Kun kosmetiikka ei enää tuota hyvää mieltä

Kaikki touhujani pidempään seuranneet tietävät varmasti, etten ole ollut kovin ajattelevainen kuluttaja, mitä kosmetiikkaan tulee. Ostopäätökseni ovat tavallisesti olleet harkitsemattomia ja täysin impulsiivisia eikä minulle monen muun kosmetiikkaa rakastavan tapaan ole ollut koskaan kysymys siitä, tarvitsenko jotain tuotetta vaan ennemminkin siitä, nauttisinko jonkun kosmetiikkatuotteen ostamisesta ja käyttämisestä.

Pahimmassa tapauksessa paras vaihe on ollut nimenomaan uuden tuotteen ostaminen eikä enää edes sen käyttö. Tuote on voinut saada minut innostumaan täysillä ja olen innosta piukena kun kiikutan sitä kaupan kassalle. Ajatellen, että kohta se on minun. Innostus tuotteen ostamisesta kestää kotiin asti ja kaivan kosmetiikkakokoelmani uusimman lisäyksen ihastuksesta huokaillen laukustani ja asetan sen pöydälleni.

En tietenkään kosmetiikkabloggaajana voi ottaa tuotetta käyttöön ennen kuin olen kuvannut sen ja joskus kuvien ottaminen saattaa lykkääntyä. Aikaa ei ole tarpeeksi tai ulkona on huono sää, joten valaistusta ei ole riittävästi eikä muutenkaan vain huvita. Lopulta into uudesta tuotteesta hipuu ja tuote jopa unohtuu.

Ostolakossa minimalismi meikit silmämeikit

Toisinaan tuotteen voi ottaa käyttöön vaikka välittömästi ja uutuudenviehätys on katossaan, mutta parin käyttökerran jälkeen se alkaa kadota kun tajuan, että uuden tuotteen käyttäminen tarkoittaa, että joudun jättämään vanhan vastaavan ja erittäin ihanan tuotteen vähemmälle käytölle ja se voisi pahimmassa tapauksessa jopa mennä sen vuoksi huonoksi.

Vaikka siis iloitsen uusista, ihanista kosmetiikkatuotteista, on monien tuotteiden kohdalla jo todella pitkä aika siitä, kun olisin voinut oikeasti nauttia niistä täysin. Olisi mahdotonta ehtiä käyttää kaikkia tuotteita itse, joten jostakin on pakko luopua ellei tahdo heittää kosmetiikkaa roskiin.

Kun omistan liikaa, en ehdi nauttia kaikesta tavalla, jolla haluaisin omistamistani jutuista nauttia. Tämä pätee muuhunkin kuin vain kosmetiikkaan, mutta monet muut käyttämättä jäävät tuotteet eivät tosin vanhene kuten kosmetiikka.

Viime aikoina tämä ajatus on noussut mieleeni yhä useammin. Minulla on aivan liikaa kosmetiikkatuotteita, jotka olen omistanut aivan liian pitkään, eli minun on täytynyt alkaa tehdä valintoja tuotteiden välillä. Olen katsellut toisiaan vastaavia tuotteita ja miettinyt, mistä ihanasta tuotteesta luopuisin ihan vain siksi, etten voi ehtiä käyttää kaikkia ennen kuin ne vanhenevat.

Ostolakossa minimalismi meikit silmämeikit

Minulle on tärkeää, että minulta päätyy kosmetiikkaa roskiin mahdollisimman vähän. Kosmetiikalle löytyy kyllä aina ottajia, joten kaikki on vain kiinni siitä, että itse siivoan jemmojani ja teen päätöksiä, jotta voin laittaa tuotteita kiertoon.

Olen viimeaikoina laittanut kiertoon aivan ihania tuotteita, joista pidän todella paljon. Osa niistä on tietysti blogin kautta saatuja tuotteita, mutta monet niistä ovat tuotteita, joista olen itse maksanut. Oman tyhmyytensä tajuaa erittäin konkreettisesti, kun antaa 30 euroa kustantaneen meikkipaletin, parinkympin meikkivoiteen tai minkä tahansa tuotteen, jonka hinnan vielä muistaa eteenpäin toiselle ihmiselle.

Joskus saatan katsella kahta toistensa kaltaista tuotetta tietäen, etten ehdi käyttää niitä molempia ja joudun antamaan sen mieluisamman eteenpäin ihan vain siksi, että se on lähes käyttämätön kun taas se tylsempi on sen verran käytetty, ettei sitä kehtaa enää antaa kenellekään. Fiksumpaa siis laittaa kivempi kiertoon ja tyytyä itse käyttämään se ”huonompi” sen sijaan, että heittäisi sen roskiin.

Toki on mukavaa, että tuote päätyy jollekin, jota se oikeasti ilahduttaa ja joka käyttää sitä, mutta tottakai se ihan rehellisesti sanottuna kirpaisee omaa sielua, että on laittanut typeryyksissään eurojaan tuotteisiin, joita ei edes ehdi itse käyttää. Olen hankkinut monia tuotteita ajatellen, että niistä saa hyvää sisältöä blogiin, mutta sitten en ole ehtinyt tehdä sitä tai mielipiteeni on muuttunut tuotetta kerran tai pari kokeiltuani.

Vuosia sitten en edes miettinyt, että kaikki kosmetiikka, jonka kotiini ostin ja otin vastaan tulisi ehtiä käyttää. Minulle riitti, että se tuotti minulle iloa jollakin tapaa enkä koskaan vaikkapa uutta luomiväripalettia ostaessani miettinyt, kuinka monta käyttökertaa se oikeasti riittäisikään ja ettei ollut realistinen ajatus, että kuluttaisin sitä koskaan loppuun. Tiedostin kosmetiikan vanhenemisen, mutta se ei vaikuttanut kulutustottumuksiini mitenkään.

Ostolakossa minimalismi meikit silmämeikit

Viimeaikoina tuotteiden vanheneminen on ollut minulla mielessä erityisen paljon ja varsinkin sen jälkeen, kun luonnonkosmetiikan tuotekehittämisen opinnoissani olen syventynyt kosmetiikkatuotteiden säilyvyyteen ja sen myötä turvallisuuteen. On melkoista rulettia ajatella, että tuotteita voi säilyttää ongelmitta vuodesta toiseen ja ajatella, että ne ovat ne muut ihmiset, joilla käy huono tuuri ja että minä olen kyllä aina voinut ongelmitta käyttää hyvinkin vanhoja tuotteita.

Nykyään minulla onkin todella korkea kynnys sille, otanko kotiini jotain ihan vain odottamaan käyttövuoroaan. Ennen en suuresti ajatellut, ehdinkö käyttää ostamani tai saamani uuden tuotteen koskaan loppuun tai tarkoittaako sen käyttäminen, että joku muu meikkituote voisi vanhentua sitä käyttäessä. Nykyään mietin näitä juttuja todella paljon.

Yksi syy, jonka vuoksi intoni kosmetiikkaa kohtaan on viimeaikona hieman himmentynyt on ollut juuri se, etten voi kunnolla nauttia uuden tuotteen tuomasta ilosta. Kun mitään ei ole vuosiin tarvinnut hankkia ihan oikeaan tarpeeseen vaan kaikki on ollut vain mielitekojen täyttämistä, ei tuotteista ole ollut niin paljon iloa ja se ilo on juuri se, mitä haluan yleisellä tasolla toki täysin tarpeettoman, mutta silti niin hyvää mieltä tuovan kosmetiikan minulle antavan.

Kosmetiikkajemmojen siivoamisen ja vähenemisen myötä olen pikkuhiljaa alkanut päästä lähemmäs sitä ilon lähdettä. Käytännössä tämä on tarkoittanut minun kohdallani sitä, että kosmetiikkatuotteideni määrä on vähentynyt joidenkin tuotteiden kohdalla jopa niin paljon, että minulla voi olla lähitulevaisuudessa jopa tarve ostaa jotakin ja se tuntuu kivalta.

Minulla on tällä hetkellä esimerkiksi yksi iso avattu ripsiväri ja kaksi avattua minikokoa. Nämä kuivuvat kesän aikana, jolloin jäljelle jää viimeinen ripsivärini. En edes muista, onko minulla sitten lapsuuden ollut koskaan vain yhtä ripsiväriä kerralla, sillä jopa teininä niitä oli aina auki useampi.

Niin kauan kun olen ollut töissä kosmetiikka-alalla, on ripsivärejä myös hyppinyt aina jostakin suunnasta kotiini ja uudet, innovatiiviset ripsivärit ovat houkutelleet minua ostamaan niitä. En siis ole tainnut koskaan olla tilanteessa, jossa minulla ei olisi ollut kotona useampia ripsivärejä odottamassa käyttövuoroaan.

Ostolakossa minimalismi meikit silmämeikit

Loppuvuodesta voin kuitenkin vihdoin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin saada kokea sen kivan kutkuttelevan fiiliksen, jota olen kosmetiikkaintoilijana kaivannut, eli tutkia erilaisia ripsivärejä, kiikuttaa kassalle kiinnostavimman ja kokeilla sitä sitten miettimättä, että joku muu ripsivärini kuivuu turhaan sillä aikaa, kun käytän uutta ripsiväriä.

On myös ihanaa, että kotonani on esimerkiksi enää kaksi (pienen ikuisuuden kestävää) luomivärinpohjustajaa tai kaksi rajaustuotetta (rajaustussia). En ole kummoinen silmänrajaaja, joten jos rehellisiä ollaan, olen suurimman osan ajasta käyttänyt niitä vain koska minulla on niitä tai olen hankkinut tuotteen blogipohjaisen uteliaisuuden varjolla ajatellen, että siitä voisi olla kiva kirjoittaa blogiini.

On ollut ihanaa saada tuotteita työn ja blogin kautta, mutta olen jäänyt kaipaamaan sitä fiilistä, kun voi itse valita, mitä tuotteita ostaa ja käyttää. Nyt olen usein vain ajatellut, että olisi sääli olla käyttämättä tätä tuotetta, kun minulla kerran se on.

Ostolakossa minimalismi meikit silmämeikit

Tämän postauksen kuvissa ovat näkyneet kaikki tällä hetkellä omistamani silmämeikit. Jo mainitsemieni ripsivärien, luomivärinpohjustajien ja rajaustussien lisäksi minulla on vielä useita luomiväripaletteja, mutta kuten kuvista näkyy, on niitä huomattavasti aiempaa vähemmän ja yritän parhaani mukaan vähentää kokoelmaani niidenkin osalta entisestään.

Havahdun yksi ikivanha luomivärisävy kerrallaan huomaamaan, etten koskaan käytä sitä ja osaan sitten lopulta luopua siitä. En ole väreillä leikkijä ja tykkään eniten, kun minulta löytyy kokoelma helppoja, omaan arkeeni sopivia sävyjä. Kaipaan myös sitä fiilistä, kun voin innostua jostakin jutusta ja sitten etsiä siihen sopivan tuotteen kaupasta sen sijaan, että minun pitää vaikkapa katsoa jo omistamiani luomivärejä ja todeta, että jaahas, nyt pitäisi varmaan käyttää tällaisia sävyjä, kun näitä kerran on niin paljon.

(Jos ihan tarkkoja ollaan, sain itseasiassa juuri eilen illalla tuon yllä ja alla olevan kuvan vasemman alanurkan pikkupaletin katoamaan, kun sain sen sävyt mahtumaan magneettipalettiini poistettuani sieltä kolme sävyä, joita en koskaan käytä.)

Tuntuu siis hyvältä, että meikit vähenevät ja hommassa alkaa olla jotain tolkkua.

Ostolakossa minimalismi meikit silmämeikit

Onko muilla kosmetiikkaa reilummin omistavilla ollut samanlaisia tuntemuksia?

10 kommenttia artikkeliin ”Kun kosmetiikka ei enää tuota hyvää mieltä”

  1. Samoja tuntemuksia. Tuotteita on paljon, jotka odottavat testausta. Minusta on huomattavasti helpompi suositella asiakkaille tuotteita joita on itse testannut. Tietysti huomioiden ikä ja ihotyyppi, mikä rajaa hiukan testailua, mutta silti. Säilytänkin kaikkia avaamattomia tuotteita pimeässä viileässä vaatehuoneessa ja toivon sen antavan armoa säilyvyydelle.

    Vastaa
  2. Viisaita sanoja. Mä en ole omassa kehityksessäni ihan noin pitkällä vielä.

    Vastaa
  3. Erittäin tuttua. Olen pyrkinyt laittamaan pikkuhiljaa avaamattomia tuotteita eteenpäin, jotta ne saisivat uuden elämän jonkun muun käytössä. Avattuja tuotteita olen käynyt säännöllisesti läpi ja hävittänyt vanhimmasta päästä olevia, joita ei ehkä olisi enää kenenkään syytä käyttää.

    Vastaa
  4. Tunnistan itseni, tosin hiukan eri tavalla. Minulla on nimittäin ihan liikaa meikkejä verrattuna siihen että meikkaan nykyään todella harvoin. Innostun edelleen esimerkiksi kesäkokoelmista (voin kuvitella itseni jossain tilanteessa käyttämässä uusia meikkejäni), mutta kynnys uuden tuotteen avaamiseen tosipaikan tullen onkin sitten korkea, koska seuraavaan kertaan voikin mennä sitten niin pitkä aika että esim. ripsiväri on kuivahtanut. Silti ne tietyt meikit pitää olla varastossa siltä varalta että tarve tulee. Asun sen verran kaukana isommista kaupoista ettei lempituotteita yhtäkkiä sieltä haeta. Että tälläinenkin hulluus voi sitten olla…

    Vastaa
  5. Tuttua on ja itsellä tullut jo tavaksi käydä meikit läpi sillointällöin. Vaikeinta on aina heittää huulipuniakiiltoja yms menemään kun niitä ei ainakaan voi käytön jälkeen antaa kenellekkään. Keksin viime meikkikatsastuksen aikana että päätän mitkä huulituotteet yritän käyttää tämän kesän aikana, operaatio sekin 😀
    Onko muuten tietoa mistä löytäisi jonkinlaisen tyhjän paletin minkä voi täyttää itse? Ilman mitään valmiita vääränkokoisia paikkoja napeille.
    Postaustoive myös tuosta kat von d paletista! En ainakaan löytänyt postausta siitä. Oliko ne edes luomivärejä vai sekä että korostussävyjä 😀

    Vastaa
  6. Onneksi on tullut järkeä tähän ikään mennessä (38 v) ettei ole mitään järkeä ostella tuotteita kuin tarpeeseen. Oma meikkini mukailee pitkälti samaa kaavaa joten en tarvi tuotteita määräänsä enempää. Riittää kun on muutama huulituote ja poskipunasävy tuomaan vaihtelua. Sähköposti täyttyy päivittäin uusista markkinointiviesteistä, nykyään poistan ne edes avaamatta. Ostan sit uutta kun tarvin.

    Vastaa
  7. Olipa hyvä postaus taas kerran! Aihe kun aihe sinulla on todella kiva tyyli kirjoittaa. 🙂

    Olisi kiva nähdä postaus jossa olisi kuvia vanhoista kosmetiikkavarastoistasi vs tilanne minimalismin vallattua sydämen.

    Ja toinen toivepostaus olisi tuo kosmetiikan vanhentuminen. Olisi varmasti aihe joka kiinnostaa monia ja toisi ajateltavaa.

    Nimimerkillä kulmakynäni on yli 10 vuotta sitten ostettu

    Vastaa
  8. Tiedätkö sen vanhan idean, jolla lasten leluväsymystä tai -kyllästymistä torjutaan eli että ne lelut, joita lapsi ei käytä, laitetaan vähäksi aikaa varastoon ja kun lapsi saa ne taas jonkin ajan kuluttua, innostus on suuri, kun vanhat lelut ovat kuin uusia taas. Sopisiko tämä myös kosmetiikalle? Ei minimalisteille varmaan, mutta muille. 🙂

    Vastaa

Jätä kommentti