muita yrityksen tuotteita.
Jos tuotteessa itsessään ei ole mitään vikaa ja se on täysin EU:n kosmetiikkalainsäädännön mukainen, mutta asiakas on saanut siitä reaktion, ei kosmetiikkatuotteen myyjä, jälleenmyyjä tai valmistaja ole velvollinen korvaamaan vaikkapa asiakkaan lääkärikuluja siitäkään huolimatta, ettei asiakas olisi koskaan ennen saanut reaktiota mistään kosmetiikasta.
EU:n kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että myynnissä on vain turvallisia tuotteita ja valmistajalla (tai maahantuojalla) on velvollisuus huolehtia tämän toteutumisesta. Kosmetiikan käyttö on kuitenkin muuten aina kuluttajan omalla vastuulla tapahtuvaa.
Kuka tahansa voi allergisoitua jollekin kosmetiikan ainesosalle koska tahansa ja lähes mikä tahansa tuote voi aiheuttaa jollekin asiakkaalle yllättäen herkkyysreaktion.
Lue myös: Kenellä on vastuu kosmetiikkatuotteesta?
Mitkä ainesosat kosmetiikassa aiheuttavat allergiaa?
Kun puhutaan kosmetiikka-allergiasta, tarkoitetaan kosketusallergiaa jollekin kosmetiikassa käytetylle ainesosalle. Kuulemma arviolta noin 10% väestöstä on kosmetiikka-allergisia.
Ei ole olemassa mitään yleistä sääntööä siitä, mitkä ainesosat aiheuttaisivat allergisia reaktioita tai herkistymistä ja kuka tahansa voi olla allerginen lähes mille vain ainesosalle siitä riippumatta, kuinka usein aineen on yleisesti todettu aiheuttavan allergiaa.
On kuitenkin olemassa tiettyjä kosmetiikan ainesosia, joille herkistytään useammin kuin muille kosmetiikan ainesosille. Useat näistä ainesosista ovat pienimolekyylisiä kemikaaleja.
Yleisimpiä allergian aiheuttajia ovat kosmetiikassa hajusteet, hiusvärit sekä formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet. Myös jotkin säilöntäaineet saattavat olla huonommin siedettyjä kuin toiset.
Kosmetiikan säilöntäaineista esimerkiksi parabeenit ovat suosittuja, sillä ne ovat vuosikymmenien kokemuksella erittäin hyvin siedettyjä. Kuluttajien parabeenipelon vuoksi moni valmistaja on kuitenkin alkanut käyttää muita säilöntäaineita, mikä puolestaan on saanut allergiat niitä kohtaan kasvamaan.
Rakennekynsien ja ripsienpidennyksien akrylaatit ovat nekin monia allergisoivia.
Koska hajusteallergiat ovat yleisiä, on EU listannut yleisimmät hajusteallergeenit ja tällä hetkellä listalta löytyy 26 ainetta. Nämä hajusteallergeenit voi katsoa esimerkiksi täältä.
Yleensä tuotteen yhteydessä riittää, että sen hajuste on merkitty ainesosaluetteloon termillä parfum, eli sen komponentteja ei tarvitse eritellä. Jos hajusteessa kuitenkin on jotain näistä erikseen listattuja ainesosia, täytyy ne eritellä ainesosaluetteloon, jotta kuluttaja tietää, voiko hän käyttää tuotetta. (Tämä pätee toki vain, mikäli niiden pitoisuudet ylittävät iholta pois huuhdeltavissa tuotteissa 0,01 % ja iholle jäävissä tuotteissa 0,001 %).
Näitä tuoksukomponentteja löytyy erityisesti luonnonkosmetiikassa käytettävistä eteerisistä öljyistä (eli ne ovat osa kompleksista eteeristä öljyä), minkä vuoksi varsinkin luonnonkosmetiikan tuotteissa on ainesosaluettelossa usein listattu näistä useita.
Haajusteallergiaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa tuoksuyliherkkyyteen. Hajusteallergia on ihottuman aiheuttava kosketusallergia, jonka aiheuttaa kosmetiikassa oleva hajuste. Tuoksuyliherkkyydessä on puolestaan kyse siitä, että reaktion saa aikaan itse tuoksu, jonka vaikutuksesta esimerkiksi alkaa särkeä päätä, yskittää tai ottamaan henkeen.
Lue myös: Tuoksu voi olla kosmetiikkatuotteen monimutkaisin ainesosa
Kuinka kosmetiikka-allergia kehittyy?
Allerginen herkistyminen tarkoittaa, että elimistö tunnistaa jonkin tietyn allergeenin ja alkaa pitää sitä haitallisena. Kun allergeeni seuraavan kerran joutuu iholle, voi allergeeninen reaktio laueta.
Kosmetiikka-allergia voi puhjeta täysin yllättäen, eli vaikka olisi vuosia käyttänyt samoja, aina minulle sopineita tuotteita. Allergia jotakin ainesosaa kohtaan voi kehittyä missä vaiheessa elämää tahansa ja aivan yhtäkkiä, eli jollekin ainesosalle on voinut altistua lukuisia kertoja ilman ongelmia, kunnes yhtäkkiä saakin siitä jopa hyvin vakavan reaktion.
Näin on monille käynyt esimerkiksi hiusvärien kanssa ja pelko juuri tästä reaktiosta oli minulle aikoinaan yksi suurimpia syitä siihen, että lopetin hiusteni värjäämisen tummiksi vuosikymmenen värjäyskierteen jälkeen.
Hiusväreissä tunnetuin allergisia reaktioita aiheuttava ainesosa on parafenyleenidiamiini eli PPD (ainesosaluettelossa nimellä p-Phenylenediamine), jota käytetään nimenomaan tummissa hiusväreissä. (Arkikielessä hiusten vaalennuksestakin puhutaan usein hiusten värjäämisenä, mutta teknisesti nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.)
Ongelmallista on, että toistaiseksi ainakaan sitä ei voida korvata millään muulla väriaineella, sillä mikään muu väriaine ei saa aikaan vastaavaa värjäystulosta. Siksi sen käyttö ja sallittu pitoisuus tuotteessa on säädelty tarkasti EU:n kosmetiikkalainsäädännössä. (Toki tarjolla on kestovärien lisäksi vain hiusten pinnalle asettuvia suoravärejä ja erilaisia kasvivärejä.)
Voi siis olla, että hiuksiaan värjää tummiksi vuosia tai jopa vuosikymmeniä ongelmitta, kunnes eräänä päivänä keho toteaa, että nyt riittää ja lopputuloksena on jopa hyvinkin hurja allerginen reaktio.
Kannattaa siis ainakin noudattaa suosituksia siitä, kuinka usein hiuksia värjää, eli toisin sanoen kuinka usein (tai mielellään harvoin) kehonsa altistaa hiusväreille.
Kaikki hiustenvärjäyksen jälkeiset oireet on myös tärkeää ottaa vakavasti, sillä vaikka ne eivät olisi voimakkaita juuri sillä kerralla, voivat ne olla sellaisia seuraavalla kerralla. Ei siis kannata ajatella, että ”minun hiuspohjani nyt aina kutisee värjäyksen jälkeen” ja olla ottamatta asiaa tosissaan. Tavallisesti heti värjätessä tuntuva päänahan kutina ja nipistely on kuitenkin ”vain” ihoärsytystä.
Ihokosketusallergia on usein pysyvä, eli kun sen on saanut, on se riesana tavallisesti lopun elämää ja ainoa ratkaisu on vältellä allergeenia.
Lue myös: Näin itseruskettavat tuotteet keksittiin
