Kosmetiikkabloggaajana törmään aina välillä hyvinkin tuomitseviin kommentteihin koskien käyttämäni kosmetiikan muodostamaa jätemäärää. Koen, että aiheesta on syytä avata keskustelua, sillä uskoisin, että meistä itse kullakin on hieman pohdittavaa asian suhteen.
Varsinkin kangasnaamioita esitellessäni olen saanut usein kuulla kauhistelevaa pohdintaa siitä, miten hirveästi niistä tulee jätettä, mikä toki pitää paikkansa. Haluaisin kuitenkin tuoda asiaan esiin myös toisen näkökannan, mikä asettaa asiaan hieman mittasuhteita.
Jos olisin kiireistä elämää elävä lifestyle-bloggaaja ja kertoisin, että nappaan päivittäin välipalana purkillisen rahkaa ja energiapatukan, ei kukaan taatusti alkaisi taivastella niiden tuottamaa jätteen määrää, sillä on yleisesti hyväksyttävää kuluttaa pakattuja elintarvikkeita.
En tee itse noin, mutta se sama lifestylebloggaaja, jonka toimintaperiaate on hyväksyttävä eikä aiheuta yleistä mietintää tuottaa valinnallaan viikoittain enemmän jätettä kuin esimerkiksi kangasnaamioni tuottavat. Miksi hänen toimintaansa ei kyseenalaisteta? Miksei hän voi purkittaa litran rahkapakkausta pestäviin rasioihin tai pakata rasiaansa evääksi jotain, mistä ei synny yhtä paljon pakkausjätettä kuin yksittäispakatuista energiapatukoista?
Harva alkaa miettiä, että lajitteleekohan se sama bloggaaja ne syömiensä ruokien pakkaukset varmasti oikein. Ai ups, menikö se energiapatukan käärepaperi taas kiiressä siihen ohimennen bongattuun sekajäteroskikseen tai eikö työpöydän vieressä ollut kuin yksi roskis, johon kaikki oli taas nopeaa heittää asiaa ajattelematta?
Minun kosmetiikkapakkauksilleni ei käy noin, sillä minulle kierrätys on itsestäänselvä asia. Asun talonyhtiössä, jossa on noin 15 asuntoa ja pihallamme on biojäteastian lisäksi tasan yksi tavallisen kokoinen roskalaatikko, joka tyhjennetään kerran viikossa. Tuo laatikko on tarkoitettu tiukasti vain sekajätteelle, joka Ruotsissa usein poltetaan energian tuottamiseksi. (Ruotsissa on jopa hieman ”pulaa jätteestä”, sillä kaikki kierrätetään niin hyvin, kuten esimerkiksi tästä artikkelista voi lukea.)
Kaiken lopun jätteen keräämme kotona erilaisiin kasseihin/laatikkoihin, jotka kannamme kävellen reilun 5 minuutin kävelymatkan päähän kierrätyspisteelle (emme omista autoa). Tuolta kierrätyspisteeltä löytyy paitsi lasin, metallin ja paperin keräys myös pahvin ja muovin keräyslaatikot, joille useat muutkin alueella asuvat tuovat roskansa, sillä ruotsalaisille kierrätys vaikuttaa olevan yleinen itsestäänselvyys.
Kierrätyspiste ei sijaitse kätevällä sijainnilla ja sinne on suorastaan ärsyttävää mennä (varsinkin kädet täynnä kasseja ja/tai laatikoita), joten pyrimme parhaamme mukaan minimoimaan esimerkiksi käyttämämme muovin ja pahvin määrän, jotta voisimme kantaa pisteelle tavaraa vaikka vain kerran kuussa yhden kävelyreissun verran. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi kauppakassiemme sisällössä (sekä itse kauppakasseissamme).
Kun kierrätystilanne on tämä, tulee väkisinkin miettineeksi, kuinka paljon jätettä tuottaa, sillä sen kaiken määrää voi ihastella päivittäin omassa komerossaan. Kaikki aina sanovat, että tuottamansa jätteen määrän näkeminen omalla takapihallaan saisi monet varmasti kauhistumaan, mutta meillä tilanne on oikeasti melko lailla juurikin se. Minulla jokainen kangasnaamiopakkaus menee silti kiltisti muovin keräykseen ja jokainen kosmetiikkapakkaus lajitellaan oikein, mutta en todellakaan voi olla sokea niiden yhdessä muodostamalle jätemäärälle.
Minulle tuottaakin suuria vaikeuksia ymmärtää, miksi on ok ostaa joka viikko pussillinen kääreisiin kiedottuja Dumle-karkkeja, herkutella sipsipussilla ja ostaa sen kylkeen vielä pari muovipurkkiin pakattua kermaviiliä ja niihin pari pussia dippiä, mutta niitä mussutellessa kirjoitella nettiin, kuinka pahasta jonkun kosmetiikan kulutus maailmalle on ja kuinka paljon siitä syntyy ”turhaa jätettä”? (Ja pahimmillaan ajaa sitten vielä seuraavana aamuna omalla autolla töihin ”koska täältä kaukaa on muuten niin hankalaa kulkea, mutta kun haluan asua täällä maalla”.)
Mikä kukaan muu on määrittelemään, mikä minun jätteestäni on turhaa? Miksi jonkun muun rahkapurkit, juotavat jogurtit, paahtoleipäpussit, karkkipaperit tai kätevästi käsilaukkuun mahtuvat purkkapaketit eivät sitten olisi turhaa ja tuomittavaa jätettä, mutta kosmetiikkapakkaukset ovat? Toki voin elää ilman kosmetiikkaani, mutta niin voivat kyllä muutkin elää ilman noita edellä mainittuja juttuja.
Tämän postauksen tarkoitus ei ole yrittää ostaa parempaa omaatuntoa itselleni perustelemalla, miksi juuri minun kosmetiikan kulutukseni on ok. Tämän postauksen tarkoitus on herättää ihmisiä miettimään muiden ihmisten valintojen sijaan niitä omia valintojaan.
Jos minulle sanottaisiin, että saan kuluttaa esimerkiksi muovijätettä kuukaudessa X määrän, tekisin tietoisia valintoja käyttämieni elintarvikkeiden suhteen ja nauttisin edelleen kosmetiikastani. Se, että minulta tulee kosmetiikkajätettä ei tarkoita, että tuottamani jätteen määrä olisi kuitenkaan yleisesti suurempi kuin keskivertoihmisellä. Jostain syystä moni kuitenkin tuntuu ajattelevan näin automaattisesti. Tosiasiassa jätettä voi jopa tulla vähemmän kuin monilla, mutta sitä vain tulee erilaisista asioista.
Minusta kosmetiikan kulutuksessa on tärkeää miettiä nimeomaan kierrätysnäkökulmaa ja uskon, että monilla voisi olla se suhteen tsemppaamista, sillä onhan vain niin helppoa heittää kaikki kosmetiikkajäte sekajätteeseen ja puolustautua sanomalla, ettei tiedä kun kukaan muu ei ole sitä heille opettanut. Ööh, miten olisi Google…?
En lähde väittämään, että oma kuluttamiseni olisi kaikessa esimerkillistä, sillä tottakai aina voi olla parempi ja fiksumpi, mutta haluaisin yrittää näyttää esimerkkiä edes siinä, että pyrin sentään miettimään näitä asioita omaa kokonaiskuvaa katsomalla sen sijaan, että van kauhistelisin muiden valintoja. Ehkä minulla ja sillä rahkapurkkeja sekä energiapatukoita kuluttavalla mimmillä onkin loppujen lopuksi ihan sama jätemäärä sitten kuitenkin kuukausitasolla?
Siitä asiasta olen toki monien yhtä mieltä, että esimerkiksi korealaisten ja japanilaisten kuluttajien tuottama jätteen määrä hirvittää minuakin. Molemmissa maissa vierailleena kauhistelen erityisesti elintarviketeollisuuden tuottamaan pakkausjätteen määrä enkä voi kuin toivoa, että sen kierrätykseen satsataan ja pakkausmateriaaleihin ja -tapoihinkiinnitetään huomiota.
Jos joku siis edelleen kauhistelee vaikkapa juuri minun kangasnaamioideni tuottamaa jätteen määrää toivon, että jokainen keskittyisi mielummin tarkastelemaan oman taloutensa kokonaisjätteen määrää ja sen oikeaoppista lajittelua. Minulla itselläni on nimittäin rehellisesti sanottuna varsin hyvä omatunto sen asian kanssa, minkä vuoksi en näe kosmetiikkapakkauksiani suurena ongelmana.
Kuinka paljon te mietitte ja ihan oikeasti toteutatte jätteidenne lajittelua?
Hyvä kirjoitus!
Kiitos! 🙂
En ole aiemmin miettinyt sun kierrätysasioita laisinkaan 😀 Mutta tämä kirjoitus sai todellakin miettimään omia muoviroskiani, joita kertyy ihan törkeästi ja nimenomaan elintarvikkeista. Hyvä kirjoitus 🙂
Hyvä vain, etteivät roskani ole mietityttäneet, sillä niinhän sen kuuluisikin olla. 🙂 Kiva kuitenkin, että postaus sai miettimään omia roskia jatkossa, itsekin tätä kirjoittaessa aloin miettiä omiani yhä enemmän. 🙂
Loppujen lopuksi kosmetiikasta kertyy aika vähän jätettä, sillä suurin osa tuoteryhmän tavaroista ei ole kertakäyttöpakattua/-tavaraa 🙂 Sen sijaan on oikeaoppinen lajittelu KAIKESSA tavarassa on tärkeämpää, juuri niinkuin kirjoititkin 🙂 Meidän taloyhtiössä on myös sama; yksi iso jäteastia ja bioastia ja kyllä muakin risoo viedä pahvit, pullot, lasit ja metallit kylälle, mut minkäs teet kun oot orientoinut mahdollisimman hyvään kierrätykseen 🙂 Parempikin voisin siinä olla, mutta yritän hoitaa oman osuuteni kierrättämisestä niin hyvin kuin pystyn
Tuo on totta! Se sama määrä, mitä siitä yhdestä kuukausia kestävästä kosmetiikkapurkista tulee jätettä on usein sama tai jopa vähemmän kuin mitä yhdestä kiireessä huitaistusta valmisruokapakkauksesta tulee. Toki pieniinkin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota, mutta uskon, että parempi lopputulos tulee, kun keskittyy kokonaiskuvaan eikä tosiaan taivastele asiaa vain kosmetiikan kannalta unohtaen, mistä suurin osa monien jätteistä usein oikeasti kertyy. 🙂
Erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä aihe! Huomaan omalla kohdallani kauhistelevani omassa jätteissäni juuri kosmejätettä. Vaikka samaan aikaan juuri ruokapakkauksista tulee päivittäin järkyttävät määrät muovia. 🙁 Olen alkanut miettiä kosmetiikassa erityisesti mikromuovien käyttöä ja se jos joku ahdistaa. Kuten aiemmin pohdin, niin vaikkapa glitterin käyttö on jäänyt mulla minimiin, koska se vasta hankalaa jätettä onkin! Samoin kuorinnoissa panostan siihen, että rakeet ovat biohajoavia.
Anyway, tässä tekstissäsi onkin loistava pointti; jokaisen olisi ensisijaista miettiä OMIA jätteitään, ei muiden. Omien jätteiden määrään ja kierrätykseen on aika paljon helpompi vaikuttaa.
Minusta on ollut mukavaa, että yhä useampi yrityskin on alkanut kiinnittää huomiota mikromuovien käyttöön kuorintatuotteissa! 🙂
Itsekkin olen monesti kauhistellut kosmetiikan paketointi materiaaleja,monesti kun voi olla niin,että esim.kosteusvoide on tukevassa pahvipidikkeessä joka on pahvi laatikossa ja laatikon päällä vielä muovi, ja joissain tuubi versioissa on vielä ollut korkin ympärillä oma muovi varmistamassa korkin kiinni pysymisen. Että kyllähän kosmetiikkaa pakataan aika paljon jätteitä miettimättä,mutta vertailuna keskiverto kasvovoide käytössäni kestää 3-6kk, eli kuitenkaan tätä jätemäärää ei tule kovin usein. Vertailuna ruokien pakkaukset on erittäin hyvä esimerkki, pahin pakkaus hirviö ehkä ikinä on neljän maun pussitee lajitelmat!miettikääpä, tee on pakattu omaan kangas tai jopa muoviseen pussiinsa,sen päällä on paperinen”pussi/hylsy”,ja erimakuiset kun ovat samassa lootassa ne on vielä kääritty erillisiin muoveihin,nämä pakattu teelaatikkoon joka on kääritty vielä kerran muoviin!siinä vasta paketoinnin lahja maailmalle,yksi hyvä syy miksi käytän irtoteetä! Toinen mitä moni nainen ei ajattele on ihan perus kuukautis siteet ja tamponit,kukin tietää kuinka moneen muovikerrokseen nekin on pakattu ja on muovia jo ihan siteessä itsessäänkin,etenkin tamponit joissa on asetin ovat varsinaisia jätekuormittajia pakkauksiensa vuoksi. Mietin usein miksi edes enään myydään näitä muoviversioita kun markkinoilla on useampia eri merkkisiä täysin biohajoavia terveys siteitä biohajoavissa pakkauksissa. Valitettavasti itsekkin tulee silti tuotettua monenlaista jätettä, mutta pienillä valinnoilla pyrin edes vähän vähentämään sitä. Mutta hyvä muistutus kyllä, että ei se kosmetiikka ole ainoa paha tässä maailmassa!
Kosmetiikkapakkausten pakkausmateriaalin määrä on muuten todella mielenkiintoinen aihe! Kun työskentelin myyjänä oli mielenkiintoista huomata jatkuvasti osan asiakkaista kommentoidessa pakkausjätteen määrää ja toisen puolen taas naputtaessa, että ”en kyllä halua ostaa tätä kun ei tässä ole mitään muoveja päällä, miksei tätäkin ole voitu pakata paremmin”. Kosmetiikkateollisuudessa niillä turhilla muovipäällysteillä taataan ihmisten mielenrauhaa avaamattoman pakkauksen todisteeksi, mutta allekirjoitan täysin, että ne ovat aivan turhia ja jos ihmiset vain lakkaisivat availemasta kaupassa pakkauksia ei niitäkään tarvittaisi.
Kuukautissiteet ja tampoonit ovat kyllä itsessään tosiaan valtavasti jätettä tuottava asia ja tunnen itse niistä hieman huonoa omaatuntoa. Olen kokeillut kuukautiskuppia, sillä se olisi parempi vaihtoehto, mutta koin sen käytön aivan kamalaksi, joten sekin sitten jäi. Täytyykin itse alkaa kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota tuohon biohajoavuuteen, en ole edes ajatellut asiaa. Kiitos siis, että nostit aiheen esiin! 🙂
Oi, anna ihmeessä kuukautiskupille uusi mahdollisuus! Se mullisti itselläni kuukautisten ajan ihan täysin, mikään ei ole ollut miellyttävämpää ja helpompaa. Alkuun oli toki omat hankaluutensa, mutta oppi meni pian perille. En olisi koskaan uskonut tykästyväni kuppiin, koska paria vuotta aiemmin olimme nauraneet kavereiden kanssa vedet silmissä pelkälle ajatukselle.
Ensimmäinen kuppini oli Diva cup ja nyt käytössä on Lunette. Kuppeja on aika eri mallisia, omalle keholleni Diva oli ehkä pikkaisen parempi, Lunette on jotenkin ”pidempi”. Ja antenni kannattaa leikata aikalailla kokonaan pois.
Me käytimme kaksosilla kestovaippoja, osoittautui lopulta yllättävän helpoksi. Ehkä sillä olen ”ansainnut” muutaman kangasnaamion käyttämisen.
Joo, luin jostakin, että antenni kannattaa leikata aikalailla pois… Kun käytin kuppia ensimmäisen kerran se nousi itsesään päivän aikana jostain syystä niin ”ylös”, etten ylettänyt saamaan siitä millään otetta. Sain juuri ja juuri yletyttyä siihen jäljelle jättämääni parin sentin antenniin etusormen ja peukalon päillä, mutta kuppi oli niin saakelin tiukassa paikoillaan, että vaikka miten kiskoin, en saanut sitä liikahtamaankaan ja ote vain lipesi joka kerta ja sormiin ja ranteeseen tuli hirveä kramppi. 😀 Valehtelematta ähisin noin tunnin (asuin silloin yksin) yrittäen saada sen pois ja mietin jopa, että kuinka noloa olisi mennä seuraavana aamuna terveyskeskukseen pyytämään apua ennen kuin lopulta onnistuin pääsemään kupista eroon. Traumatisoiduin iäksi enkä usko, että enää toiste uskallan kokeilla sitä… 😀 😀
Kannattaa kuppia laittaessa päästää sinne vähän ilmaa sisään, niin alipaine ei pääse muodostumaan noin kovaksi. Ja kuppia poistaessa työntää sitä samalla lihaksilla alaspäin. 🙂 Mullakin kuppi mullisti maailman ja en ole 12 vuoteen käyttänyt mitään muuta. Nyt on käytössä Lunette ja pidän sen mallista eniten (olen testannut myös Divan ja jonkun, jonka nimi on unohtunut).
Ehkä sille kupille pitää nyt sitten vain uudelleen antaa mahdollisuus… Nyt sentään asun jonkun kanssa, joka voi sitten hätätilanteessa sen poistaa… 😀 😀
Hahhahaa, pystyn kuvittelemaan tilanteen olleen varsin haastava. 🙂 Voi olla, että joku muu malli sopisi sinulle paremmin, jos vielä rohkaistut kokeilemaan. Muutama mahdollinen vinkki: kupin käyttö on itsellä opettanut tunnistamaan entistä paremmin lantionpohjanlihakset: jos kuppi on päätynyt epätavallisen ylös, saan varsin hyvin painettua kupin alas lihaksilla. Ja kuppiin tulee alipaine: sen saa helpommin pois, jos taittaa reunaa niin, että ilmaa pääsee kupin yläpuolelle. Eli reunaa vähän irti kehosta, niin kuppi lähtee helpommin. Mutta jokainen valitsee itselleen sopivimman vaihtoehdon, olen vain itse todella tyytyväinen, kun rohkaistuin kuppia kokeilemaan.
On sille varmasti pakko antaa mahdollisuus uudelleen vielä! 😀 Ensimmäisellä (ja ainoalla…) kerralla ongelmana oli juurikin se, että kuppi oli noussut niin ylös että yletyin vain juuri ja juuri sormillani nappaamaan kiinni sen antenniin, josta ote kokoajan luisti enkä saanut otetta itse kupista, jotta olisin voinut painaa sitä kasaan ja saada alipainetta pois. Varmasti vain tekniikkakysymys, eli täytynee rohkaistua. 🙂
(Tätä kuppitarinaani on naurettu lähipiirissä moneen kertaan, sillä kukaan muu ei kuulemma ole törmännyt vastaavaan ongelmaan… 😀 )
Joo se on kyllä totta, että kosmetiikkaa välillä on välttämätöntäkin oaketoida melko monimutkaisesti niin kuljetuksen kyin tuon syyn takia,että voidaan taata tuotteen avaamattomuus. Onneksi moni merkki on älynnyt ns.sinetti tarrojen käytön,eli tuubia parhaimmillaan ei paketoida ollenkaan tai vain pahvi pakettiin ja tuubin korkki tai pahvipaketin kansi on suljettu sinetti tarralla,jolloin ehjä tarra takaa ettei pakettia ole avattu!
Ja tosiaan kannattaa tutustua noihin sidevaihtoehtoihin, itse tutustuin niihin oikeasti kun aloin saada allergisia reaktioita perinteisten merkkien tuotteista ja aloin tutkimaan kuinka paljon niihin tungetaan vaikka mitä hajunsyöjästä akryylipinnoitteisiin, ja kuukuppi ei vain itseltäni suju,mutta siis toki sinua ei ruotsissa asuvana varmaan lohduta mutta ihan suomalainen vuokkoset myy biohajoavia tuotteita,löytyy myös muitakin merkkejä joissa muovit on korvattu muistaakseen jollain maissikalvolla tms maatuvalla luonnon aineella,jolloin side ei päästä läpikään. Uskoisin että ruotsistakin löytyy omiansa. Muistan kun ekankerran prismassa bongasin nämä biohajoavat versiot jo vuosia sitten olin aivan varma että no nyt varmaan kaikki vaippoja myöten vaihtuvat biohajoaviin kerta sellaiset hienoudet on keksitty,väärässä olin ja edelleen mietin aina miten aina vaan samat muoviversiot porskuttavat menemään. Ehkä valmistus on sitten kalliimpaa,ja kyllä bio versiot maksavatkin hieman enemmän,mutta oikeasti vain hieman!
Tuo on totta, että fiksut sinettitarrat ovat jo paljon parempi juttu kuin koko pakkauksen muovitus ja paketointi. 🙂
Lupaan nyt seuraavalla kauppareissulla kartoittaa, mitä biohajoavia vaihtoehtoja täällä on tarjolla. Minulle on ihan ok maksaa niistä ihan vähän enemmän jos ovat parempi vaihtoehto ympäristölle. Todella hyvä, että toit tämän asian esiin. En olisi tosiaan itse edes alkanut miettiä tätä. 🙂
Biohajoavat siteet ovat kaunis idea, mutta huomauttaisin, että niitä EI saa laittaa biojätteeseen ainakaan Helsingin seudulla (HSY:n sivuilta voi etsiä biojäte-kohdasta). Muilla paikkakunnilla tulee varmistaa jätteenhuollolta. Omaan kompostiin niitä voi laittaa. Tietty biohajoavia ostettaessa pakkausmuovin voi laittaa biojätteeseen, onhan sekin jotain. Vuokkoset kuitenkin tekee työtä sen eteen, että biohajoavia siteitä saisi laittaa biojätteeseen.
Hyvä kirjoitus:) Jollei ukkelini olisi niin omistautunut jätteiden lajittelulle ja paneutunut kierrätykseen, olisin itse varmaan paljon huolettomampi ja ajattelemattomampi jätteiden lajittelun yms. suhteen, vaikka ne kuuluvat kyllä kaikkien tietää ja hallita. Tiedosta ei ainakaan ole pula. Meillä siis lajitellaan myös kaikki kosmetiikkajäte vimpan päälle, kiitos huushollin jäte-ekspertin:)
Meilläkin on mies niin omistautunut kierrätykselle, että täällä pysyy tiukka lajittelukuri yllä, vaikka itse saattaisin joskus olla vähän huolettomampi joissakin asioissa. 🙂
Todella erinomainen kirjoitus!
Oma jätteideni lajittelu on m u k a m a s hyvää, olen tunnollinen ja tarkka siinä, mutta tiedostan toimivani kuitenkin väärin! Eli todellisuudessa olen huono lajittelija ja toteuttaja 🙁 Meillä on muutamia eri vaihtoehtoja taloyhtiön pihalla, käytän niistä suurinta osaa (paperi, pahvi, paristot ja seka). Mutta esim. peltipurkit laitan sekajätteeseen vaikka sille olisi oma keräysastia, syynä se, että mulla tulee niitä purkkeja niin harvoin(eli laiskuus syynä). Jos söisin vaikka ananasta peltipurkista päivittäin tai edes viikoittain, mitä ilmeisimmin keräisin purkit erikseen.
Myöskään muovijätettä en kerää erikseen, keräyspiste n.kilometrin päässä, eli ei varsinaisesti este, eli taas laiskuus syynä.
Ja sitten kosmetiikka, esim. kynsilakkapullot laitan sekajätteeseen 🙁 En tiedä edes missä lähin ongelmajätteen keräys on, saisin kyllä selville toki 🙂 Ja sijainti lienee parin bussimatkan päässä, joten taas syynä laiskuus, kun en lähde sinne kiikuttamaan kynsilakkoja ja muita yksittäisiä purnukoita.
Olen toki tyytyväinen, että lajittelen e d e s nämä muutamat lajikkeet, mutta p a l j on toki olisi parannettavaa.
Vaikka käytän ostoksien kuljetukseen muita kuin muovikasseja, niin muovia kertyy paljon. Onneksi täällä meillä ollaan hieman alettu kiinnittämään huomiota kaiken maailman pikkupusseihin, mutta kyllä kaupoissa silti näkee kuinka jotkut tarvitsevat niitä mitä erilaisempiin asioihin(muovitetut kurkut, maitotölkit, jauhopussit, jogurtit jne.).
Kukin tavallaan, monella paljon parannettavaa, itselläni myös kuten tullut jo todettua.
Minäkin myönnän, että minun tekisi usein mieli olla todella laiska juurikin esimerkiksi metallipurkkien lajittelun kanssa, sillä niitä tulee niin harvoin omasta käytöstä. Onneksi mieheni on todella tiukka lajittelun suhteen, joten en pääse itse antamaan tilaa laiskuudelle liiemmin. 😀
Metallipurkin kierrättämättä jättäminen on ehkä se huonoin asia mitä kierrätyksessä voi tehdä, metallista nimittäin pystytään hyödyntämään kierrätyksessä prosentualisesti isoin osa kuin mistään muusta materiaalista. Eli se yksikin ananaspurkki kannattaa kierrättää.
Hyvä kirjoitus ja monia hyviä pointteja!
Kiitos! 🙂
Itsekin lajittelen jätteet ja yritän vähentää jätettä jo ostoksia tehdessä. Minusta järkevintä on miettiä koko tuotteen elinkaarta eikä vain sitä mitä lopputuotteelle eli pakkaukselle tapahtuu. Tuotteen valmistus ja kuljetus kuluttaa materiaaleja ja energiaa sekä tuottaa jätettä myös. Esim. kynsilakan kohdalla tyhjä kynsilakkapullo on pienin ”ongelma” kun ajattelee tuotteen elinkaarta.
Täydellistä kuluttajaa ei tietenkään ole olemassa ja valintoja tehdessä on monia näkökulmia mitä haluaa priorisoida. Asun pk-seudulla ja kuljetusmatkoja ajatellen järkevintä olisi ostaa usein virolaisia elintarvikkeita, mutta mieluummin tuen kotimaista tuotantoa, vaikka ne olisivatkin vaikka Pohjois-Suomessa valmistettuja. Kosmetiikassa ostan pääasiassa luonnonkosmetiikkaa ja mieluiten kotimaista, mutta myös hinta vaikuttaa ja siksi useimmat tuotteet tällä hetkellä on jostain muualta jne.
Todella hyviä pointteja! 🙂
Hyvä pointti, enemmänhän sitä jätettä tulee tosiaan elintarvikkeista, joten siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota kuin vaikka meikkipakkauksiin. Itsekään en usein viitsi ostaa rahkoja tästä syystä :(. Kosmetiikkapuolella olen vaihtanut nestesaippuan palaasaippuaan, sitä kun menee sen verran paljon. Luonnonkosmetiikassa ärsyttävät liian pienet pakkaukset. Johtunee lyhyemmästä säilyvyydestä, mutta esim desin kasvoputsaripakkaukset tai kasvovedet.. Hohhoijaa..
Joo, tuo on tosiaan luonnonkosmetiikan hankaluus usein, että säilyvyyden puolesta on parempaa tehdä pienempiä pakkauksia, mutta jos tuotteita käyttää enemmän niin hieman epäkäytännöllistä ja kallista. :/
Erittäin hyvä kirjoitus.! Tätä itsekkin välillä pohtinut ja meilläkin kierrätetään kaikki mikä voidaan.
Kiva aihe minusta nostaa esiin ja herättää keskustelua. 🙂
Jätettä tulee todellakin monista eri paikoista, ja minusta jokaisen tulisi ensin ”katsastaa oma pesänsä” ennen kuin alkaa osoitella sormella muita 😛 Itsekin yritän vähentää turhaa jätettä, olen miettinyt että joidenkin kosmetiikkatuotteiden pakkaaminen moneen kertaan on ihan typerää – ensin on itse puteli, putelin päällä pahvirasia ja siihen vielä muovi, mitä järkeä? Jos halutaan varmistaa tuotteen avaamattomuus niin teipataan se niin ettei sitä saa ostamatta auki. Olenkin nähnyt joidenkin kauppojen tekevän tätä esim ripsivärien ja vastaavien tuotteiden kanssa. Ymmärrän toki pahvit esim sellaisten tuotteiden päällä jotka eivät saisi päästä kosketuksiin auringonvalon kanssa, jos pullo on läpinäkyvä jne. Senkin voisi tosin ratkaista läpinäkymättömillä pulloilla?
Tuohon Japanin ja Korean kuluttajien jätemäärään – en tiedä mihin osaan tarkalleen viittasit, mutta itsekin Japanissa useasti käyneenä olen kauhistellut miten jopa keksipaketin keksit voivat olla vielä erikseen yksittäispakattuja. Ainoa järkeenkäyvä peruste jonka olen tähän mennessä kuullut olisi että sikäläisen ilmankosteuden takia kaikki vähänkään herkempi pakataan todella, siis TODELLA hyvin, ettei hometta tms pääse muodostumaan. Monet kun tuntuvat olevan tarkkoja pöperöistään 😀
Olen kanssasi ihan samaa mieltä tuosta, että monet kosmetiikkatuotteet on ihan turhaan pakattu useaan kertaan ja ihan vain imagosyistä. Toisaalta kosmetiikan verkkokaupassa työskennellessä näen usein myös asiakkailta tulleita viestejä, joissa usein oikein varmistellaan, että onhan joku tuote nyt oikeasti ok käyttää kun sen päällä ei ole mitään muoveja, eli asiakkaat tahtovat niitä jopa niille tuotteille, joita ei myydä ympäristössä, jossa toiset asiakkaat voisivat niitä availla. Joku pieni sinetti varmaan olisi lähes jokaisen tuotteen kohdalla se paras valinta mielenrauhan takaamisen ja ympäristönäkökulman kompromissina.
Tuo on totta, että todella monet elintarvikkeet (kuten esimerkiksi nuo mainitsemasi keksit) ovat todella hyvin pakattuja siellä. Ehkä syy on tosiaan juuri tuossa säilyvyyden takaamisessa ettei sitten vastaavasti syntyisi turhaa jätettä pilaantuneiden tuotteiden vuoksi.
Mä tunnustan, laitetaan vielä suurin osa sekajätteeseen. Mutta joitakin valintoja ollaan koitettu tehdä (kissanruoka tölkit vaihtuneet tetroihin ja palasaippuaa kokeiltu). Pitäis perehtyä paremmin mitä kaikkea vois helposti kerätä erilleen pienissäkin tiloissa.
Kiitos ravistelusta 🙂 ja harmi jos joku sinulle valittaa roskista.
Minusta tämä on hyvä aihe herättää keskustelua ja miettimistä jokaiselle. Toisaalta on myös hyvä, että jotkut ovat tästä naputtaneet ja kommentoineet asiaa, sillä sen seurauksena asiasta syntyy keskustelua ja alan itsekin kiinnittää asiaan ehkä vielä enemmän huomiota. 🙂
Elämässä on hyvin asiat jos on mielenkiintoa nillittää MUIDEN tekemästä jätemäärästä 😀 Jätteiden lajittelu on tätäpäivää ja itsestään selvä asia, pienet lapsetkin osaavat sen tehdä. Nostit hyvien esiin tuon rahkapurkki armeijan, enpä tosiaan ole kuullut parkumista niistä missään.
Kosmetiikan pakkaaminen on hygienia kysymys ja on utopiaa että ihmiset eivät availisi pakkauksia. Tiukka pakkaus vähentää sitä hävikkiä mikä syntyy kun avatut myyntipakkaukset joudutaan kaupoissa hävittämään. Onkohan tässä taustalla väheksyntä tyyliin ”tyttöjen turha harrastus”. Jokainen mietti omia valintojaan ja tekee oman riskianalyysin siitä millaisena tämä pallo jälkipolville jätetään. Ja voihan sitä laittaa mittasuhteita kehiin, montako ripsiväri tuubia voi laittaa polttojätteeseen että ympäristövaikutus on sama kun esim. kierros F1 radalla…
Loistava vertaus tuohon formula-autoiluun! 🙂
Mulle lajittelu tuli osaksi päivärutiinia kun muutin ensimmäiseen omaan asuntooni kerrostaloon kaupunkiin. Siellä kierrättäminen oli tehty niin helpoksi kun oman talon pihalla oli oma astia biojätteelle, energiajätteelle, sekajätteelle, paperille ja pahville, metallille, lasille ja jopa paristoille. Ärsytystä taasen nosti suuresti kun ihmiset raahasivat näiden säiliöiden ympäristöön kaikkea vanhoista lastenrattaista patjoihin.
Nyt kuukausi sitten muutettiin maalle ja täytyi miettiä kierrätys uudestaan. Kompostori biojätteelle hommattiin heti. Metallin ja lasin sekä paperit ja pahvit saa näppärästi jätettyä kauppareissun yhteydessä kierrätyspisteeseen. Kaikkein puistattavin kommentti oli kun puolison äiti totesi muutettuamme edellisen asukkaan valtavan jäteastian nähtyään että nyt pääsette paljon helpommalla kun kaikki roskat voi heittää samaan astiaan. Öööö ei todellakaan!
On kyllä ihanaa, että edes kaupungeissa lajittelusta yritetään tehdä helpompaa. Voin vain kuvitella, miten ongelmallista lajittelu on hieman syrjäisemmällä seudulla joten on todella upeaa, että näette asian eteen sen verran vaivaa, että yhdistätte sen kauppareissun yhteyteen ettekä vain tyydy heittämään kaikkea sekajätteeseen ja menemään helpoimman kautta. 🙂
Vähän vastaavaa olen miettinyt rahan/tupakan/herkkujen suhteen. Itse en polta enkä halua että muut polttaa sitä niin, että se häiritsee mua (esim naapuri polttaa parvekkeella ja savu tulee mun parvekkeella). Itse olen tuominnut ihmiset jotka toteavat että heillä ei oo rahaa, mutta silti aina jostain löytyy tupakkaan ja alkoholiin. Ite oon joutunu sokerikoukkuun, ja oon havahtunu siihen, että paljonko mulla oikeastaan menee rahaa herkkuihin. Meneeköhän saman verran kun muilla tupakkaan ja alkoholiin? Joten mitä minä olen tuomitsemaan niin kauan kun se savu ei tule mun nenään.
Niinhän se tosiaan on. Itsekin tulee ajateltua usein vastaavalla tavalla, mutta pitäisi tosiaan keskittyä siihen omaan kulutukseen muiden kulutuksen sijaan, vaikka huomaankin itsekin miettiväni töissä usein esimerkiksi sitä, kuinka ihmeen paljon rahaa kollegani käyttävät nuuskaan…. 🙂
Aloitin muovijätteen keräämisen. Toinen pussukka rosiskaapissa on muoville. Huljutan jauhelipaketin muovit astienpesuvedessä, ennen roskikseen laittoa. Muoviroskat meillä kuljetetaan autolla kaupanpihaan. Lähimmän kaupan pihassa on kattava kierrätyspiste. Meiltä on kauppaan 28km suuntaansa. Samoin kierrätän pahvit, lehdet, metallin, lasin…
Komposti on sit erikseen ja sinne biolaaniin meillä menee ruoka/kuorijätteet.
Kotipihassa on roskis, jonka jäteyhtiö käy kerrankuussa tyhjentämässä.
Lajittelun myötä tyhjennysvälin on voinut pidentää, kun roskia ei tule muovin kirrätyksen vuoksi tarpeeksi.
Kosmetiikassa olen itse vähentänyt (= en enään osta) niitä muovirae suihkareita/kuorintoja.
Muoviroskan määrä on häkellyttävän iso osa meidän jätteistä. Joka makkarapaketti, lihapaketti, perennantaimi, salaattipussukka,eläintenruuat on pakattu muoviin.
Ihmettelin tätä aihetta, hyvä aihe kuitenkin.
Todella hienoa, että jaksat nähdä tuon vaivan muovijätteiden kierrättämisen eteen! 🙂 Minusta tämä on tosiaan mielenkiintoinen aihe ottaa puheeksi, sillä kaikki eivät välttämättä kovin aktiivisesti ole edes ajatelleet kierrätysasioita ja tästä on mukavaa saada keskustelua aikaan ja kuulla muiden kierrätystavoista ja oppia itsekin lisää. 🙂
Hienoa, että käsittelet tätä aihetta, jätteiden lajitteluhan on yhteinen asiamme!
Tietääköhän monikaan, kynsilakka on jätteenä samaa settiä muiden maalien ja lakkojen kanssa, joten se ei ole sekajätettä? Oikea osoite vanhentuneelle tai pois heitettävälle kynsilakalle on vaarallisen jätteen, eli ongelmajätteen kierrätyspaikka.
Samaan paikkaan on vietävät myös hävitettävä kynsilakanpoistoaine, sillä se sisältää asetonia. Vaarallista jätettä ovat myös permanenttiaineet, spray-hiuslakkojen ja suihkedeodoranttien jämät sekä hajuvedet. http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/kosmetiikan-kierratyksen-abc-lajittele-vanhat-meikit-oikein/5495802
Tästä kosmetiikkajätteen lajittelusta pitäisikin varmaan tehdä oma postauksensa! 🙂
Niin ja mitä kierrätykseen tulee, olen ihan hirveä natsi. Meillä on onneksi omassa roskakatoksessa ihan kaikki (poltettava sekajäte, muovi, paperi, pahvi, lasi, metalli), niin kierrättäminen on helppoa.
Minusta se on oikein hyvä aihe natseilulle. 🙂
Hyvä kirjoitus! Omalta osaltani olen miettinyt niin pitkälle kuin mahdollista. Kierrätän biojätteen, lasin, muovin, metallin, pahvin ja paperin. Paljon muuta jätettä ei sitten jääkään. Sekajäteastiamme tyhjennetään kerran kuussa yksinkertaisesti sen vuoksi, että harvempaa tyhjennysväliä ei ole kaupunkialueella saatavilla.
Ylimääräistä kaappitilaa kuitenkin on sen verran, että noiden kaikkien kerääminen erikseen on mahdollista. Ja kyllä se jonkin verran myös herättää näkemään, paljonko esim pahvi- ja muovijätettä oikeasti ”tuottaa”.
Mun mielestä Suomessa on kuitenkin tosi hyvin järjestetty kierrätys tänä päivänä. Erilaisia keräysastioita on melko tiuhaan, nykyään lähes jokaisen kaupan yhteydessä. Toki ne ovat usein sellaisia kauppoja, joihin kuljetaan autolla. Ydinkeskustassa kierrätys puolestaan on pakosti usein taloyhtiön vastuulla. Niin kuin sen pitäisikin olla. Kuinka muuten autottomat keskusta-asukit olisi helposti motivoitavissa kierrättämään. Plus että hyötykäyttöön menevästä jätteestä käsittääkseni ihan maksetaan. Toki myös jäteastioiden tyhjentäminen maksaa, mutta pääsääntöisesti nämä kaksi kohtaavat siinä määrin, että tarkka kierrättäminen/lajittelu on taloyhtiöllekin melko mittava säästö. Lisäksi kauppojen on nykyään pakko vastaanottaa ja asianmukaisesti kierrättää niitä tuotteita, mitä myyvätkin. Ihan kodinkoneista paristoihin tai lamppuihin.
Jätehuollon sivuilla on kerrottu todella hyvin, mitä saa viedä ja minne ja useimmiten se on kuluttajalle vielä ilmaistakin. Lisäksi löytyy monia sivustoja, mistä voi vielä asian tarkistaa, esim http://www.lajitteluapuri.fi/etusivu. Että eivät ruotsalaiset nyt ihan hirvittävän ylivertaisia tämän asian suhteen ole. Jos Suomessa joku ontuu, on se pakosti ihmisten asenne. Kierrättäminen sinänsä on kyllä meilläkin tehty todella helpoksi.
Tuohon yksityisautoiluun on pakko sanoa, ettei se Suomessa useinkaan ole valintakysymys. Missään pk-seudun ulkopuolella ei ole sellaista julkista liikennettä, että ihmiset pääsisivät kattavasti liikkumaan töihin/harrastuksiin aina ja joka päivä. Kaikki eivät asu ja työskentele keskustassa ja liiku klo 08-18 välillä. Tai ainakin pelkän julkisen liikenteen varassa monen elämä (ainakin omani) kutistuisi aika pieniin ympyröihin. Moni harrastuspaikka sijaitsee vähän syrjemmässä ja useimpiin liittyy myös sellaista välineistöä, mitä ei bussissa voi kuljetella. Yksityisautoilu on kuitenkin todella raskaasti ja moninkertaisesti verotettua, että ehkä se osaltaan vähentää autoilijoiden syntitaakkaa. Toki autoilun suhteen pitäisi valtiohallinnon tehdä sellaisia linjauksia ja päätöksiä, että uusien / vähempipäästöisten tai esim sähkö/hybridi autojen ostaminen olisi taloudellisesti järkevää tai ylipäätään edes mahdollista suuremmalle ihmisjoukolle. Nykyisin se ei sitä ole.
Oletko varma tuosta japanilaisten jäteasioista? Mulla on jotenkin ollut sellainen käsitys, että siellä pyritään kierrättämään todella tarkkaan. Käsittääkseni Japanissa on jonkin näköinen monimutkainen systeemi, minkä mukaan tiettyjä jätteitä kerätään tiettyinä päivinä jne. Kuluttajat joutuvat lajittelemaan ja säilyttämään jätteitä kotonaan ja niitä saa viedä vain systeemin mukaisesti keräykseen… Voin olla väärässäkin.
(Ps.Sen kynsilakan voi laittaa ihan sekajätteeseen, kunhan kuivattaa sen ensin)
Kiitos hyvästä kommentista, joka piti sisällä paljon hyviä pointteja! 🙂
Suomessa on kierrätyksen kanssa tosiaan asiat varsin hyvällä mallilla kuten sanoitkin ja on loistavaa, että jätteiden lajitteluun on mahdollisuuksia. Tarkoitukseni ei ollut missään tapauksessa väheksyä suomalaisten kierrätystapoja vaan ainoastaan kertoa, kuinka omistautuneita ruotsalaiset asialle ovat. 🙂
En siis tiedä ollenkaan, kuinka esimerkiksi Japanissa jätteiden lajittelu tapahtuu, mutta aihe kiinnostaisi kovasti. Siellä käyneenä olen nähnyt vain, kuinka valtavasti pakkausjätettä tuotteista syntyy, mutta toivon tosiaan vain, että siellä myös kierrätetään hyvin. Toisaalta tuntuu kuitenkin hurjalta, että jätettä on lähtökohtaisesti niin paljon vaikka se kierrätettäisiinkin. Jos joku muu tietää tästä aiheesta enemmän niin kuulisin mielelläni! 🙂
En tarkoittanutkaan, että olisit väheksynyt suomalaisia:) Itse kyllä sen sijaan vähän väheksyn tässä asiassa. Kierrättäminen olisi aivan älyttömän helppoa ja silti on paljon ihmisiä, jotka eivät niin tee. Miksi? En pysty käsittämään. Ja vielä vähemmän sitä, että lastataan se vanha pesukone (tmv) yön pimeydessä peräkärryyn ja käydään salaa viemässä se jonnekin metsäautotien varteen! Mitä ihmettä?! Kun on kerran nähty se vaiva, että on hankittu auto/peräkärry käyttöön ja lastattu se rotisko, niin miksi ihmeessä sitä ei viedä samalla vaivalla, usein ilmaiseksi ja päivän valossa jonnekin asianmukaiseen paikkaan?!
Ehkä ainoa keino vaikuttaa suomalaisiin olisi tehdä kierrättämättömyydestä liian kallista… Ruotsalaiset taas puolestaan ovat omaksuneet asian omalla mutkattomalla tyylillään:) Tottakai! Tosin on meilläkin jonkun verran edistytty kai. Joskus maailmassa, ei-niin-monta-vuosikymmentä-sitten oli esim ihan normaalia mökillä laittaa roskapusseihin kiviä ja upottaa järveen…
En kyllä tiennyt, että ihmiset jaksavat huomautella sinulle kosmetiikkajätteestä. Mitä ihmettä? Kyllä kosmetiikka on silti varmasti monissa talouksissa melko pieni osa syntyvästä jätteestä.
Japanista löysin esim tälläisen: https://www.tofugu.com/japan/garbage-in-japan/
Asiaa! Itse kerrostalon unelmakierrätysroskakatoksesta (lasi, metalli, paperi, pahvi, ongelmajäte!) pois muuttaneena, pieneen asuntoyhtiöön jossa kierrätyksestä ei olla kuultukaan, on päivittäisten ostosten tekeminen muuttunut. Kun kaiken kierrättäminen on paljon hankalampaa, on helpompi tehdä ostopäätös sen mukaan miten tuote on pakattu. Ei yksittäispakattuja tuotteita meidän talouteen. 🙂
Kosmetiikkajätteestä en osaa olla sillä tavalla huolissani, mutta tekstiilijäte huolettaa. Se se on hankala kierrätettävä.
Tekstiilijäte on mielenkiintoinen aihe myös! En ole perehtynyt asiaan paljon, mutta yritän omalta osaltani olla ostamatta paljoa vaatteita, sillä minusta tuntuu hurjalta ajatukselta, kuinka paljon lähes kertakäyttöisiksi päätyviä vaatteita varsinkin täällä Ruotsissa usein ostetaan. Moni tuntuu vain ajattelevan, että tekee vain pelkkää hyvää nakatessaan sen käytetyn tai jopa käyttämättömän vaatteen UFFin laatikkoon, mutta eipä niitä vaatteita niihinkään ihan loputtomasti voi toimittaa. :/
Ilahduttavan kattavan ja tärkeän postauksen olet tehnyt. Itse koen, että kosmetiikkajäte ei ole muita jätteitä tuomittavampaa vaan ainoastaan tuomittavaa.
Aikoina, jolloin luonnonvarojen kulutus on maapallolle täysin kestämätöntä ja jokainen käytetty materiaali olisi hyvä mahdollisimman tarkoin uusiokäyttää, on mielestäni melko haitallista lisätä kertakätttöisyyden trendiä. Tähän viittasin edellisen postauksen kommenttikentässä sillä, että mielestäni kertakätttöiset kasvonaamiot kuvastavat tätä trendiä hyvin. Valveutuneet vihreitä arvoja kannattavat kosmetiikkayritykset kehittelevät vaikkapa kasvoille tai hiuksille sopivia palasaippuaratkaisuja, joiden pakkaaminenkin kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän.
Mielestäni jonkin asian ”hypetyksellä” on muistettava aina olevan seurauksia. Mikäli laajan kuulijakunnan saavuttava henkilö alkaisi hehkuttaa juurikin noita pieniin pakkauksiin pakattuja rahkoja seuraisi moni varmasti perässä ja kyseisten tuotteiden kulutus kasvaisi ainakin tietyssä piirissä. Siksi on mielestäni hienoa, että avasit kosmetiikan kuluttamiseen liittyvää vastuuta kertomalla tarkemmin myös tästä puolesta. Uskon, että sinulla on paljon lukijoita ja on todella ilahduttavaa, jos postauksen myötä syntynyt keskustelu saa useammankin miettimään asiaa ja omia valintojaan.
Minusta on todella hyvä nostaa tällaisia asioita esiin, sillä niiden ympärille saadaan kuitenkin aina hyvää keskustelua, joka voi varmasti tuoda hyviä pointteja ainakin jollekin ja vaikuttaa sen myötä jonkun ostokäyttäytymiseen. 🙂 Minusta on myös hyvä, että lukijanikin ”tökkivät” minua hieman kommenteillaan, jotta osaan itsekin alkaa välillä miettiä enemmän juuri sellaisia asioita, joihin en tule aina välttämättä ensimmäisenä kiinnittäneeksi huomiota. On aina mukavaa saada lukijoilta kommentteja, joista huomaa heidän olevan hyvin perillä jostakin asiasta, josta en itse selkeästi tiedä mitään, jolloin tietoa myös saadaan jakoon. 🙂
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olenkin monesti ihmetellyt, kuinka joillakin voi olla niin paljon energiaa joka välissä kommentoida sinun jätteidesi määrää.
Asun itse maassa, jossa kierrätyksestä ei ole tietoakaan. Kaikki, lasista pattereihin, menevät samaan roskikseen ja kaatopaikalle. Valtaosa ihmisistä ei ole kierrätyksestä koskaan kuullutkaan, saati voisi kuvitella sitä koskaan harrastavansa. Mutta myöskään siihen ei ole valtion tai kaupungin puolelta tarjottu mahdollisuutta. Ei ole minkäänlaisia kierrätyspisteitä missään, ei auta vaikka kuinka itse haluaisit lajitella jätteesi. Jokainen tavara on paketoitu mahdollisimman moneen kertaan muoviin, ja kaupassa ostoksesi pakataan kymmeneen eri muovipussiin, halusit sitä tai et. Tämä on suomalaiseen kierrätykseen tottuneelle aika järkyttävää, ja halusinkin tämän kertoa juuri siksi, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka hyvällä tolalla nämä asiat esim. Pohjoismaissa ovat. Tämänkin maan väkiluku on Suomeen nähden noin 15-kertainen, siitä voi laskea jätteiden määrää.
Tuo kuvailemasi meno tuntuu kyllä hurjalta ajatukselta kun on tottunut tähän Suomi-Ruotsi-akselin asenteeseen, joka on täysin erilainen kuin siellä. Ei voi kuin toivoa, että asiaan aletaan maailmanlaajuisesti kiinnittää pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän huomiota! :/
Tiedätkö mitä mietin (et…öhö-öhö öhö) .. No sitä, kun meillä töissä on jäteastiat seka/bio/lasi/pahvi- jätteille ja sitten tulee roska-auto ja kippaa ne kaikki samaan konttiin! Kaikki! Siis mitä! Asun pohjois-pohjanmaalla. Mitä järkeä on kierrättää, jos kaikki menee kaatikselle kuitenkin!
Vien omat vastaavat roskat kaupan pihalla oleviin kierrätys-kontteihin, toivottavasti ne menee johonkin lajitteluun. Energia-jätettä täällä ei edes kerätä, eikö ole polttopaikkaa?
T juuh. Paskaan täällä hukutaan, yritetään valita viisaammin