Näin ranskalainen nainen meikkaa

Ylivoimaisesti toivotuin postaus Pariisin reissuuni liittyen on ollut postaus, jossa kertoisin, miltä ne pariisilaiset naiset nyt sitten ihan oikeasti näyttävät ja kuinka ne ranskalaiset naiset meikkaavat. 

Paneuduin näistä jälkimmäiseen blogissani jo toista vuotta sitten, kun tein blogipostauksen ranskalaisten naisten tavasta meikata ja siitä, kuinka ihailen sitä. Tuon postauksen lähteenä oli silloin laaja googlettelu ja katsottujen YouTube-videoiden kirjo, joten nyt oli mielenkiintoista päästä ihan aitiopaikalle selvittämään asiaa.

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Kuten jo silloin kerroin, on ranskalaisilla oma tapansa meikata, mikä poikkeaa (minusta erittäin virkistävällä tavalla) niin tämän hetken länsimaissa suositusta, paljon tälläystä vaativasta Instagram-lookista kuin korealaisten suosimasta virheettömään lasi-ihoon pyrkimisestä. 

Ranskalainen nainen on meikatessaankin aidosti oma itsensä. Meikin tavoitteena ei ole muokata omia piirteitä esimerkiksi korostuksilla ja vahvoilla varjostuksilla, joita ei täällä näe. Ihon hehkua lisäävää korostustuotetta voidaan käyttää, mutta perinteinen poskipuna on paljon suositumpi tuote.

Ylipäätään erilaiset kansainväliset trendijutut eivät näy vahvasti ranskalaisten naisten meikissä, joka syntyy muutamalla perustuotteella – ranskalaiset naiset kun eivät todellakan ole sitä tyyppiä, joka viitsisi käyttää valtavasti aikaa laittautumiseen. Ei ole tavoiteltavaa näyttää meikatulta, vaikka meikkiä olisikin, mutta lopputuloksen ei silti tarvitse näyttää meikkaamattomaltakaan. Lähinnä toivotaan, että lopputulos korostaa omia piirteitä, mutta tekee sen tavalla, joka viestii, että “noh, äkkiä nyt vain sipaisin jotain kasvoilleni, en minä nyt viitsi tälläytymiseen käyttää aikaa”. 

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Siinä missä meillä suomalaisilla ripsiväri, peiteaine ja nykyään myös kulmatuote muodostavat useimmille sen välttämättömän pyhän meikkien kolminaisuuden, jonka avulla kasvot pelastetaan kiireessä ja hädän hetkellä nopeasti, on ranskalaisten naisten luottotuote huulipuna (sekä tietysti hajuvesi) ja usein vieläpä se klassisen punainen. Koska ranskattarilla on usein hieman tummemmat piirteet ja valmiiksi väriä kulmissa ja ripsissä, riittää monesti meikiksi siksi vain punainen huulipuna, joka tekee ilmeestä hetkessä pirteämmän. 

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että siinä missä meillä ajatellaan, että punainen huulipuna vaatii parikseen huolella tehdyn meikkipohjan, jotta lopputulos ei näytä suttuiselta, jättää ranskalainen helposti tekemättä koko meikkipohjan. Toki suomalaisen iholla saattaa olla helpommin punoitusta ja couperosaa, mutta ajatus siitä, että ranskattarien iho olisi täydellisempi ei pidä paikkaansa. 

Myös ranskattarien ihon sävy voi olla epätasainen, kasvoilla voi olla mustapäitä ja finnejä, silmänaluset voivat olla tummat ja ihon pintatekstuuri voi huokosineen näkyä hyvinkin selvästi. MIllään näillä ei vain ole samalla tavalla väliä, koska ranskalainen nainen ei meikkaa pyrkiäkseen tekemään itsestään virheettömän näköisen. Suomessa olisi vaikeaa kuvitella monien laittavan meikikseen vain ja ainoastaan punaista huulipunaa. 

Lue myös: MAC Ruby Woo – jokaiselle sopiva punainen huulipuna

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Monessa maassa kosmetiikkamarkkinat kasvat ja kuluttajat haluava käyttää yhä enemmän kosmetiikkaa, mutta Ranskassa kosmetiikkamarkkinat jumittavat paikallaan ja jopa laskevat. Siinä missä meillä ollaan valmiita lisäämään ihonhoitoon ja meikkirutiiniin jatkuvasti uusia tuotteita paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi korealaisen kosmetiikan ja The Ordinaryn aktiiviaineiden inspiroimana, yksinkertaistavat ranskalaiset kauneusrutiineitaan. 

Paitsi että on trendikästä kuluttaa vähemmän ja tuottaa vähemmän jätettä, on myös trendikästä  olla oma itsensä. Clean beauty, luonnonkosmetiikka ja vegaanisuus ovat Ranskassa isoja trendejä, jotka vaikuttavat erityisesti alle 50-vuotiaiden kuluttamiseen. Kuulemma erityisesti alle 25-vuotiaat käyttävät kosmetiikkaa vähemmän kuin ennen, mikä tuottaa kosmetiikkamarkkinoille haastetta paitsi nyt, mutta myös tulevaisuudessa: jos rutiineja kauneudenhoitoon ei luoda nuorena, ei niitä todennäköisesti tule olemaan vanhempanakaan ja se taas voi välittyä jälleen seuraavalle sukupolvelle. 

Luonnonkosmetiikan myynti onkin sitä, mihin satsataan paljon ja mikä näkyy kaikkialla – paitsi suureksi ihmeekseni ei liiemmin Sephorassa. Sephoran hyllyiltä löytyy kyllä jonkin verran luonnonkosmetiikkaa, mutta kun sen tarjontaa vertaa muiden pariisilaisten liikkeiden tarjontaan näkee selvästi, että Sephora on jämähtänyt soittamaan kansainvälistä levyä eikä ollenkaan sopeutunut paikallisten markkinoiden kysyntään. 

Lue myös: Luomuun totaalisesti hurahtaneet ranskalaiset

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Itseasiassa Sephoran ikkunoiden mainokset näyttävät jopa huvittavilta, sillä ne tuntuvat olevan täysin väärässä paikassa ja kohdistettu täysin toiselle kuluttajaryhmälle kuin sille, joka niitä kaduilla kävellessään näkee. Sephora tunnetaan kansainvälisesti kosmetiikkamekkana, josta löytyvät uusimmat tuotteet ja ja joka tietää viimeisimmät villitykset. Ranskalaiset eivät kuitenkaan selvästikään ole yleisesti kovin kiinnostuneita tästä.

Pariisissa näyttää, että Sephora-myymälöistä tuotteita hakevat turistit ja ne nuorehkot kuluttajat, jotka tykkäävät leikkiä värikosmetiikalla, mutta jotenkin on aistittavissa, ettei Sephora ole enää ihan niin in kuin voisi kuvitella ja että se todellakin kaipaisi Ranskan markkinoilla tänne paremmin sopivaa tuotevalikoimaa ja nimenomaan lisää luonnonkosmetiikkaa, jotta se voisi vetää enemmän paikallisia kuluttajia puoleensa.

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Toisaalta Sephora on edelleen parhaita paikkoja hankkia meikkejä, sillä apteekeista ei löydy liiemmin värikosmetiikkaa ja suosittujen, Pariisissa joka puolella vilahtelevien Moroprix-tavatalojen meikkivalikoima koostuu vain muutamista meikkimerkeistä (mm. L’Oréal Paris, Maybelline, Bourjois, Boho, Deborah ja Makeup Revolution). Pariisin katukuvaan kuuluvat lisäksi Marionnaud-kempparit, jotka tosin ovat melko vanhanaikaisia ja vaikka niitä onkin edelleen monissa paikoissa, vaikuttavat ne lähinnä 90-luvun jäämistöltä. 

Pitkin Pariisia näyttääkin aukeavan jatkuvasti uusia liikkeitä ja jopa ketjuja, jotka korostavat tuotteiden luonnonmukaisuutta ja kehittävät sen ympärille jopa uusia konsepteja. Olen esimerkiksi nähnyt useita Mademoiselle Bio -ketjun liikkeitä, jotka ovat pienehköjä, pelkällä luonnonkosmetiikalla täytettyjä putiikkeja. 

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Miltä ranskalainen ja erityisesti pariisilainen nainen sitten näyttää? Tyylikkäältä, mutta tosiaan ihan kaikelta muulta kuin Sephoran mainoskasvoilta. Täällä ei näe värikkäitä ja vahvoja silmämeikkejä, vahvaa meikkipohjaa tai massasta liiemmin erottuvia hiuksia. Cut crease -silmämeikit ovat harvassa, huulipunasävyjen kirjo ei ole kovin laaja ja muutenkin huulimeikki näyttää perinteiseltä. 

Ripsienpidennykset tai tekoripset ovat molemmat aivan liikaa luonnollista tyyliä rakastaville ranskattarille ja saisivat ilmeen näyttämään vain liian laitetulta. Itseasiassa tuntuu, että täällä harvoin edes näkee runsasta määrää ripsiväriä. 

Vaikuttaa, että meikki pyritään luomaan mahdollisimman helposti. Jos luomiväriä käytetään, ei sen kanssa ainakaan aleta kikkailla mitenkään ja luomille päätyy yhtä tai korkeintaan kahta sävyä tai sitten pelkkä rajaus. Luomivärinpohjustajakaan ei välttämättä ole tarpeen eikä luomivakoon päivän aikana katoavaa silmämeikkiä pidetä ilmeisesti ongelmana – ainakaan niin paljon, että sen ratkaisemiseksi haluttaisiin lisätä rutiiniin vielä yksi tuote.

Lue myös: Ranskalainen nainen ei käytä luomiväriä

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Ranskattarien kulmakarvat ovat luonnostaan usein tummat, mutta paljon luonnollisemman näköiset kuin tarkkalinjaiset Instagram-kulmakarvat. Niihin voidaan lisätä väriä, mutta kulmia ei todellakaan näytetä yleisesti meikattavan samalla tarkkuudella kuin yleisten trendien mukaan usein meikataan, vaan lähinnä menneiden vuosien tapaan vähän vain kulmakynällä väriä lisäten. Ne ovat huolettomat. 

Meikkipohja ei tosiaan vaikuta olevan välttämätön, mutta jos ilmettä halutaan siistiä, ei kasvoille näytetä levitettävän koko kasvot peittävää meikkimaskia, vaan peiteainetta tai meikkivoidetta sivellään ohuesti ja huomaamattomasti sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Lopputuloksen ei tarvitse yrittää olla täydellinen, vaan mielummin vain vähän kauniimmaksi huijaava siinä määrin, että lopputuloksen voisi luulla olevan meikitön. 

Aiemmassa postauksessani ranskalaisesta meikkaustyylistä mainitsinkin ranskalaisen kauneusgurun vinkin, jossa meikkipohja kehotettiin tekemään niin, että nenä jätetään ilman meikkiä. Nenä on niin keskeisellä paikalla kasvoja, että siihen kiinnittyy helposti huomio ja kun sen jättää meikittä, näyttää koko yleisilme ja meikkipohja luonnolliselta, vaikka meikkipohjaa olisikin muualla kasvoilla. Tämä niksi itsessään kertoo jo siitä, että meikkipohja pyritään tekemään todella luonnolliseksi, sillä muuten meikkaamaton nenä kyllä paistaisi esiin jopa hieman hassusti. 

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Myös hiustyylejä yhdistää helppohoitoisuus ja huolettomuus. Tukka ei näytä koskaan laitetulta ja huoltellulta, vaan huolettoman rennolta. Se on usein auki tai joskus helpolla ponnarilla, pienellä nutturalla tai huolettomasti klipsillä kiinnitettynä – ja silloinkin kurittomia suortuvia karkailee mielellään kehystämään kasvoja.

Hiuksia ei ole leikattu skarpin graafisesti eikä hiusväreissä näy suuria kontrasteja. Katukuvassa ei todellakaan vilahda kovin usein ketään, jolla olisi pastellisävyinen tai räikeillä sävyillä värjätty tukka. Sen sijaan hiussävyt ovat luonnollisia, pehmeän ruskeita ja aavistuksen vaaleita vivahteita, mutta ehdottomasti enemmän karamellisen lämpimiä vaaleahkon sävyjä kuin viileän vaaleita. 

Perinteisesti ranskalaiset ovat kuulemma hyvin tarkkoja siitä, että harmaat hiukset värjätään välittömästi piiloon eikä niitä tosiaan Pariisin katukuvassa kovin paljon näykään. Uskon kuitenkin, että valloillaan oleva luonnonmukaisuuden trendi tekee hiusten harmaantumisesta sallitumpaa vaikka voikin mennä hetki, että uudenlainen ajattelutapa tavoittaa iäkkäämmänkin väestön.

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

On ollut itseasiassa hyvin mielenkiintoista päästä vertaamaan ranskalaisia italialaisiin, joita kaduilla on usein näkynyt. Vaikka kyse onkin naapurimaasta, ovat italialaiset naiset ulkoisesti jo paljon laitetumman näköisiä, heidän meikkinsä on näkyvämpi ja tyyli muutenkin erilainen. Ranskalaisen vetovoimaisuus syntyy nimenomaan karismaattisesta huolettomuudesta, italialaisten eleganssi puolestaan viimeistellystä tyylistä.  

Mielikuvani ranskalaisten tyylistä osui siis melko hyvin yksiin sen kanssa, mitä olen kaupungilla havainnoinut. Oli kuitenkin yksi ulkoinen seikka, jota en ollut etukäteen tajunnut ja mistä yllätyin hieman Pariisiin saavuttuani. 

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Mielessäni ranskalainen nainen on ruskeahiuksinen ja tummapiirteinen ja vaikka iho ei olekaan skandinaavisen vaalea, on se silti melko vaalea. Tämä on se kuva, jonka media on minulle välittänyt. Kun sitten saavuin Pariisiin huomasin, että ranskalainen nainen voi aivan yhtä hyvin olla tummaihoinen nainen ja näitä upeita tummaihoisia naisia on paljon enemmän kuin vain pieni osuus väestöstä. 

Yllätyin, että en ollut tämän tietoisempi asiasta, mutta kun aloin tutkia asiaa enemmän selvisi, ettei se oikeastaan ollut yllättävää. Siitä huolimatta, että tummaihoisia ranskalaisia on paljon, on heidän osuutensa esimerkiksi elokuvissa ja ylipäätään monissa näkyvissä rooleissa hyvin, hyvin pieni ja he saavat kuulemma jatkuvasti taistella saadakseen itsensä julkisesti enemmän näkyviin. Jonkun väitteen mukaan tummaihoiset olisivat Ranskalle jopa niin kiusallinen muistutus siirtomaahistoriasta, että asiaa yritetään siksi kaunistella pitämällä heitä hieman piilossa.

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Siitä, kuinka paljon tummaihoisia Ranskassa on, ei kuitenkaan ole mitään tilastollista tietoa, sillä Ranska kieltää tilastoinnin etnisen taustan perusteella. Jos olet syntynyt ranskassa, olet ranskalainen ja sillä selvä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa juttu on aivan toinen ja muistan jopa hätkähtäneeni, kun vaihto-oppilaana kouluun ilmoittautuessani täytin ilmoittautumiskaavaketta, jossa kyseltiin minusta jopa hämmentävän epäkorrektisti etnisestä taustasta (sekä jopa seksuaalisesta suuntautumisesta). 

Voin siis kuvailla sitä, miltä stereotyyppinen ranskalainen nainen näyttää, mutta on hyvä muistaa, että se vastaa tosiaan lähinnä vain sitä kuvaa, millainen meillä ranskalaisista tyypillisesti on. Sen naisen rinnalla on sitten se toinen, tummaihoinen ranskatar, joka ei näytä ulkoisesti samalta, mutta joka on yhtä paljon ranskatar kuin stereotyyppinen ranskalaissisarensa. 

Kuinka ranskalainen nainen meikkaa Ostolakossa Virve Fredman

Onko teillä lisää kommentteja ranskalaisten meikkaustyylistä?

Lue myös: Haluan meikata kuin ranskalainen nainen

 

5 kommenttia artikkeliin ”Näin ranskalainen nainen meikkaa”

  1. Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista! Ei ole kommentteja ranskalaisten meikkaustyylistä, mutta sen sijaan lukisin mielelläni huomioistasi heidän hoikkuudesta ja ruokailutottumuksista.

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä toiveesta! Tähän olen vähän yrittänyt syventyä ja tarkkailla asiaa, eli toivottavasti saisin tästä jotain postausta aikaiseksi, kun vielä vähän jatkan tutkimuksia. 🙂

      Vastaa
  2. Hyvä postaus! 🙂 Tosi mielenkiintoinen huomio tuo, että ulkomaalaisille ranskattaret yleisesti näyttäytyvät melko vaaleaihoisina, vaikka totuus on vähän toisenlainen.

    Suosittelen Annastiina Heikkilän kirjaa Bibistä burkiniin: totuuksia ranskatar-myytin takaa, jos et ole vielä lukenut sitä. Se oli hurjan mielenkiintoinen! Annastiina Heikkilä on toimittaja, joka on asunut Ranskassa vuosia ja kirjassa avattiin ranskalaista kulttuuria vähän pintaa syvemmältä, mm. feminismin ja monikulttuurisuuden näkökulmasta. Häneltä on tulossa tänä vuonna myös toinen kirja, Ranskaan liittyen sekin.

    Vastaa
    • Luin tuon itseasiassa juuri, oli tosiaan todella mielenkiintoinen kuten sanoitkin. Kiva lukea suomalaisen havainnointeja! 🙂 Tälle minultakin siis suositus! En tiennyt, että häneltä on tullut toinenkin kirja, kiitos kun vinkkasit. Pitää selvittää sitä!

      Vastaa
  3. Tosi mielenkiintoinen tuo kysymys, mikä massamaahanmuuton ja monikulttuurisuuden myötä on vaikkapa nyt ranskalaisuutta. Jos minä, suomalainen, valkoihoinen, vaaleatukkainen ja sinisilmäinen nainen olisinkin sattunut syntymään somaliassa, olisinko ihan yhtä somali kuin suurin osa paikallisista? tai jos olisin syntynyt Saudi-Arabiassa suomalaisille vanhemmilleni, olisinko silloin arabi? tai pitäisikö minun edes olla? miksi minun pitäisi edes pyyhkiä juureni pois ja olla yhtä paljon vaikka sitten arabi tai somali kuin muutkin? No, tällaisia pohdintoja vain… 🙂

    Vastaa

Jätä kommentti