Viikunakaktusöljy pelastaa sekä kuivan että epäpuhtaan ihon

*Sis. mainoslinkin

Blogiani ja Instagramiani seuranneet varmasti tietävät, että olen valtava Huxley-fani. Jos minun pitäisikin nimetä yksi korealainen tuotemerkki, jonka tuotteiden uskollisena käyttäjänä pysyisin, olisi se epäilemättä nimenomaan Huxley.

Huxley ei ole vain oma suosikkimerkkini vaan myös monen muun rakastama brändi ja kuulemma esimerkiksi korealaiset lentoemännät vannovat sen nimeen lentokoneen tunnetusti Saharaakin kuivemmassa sisäilmassa työskennellessään, sillä Huxley-tuotteet auttavat pitämään ihon kosteutettuna. Itse hurahdin Huxley-tuotteisiin totaalisesti nimenomaan sen jälkeen kun saatoin huomata, kuinka hyvin ne pitivät ihoni kosteutettuna kuivissakin olosuhteissa.

Lue myös: Minimalistinen Huxley on korealaisten lentoemäntien suosikkimerkki

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa

Huxley-tuotteiden taika-aineena on viikunakaktuksen siemenöljy (Prickly Pear seed oil, Opuntia ficus indica). Tarinan mukaan brändin perustajan Byung Hoon Leen ystävä työskenteli Marokossa ja toimi yksityisenä opettajana Marokon kuninkaanlinnassa, jossa hän oli nähnyt kuninkaallisen perheen naisten pesevän kasvonsa mystisellä keltaisella nesteellä, joka paljastui sittemmin viikunakaktuksen siemenistä saatavaksi öljyksi.

Byung lähti Marokkoon tutustumaan kasviin ja öljyn valmistukseen ja hänelle selvisi, kuinka berberi-heimojen naiset käyttävät öljyä suojaamassa ihoaan Saharan autiomaan kuivilta olosuhteilta sekä kuinka kaktuksen lehtiä käytetään rauhoittamassa kasvojen ihoa. Paitsi että viikunakaktuksen hedelmien siemenistä saatavaa öljyä käytetään ihonhoidossa, ovat myös itse viikunakaktuksen hedelmät todellista herkkua.

Byung Hoon Leelle selvisi myös, että viikunakaktuksen siemenöljy sisältää 400 kertaa enemmän anti-age-vaikutteista E-vitamiinia kuin oliiviöljy ja 150 kertaa enemmän E-vitamiinia kuin arganöljy. Juuri korkea E-vitamiinipitoisuus tekeekin Huxley-tuotteista erinomaisia kaikkiin kuiviin olosuhteisiin aina Saharasta Suomen talveen, sillä E-vitamiini auttaa kosteuttamaan ihoa ja vähentämään ihoärsytystä. Viikunakaktuksen siemenöljy auttaa myös tehostamaan ihon parantumista, eli se sopii täydellisesti niin kuivuuden aiheuttaman hilseilyn kuin epäpuhtauksienkin jättämien jälkien koristamalle iholle.

Viikunakaktusöljystä tekee erityistä sen kemiallinen koostumus, sillä se sisältää erityisen korkean pitoisuuden (n. 62%) linolihappoa, jota akneiholta on usein nimenomaan todettu puuttuvan ja juuri sen puute voi kuulemma saada ihon erittämään erityisen paljon talia ja sen myötä saada aikaan epäpuhtauksia. Tämän vuoksi juurikin runsaasti linolihappoa sisältävät öljyt ovat kuulemma epäpuhtaan ihon hoidossa erityisen hyviä.

Linolihappo auttaa lisäksi myös ehkäisemään tulehduksia sekä pitämään ihon kosteutettuna, joten sitä runsaasti sisältävä  viikunakaktuksen siemenöljy on siis mieletön aine niin epäpuhtaalle kuin kuivalle ja ikääntyvällekin iholle.

(Juuri tämän vuoksi minusta on ihanaa aina suositella Huxley-tuotteita, sillä ne toimivat lähestulkoon kaikilla ihotyypistä riippumatta.)

Lue myös: Janoisen ihon pelastaja – Huxleyn yönaamio

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa

Huxleyn tuotteet herättivät kiinnostukseni nimenomaan viikunakaktuksen siemenöljyyn ja taannoisella Pariisin matkallani inspiroiduin ainesosasta vielä lisää bongattuani puhdasta (ja arvokasta!) viikunakaktuksen siemenöljyä myynnistä.

Kuten olen kertonut, opiskelen luonnonkosmetiikan tuotekehitystä Formula Botanican kursseilla ja minulla on jo muutamia kuukausia ollut pohdinnassa peruskurssini lopputyö, joka on oman kosteusvoiteen formulointi. Pääni on kuitenki lyönyt tyhjää projektin kanssa enkä ole saanut tartuttua siihen, sillä en vain ole keksinyt, mikä on se juttu, jonka ympärille haluan päättötyöni tuotteen rakentaa.

Verkossa kurssit opettava Formula Botanica ei opeta oppilaitaan muiden reseptejä seuraaviksi kotikokeiksi, vaan opintojen ideana on nimenomaan tehdä opiskelijoista uteliaita ja kokeilevia tuotekehittäjiä, jotka luovat omia tuotteita ja jopa omia tuotemerkkejä.

Jos siis haluaa vain valmistaa kotona omaan käyttöön tuorekosmetiikkaa, joka ei välttämättä vaadi säilöntäaineita, ei Formula Botanican kurssi ole tarpeen, sillä verkko on pullollaan erilaisia tuotereseptejä, joita seuraamalla voi luoda haluamiaan tuotteita. Jos kuitenkin on kiinnostunut ainesosista ja niiden valmistuksesta ja tavoitteena on luoda muutakin kuin muutamia päiviä säilyvää tuorekosmetiikkaa, on Formula Botanican kurssi kullanarvoinen startti.

Vaikka Formula Botanican opintojen keskiössä on tietysti tuotteiden valmistuksen tekninen puoli, on vielä sitäkin suuremmassa roolissa ainesosien tutkiminen ja kaikki siihen liittyvä selvitystyö. Ideana ei tosiaan ole vain seurata jonkun muun keksimiä reseptejä vaan miettiä, mitä aineita itse haluaisi tuotteeseensa laittaa ja ennen kaikkea miksi.

Minulle kannustus tähän on juuri se opintojen paras juttu, sillä en varsinaisesti ole kiinnostunut tuotteiden formuloinnin teknisestä toteutuksesta, vaan kaikesta siitä ainesosiin liittyvästä tiedosta, jota opintojen inspiroimana kerään.

Lue myös: Maailman paras puhdistusgeeli löytyy Huxleylta

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa

Homman nimi on kuitenkin se, että nämä kaksi juttua kulkevat todella tiiviisti käsi kädessä. Vaikka olisi kuinka teknisesti taitava emulsioiden luoja ja tuotteiden valmistaja, ei lopputulos ole hyvä, jos ei tunne kunnolla ainesosiaan.

Vastaavasti pelkkä ainesosien tunteminenkaan ei riitä, sillä joku ainesosa voi kuulostaa paperilla kaiken tutkimustiedon pohjalta aivan mielettömältä superainesosalta vaikutustensa puolesta, mutta olla käytännössä esimerkiksi värinsä, hajunsa tai tuntunsa vuoksi hyvinkin haastavaa formuloida sellaiseksi, että tuotetta olisi mukavaa käyttää.

Tärkeää on siis ymmärtää paitsi ainesosia, mutta myös osata tehdä niistä tuotteita. Esimerkiksi hyaluronihappo tai glyseriini ovat hyviä, ihoa kosteuttavia ainesosia, mutta niihin paremmin tutustuessaan ymmärtää, ettei tuote itseasiassa välttämättä olekaan sitä parempi, mitä korkeammalla ainesosalistassa nuo ainesosat ovat ja että liian suuret pitoisuudet voivat itseasiassa jopa tehdä tuotteesta huonon.

Huxleyn ja Pariisin reissuni inspiroimana päädyin siis tajuamaan, että haluan tehdä lopputyöni nimenomaan viikunakaktuksen siemenöljyn ympärille. En ole vielä päättänyt tarkempia yksityiskohtia, mutta päätin aloittaa homman syventymällä nimenomaan viikunakaktuksen siemenöljyyn – mikä oli hyvä ratkaisu, sillä puhtaan öljyn kokeilu ja käyttö yllätti minut suuresti.

Lue myös: Aloin opiskella luonnonkosmetiikan tuotekehittäjäksi

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa
Kuvassa oikealla viikunakaktusöljy, jonka hinta on moninkertainen muihin öljyihin verrattuna.

Pariisin matkallani huomasin, kuinka paljon ranskalaiset rakastavat ihonhoidossaan puhtaita öljyjä ja kuinka laaja tarjonta niitä on apteekeissa sekä ihan marketeissakin. Eteeristen öljyjen lisäksi tarjolla on useita ”perusöljyjä”, joita voi lykkiä iholle huoletta (toisin kuin eteerisiä öljyjä, joiden kanssa täytyy aina tarkasti tietää, mitä on tekemässä).

Useimmat öljyt olivat varsin edullisia, mutta yllätyksekseni perusöljyjen rinnalta löytyi monesti myös viikunakaktuksen siemenöljyä, joka ei todellakaan ollut yhtä edullista kuin muut öljyt, vaan sen hinta oli usein moninkertainen arganöljyynkin nähden.

Ostin itse kuudella eurolla 5 ml pullon ekologisesti viljeltyä viikunakaktuksen siemenöljyä minun ja pariisilaisten lemppariluonnonkosmetiikkakaupasta eli Aroma-Zonesta, joka oli minulle jo entuudestaan tuttu, sillä olin tilannut sieltä lähes kaikki Formula Botanican formulointiopintojeni raaka-aineet.

Sieluani kirpaisi hieman maksaa pienestä, vain viiden millin pullosta kuutta euroa, sillä esimerkiksi reilulla seitsemällä eurolla olisi saanut 250 ml luomuviljeltyä macadamiaöljyä tai kympillä 100 milliä luomuviljeltyä arganöljyä. 30 ml pullolla oli hintaa 29 euroa, joten ajattelin, että tutustun ainesosaan ensin tämän pienen pullon kautta.

Juuri viikunakaktusöljyn korkean hinnan vuoksi sitä näkeekin kosmetiikassa vielä toistaiseksi ainakin melko vähäisesti siitä huolimatta, että se on todellinen taika-aine. Yhden öljylitran tuottamiseen tarvitaan 1000 kiloa viikunakaktushedelmiä ja sen keräämisestä vastaavien naisten täytyykin päivittäin kerätä hedelmiä 30-50 kopallista. Öljyn kysyntä takaa kuitenkin karun aavikkoalueen berberi-naisille tienestejä, minkä ansiosta naiset eivät ole riippuvaisia miehistä, vaan voivat olla itse tuloja saavia yrittäjiä. Huxley-tuotteissakin käytetään nimenomaan eettisesti tuotettua viikunakaktusöljyä ja ostin itse sitä samaa.

Lue myös: Huxley Grab Water Essence -seerumi tehokosteuttaa ihoa

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa

Ensimmäinen asia, josta yllätyin, oli öljyn väri. Huxleyn tuotekoostumukset ovat puhtaan värisiä ja usein valkoisia, levollisen olon tuovia. Puhdas öljy itsessään oli kuitenkin likaisen keltaista.

Toinen asia, joka yllätti minua vieläkin enemmän oli puhtaan viikunakaktuksen öljyn tuoksu. Kuten olen kertonut, rakastan Huxley-tuotteiden tuoksua ja olin mielessäni assosioinut sen jotenkin viikunakaktukseen. Assosiaationi oli kuitenkin täysin väärä, sillä tosiasiassa Huxley-tuotteiden ylellisen tuoksun on kehittänyt Huxleylle sveitsiläinen perheyritys LUZI, joka on nimenomaan erikoistunut uniikkien tuoksujen luomiseen.

Huxley-tuotteiden tuoksu syntyy vesimäisten tuoksunuottien, kukkaisenvehreiden alkuvivahteiden ja tuoreiden keväisten lehtien yhdistelmästä, joka sekoittuu raikkaan merituulen häivähdykseen. Tuoksun sydämessä ovat pehmeät valkoiset kukat (jasmiini, valkoiset ruusut, liljat ja gardenia) ja tuoksun pehmeän, aavistuksen puuterisen pohjan muodostaa hento myski, jonka voi aistia iholta vielä melko pitkään tuotteiden käytön jälkeenkin.

Lue myös: Janoisen ihon sankari – Huxley Secret of Sahara Toner

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa

Minun nenääni tuo tuoksu on ihanan ylellinen ja rentouttava, eli nimenomaan osa kaunista ja rauhallista Huxley-kokemusta. Puhdasta viikunakaktuksen öljyä haistettuani ymmärrän kuitenkin täysin, miksi tuotteille on luotu oma tuoksu, sillä viikunakaktuksen ominaistuoksusta itsessään ei todellakaan tule sitä samaa fiilistä, kuin Huxleyn signatuurituoksusta tulee.

Viikunakaktus ei haise pahalle, mutta en kyllä sanoisi sen tuoksuvan hyvältäkään. Tuoksua on vaikeaa kuvailla, mutta sanoisin sen olevan ehkä jotain kuivattujen karpaloiden ja aprikoosien välimaastosta vähän ikävällä sivuvivahteella.

Vaikka moni vältteleekin hajusteita on kiistaton fakta, että jos Huxley-tuotteiden tuoksun vaihtaisi tähän tuoksuun, olisi niiden fiilis täysin erilainen. Siitä huolimatta, että öljy itsessään oli siis aivan huikea ainesosa, ei siitä noin vain luotaisi hyvää tuotetta – varsinkaan kun piti ottaa huomioon, että ainesosaa oli oltava riittävästi, jotta se vaikuttaisi iholla, mutta silti niin, ettei se tekisi tuotteen valmistuskustannuksista kohtuuttomia.

Nyt olen siis yrittänyt syventyä parhaani mukaan viikunakaktuksen siemenöljyyn (ja sen myötä rakastunut Huxley-tuotteisiin yhä syvällisemmin!) ja yrittänyt pohtia, millaisen lopputyön tulen peruskurssillani tekemään. Nähtäväksi jää vielä, millaisiin muihin ainesosiin sen yhdistän ja millainen voide kotilabrassani lopulta syntyy – ja kuinka monta pieleen mennyttä yritystä sitä edeltää…

Kiitos korealaisen kosmetiikan lempparimerkkini Huxleyn, on minulla kuitenkin nyt sentään hyvä idea, jonka pohjalta lähden omaa hommaani rakentamaan!

*Huxley-tuotteita myy Suomessa mm. Eleven.fi.

Huxley Viikunakaktuksen öljy Kokemuksia Virve Fredman Ostolakossa

Onko joku muu hurmaantunut Huxleysta tai muista viikunakaktuksen öljyä hyödyntävistä tuotteista?

8 kommenttia artikkeliin ”Viikunakaktusöljy pelastaa sekä kuivan että epäpuhtaan ihon”

  1. Lykkyä pyttyyn oman kasvovoiteesi kanssa, onpa todella mielenkiintoinen projekti! Arvioiko Formula Botanica valmiin voiteen vai onko tarkoitus lähinnä tehdä sellainen ja ilmoittaa, että valmista tuli ja tutkinto on suoritettu? Sorry, jos olet asian jossain jo selittänyt, mutta kun en vain muista 🙂 Jos jaksat, laita ihmeessä siitä voiteen valmistusprosessista juttu blogiisi, näkisi hiukan sitäkin puolta kosmetiikan maailmasta.

    Tuo kaktusviikunaöljy kiinnostaa minuakin ja kerran aikoinaan näin kyseisen öljyn hyllypaikan Sokoksen kosmetiikkaöljyhyllyllä, mutta tuote oli loppu. Huima hinta silläkin tosiaan oli. Sitten etsin sitä muualta ja ainakin intialaista kaktusviikunaöljyä löytyy Pienestä Tuoksukaupasta edullisesti:

    https://www.tuoksukauppa.net/fi/tuote/3799563

    Tiedä sitten, millainen ero öljyillä on, kun toinen tulee Afrikasta ja toinen Intiasta.

    Tuohon kosmetiikan kokkailuun liittyen Pienessä Tuoksukaupassa on myös saippuamassoja, joita olen monta kertaa aikonut tilata muutamien tuoksuöljyjen ja väriaineiden kanssa tehdäkseni omat saippuani, mutta vielä en ole ehtinyt, pitää nääs saada tuoksut funtsittua 🙂 Palasaippuoiden uuden tulemisen ja Brexitin myötä lempisaippuoideni hinta on noussut parissa vuodessa niin älyttömästi, että saippuoiden tekeminen voisi olla jo aika hyväkin juttu.

    Vastaa
    • Joo, sinne täytyy lähettää kuvia ja tietoja prosessista yms. (mutta ei itse voidetta) jotta voivat arvioida kokonaisuuden kaikilta osin (ainesosat, koostumuksen, teoreettisen säilyvyyden yms.), eli homma pitää tosiaan osata tehdä, jos kurssista tahtoo päästä läpi. 🙂

      Onpas oudon halpaa tuo linkittämäsi öljy, heti oikein ihmetytti, että mitäköhän kamaa tuo on ja kuinka voi olla noin halpaa ja ennen kaikkea, että saako sen kerääjät enää mitään palkkaakaan. 😮

      Minuakin palasaippuat ovat itseasiassa kiinnostaneet enemmän ja enemmän ja olen ajatellut, että olisi kiva oppia tekemään niitä. Olen jo Pinterestissä koonnut yhteen vaikka mitä ideoita niihin, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi hankkia ainesosia. 🙂

      Vastaa
      • Tuo linkittämäni intialainen öljy on epäilemättä noin halpaa siksi, että Intian hintataso on aivan erityisen matala ja palkkataso sen mukainen. Luultavasti tuo öljy on sikäläisittäin tajuttoman kallista, vaikka meille se näyttää halvalta.

        Seuraava asia ei liity millään tavalla Huxleyhin eikä edes pelkästään kaktusviikunaöljyyn, mutta kunhan on yleistä maailmanparantelupohdintaa 🙂

        Mehän emme oikeasti tiedä, mikä on se hinta, jolla kaktusviikunaöljyä tai muita trendiöljyjä ostetaan afrikkalaisilta tuottajilta, vaan me saamme vain sen tiedon, että huhhuh kun on kallista ja että siksi kuluttajan täytyy maksaa niistä omaisuuksia. Todennäköisesti välikädet saavat rahoista kuitenkin suurimman osan ja tuottajat saavat sikäläisittäin riittävän korvauksen, mutta meikäläisittäin pienen.

        Oletan, ettei mikään tuottajakylä, josta hankitaan argan-, moringa-, kaktusviikuna- tai marulaöljyä asuta läjäpäin miljonäärejä, etenkään länsimaisittain sellaisiksi katsottavia. Kuitenkin näiden eksoottisten öljyjen maineella ratsastetaan ja rahastetaan laajasti, vaikka itse öljyä olisi tuotteessa häviävän pieni määrä. Myös kokonainen brändi voidaan rakentaa siten, että jonkin trendiöljyn pohjalta kehitellään tuotemerkki koko sarjalle.

        Tätä samaa kalliin raaka-aineen ajatusharhaa luodaan niin ruoka-aineiden kuin kosmetiikan raaka-aineidenkin kanssa kaikkialla maailmassa. Toki lähes ilmaisiin raaka-aineisiin verrattuna ne voivat olla ”kalliita”, mutta alkutuottaja on silti yleensä se, joka saa pienimmän korvauksen.

        Ja lisäksi ovat tietysti tuoteväärennökset, jotka ovat mm. oliiviöljyn osalta täysin arkipäivää. Missä iso raha liikkuu, siellä tehdään myös huijauksia. Monet näistä kuuluisista trendiöljyistä ja muista vastaavista ovat kuulemma tuottoisampia kuin edes kokaiinin kasvattaminen. Kiinnijäämisen riski on pieni ja vaikka jäisit kiinni, yleensä et joudu vankilaan, koska näille tuoteväärennöksille ei juuri ole sanktioita.

        Myös sitä kuulee, että kalliiden raaka-aineiden sadonkorjuun aikaan koko sato on yllättäen varastettu jonkin rikollisryhmän toimesta, ja tämä perhe tai yhteisö, joka on kovimman työn tehnyt, jää puille paljaille. Myös lähitiloilta voidaan tulla tuhoamaan naapurin sato, jotta oman sadon arvo kasvaa ja se saadaan myytyä kalliimmalla.

        Nämä jutut ovat todella monimutkaisia, joten kuluttajalla ei ole paljon muuta mahdollisuutta kuin yrittää parhaansa. Eri tuotteiden eettisyyttä voi pohtia vain niiden tietojen varassa, joita kulloinkin saamme. Bränditkin ovat useimmiten kauniita tarinoita siitä, mitä ne haluaisivat olla, mutta toisaalta, on siellä onneksi aitoja hyviksiäkin joukossa 🙂

        Vastaa
    • Nyt kun oot vissiin taas muokannut blogia, hävisi otsikon alta taas kommenttien määrä, oisko se mahdollista saada takaisin? Paitsi tietty, jos just halusit sen pois 🙂

      Huxley <3 vähän ärsyttää jopa, kun on muitakin merkkejä vielä jemmassa, kun haluaisin käyttää vain näitä.

      Vastaa
      • Täytyy selvittää, jos saan sen tähän pohjaan jotenkin. Oli pakko muuttaa pohjaa, jotta sivustosta tulee Googlen silmissä nopeampi ja sen myötä vähän yksinkertaistui jutut. Laitan kuitenkin selvitykseen tuon. 🙂

        Huxley on kyllä ihana! <3

        Vastaa
  2. Ainakin mulla käytössä oleva huuliöljy/kiilto Joik merkiltä sisältää juuri tuota kaktusviikunaöljyä, tilasin puoli vuotta sitten kun vaikutti niin houkuttelevalta. Ihan kiva tuote eikä ole mitään vikaa, mutta ei nyt mitään kovin erikoistakaan, paitsi ekoilla kokeilukerroilla se tuntui kihelmöivän huulilla. Tuote on näköjään uudistunut ainakin pahvipakkaukseltaan kun koitin etsiä ainesosalistaa, joten vaikea sanoa sisältääkö tuo oma aiempi versio noita kunnon kaktusviikunaöljyjä, olettaisin kuitenkin kun uudessa versiossa on Opuntia Ficus-Indica Seed Oil, onko se ainesosana yhtä hyvä kuin nuo kaksi jotka mainitsit? Tai onko jotain suurtakin eroa? 😮

    Vastaa
    • Viikunakaktusöljy (tai jotkut kääntää kaktusviikuna, mutta oikeammin ilmeisesti viikunakaktus, koska on katuslaji ja viikuna määrittää, millainen kaktuslaji) on yksi nimenomainen ainesosa, joka on englanniksi Prickly Pear seed oil ja latinaksi Opuntia ficus indica, eli inci-luettelossa monesti laitettu juuri Opuntia Focus Indica Seed Oil (latinankielinen nimi INCI-lainsäädännön mukaan ja enkuksi tarkennettu, mitä osaa siitä). Kaikki siis samaa ainesosaa. Toki lopputuloksen toimivuus aina riippuu myös siitä, mihin tuotteeseen ainesosa on formuloitu eli mihin yhdistetään sekä voi riippua myös siitä, mistä ainesosa on kerätty, mutta sitä ei voi ainesosaluettelosta tietää. :/

      Huulituotteissa en olekaan tajunnut ajatella, että tuo voisi toimia. Pitääkin miettiä asiaa. 🙂

      Vastaa
  3. Pitikin mainita, että Terre d’Ocilla on kaktusviikunaseerumi, jota ajattelin testailla jossain vaiheessa, Huxleyn tuotteiden lisäksi. 🙂

    Vastaa

Jätä kommentti