Viime viikkoiseen Pariisiin matkaan mahtui useita kivoja juttuja, joiden kärkijoukkoon pääsi tietysti käynti valtavassa Champs-Élyséesin Sephorassa.
En tiedä, kuinka Sephorassa oltaisiin suhtauduttu avoimeen valokuvaamiseen, joten tyydyin dokumentoimaan käynnin kännykällä salaa kuvia räiskien. Enhän minä nimittäin mitenkään olisi voinut käydä tuolla ja olla ottamatta siitä teille kuvia!
Champs-Élyséesin Sephora on ketjun Pariisin lippulaivamyymälä ja sillä todellakin riittää kokoa. Hyvä kun myymälän etuosasta edes näkee sen peräseinälle asti!
En olisi voinut saada parempaa Sephora-seuraa kuin reissukumppaneinani olleet Erikan ja Sannin. Me kaikki kolme olimme nimittäin yhtä mieltä siitä, kuinka ihanaa oli päästä tällaiseen paikkaan seurassa, joka ei taatusti vielä tunninkaan jälkeen alkaisi vinkua tylsistyvänsä.
Hajaannuimme kaikki pitkin valtavaa myymälää ja aina silloin tällöin toisemme kohdatessa vouhotimme löydöistämme ja kiiruhdimme katsomaan, mitä joku toinen oli löytänyt.
Oma päämissioni oli käydä livenä katsomassa sitä maailman kauneimmaksi poskipunaksi julistamaani Les Merveilleuses Ladureen ruusuposkipunaa, jonka ostamista olin jopa harkinnut. Merkin tuotteita myydään Euroopassa vain kolmessa Pariisin keskustan Sephorassa, jotten pakkohan se oli käydä livenä tutkimassa.
Ja olihan se kaunis! Harmi vaan, ettei se oikeastaan ollut sellainen millaisen sen etukäteen kuvittelin olevan.
Olin viehättynyt ruusun terälehtiä jäljittelevän poskipunan yksityiskohtaisuudesta, sillä lehdet näyttivät todella aidoilta. Saadessani poskipunan käsiini minulle selvisi, kuinka se on mahdollista. Terälehdet itsessään oli valmistettu ilmeisesti jostain pehmeästä silikonityyppisestä materiaalista, joka selitti niiden kestävyyden ja yksityiskohtaisuuden. Nämä terälehdet oli sitten päällystetty puuterimaisella poskipunalla, jota irtosi niistä todella kevyesti. Ne olivat siis kauniita, mutta jätin ne silti suosiolla kauppaan. Kuten joku lukijoistanikin kommentoi oli hieman pettymys, että kauniit lehdet olivat jopa hieman halvan tuntuisessa muovipurkissa, joka kyllä näytti kauniilta, mutta ei loppujen lopuksi ollut niin ihana kuin mitä olin toivonut. Hyvä niin.
Yksi asia, johon kiinnitin Sephorassa heti huomiota olivat siellä esillä olleet valtavat hajuvesipullot. Luulin ensin, että vitriiniin oli laitettu hajuvesipullojen jättikokoisia ”leikkiversioita” ihan vaan esillepanon vuosi, mutta lähempi kurkistelu paljasti, että nämä olivat nyt ihan oikeasti niitä jättisuuria hajuvesiä, joista olen joskus aiemmin kirjoittanutkin.
Myynnissä oli nimittäin näistä ”pienistä” 400 ml hajuvesistä aina parin litran pulloihin asti pakattuja tuoksuja. Kuinkakohan monta näitä menee kuukaudessa kaupaksi?
Minun suurin missioni oli yrittää löytää Sephorasta jotain aivan uutta ja erikoista. Jotain niin jännää ja innovatiivista, etten ollut koskaan aiemmin törmännyt sellaiseen. Siitä huolimatta, että pyörimme kaupassa toista tuntia, en oikeasti loppujen lopuksi löytänyt mitään super erityistä.
Jännimmäksi jutuksi osoittautui tämä loppujen lopuksi melko tylsä rulla, jossa on lakatun kynnen päälle laitettavaa kynsitarraa, jonka päältä lakkaamalla ja tarran lopulta irrottamalla saa kynsiin luotua hauskaa leopardikuviota. Ei ollut niin jännä juttu, että olisin tahtonut ottaa sen mukaani.
Olin ehtinyt käydä saapumispäivänäni pyörähtämässä itsekseni yhdessä pienemmässä Sephorassa ja pikainen käyntini siellä osoitti, etten ole selvästikään sisäistänyt täysin asuvani nykyään maassa, jossa on Sephora. Mentyäni myymälään sisään katselin hurmioituneena Sephoran omia vartalotuotteita ja harmittelin aivan pienen hetken mielessäni, etten ollut ottanut mukaani ruumaan laitettavaa laukkua. Minähän olisin voinut ostaa jonkun ihanan vartalovoiteen!
Tajusin kuitenkin nopeasti, että hei, minähän oikeasti asun maassa, jossa on Sephora, minkä vuoksi käynti Champs-Élyséesin Sephorassa oli minulle odotettua helpompi. Minulle tuli siellä pyöriessäni nimittäin kiusaus hankkia vain muutama tuote, mutta niiden kaikkien kohdalla saatoin todeta, että voin ostaa sen sitten Ruotsista jos tarve ihan oikeasti tulee.
Pyörin siitä huolimatta kuitenkin innolla jokaisen hyllyn läpi ja löysin ihastuttavia juttuja. Pisimmän hetken vietin By Terryn hyllyllä räpläten tuotteita ja huudahtelin ihastuneena erilaisia koostumuksia kokeillessani. Olen päässyt töiden kautta tutustumaan muutamiin merkin tuotteisiin ja jokainen tuote on yllättänyt minut uskomattomalla tavalla. Kaikki koostumukset ovat olleet aivan mielettömiä ja tein nytkin pari upeaa tuotelöytöä, jotka taidan itselleni vielä hankkia voidakseni postata niistä teille paremmin. Jos kuitenkin eksytte Pariisiin suosittelen ehdottomasti, että käytte räpläämässä By Terryn tuotekoostumuksia, ne ovat aivan mielettömiä!
Hieman By Terryyn liittyen taisin myös löytää irtopuuterin, jonka koostumus voisi mahdollisesti lähes haastaa paljon hehkuttamani By Terryn irtopuuterin. Too Faced -merkin Primed & Poreless Priming Powder -irtopuuteri valloitti nimittäin sydämeni heti ensi kosketuksella! Se oli niin ihanan hienojakoinen ja pehmeä, että sitä on varmasti vielä pakko joskus kokeilla. Oli myös aivan hilkulla etten ostanut saman merkin kookoksista Hangover Primeria, joka sekin tuntui iholla aivan mielettömältä. Maltoin kuitenkin mieleni ja päätin, että voin sitten myöhemmin ostaa nämä Ruotsista.
Niin omaksi kuin kaikkien muidenkin suureksi yllätykseksi selvisin siis Sephoran keikasta ihan täysin ilman ostoksia. Oli ihanaa päästä fiilistelmään mieletöntä valikoimaa, mutta enhän minä nyt oikeasti varsinaisesti tarvitse mitään, joten sinne ne saivat kaikki tuotteet minun puolestani kuitenkin jäädä.
Oletteko te päässeet käymään Champs-Élyséesin Sephorassa? Mitä tarttui mukaan? Kauanko vierähti aikaa?
Olen käynyt, mutta en muista ostinko loppujen lopuksi mitään. Siellä oli niin paljon kaikkea! Täällä Hollannissakin oli Sephora, mutta ei ole valitettavasti enää.
En ole vielä päässyt käymään, mutta näköjään on pakko!! Näyttää todella upealta, puuh ja lääh! <3
Olisipa ihana päästä tuonne tutkimaan kosmetiikkaa! Mutta se on kyllä hyvä päätös, jos ei oikeasti tarvitse jotain, niin ihastelukin voi riittää 🙂
Ehditkö Virve kommentoida asiaa, joka tuli mieleeni tuosta Too Faced -irtopuuterikommentistasi ja aiemmasta By Terry -irtopuuterikirjoituksestasi. Tiedät varmaan, että NYX lanseerattiin pari päivää sitten Sokoksella. Siellä oli erityisen hyvin esiteltynä erillisissä näyttelypisteissä NYXin 10 suosituinta tuotetta ja niistä yksi oli irtopuuteri, joka näyttää ihan samanalaiselta kuin By Terry -esittelysi puuteri. NYXin versio on ihan käsittämättömän hienojakoista, iholla oikeastaan täysin läpinäkyvää puhtaan valkoisesta väristään huolimatta ja täydellisen silkkistä verrattuna normaaleihin irtopuutereihin. Hienojakoisuus on sitä tasoa, että pelkkä kannen aukaisu saa puuterin nousemaan purkista kuin ilmaa kevyempänä. Joskus aiemmin kirjoitit jutun, jossa kerroit kosmetiikkamaailman taustalla toimivista tuoteinnovaatioyrityksistä. Ne ymmärtääkseni siis esittelevät erilaisia tuotepohjia ja koostumuksia, joita eri kosmetiikkamerkit sitten hyödyntävät ja laittavat hiukan viilattuna myyntiin oman merkkinsä alle. Onko mahdollista (tähän siis kaipaisin kommenttiasi), että tämä puuterityyppi on nyt esitelty eri sarjoissa kunkin merkin ”omana” innovaationa ja että se on kuitenkin samaa tavaraa pienillä yrityskohtaisilla hienosäädöillä höystettynä?
Ehtisitkö kommentoida tuota By Terryn irtopuuteri vastaan NYX HD? 🙂 En halua rääkätä sinua asialla, mutta sinulla on kai töissä molempia, joten kiinnostaa ihan hirmuisesti, voisivatko molemmat olla samaa tavaraa? Kiitos tosi paljon, jos ehdit kommentoida jossain vaiheessa.
En ole valitettavasti päässyt käsiksi tuohon NYXin puuteriin, sillä meillä on toimistolla vähän rajoitetummin tuotteita. :/
Selvä pyy 🙂 Kiitos kun vastasit kuitenkin.
Nyt pääsin kokeilemaan NYXiä kädelle! 🙂 Aika saman tyyppiseltä tuntuu.
Sekä nuo puuterilla terästetyt ruusun terälehdet että jättimäiset hajuvesipullot ovat sellaista tasoa, että niille ei varmaan Suomessa löydy ostajakuntaa. Suuressa maailmassa ne varmasti menevät hyvin kaupaksi tämänkaltaisten kauniiden turhake-esineiden keräilijöille 🙂
Erityisesti Venäjällä tietääkseni rakastetaan tällaista koristeellista, esteettistä iloa tuovaa hömppää..
Meillä kaiken on oltava pääsääntöisesti funktionaalista ja jotenkin edes käytännöllistä, – muuten ei ostajia löydy.. Rahat laitetaan mieluummin johonkin edes leikisti hyödylliseen.
Mentaliteettien ero 🙂
Viime kesänä kävin ja oli kyllä ihan huippu kokemus! Matkaan tarttuikin vaikka ja mitä mielenkiintoista mitä ei täältä suomesta vielä saa esimerkiksi benefitin porefessional primer sekä ketjun omia meikkejä tuoksuista aurinkopuutereihin ja olen ollut äärimmäisen tyytyväinen, aikaa tuolla paratiisissä vierähti vähän toista tuntia ja mieluusti kävisin varmasti uudestaan kun tilaisuus tulee..
Asun maassa, jossa on useampikin Sephoran liike. Yksi on ihan lahellakin ja menisin mielellani sinne kiertelemaan ja tutkimaan tarjontaa. Mutta voiii, ne harvat kerrat kun olen sinne mennyt, yli-innokkaat myyjat ovat heti nenani edessa kysymassa, voiko auttaa! Eika auta, vaikka sanonkin, etta kiitos, mutta haluan vain katsella tuotteita. Myyja seuraa kuin liimattuna vieressani.
En sitten tieda, ovatko ylivarovaisia varkaiden suhteen – toisaalta tassa maassa ainakin paikalliset jattavat huolettomasti ostoskarrynsa sisaltoineen ja jopa kasilaukkuineen liikkeiden ovien eteen ja olen antanut kertoa itselleni, etta varkaudet ovat harvinaisia maan kovan lain ja poliisin takia.
Kateellisena luin kertomustasi…