*Sis. mainoslinkin
Kun Tukholmaan muuttanut valinnaisesti epäsosiaalinen kosmetiikkabloggaaja Virve Fredman, 30, keksi värjätä hiuksensa trendisävyksi kutsulla hiusvärillä, ei hän aavistanut etukäteen ollenkaan, millaisia seurauksia sillä voisi hänen elämäänsä olla.
Kirjaimellista päänvaivaa aiheuttanut tapahtumaketju sai alkunsa paria viikkoa aiemmin, kun Fredman päätyi ostamaan ranskalaisen kosmetiikkajätin alaisuuteen kuuluvan L’Oréal Paris -tuotemerkin uuden Colorista-sarjan hiusvärin.
Uusi Colorista Washout #Pinkcolor -hiusväri lupasi käyttäjälleen kahdesta kolmeen pesukertaan kestävän pastellisen vaaleanpunaisen hiusvärin, joka haalistuisi hiuksista lopulta pesukertojen myötä. Mikään pakkaustiedoissa tai sen varoitusteksteissä ei kuitenkaan valmistellut Fredmania siihen, mitä tuotteen käyttämisestä seurasi.
”Tiesinhän minä, että tulella tässä leikitään, mutta päätin silti olla rohkea,” kertaa Fredman kahden viikon takaisia tunnelmiaan. ”Näin jälkikäteen mietin, että mikäköhän minuun silloin meni ja voisikohan kyseessä olla kolmenkympin kriisi,” hän vielä jatkaa.
Kolmenkympin kriisiksi kutsutaan ilmiötä, jossa lähtökohtaisesti silminnähden selväjärkiseltä vaikuttava henkilö ryhtyy 30-vuotta täytettyään tai juuri sitä ennen tekemään asioita, jotka poikkeavat hänen lähipiirinsä mukaan hänen tavallisesta toiminnastaan tai heidän hyväksymästään käytöksestä ja ovat siksi paheksuttavia sekä epäsopiviksi asioiksi katsottuja.
”Hiusten värjääminen vaaleanpunaiseksi oli oikeastaan aika hauskaa, sillä se oli minulle täysin uutta. Edellinen värikkäämpi hiusvärikokeiluni taisi tapahtua 90-luvulla ala-asteella, kun hiuksia oli trendikästä värjätä kreppipaperilla. Värjäsin usein punaisella, mutta kokeilin sitten kerran vihreää. Minua kutsuttiin koulussa homepääksi siihen asti, että väri vihdoin haalistui,” paljastaa Fredman surullisia lapsuusmuistojaan avaten.
Hiljainen suomalainen
”Varsinkin ensimmäiset päivät hiusten vaaleanpunaiseksi värjäämisen jälkeen olivat todella jännittävää aikaa. Minut tunnetaan varsin konservatiivisena ihmisenä mitä ulkoasuuni tulee, joten sain esimerkiksi työpaikkallani paljon yllättyneitä, mutta tukkaani kehuneita kommentteja,” Fredman kertoo.
Fredmanin työkaverit kuvailevat häntä hiljaiseksi suomalaiseksi, joka kuluttaa verrattain runsaasti muiden keittämää kahvia, välttelee katsekontaktia, esittää kyseenalaisia kommentteja, nauraa hyvän maun vastaisille asioille ja sipsuttaa työpaikalle aina pikkumustaan pukeutuneena, korkokengissä, huulet punattuina ja Pradan käsilaukku käsivarrella keikkuen. Firman pikkujouluissa Fredman kuulemma juo vähän liikaa, mutta suvaitsevaisista ruotsalaisista on mukavaa, että he pääsevät sen kautta tutustumaan perinteiseen suomalaiseen kulttuuriin.
”Hitto mä en kestä näitä aaseja,” vastaa hänen punaisiin housuihin pukeutunut parrakas ruotsalainen kollegansa ruotsalaisittain murtaen ja autuaasti hymyillen kysymykseen siitä, onko Fredmanin läsnäolo saanut hänet jo oppimaan suomea. Hän ei ole varma, mitä hänen oppimansa lause tarkoittaa, mutta on käsittänyt sen olevan jonkinlainen iloinen kannustus, sillä Fredman toistelee sitä usein hänen ruotsalaisten kollegoidensa saadessa esimerkillisiä ja poikkeuksellisen loistavia ideoita. ”On mukavaa, että tiimissämme on joku, joka suhtautuu aina niin positiivisesti ideoihimme!” hän vielä jatkaa tyytyväinen kestohymy kasvoillaan.
Tuntemattomiakin kiinnosti
”Toisaalta oli myös hämmentävää, kuinka paljon vaaleanpunainen tukka kiinnosti tuntemattomiakin ihmisiä. Sain esimerkiksi kaupan kassalla kehuja tuntemattomalta myyjältä, joka halusi kuulemma vain sanoa, että hiusteni sävy on ihana,” Fredman naurahtaa.
”Vaaleanpunaista tukkaa esitellyt Instagram-kuvani sai myös tavallista enemmän tykkäyksiä, mikä tietysti nosti ihmisarvoani ja määritteli uudelleen sosiaalista asemaani yhteiskunnassa,” Fredman summaa yleisesti tunnettuja faktoja.
Ihan loputtomiin positiiviset kommentit eivät kuitenkaan ole jaksaneet ilahduttaa.
”Ensimmäisen päivän jälkeen olin ihan rikki. Kestän vielä jotenkin sen, että niitä naapureita, joita ei ehdi juosta pakoon pitää tervehtiä ja työkavereille täytyy hymyillä tunnistamisen merkiksi kerran päivässä heidät ensimmäistä kertaa nähdessään, mutta hiusvärini aikaansaamat vaivaannuttavat keskustelut olivat lopulta aivan liikaa,” Fredman sadattelee ruotsalaisten kohteliasta tapaa yrittää panna merkille, kun samassa toimistossa istuva on muuttanut hiustyyliään radikaalisti.
Tilanne eteni kotirauhan rikkomiseen
Tilanne eteni kuitenkin lopulta pisteeseen, johon Fredman ei olisi koskaan voinut uskoa sen etenevän.
”En olisi edes arvannut, kuinka vakavaksi tilanne lopulta kärjistyikään. Tässä voidaan nimittäin jo puhua kotirauhan rikkomisesta: Kollegani laittoi minulle hiusteni värjäämisen jälkeisenä viikonloppuna kännykkään viestiä kysyen, kuinka hiusväri oli hiuksissani kestänyt. Voitteko uskoa? Minulla on vieläkin se viesti tallessa!” Fredman kertoo silminnähden kiihtyneenä ja näyttää puhelimestaan yhtä uteliaan kohteliaasti kirjoitettua chat-viestiä, joka ei kuitenkaan Fredmanin asiallisesta vastauksesta huolimatta ollut jatkunut keskusteluna.
”Meni pitkään ennen kuin uskalsin taas tervehtiä häntä toimistolla sillä pelkäsin, että hän kokisi sen tarkoittavan, että hänen olisi soveliasta loukata henkilökohtaista tilaani vielä uudelleen,” Fredman kertoo yhä pelosta kavahtaen.
”Luojan kiitos sitä pinkin tukan kanssa elämistä ei jatkunut pitkään,” hän huokaa. ”Aluksi tukka oli varsin pinkki, mutta haalistui siitä sitten jo ensimmäisellä pesukerralla voimakkaan vaaleanpunaiseksi, sitten hennon vaaleanpunaiseksi ja lopulta väri lähti siitä kokonaan pois.”
Fysiikanlakien, kemian sääntöjen ja terveen järjen mukaan myös ilman hapetetta vaikuttavat hiussävytteet voivat kuitenkin tarttua hiuksiin tuotepakkauksessa esitettyä arviota pidemmäksi aikaa mikäli tuotteen käyttäjän hiukset eivät ole ensiluokkaisessa kunnossa. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään Fredmanin tapauksessa.
Turvallinen ja tapahtumaköyhä elämä Ruotsissa
”Kyselin kyllä hieman etukäteen muilta, kuinka tuote oli heidän hiuksissaan käyttäytynyt, mutta koska osa sen käyttäjistä kertoi sen haalistuneen lähes täysin jo yhdellä pesukerralla ja osa taas puolestaan kertoi sen jämähtäneen hiuksiin jopa esitettyä pidemmäksi aikaa päätin, että tämän on oltava niitä uhkarohkeita seikkailuja ja irtiottoja, jollaisiin minua on aina välillä kehotettu.”
Fredman elää tavallisesti turvallista ja tapahtumaköyhää elämää ruotsalaisessa Nackan kunnassa eikä yleensä tee mitään jännittäviä asioita. Hän syö joka aamu töissä saman aamiaisen, lämmittää kotona saman pizzan ja pukee päälleen päivästä toiseen erehdyttävästi samoilta näyttävät mustat vaatteet.
”Ostin kyllä viime viikolla kokeeksi uutta jogurttia, mutta taidan pidättäytyä jatkossa vanhassa suosikissani,” Fredman täsmentää elämäänsä oikaistakseen harhaluuloja arkensa ennalta-arvattavuudesta.
Vakavia jälkiseurauksia
Fredmanin tapauksessa hiusväri ei onneksi jäänyt hiuksiin pysyvästi vaan peseytyi niistä ajan myötä pois varmistaen, että hän saattaa myös tulevaisuudessa viettää valinnaisesti epäsosiaalista ja rajoittuneeseen sosiaaliseen kanssakäymiseen keskittynyttä elämäänsä.
Harmikseen hän saa kuitenkin edelleen työpaikkansa kahvihuoneessa työkavereiltaan toistuvasti häiritseviksi kokemiansa kysymyksiä siitä, aikooko hän palata vielä joskus takaisin vaaleanpunaisiin hiuksiin tai kenties jopa kokeilla jotain ihan uutta väriä.
”Vastaukseksi hymyilen edelleen vaan sitä tuttua v**tumaista hymyäni ja ynähdän ärsyttävän epäselvästi jättäen kysyjän miettimään, mitä vastaukseni tarkoitti ja varmistaen samalla, ettei hän enää kokemuksesta viisastuneena uskalla uudelleen yrittää kanssani small talkia,” Fredman kertoo hymynkareeksi tulkittava pingotus huulillaan.
4 FAKTAA VALINNAISESTA EPÄSOSIAALISUUDESTA:
- Valinnaisesti epäsosiaalisia ihmisiä on Suomessa runsaasti, mutta Ruotsissa se on harvinaisempaa.
- Valinnainen epäsosiaalisuus ei ole sairaus vaan hyvää mieltä tuottava olotila, jota verrataan usein meditaatioon.
- Monista valinnaisesti epäsosiaalisista ihmisistä on tullut epäsosiaalisia kuluttavien ihmissuhteiden ja rasittavien työkokemuksien vaikutuksesta.
- Monia valinnaisesti epäsosiaalisia yhdistää myös sarkastinen luonne, taipumus ironiaan ja huono huumorintaju.
Artikkelin on kirjoittanut useilla salanimillä Ruotsissa esiintyvä Virre Väynynen, joka haaveilee toisinaan Ruotsista, jossa ei asuisi yhtään ruotsalaista.
*L’Oréal Paris Colorista Washout -hiusvärejä myy verkossa Eleven.fi täällä.
Tää oli hyvä 😀
Kiitos! 🙂
HAHAHAHAHAHAH KIITOS 😀
Mukavaa, että muitakin samanlaisella huumorintajulla varustettuja löytyy! 🙂
Kiitos lauantain nauruista! Paras blogiteksti mitä olen lukenut aikoihin. 😀 😀 😀
Kiitos! <3
Vielä jos Virre olisi jonkin kommenttinsa ”napauttanut”! Olisi ollut piste tyylillisen iin päälle 🙂 KIITOS hauskasta blogihetkestä!
Virre koitti pitää suunsa supussa. 😉
Hhah 😀 Loistava teksti!
Kiitos! 🙂
Olipa piristävää luettavaa! Mahtavaa itseironiaa!!
Kiitos! 🙂
Tämä oli LOISTAVA!!! Vieläkin nauruttaa 😀 Kiitos Vivve 😀
Kiva kuulla, että huumori kohtasi! 🙂
Aivan mahtava postaus, hyvät naurut! Osaispa itsekin noin hyvin kirjoittaa
Voi kiitos! <3
Hahaa, ihana lauantaikevennys 😀
Kiitos, kiva kuulla, että nauratti! 🙂
Kannattaa muuten kokeilla oranssia. Erään kerran kun olin vaalentanut pois punaisesta ja latvat vielä jäi oranssiksi enkä suoraan viittinyt laittaa toista väriä päälle, kokeilin sävytteitä.
Voimakkaan pinkin/magendan kohdalla pikkutytöltä sai ihailevia katseita junassa ja pikkutyttö halusi itselleen vastaavan. Oranssin kohdalla kaupassa isänsä kanssa asioiva pikkutyttö taas sanoi hulluksi… Ei ehkä tajunnut etten ole kuuro ja isältäkään ei tullut käytöstapa oppeja.
Hillitsen itseni nyt, etten enää laita uutta värikokeilua. Oli niin helpottavaa palata takaisin tähän omaan vaaleaan… 😀 Ja apua, mikä pikkutyttö ja isi!
Olet loistava ja nerokas kirjoittaja! Sarkasmi on vaikea laji, mutta tämä oli nappisuoritus!!!
Nykyjournalismi on täynnä tällaisia elämää suurempia uutisia niistä kaikkein merkittävimmistä tapahtumista ihmiselämän kirjossa, mutta tämä oli tyylilajiltaan ja tekstiltään paras kaikista. Sinusta selvästi pyristelee vappulehtimäinen uutisjournalisti ulos 😀
Aion lukea kirjoituksesi heti uudestaan, kun saan naurunkyyneleet tyrehdytettyä.
Aivan samaa mieltä pallonenän kanssa! Ei muuta kyin Tamppiin yhteyttä
Haha, kiitos teille molemmille kivasta palautteesta! 🙂
Vitsi tää oli hauska ja hyvin kirjotettu
Kiitos! 🙂
Ihan paras postaus 😀 Hetken kun tän aukasin oli pakko kattoa että onko tää oikee artikkeli, hups.
hanna
http://www.hannamariav.com
Kiitos! 🙂
Tosi hyvä! Loppukommentti oli huikea 🙂
Haha, se loppukommentti taisi tulla kirjoittajalta syvältä sydämestä… 😀
Hahaha!! Kiitos hyvistä nauruista 😀 😀 myöskin epäsosiaalisena henkilönä voin vain kuvitella mitä kauhun hetkiä tämä kokeilu aiheutti.
Kiva kuulla, että joku ymmärtää! 😀
Aijai, kylläpä piristi! 😀 Harvoin saa nauraa näin tuotearviota lukiessa, kiitos!
Kiitos! 🙂
Repesin 😀 😀 Kiitos viikonlopun piristyksestä – olet ihana <3
Kiitos! <3
Haha, paras!! 😀 ja nuo hiukset on niin upeat!
Kiitos! Hiukset oli kyllä kivat, mutta nyt helpottaa taas kun tukka ei ole luomassa sosiaalisia paineita. 😉
Ihana tuo eka värjäyksen jälkeinen kuva <3 Voikun uskaltaisin itsekin.
Kiitos! Tämä oli kyllä kiva kokeilu, kun tosiaan lähti pesussa lopulta pois. 🙂
JUST ton takia en koska käytä kirkkaita värejä – hiuksissa tai missään muuallakaan! Pelkkä ajatuskin kauhistuttaa.
Hahhaa, oli kyllä varsin hurja kokemus tällaiselle epäsosiaaliselle tyypille. 😉
Oi luoja oot paras 😀 😀 😀 😀 😀 😀
Kiitos! 🙂
Hah 😀 Olipa virkistävää vaihtelua!
Kiitos! 🙂
Mä en kestä; tää oli ihan parasta sarkasmia, jaamme selvästi samanlaisen huonon huumorintajun 😉 Kiitos, Virre lauantain piristyksestä
Kiva kuulla, että samanlainen huumori uppoaa! 🙂
Mahtavaa 😀
😀
Ensimmäistä kertaa eläissäni kommentoin kosmetiikkablogia: hyvin ja viihdyttävästi kirjoitettu.
Voi kiitos! <3
♡
<3
Ahahahah! Tää oli ihan mahtava!
Kiitos! 🙂
Aivan mahtava kirjoitus! Upeaa itseironiaa. Paras blogikirjoitus mitä olen aikoihin lukenut.Kiitos!
Kiitos ihanasta kommentista! <3
Niin hauska! 😀 Ja tukkasi on kyllä kaunis, niin vaaleana kuin vaaleanpunaisenakin! Itselläni on tummat hiukset, mutta harkitsen kokeilevani joitain Washout-sarjan tummemmista sävyistä.
Kiitos! Tämä oli tosiaan kiva tuote päästä kokeilemaan elämää vähän villimmällä hiussävyllä! 🙂
Tämä oli varmaankin hauskin blogikirjoitus jonka olen ikinä lukenut! Terveisin toinen valinnainen epäsosiaalinen suomalainen, Englannin small talk maailmassa asuva Mirja!
Kiitos ihanasta kommentista ja kiva kuulla, että muillakin on sama tauti! 🙂
Voi apua!
Aivan hillittömän hauska alusta loppuun. Olipa hyvä aloitus sunnuntaille tämän lukeminen. Kiitos!
Kiitos ihanasta kommentista! 🙂
Loistava!
Kiitos! 🙂
Hahaha paras blogi-kirjoitus!!! 😀
Kiitos! 🙂
Huippu!
Kiva kuulla, että huumorintajut kohtasivat! 🙂
Voisitko joskus kirjoittaa pidempiä kappaleita kuin yhden tai kahden virkkeen pituisia? Vähän rasittavaa lukea kun kappalejakoja on niin usein ja pahimmillaan (kuten tuossa uusimmassa kulmakynäpostauksessa) on vielä jokaisen minikappaleen väliin laitettu kuva.
Kiitos palautteesta. Tekstin jaksottaminen on puhtaasti lukijoita helpottava juttu. Varsinkin kännykällä lukiessa pitkät kappaleet ovat raskasta luettavaa ja ihmisen keskittymiskyky verkkomaailmassa on melko vähäistä. Tekstiä ei ole yhtä helppoa selailla läpi kännykän näytöltä, joka on kuitenkin yleisin blogin lukemiseen käytetty väline. Jos kurkkaat esimerkiksi Iltasanomien sivustoa huomaat, että sielläkin harrastetaan samanlaista lukijan huomioimista eikä kappaleita oksenneta ulos pitkinä puuroina. Aiheesta löytyy netistä todella paljon lisätietoa, suosittelen tutustumaan niin ymmärrät ehkä paremmin? 🙂
En siis usko, että tähän tulee jatkossakaan muutosta, mutta otan mielelläni palautetta toki vastaan. 🙂
Olipa todella alentuvaan sävyyn kirjoitettu vastaus. Tosin sekin on ärsyttänyt blogissasi jo pitempään. Pidät selkeästi itseäsi parempana kuin muut ja se näkyy teksteissäsi.
Ehkä tämän blogin lukeminen jäi nyt tähän.
Se oli tarkoitettu ihan suoraksi kuittaukseksi tällaiselle kommentoijalle, joka tahtoo antaa palautetta, mutta kirjoittaa sen nimimerkillä ”hohhoijaa” ja jättää sähköpostiosoitteekseen ”w.w@www.ww”. Palautetta saa aina antaa ja arvostan sitä silloin kun se on hyödyllistä, mutta en nyt kokenut, että alkuperäistä kommenttia kirjoittaessa olisi itsekään yritettykään olla kovin ystävällisiä. 🙂
En näe mitään ongelmaa nimimerkissä ”hohhoijaa” – en kommentoi blogeihin useinkaan joten minulla ei ole vakinimimerkkiä. Nimimerkki kuvastaa hyvin tämänhetkistä tunnettani blogiasi kohtaan. Olisin voinut kirjoittaa siihen vaikka että kasa paskaa, en nimimerkkini vaikuttaa siihen millaisen vastauksen saan.
Ja mitä sähköpostiin tulee, niin en koe minkäänlaista tarvetta laittaa omaa sähköpostiani tuohon. Minlla on vain yksi ainoa sähköposti, käytän sitä työssäni ja vain virallisia asioita varten joten en näy yhden yhtäkään syytä miksi minun olisi pitänyt se sinulle ilmoittaa. Vai onko sinulla jokin erityinen syy miksi haluaisit osoitteeni?
Olisi kiva tietää mikä alkuperäisessä kommentissani oli vikana – esitin asian, joka häiritsee minun lukukokemustani, sekä parannusehdotuksen.
Mutta tuskin saan siihen vastausta, ainakaan asiallista, joten hyvää jatkoa vain sinulle ja blogillesi. Onneksi on tarjolla parempaakin luettavaa.
Pahoittelen, ettet kokenut vastaustani miellyttäväksi. Oletko kuitenkaan koskaan ajatellut, että saatat itsekin ilmaista itseäsi kirjallisesti niin, ettei viestin lukijalle tule siitä kovin mukava olo, mikä saattaa vaikuttaa vastaajan ulosantiin ja kirjoitussävyyn? Rehellisesti sanottuna viestisi oli kirjoitettu minusta todella tylyyn tyyliin ja saman asian olisi voinut esittää myös mukavasti. Esimerkiksi ”Onkohan tähän joku erityinen syy, miksi kirjoitat niin lyhyitä kappaleita? Minusta tekstiä olisi mukavampaa lukea, jos kappaleet olisivat pidempiä ja lauseiden välissä olisi vähemmän kuvia,” olisi jo ollut aivan toisenlainen alku hedelmälliselle keskustelulle, josta molemmat olisimme voineet saada jotain irti. 🙂
Ja tottakai kommentin yhteydessä käytetty nimimerkki vaikuttaa kommentin luonteeseen sen saajan näkökulmasta, sillä jos se ei ole komentin kirjoittajan nimi, käytetään sitä usein kuvaamassa kirjoittajan ajatuksia, tunnetilaa yms. 🙂
Koin, että palautteesi oli alunperinkin mukava kuulla, mutta tapa, jolla sen esitit oli minusta varsin tyly. Harmi, ettei siitä saatu järkevämpää keskustelua aikaan! Minulla on aina linjana vastata kommentteihin sillä samalla ystävällisyydellä, jolla nekin on kirjoitettu. Kuten varmasti kommentteja katsomalla huomaat, en napauta ilkeästi kellekään, joka ei jo itse lähtökohtaisesti esitä asiaansa ikävään sävyyn.
Olen lukenut itse paljon materiaalia tekstin jaksottamisesta lukijaystävälliseksi ja kaikissa bloggausta koskevissa oppaissa hoetaan sitä paljon. Harmikseni olen saanut käsiini vähemmän materiaalia pidempien kappaleiden käytöstä. Opin kuitenkin mielelläni lisää, eli jos sinulla on linkittää vastavuoroisesti jotain hyvää tietoa siitä, miksi bloggaajien kannattaisi kirjoittaa lyhyiden kappaleiden sijaan pidempiä kappaleita niin otan mielelläni linkkejä vastaan.
Kanssani saa aina olla eri mieltä ja tykkään kyllä siitä, että minulle saadaan perusteltua, miksi joku näkemykseni on väärä ja olen aina valmis muuttamaan mielipidettäni sen perusteella, mutta samalla koen myös, että netissäkin täytyy osata ilmaista itseään niin, ettei kommentista tule ikävä olo. Jos on itse valmis kirjoittamaan ikävään sävyyn, niin silloin minusta täytyy myös varautua siihen, ettei vastauskaan ole mukavin. Toivon, että et ehkä tarkoittanut alkuperäistä viestiästi niin tylyksi, mutta koska tavallisesti kaikki lukijani käyttävät trollauskommentteja lukuunottamatta asiallista nimimerkkiä ja sähköpostiosoitetta ja kirjoittavat negatiivisestkin kommentit rakentavaan ja hyödyllisen sävyyn ymmärrät varmasti, miksi koin itsekin tarvetta vastata juuri niin kuittailevaan sävyyn kuin alkuperäinen viestikin minusta kuulosti olevan tehty? 🙂
Voih kun ihana väsri tuossa toisen pesukerran jälkeisessä kuvassa. Just sellanen ihana pastellihattara. 🙂 Harmi, kun itellä tumma tukka eikä tollasta pääse oikein testaamaan. Kiitos siis rohkeudestasi kaikista vaikeuksista huolimatta! 😉
Joo, tuo pastellihattaravaihe oli kyllä ihana! 🙂
oijoiii vatsalihaksiani..parasta Väynystä! Ja kappalejaoista plussaa
Kiitos! 🙂
Ihan mahtava juttu 😀 Kiitos iltapäivänauruista, nyt jaksaa painaa työpäivän loppuun asti 🙂 Ja taidanpa mennä osatamaan itselleni yhden tuollaisen wash away-värin. Haaveilen toisinaan yksisarvishiuksista, mutta en ole rohjennut kokeilla supervaaleaan tukkaani mitään, pelkona ettei lähtisikään pois. Mutta ehkä nyt uskallan 🙂
Haha, ihan huippu teksti! Mahtavaa että kun oon etsimässä käyttökokemuksia poispestävästä pinkistä hiusväristä, saan sekä syväluotaavan analyysin asiasta että mahtavat naurut 😀 Sun teksteihin voi aina luottaa <3
Kiitos! <3 🙂
Hain asiallista tietoa hiusten värjäämisestä vaaleanpunaiseksi mainitulla Colorista-tuotteella ja päädyn lukemaan jotain tällaista. Syvästi järkyttynyt ruotsalaisten heikosta yksityisyyden rajojen ymmärtämisestä. Voimia ❤️
Kiitos! <3 😀
Loistava kirjoitus!!! 😀 Sarkasmihan vaatii aika hyvää konteksti- ja tilannetajua, ja sitä kyllä näyttää tämän tekstin perusteella kirjoittajalta löytyvän 😉 Kiitos erinomaisista perjantai-iltapäivän aloittaneista nauruista, leppoisaa viikonloppua naapurimaassa! <3