Kuten tiedätte, en ole mikään varsinainen luonnonkosmetiikan fani. Suosin itse yleensä mielummin synteettistä, sillä rakastan uusia, innovatiivisia koostumuksia enkä välitä yrittisemmistä tuoksuista. Näin ollen synteettinen kosmetiikka onkin minulle melko luonnollinen valinta.
Myymälätyössäkin synteettisen kosmetiikan myyminen on myös usein helpompaa, sillä yhä useampi ja useampi suomalainen asiakas kertoo olevansa ”todella herkkä” tietämättään edes mille tai miten se ilmenee, joten en varmuuden vuoksikaan uskalla silloin lähteä edes tarjoamaan asiakkaalle luonnonkosmetiikkaa, sillä erilaiset luonnosta peräisin olevat uutteet voivat olla jopa hyvinkin allergisoivia (kuten toki monet synteettisetkin ainesosat).
Lue myös: Mitä eteeriset öljyt ovat ja kuinka niitä käytetään?
Muistan hyvin vuosien takaisen asiakaskohtaamisen, jossa asiakas seisoi luonnonkosmetiikkamerkin hyllyn edessä minun tarjotessani hänelle apua ja hän kertoi etsivänsä todella kosteuttavaa silmänympärysvoidetta. Hänen edessään olevalla tuotesarjalla oli myynnissä loistava valinta, jonka esittelin hänelle ja jonka hän oli juuri poimimassa ostoskoriinsa kun hän kertoi, että hänen silmänsä ärtyvät helposti ja hän saa usein ihoreaktioita.
Siinä vaiheessa tarjosin hänelle synteettisempää Cliniquen All About Eyes Rich -silmänympärysvoidetta kertoen suoraan, että en siinä tapauksessa uskalla suositella hänelle luonnonkosmetiikkamerkin tuotetta, sillä se todennäköisemmin aiheuttaisi hänelle reaktion. Hän kuitenkin päätti itse ostaa luonnonkosmetiikkamerkin tuotteen.
Seuraavana päivänä hän palasi harmistuneena myymälään minun ollessani tauolla ja palautti ”MINUN hänelle myymänsä tuotteen saatuaan siitä pahan reaktion”. Kollegani otti käytetyn, kaikki laatuvaatimukset täyttävän tuotteen vastaan ja palautti rahat, sillä olinhan minä myynyt sen tuolle herkälle asiakkaalle hänen sanojensa mukaan ja kertonut sen sopivan hänelle.
Lue myös: Ruotsalaiset ja luonnonkosmetiikka – yhtälö, joka ei toimi
Herkän ihon ja ihoreaktioiden kannalta synteettinen kosmetiikka onkin usein siis jopa parempi vaihtoehto. Totuushan on kuitenkin, ettei meistä suurin osa ole herkkiä muuten kuin psykologisella tasolla.
Monille ilmoitus herkkyydestä tarkoittaa myös sitä, että he uskovat luonnonkosmetiikan olevat heille pitkällä aikavälillä turvallisempaa. Tämä puolestaan on asia, johon en voi ottaa kantaa, sillä ilman kristallipalloa on melko mahdotonta tietää, mitä itse kukin iholleen vuosikymmenten ajan laittaa ja kuinka niiden aineiden yhteisvaikutus lopulta sitten ilmenee.
En ole laivallakaan työskennellessäni huomannut, että muut kuin suomalaiset asiakkaat koskaan kertoisivat olevansa herkkiä. Olen vuosien aikana saanut myös usein kuulla ulkomaalaisiltakin kosmetiikka-alan ihmisiltä kommentteja siitä, kuinka suomalaiset kertovat kosmetiikka-asiakkaina ollessaan olevansa herkkiä.
Yleensä se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, millaisten tuotteiden kanssa asiakkaat kävelevät myymälästä lopulta ulos, sillä hajusteita ja tiettyjä raaka-aineita välttävät osaavat kyllä nimetä ne, mutta muuten harvemmin osataan kertoa, miten herkkyys edes tulee ilmi tai tuotteen valinnan yhteydessä varmistella sen heidän ”herkkyyteensä” sopivuutta.
Tästä johtuen meillä myyvät ne ihan samat Lorealit, Garnierit, Niveat, Lancomet, Diorit ja Weledat kuin muuallakin maailmassa. (Ja tästä johtuen meillä myy varmasti hyvin myös Lumene, sillä onhan se tehty meidän ”suomalaiselle ihollemme”, joka ei muuten varmasti rakenteeltaan ihan hirveästi eroa esimerkiksi naapurivaltioiden asukkaiden ihosta…)
Lue myös: Mineraaliöljy – kosmetiikan pahis vai väärinymmärretty hyvis?
Saan toki aika ajoin blogin kautta kritiikkiä siitäkin, että minulla on naiivi ajatusmaailma, kun en lähde mukaan kosmetiikkahysterioihin ja tee blogissani numeroa erilaisista pinnalla negatiivisessa valossa olleista ainesosista, vaan käytän niitä huoletta ja vieläpä suosittelen niitä sisältäviä tuotteita.
Suosittelen antiperspirantteja, en neuvo välttämään parabeeneja tai edes kehota julkisesti miettimään hiustenvärjäystä, vaikka itse asiaa liiemmin esiinnostamatta lakkasinkin tyytyväisenä värjäämästä hiuksiani tummiksi.
Lue myös: Aiheuttaako antiperspirantti rintasyöpää
Yleensä tuo kaikki kritiikki kuitenkin tulee niiltä, jotka eivät osaa ajatella, mitä iso lukijamäärä myös tarkoittaa. Sen mukana tulee nimittäin myös vastuu, jota voi ajatella kahdella tavalla. Jos jostakin asiasta on varmaa tietoa, on siitä hyvä tietysti varoittaa ja tavoittaa tätä kautta useita ihmisiä, mutta jos tieto ei ole täysin varmaa ja perustuu vain runsaaseen hysterisointiin, ei bloggaajilla ole varaa lähteä mukaan erilaisiin pelonlietsontakerhoihin.
Luin esimerkiksi eräästä blogista jonkun puolestaan lukeneen minun sanoneen blogissani, että silikonit kuivattavat ihoa. En ole käsittääkseni koskaan sanonut näin, sillä eihän tuo pidä mitenkään päin paikkaansa, mutta joku on vain oikonut mielessään parit mutkat suoriksi ja kertoo minun sanoneen näin.
Jos siis haluaisin suojella ihmisiä, olisi minun kosmetiikkahysterisointia huomattavasti kannattavampaa muistuttaa heitä käyttämään turvavyötä, pyöräilemään kypärä päässä, lopettamaan tupakointi ja kehottaa varovaisuuteen liukkailla keleillä kävellessä.
Lue myös: Päätin lopettaa meikkaamisen
Minusta on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen valinta, millaista kosmetiikkaa tahtoo iholleen käyttää.
Se on hieman kuin uskonto: mitä se minulle kuuluu, mihin toinen uskoo niin kauan kun elää loukkaamatta sen nimissä muita. Jos joku uskoo, että kiroilemattomuus tai kirkossa käynti on tie pelastukseen niin se on hänen asiansa.
Jos joku toinen uskoo, että parabeenittoman kosmetiikan käyttö ehkäisee vakavia sairastumisia ja mahdollisesti myös jopa pidentää hänen elinikäänsä niin sekin on hänen asiansa.
Nykymaailma on täynnä vaihtoehtoja, joten jokaiselle on tarjolla omaan ajatusmaailmaansa sopivaa kosmetiikkaa.
Lue myös: Aloin opiskella luonnonkosmetiikan tuotekehittäjäksi
En itse välttele liiemmin mitään kosmetiikan rakaa-aineita, mutta en silti väheksy ketään, joka sanoo, ettei tahdo käyttää vaikkapa niitä parabeeneja. Toki keskustelen mielelläni asiasta ja kuulen hänen mielipiteitään siitä, mutta minusta näissä asioissa ei ole olemassa oikeaa ja väärää mielipidettä.
Totta voi olla, ettei kukaan tiedä, mitä vaikkapa joidenkin parabeenien käyttö pitkällä aikavälillä meille aiheuttaa, mutta totta on myös se, että niitä korvaamaan käytetyille aineille allergisoituminen on kasvanut hurjasti. Elääkkö siis nyt ilman allergisoitumista parabeeneja käytellen ja miettien, että se auto saattaa kuitenkin ajaa ylitse ennen kuin täyttää kuusikymmentä tai älypuhelin aiheuttaa syöpakasvaisvaimen vai vältelläkö parabeeneja pitkää ja tervettä elämää pedaten eläen sen mielummin muille aineille allergisoituneena?
Minusta se on jokaisen oma valinta eikä siihen voi olla oikeaa ratkaisua nykytietämyksellä. Se on mielipideasia.
Lue myös: Skintertainment changed my life
Minusta kosmetiikan pitää olla hauska ja iloinen asia eikä siitä pidä tulla huonoa omaatuntoa. Jos siis elää pelon vallassa antiperspirantin käytön vuoksi, niin tottakai se kannattaa vaihtaa tavalliseen deodoranttiin ihan vaan oman mielenrauhansa vuoksi. Jos parabeenien välttely on itselleen tärkeä asia niin you go girl, elä periaatteidesi mukaan. Turha näistä asioista on lähteä kiistelemään.
Omalta osaltani olen yrittänyt tuoda keskusteluihin mukaan myös lainsäädännöllisiä näkökantoja.
Suomessa bloggaajien on myös välillä ihan äärettömän hankalaa yrittää nostaa faktoja pöytään tai aloittaa keskustelua itseään mietityttävistä syvällisemmistä asioista ilman, että siitä saa varsin ilkeitäkin kommentteja niskaansa. Ja kukapa tahtoisi, että omaksi ilokseen pitämästään blogista tulisikin itselleen paha mieli.
Lue myös: Uusi Facebook-ryhmä keskustelee luonnonkosmetiikasta mukavassa hengessä
Tämän vuoksi itsekin koen usein, että jätän ne vakavammat, mielipiteitä voimakkaasti jakavat asiat mielellään blogin ulkopuolelle tai suhtaudun niihin neutraalisti tai tuon näkökantani esiin vain kommenttiboksin puolella asiaa suoraan kysyttäessä.
Okei, aina en malta olla postaamatta jostainkin asioista, mutta silloinkin toivon lähinnä voivani herätellä ihmisiä itse miettimään ja muodostamaan faktojen perusteella omia mielipiteitä sen sijaan, että he luottaisivat vain sokeasti siihen, mitä naistenlehden toimittaja, joku muu bloggaaja tai työkaveri on ilman perusteluja vain sanonut.
Minusta jokaisella on siis myös kosmetiikan puolella täysi uskonvapaus niin kauan kun omia uskomuksia ei tyrkytetä muille tai moralisoida muita heidän valintojensa perusteella.
Minä käytän ja kokeilen mielelläni sekä synteettistä että luonnonmukaista kosmetiikkaa, sillä se on minusta kiinnostavaa ja tahdon tuoda blogiin mukaan kumpaakin. Ja sitä paitsi: kaikki kosmetiikan raaka-aineet ovat kemikaaleja, sekä synteettiset että luonnonmukaiset.
Lue myös: Kiina päivitti eläinkokeita koskevaa lainsäädäntöään
Hieno kirjoitus! Olen samaa mieltä ettei pidä olla liian ehdoton ja mustavalkoinen, jokaiselle suotakoon valintansa. Pitkän linjan luonnonkosmetiikan kauppiaana (www.biodelly.fi) en kuitenkaan ihan allekirjoita väitettä siitä, että erilaiset luonnosta saatavat uutteet ovat hyvin allergisoivia. Kirjoittaisin sen ehkä muotoon "…saattavat olla hyvin allergisoivia", koska mikä tahansa tosiaan voi allergisoida, mutta ei automaattisesti kaikki luonnonmukainen. Meillä myydään vain luonnonkosmetiikkaa, ja yliherkkyysreaktioita ei ainakaan meidän asiakkaille ole usein tullut (tai sitten he eivät ilmoita siitä). Totta on, että reaktioita voi saada mistä vain, ja toisaalta myös ns. tavallisessa kosmetiikassa voi olla luonnon uutteita. Terveisin, Tanja Kipinoinen, Biodelly
Hei Tanja! Olet aivan oikeassa ja muokkasin tekstin alkua nyt hieman parempaan muotoon. 🙂
Erittäin hyvä kirjoitus! Mitä mieltä olet eläinkokeista kosmetiikkamaailmassa vai oletko oman mielipiteesi jossakin välissä kertonut…?
-Janna-
EU kieltää kosmetiikan eläinkokeet, täällä juttua aiheesta: http://www.ostolakossa.com/2014/12/inside-industry-13-kosmetiikan.html 🙂
(Ja täällä vielä hieman liioittelevaksi vedetty toinen juttu jatkoksi: http://www.ostolakossa.com/2015/09/inside-industry-35-ei-nyt-pahalla-mutta.html)
Hyvä kirjoitus. Tuli mieleen tosta herkkyydestä… sana ehkä on vähän semmoinen jonka voi ymmärtää monella tavalla. Itselläni iho reagoi keliin esim. Punehtumalla tuulessa, kuivumalla pakkasella ja palamalla auringossa. Saan myös helposti pieniä näppylöitä esim hikoilusta tai ihon puhdistusvälin pitenemisestä. Ajattelen että ihoni on herkkä. Ei se ainakaan mitenkään "vahvalta" tunnu 😀 luonnonkosmetiikka tai muukaan ei ole koskaan aiheuttanut allergisia tai muitakaan voimakkaita reaktioita, joten toisaalta ihoni ehkä kuitenki on jossain määrin ei-niim-herkkä. Luulen että moni muukin suomalainen punaisuudesta kuivuudesta näppylöistä jne kärsivä kokee olevansa herkkä
Tuo on varmasti varsin kattava selitys suomalaisten herkkyydelle. 🙂
Tosi hyvä teksti.
Kiitos! 🙂
Virve, nämä tällaiset syvällisemmät postaukset on parhautta.
Kiitos, kiva kuulla! 🙂
mielenkiintoinen postaus. näin ihan oikeasti vakavasti allergisen näkökulmasta tosin vähän… outo ja epäsattuva. totta kai on hyvä, ettei mitään turhia hysterioita lietsota, ja esimerkiksi vaikkapa tuo parabeenihysteria on ihan mielettömän ikävä, sillä sen takia pahasti allergisoivien säilöntäaineiden käyttö kosmetiikassa on lisääntynyt. mutta vaikka hiusväriallergia? itse olen sen kokenut, ja voin sanoa, että se oli niin kammottava ja rankka kokemus, että toivon tosiaan, että siitä olisi aiemminkin pidetty edes sen verran puhetta kuin nykyään.
ehkä nyt kertalukemalla haksahdin siihen väärinymmärtämiseen 😉 mutta jäi vähän fiilis, että olisi jotenkin trendikästä uskoa olevansa herkkä ja oikeasti heristynyt tietäisi tarkalleen, mille on herkkä. valitettavasti itselläni ei näin auvoisa ole tilanne. olen saanut todella pahoja ihoreaktioita (ei mitään pientä ärsytystä vaan oikeasti kipua, turvotusta, lähes haavoille mennyttä punaisuutta…) aivan random kosmetiikasta. asiantuntemus ei riitä seulomaan mikä siellä monen kymmenen ainesosan listalla oli just se reaktion aiheuttaja. (ja itse asiassa ne ovat olleet voimakkaasti hajustettua normikosmetiikkaa). eikö mua asiakkaana sit oteta kosmetiikkaosastolla vakavasti, kun osaan vain sanoa, että olen saanut ärsytysreaktioita joistain tuotteista, mutta en pysty nimeämään niitä? allergiatesteihin on ihan turha toivo päästä (mulle on lääkäri todennut suoraan, että ihmisiä tulee ovista ja ikkunoista ja tuollainen vaiva on niin mitätön, että saan vain sinnitellä asian kanssa). on toki niinkin, että nämä hieman turhan päiten itseään herkiksi tai allergisiksi väittävät vain huonontavat oikeasti allergisten mainetta entisestään, mutta silti toivoisin kyllä, että oikeasti ihmisten hyvinvoinnin kanssa tekemisissä olevat eivät silti alkaisi väheksyä kenenkään kertomista herkkyydestä, sillä joukkoon kyllä mahtuu meitäkin, jotka saatamme saada tosi vaikeat reaktiot vaikkemme pystyisikään nimeltämainitsemaan ainesosaa 🙂 (loistoesimerkki on, kun nykyäänhän tuo ruokavalioilla pelleilykin on tosi trendikästä. kysyin valmiiksi tehdystä puurosta, että onhan se varmasti gluteenitonta. "joo, on on." maailmanlopun mahakivut. "no oliko se puuro oikeasti gluteenitonta?" "no sehän oli kauraa. mä luulin, et sä muuten vaan välttelet gluteenia niinkun mäkin ja kyl mä pystyn tätä syömään vaikkei tää oo puhdaskauraa." "ei, kyl mul on ihan oikeesti keliakia ja saan tosi pahat oireet gluteenista ja gluteenikaurasta. että kiitos nyt vain suolinukkani tuhoamisesta." näkisin tämän kertomuksen olevan opettavainen myös kosmetiikan parissa ;))
krhm, melkoinen avautuminen, mutta noi allergiareaktioni ovat olleet niin rajuja, että tuntuu aina pahalta jos vaikuttaa, että allergian olemassaoloa jotenkin väheksyttäisiin. kunpa nämä mielestään herkätkin miettisivät miten asioista puhuvat. vaikka että eivät muuten vain tahdo jotain käyttää.
Kiitos hyvästä kommentista ja anteeksi, jos tekstistäni välittyi allergioita vähättelevä kuva, sillä en todellakaan tarkoittanut sitä. Tarkoitin tekstissä sitä, että jos itse olen vaikkapa juuri siinä myyntitilanteessa ja asiakas kertoo olevansa herkkä otan hänet tottakai ihan tosissani ja siksi aina kysyn, että miten se ilmenee. Jos asiakas osaa sanoa, että ei tiedä, mikä sen aiheuttaa, mutta että hänen ihonsa reagoi monille kosmetiikkatuotteille tai että viimeksi se ja se voide sai ihon heloittamaan punaisena tai kutisemaan niin jo siitäkin voi olla apua. Jos hän esimerkiksi kertoo, että saa usein antiperspiranteista pahoja reaktioita muttei tiedä miksi, saadan myydä hänelle kokeeksi erään merkin vain muutamaa ainesosaa sisältävän tuotteen. Jos tuote sopii niin hyvä, mutta jos ei niin ainakin hän voi jo päätellä, että reaktio tulee jostakin niistä muutamasta ja ehkä vertailla niitä muutamaa ainesosaa aiemmin kokeilemiensa tuotteiden sisältöön.
Tarkoitinkin siis lähinnä sitä, että on hyvinkin paljon asiakkaita, jotka eivät osaa vastata tuohon kysymykseen mitään, vaikka sitä kuinka heille pyörittelee. (Reagoiko ihosi helposti kosmetiikkatuotteisiin? -Ei Onko joku tietty tuote saanut joskus pahan reaktion aikaan? -Ei Punoittaako iho tai kutiseeko se tai miten herkkyys ilmenee? -En oikein tiedä. Ihoni vaan on herkkä.) Harva osaa nimetä, mille on herkkä ja minusta se on täysin ymmärrettävää, minkä vuoksi sitä harvemmin tulee tivattua muuten kuin kysymällä, että onko asiakkaalla tiedossa jokin aine, joka herkkyyttä aiheuttaa vai ovatko vain jotkut tietyt tuotteet saaneet hänen ihollaan aikaan reaktioita.
Eli ehdottomasti sinut otetaan vakavasti, sillä sitä varten myyjät ovat paikalla, että osaisivat yrittää auttaa vinkkejä. Voihan nimittäin olla, että heillä on ollut asiakkaana aiemmin joku muu, joka on kertonut samanlaisista ongelmista mutta vinkannut, että joku nimenomainen tuote on silti sopinut heille ja nyt myyjä voi jakaa tämän vinkkinsä sinulle jättäen sinun päätettäväksesi uskallatko kokeilla tuotetta. 🙂
Minusta olet aivan oikeassa myös siinä, että juuri tuo kaiken herkkyyden ja allergioiden piikkiin laittamisen voi tosiaan tehdä hallaa oikeasti allrgisille ja herkkäihoisille ihmisille.
Miksi luet vauva-palstaa tai muita kirjoituksia sinusta tai teksteistäsi? Tämän tekstin perusteella se luo aika negatiivista fiilistä sinulle, kun vaivaudut vielä noita idioottikirjoituksia kommentoimaan noinkin kärkkäästi.
Harva bloggaaja vaikkapa sinne Vauva-palstalle varmasti huvikseen menee lukemaan ja itsekin toki paikkaa välttelen, mutta pakko myöntää, että kun seuraa bloginsa kävijäliikennetietoja ja niiden kohdalla tulee yhtäkkiä hirveä ryntäys kyseiseltä foorumilta niin jonain heikkona hetkenä se itsekuri voi antaa periksi ja uteliaisuus vie voiton käydä kurkistamassa, mistä ryntäys johtui. (Ja sen jälkeen sitten aina muistaa seuraavan vuoden, miksei niin saisi tehdä.) Moni bloggaaja varmasti allekirjoittaa tämän. 🙂
Tosi hyvä kirjoitus! Mun mielestä noihin hysterioihin mukaan lähteminen se vasta naiivia on. Tämänkin asian puntaroimiseen tarvitaan hyvää medialukutaitoa, joka nyt tunnetusti tuppaa olemaan kiven alla 😀 Yhtenä kompastuskivenä tuntuu myös olevan tieteellisen ajattelutavan puute. Ne kovaäänisimmät parabeenien vastustajat tuskin tietävät asian tiimoilta tehdyistä tutkimuksista tuon taivaallista saati osaisivat arvioida tutkimuksten onnistumista ja luotettavuutta. Lähinnä puhun nyt niistä tutkimuksista, joiden mukaan parabeenit olisivat haitallisia. Oliko tutkimuksissa otanta riittävän suuri? Oliko tulosta mahdollisesti heikentävät / väärentävät tekijät otettu huomioon? Mitä nämä tekijät ylipäänsä ovat? Onko tutkimuksen tulos toistettavissa? Millaisilla parabeenipitoisuuksilla tutkittiin? Reagoiko hiiren elimistö parabeeneihin vastaavasti kuin ihmisen elimistö?
Yllättäen nämä kovaäänisimmät parabeenien vastustajat harvoin ovat tieteenharjoittajia, vaan lähinnä toimittajia ja bloggaajia vailla minkäänlaista tiedetaustaa. Viranomaisten kanta asiaan kuitenkin on, että nykyisillä altistumispitoisuuksilla parabeenit eivät ole haitaksi. Ja erittäin olennaista tässä nimenomaan on ne määrät, joille altistutaan. Ja kun parabeeneja on käytetty kohta sata vuotta, niin niiden käytöstä on olemassa dataa melkoiset määrät. Mutta oikeastaan minkään aineen turvallisuudesta ei koskaan voi olla varma – määrä tekee myrkyn, joten turvallisuus voi periaatteessa olla mittavirhe. Niinpä tutkimusdataa tehdään koko ajan lisää. Mutta ennen kaikkea aineiden yhteisvaikutusta on todella vaikea tutkia.
Sekin on muuten jännä, että jos kuluttaja tarttuu puteliin ja lukee sieltä, että tuotteesta löytyy ethylparaben, methylparaben, butylparaben… niin hän tulkitsee, että OHHOH, siinähän on hirveästi parabeeneja! Mutta itse asiassa erilaisten parabeenien seokset mahdollistavat alhaisemman parabeenipitoisuuden käytön tuotteessa ja tehokkaamman säilyvyyden. Eli tuotteessa, jossa on vain yhtä parabeenia, on periaatteessa korkeampi parabeenipitoisuus kuin tuotteessa, jossa niitä on käytetty useampia. Että ei se intuitio aina toimi 😀
Metyyliparabeenia löytyy muuten luonnostaan esim mustikasta! Eli periaatteessa mustikkaa sisältävä kosmetiikka ei ole parabeenitonta… xD
Todella hyvä kommentti ja loistava pointti varsinkin tuo säilöntäaineiden yhdistelyyn liittyvä pitoisuuksien vähentämisen mahdollisuus. 🙂
Itse miellän herkän ihon sellaisena joka reagoi helposti erilaisiin muutoksiin ja aineisiin esimerkiksi punoittamalla, ärtymällä, kuivumalla ja/tai tukkeutumalla, vaikkei mitään varsinaista allergista reaktiota olisikaan. Herkkä iho ei kuitenkaan sinällään ole mikään ihotyyppi, voi olla aivan hyvin erittäin rasvainen tai kuiva tai jotain siltä väliltä. Oma ihoni on esimerkiksi melkoisen rasvoittuva ja akneenkin taipuvainen, mutta siinä missä moni kyseisen ihotyypin omistava ihminen voi lätkiä kasvoihinsa huoletta runsaasti alkoholia tai erilaisia happoja sisältäviä hoitotuotteita tai naamioita, oma ihoni ei niitä kestä.
Käytän sekaisin luonnonkosmetiikkaa ja tavallista kosmetiikkaa, tykkään yhdistää molemmista parhaat puolet eikä minusta voi oikein yleistää että kumpi on parempi ja hellempi iholle, se riippuu niin paljon tuotteen sisällöstä. Parhaaksi olen todennut vältellä alkoholia, suuria määriä teepuuöljyä tai muita vahvoja öljyjä/eteerisiä öljyjä, vahvoja hajusteita ja suuria määriä mineraaliöjyä (sinänsä siinä ei ole mitään vikaa enkä varsinaisesti välttele, mutta usein jättää jonkinnäköisen pitkäaikaisen kalvon iholle ja aiheuttaa siksi ihottumaa ja näppylöitä), piparminttua ja eukalyptusta, vahvoja kemiallisia kuorintoja ja isorakeisia kuorintoja sekä kovin kuivattavia tuotteita.
Ikäväähän se on jos ei kuunnella asiantuntevan myyjän neuvoja ja sitten valitetaan kun joku ei toiminutkaan miten oli itse odottanut. Ihmisten pitäisi tutustua enemmän omiin ihoihinsa ja kuunnella ammattilaisia eikä vaan tyrmätä jotain tuotetta tai tuotemerkkiä ajatuksella "nokun siinä on varmaan niitä parabeeneja ja silikonia ja vaikka mitä" koska joku iltapäivälehti oli tehnyt dramaattisen uutisen kyseisistä aineista. Saahan sitä toki iholleen laittaa mitä tahtoo ja olla laittamatta, mutta sitten pitää hyväksyä myös muiden kosmetiikkavalinnat eikä ajatella että oma tapa on ainoa oikea 🙂
Hyvä kommentti! Moni suomalainen varmasti tosiaan mieltää ihon juuri noista ympäristötekijöistä johtuvista syistä herkäksi, vaikka kosmetiikkatuotteet eivät olisikaan sitä koskaan liiemmin herkistäneet. 🙂
Mulla iho reagoi myös helposti tuuleen, pakkaseen, aurinkoon, hikoiluun, vääriin putsareihin sekä väärään kosteusvoiteeseen. Mä en kuitenkaan koe ihon olevan herkkä, koska onhan se nyt selvä että reaktioita tulee jos käyttää esim liian kuivattavia putsareita. Epäsopiva tuoteryhmä on ihan eri asia kuin oireilu yksittäisestä tuotteesta/ainesosasta.
Ihonhoidon puolella jätän siis tietyt tuotetyypit kauppaan, mutta mitään ainesosaa en välttele. Tukkapuolella taasen olen ihan käytännössä todennut silikonisten shampoiden aiheuttavan säännöllisessä käytössä kutinaa päänahkaan, ja sen takia himassa on aina oltava perusshampoona jotain silikonitonta. Satunnaiset syrjähypyt on sallittuja ja silikonia saa vapaasti olla hoitoaineissa ja muotoilutuotteissa joita en tunge päänahkaan.
Hyvä kommentti! 🙂
Loistava kirjoitus – jälleen kerran. 🙂
Kiitos. 🙂
Hyvä teksti ja olen sun kanssa ihan samaa mieltä, eiköhän nykyään suurempi syöpäriski ole saasteissa, prosessoidussa ruuassa ja alkoholissa+tupakassa kuin muutamissa parabeeneissa joita naamalle lätkitään eikä edes nautita sisäisesti. Itsekin käytän tällä hetkellä Madaran pudistustuotteita, kun jättävät ihon kivan pehmeäksi, mutta kyllähän niitä synteettisiä meikkejä ja ihonhoitotuotteita on paljon pidempään tutkittu ja testattu, kuin luonnonkosmettiikka. Ja vaikka voisikin ajatella, että kyllähän kaikki luonnollinen on meille parempaa kuin synteettinen ja teollinen (joo ehkä ruuassa näin) niin ainakin allergisille ihmisille tulee ihan varmasti allergiaoireita myös iholle laitettavista luonnon uutteista, jos muutenkin on kasvien kukintakaudella allergialääkkeiden varassa ja vaikka ei olisikaan niin kyllä joissain kasveissa on niin voimakkaat tuoksut ja ominaisuudet, että voivat allergisoida kosmetiikassa käytettynä ihan heitäkin, jotka eivät muuten ole allergisia millekkään. Ja jokaisen iho ja keho ovat erilaisia, jos jollekkin luonnonkosmetiikka toimii paremmin kuin synteettinen niin ei sitä kuitenkaan saisi kiihkouskovaisen tavalla tuputtaa muille pitäen faktatietona, että kyllä tämä luonnonmukainen vaan on kaikille parempi.
Juuri näin 🙂
Hyvä kirjoitus! Oon samaa mieltä sun kanssa siitä, että uskonasia on kosmetiikan käyttöki. Joku on hyvä, toinen ei, riippuen ihmisestä. Tosin herkkyydet on jänniä juttuja. Ite oon pitäny itteeni ei-herkkänä ja sitten yllättäin yks naamaputsari sai aikaan reaktion. Aiheutti kerran jos toisenki saman reaktion, ennen ku uskoin asian todeksi. 😀 Sitte oli hienoa lukea aineen inci-listaa ja googlettaa aineksia, ku ei tullu hullua hurskaammaksi asian kans. Niin moni niistä aineista aiheuttaa reaktiota jos niikseen tulee. Joten en tiedä vieläkään, mikä sen aiheutti. Purkin nakkasin roskiin. Toistaseksi muu kosmetiikka ei oo aiheuttanu samanlaista ihoärsytystä.
Niinhän se tosiaan on, että vaikkei olisikaan mitenkään yleisesti "herkkäihoinen", voi joku satunnainen raaka-aine tai niiden yhdistelmä aiheuttaa joskus reaktion ja voi olla lähes mahdoton selvittää, mistä reaktio johtui. :/
En allekirjoita väitettä, että nimenomaan suomalaiset olisivat erityisen herkkäihoisia… Toki sen kuvan voi kosmetiikkamyyjänä saada, mutta kyllä muissakin kansallisuuksissa löytyy herkkiksiä. Ei tarvitse kuin kohdata ihmisiä eri maista, niin saa jo kuulla kokemuksia käytännön elämän hankaluuksista herkän, ärtyneen ja eri tavoin oireilevan ihon kanssa – saati jos menee jollekin englanninkieliselle kauneusblogi-tai kosmispalstalle, niin siellä saa myös lukea jos jonkinlaisista ihoreaktioista tuotekokeilujen yhteydessä. (Niissä löytää myös hyviä vinkkejä herkistyneen ja oireilevan ihon rauhoittamiseen.)
Kivinen tie siis liittyy kaueuden tavoitteluun joka maassa 🙂
Sanotaanko sitten, että suomalaiset tuovat niitä asiakaspalvelutilanteissa muita enemmän esiin. 🙂 Esimerkiksi laivatyössäni kesäisin risteilyillä saattaa olla mukana hyvinkin vähän suomalaisia suhteessa muihin matkustajiin (yleensä eri kansallisuuksia on keskimäärin mukana n. 40), joten minulla on ollut ilo palvella paljon ulkomaalaisia matkustajia. Samoin täällä Ruotsissa asiasta keskustellessani olen saanut huomata, ettei ihon herkkyyttä tuoda ollenkaan samalla lailla esiin (minkä toki huomasin jo laivatyössäkin). Tämä ei siis tarkoita sitä, etteikö herkkyyttä olisi kaikilla kansoilla, mutta siinä missä monet muut kansallisuudet esittävät kriteerikseen, että "onhan tuote todella tehokas" kysyy suomalainen usein, että "sopiihan se herkällekin iholle". 🙂
Mites sitten synteettisen kosmetiikan ainesosien ympäristövaikutukset? Ottaen huomioon että maapallo alkaa olla aika huonossa jamassa, niin en näe pahana ideana vältellä aineita jotka pahimmillaan kertyvät kaloihin ja muihin vesieliöihin ja joiden maatuminen kestää ikuisuuksia…Suuri osa kosmetiikasta on kuitenkin ns. turhaa, jota ilman tulee loistavasti toimeen eli vähemmälläkin pärjää ja jos se vähä on vielä ympäristöystävällistä, niin luonto kiittää 🙂
Itse yritän juurikin tuon ympäristövaikutuksen takia miettiä sitä millaista kosmetiikkaa käytän. Kaikkea ei voi ostaa ympäristöä ajatellen esim. kynsilakkoja (toki kynsilakoissakin on joitakin luonnonkosmetiikan vaihtoehtoja), mutta siinä missä pystyn, niin teen niin. En ole kaikkivoipa, mutta haluan ajatella että pienikin teko on parempi kuin ei mitään 🙂 sen verran luotan tutkimuksiin ettei esim. parabeenit ole niin haitallisia ihmisille, mutta eläimillä niille altistuminen ei ole oma valinta.
Tässä vielä linkki yhteen Tieteen artikkeliin http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/delfiineista_ja_jaakarhuista_loytyi_kosmetiikkajaamia
Todella hyvä kommentti!
Toisaalta esiin voi nostaa myös sen näkemyksen, että jos käytettäisiin pelkkiä luonnosta peräisin olevia ainesosia (nythän monet niistäkin luodaan labroissa synteettisesti) ei luonnonvaroja sitten taas riittäisi kaikille. Tämä on todella mielenkiintoinen aihe, sillä siitä löytyy niin paljon näkökantoja ja hyviä pointteja puolin ja toisin. 🙂