Useamman lukijan vinkkauksen ja mediassakin huomioinnin seurauksena innostuin tutustumaan kosmetiikkamaailman uuteen, paljon hehkutettuun kännykkäsovellukseen nimeltä CosmEthics.
Sovelluksen idea kuulostaa houkuttelevalta: kuluttaja voi skannata tai näpytellä tuotteen viivakoodin tai etsiä tuotteita suoraan sovelluksesta saaden tietoonsa niiden ainesosaluettelot sekä sen mahdollisesti sisältämät ongelmalliset, jopa suoraan englannista suomennettuna myrkylliset aineet.
Sovellus alkoi tietysti kovasti kiinnostaa minua, sillä EU:n kosmetiikkalainsäädäntöön perehtyneenä tahdoin kovasti tietää, mitkä EU:hun myyntiin päässeet tuotteet voisivat sisältää myrkylliseksi kuvailtuja ainesosia.
Tutkin ja selasin sovelluksen tietokantoja pitkään ja huolella enkä lopulta voinut kuin pyöritellä silmiäni. Sovelluksen tekijä on vaikutelmani perusteella ilmeisesti HENKILÖKOHTAISESTI päättänyt, mitkä aineet ovat hänestä kosmetiikassa käytettyinä myrkkyjä…
Etsintöjeni perusteella löysin lähtökohtaisesti tasan kaksi yhteistä tekijää, jotka luokittelivat tuotteet ”Toxin Allert” -riskin alle ehdottaen, että kuluttaja välttäisi näitä tuotteita noiden ainesosien vuoksi tarjoten hänelle vaihtoehtoja, joista näitä ainesosia ei löydy.
Mitä nämä ainesosat sitten olivat, jotka sovellus leimaa myrkyiksi?
No ne parabeenit. Jos tuotteessa on yksikin parabeeni, kehottaa sovellus välttämään tuotetta näihin syihin vedoten:
Parabeenien epäillään tekevän sitä, tätä ja tuota. Hauskinta on se, että lopuksi kuitenkin todetaa, ettei mitään näitä väitteitä ole todistettu, mutta ihan varmuuden vuoksi kannattaa nyt välttää näitä ainesosia.
SIIS MITÄ?!? Joku tekee sovelluksen, jolla on tarkoitus saada kuluttajat uskomaan, että heillä on mahdollisuus valita käyttääkseen sovelluksen avulla mahdollisimman turvallisia tuotteita ja perustaa sitten sen omien uskomustensa pohjalle, joihin ei ole esittää edes faktamuooisia perusteita, ”koska hänellä nyt on tällainen fiilis asiasta”? Tämä jos joku saa aikaan hysteriaa kuluttajissa! Kukaan kun ei ole tehnyt tutkimusta käsittääkseni, jossa oltaisiin voitu todeta, että kosmetiikan parabeenit todellakaan vaikuttaisivat noin -varsinkaan niissä pitoisuuksissa, joissa niitä tuotteissa sallitaan käytettävän.
Toki parabeeniallergia on ihan oikea asia. Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen sivun mukaan parabeeniallergia on kuitenkin harvassa, vaikka ne ovat olleet varsin pitkään yleisiä kosmetiikan säilöntäaieita. Kannattaa kuitenkin myös muistaa, että parabeenihysteria on puhuttanut paljon viimeaikoina ja EU:n lainsäädännössä on tiukat säädökset sen suhteen, millaisia määriä parabeeneja saa tuotteissa olla ja ne tiukkenevat lähitulevaisuudessa entisestään sallittujen pitoisuuksien pienenevän joltain osin. Kannattaa myös muistaa, että monien muiden parabeeneja korvaavien säilöntäaineiden allergiat ovat kuulemma kasvaneet niiden käytön yleistymisen myötä.
Sovellus on siis hyvä varoittaja niille, jotka OIKEASTI ovat allergisia parabeeneille, mutta ihan järkyttävää pelonlietsontaa niille tavallisille kuluttajille, jotka massahysteria vain nappaa mukaansa. (Eikä allergisuuskaan tee niistä vielä rintasyöpää aiheuttavia myrkkyjä.)
Toinen myrkkyvaroituksen aikaansaava ryhmä olivat formaldehydin vapauttajat. Nämäkin aineet ehkäpä mahdollisesti saattavat aiheuttaa vaikka sen syövän.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että sovelluksessa itsessäänkin kerrotaan niillä olevan EU:ssa pitoisuusrajoituksena maksimissaan 0,05 prosenttia. Olisikohan niin, että tämä lakisääteinen pitoisuusraja olisi kehitetty juuri siksi, ettei haittavaikutuksia pääsisi syntymään?
Totta on, että formaldehydin vapauttajat ovat yksi allergisoivimmista säilöntäaineista, sehän on fakta. Mutta jos koko sovellus näyttäisi perustuvan täysin siihen, että kuluttajia varoitellaan vaan näistä parista, kehittäjää itseään mietityttävästä ainesosasta, niin kyllä minusta tuntuu vähän turhalta perustaa henkilökohtaisten mieltymysten pohjalle tällaisella maineella ratsastava sovellus. Eikö nuo myrkkyvaroitukset olisi voinut jättää pois muuten niin hyvästä ideasta?
Yleisten allergisoivien ainesosien esiinnostaminen itsessään on minusta sovelluksessa hyvä idea.
Hassua on vaan se, ettei sitä olla tehty muuten kuin formaldehydin vapauttajien osalta. Esimerkiksi tunnetusti 26 yleisintä allergisoivaa hajusteainesosaa on merkattava tuotteiden sisällysluetteloissakin erikseen (termi ”parfum” ei siis riitä), mutta nämä tunnetut allergisoijat ovat sovelluksen mukaan hyväksyttäviä aineita eivätkä siis ollenkaan ongelmallisia. Itse totesin tyytyväisenä sovelluksen mukaan suotavaksi käyttää sellaista erittäin suosittua luonnonkosmetiikan tuotetta, joka sisälsi noista yleisimmin allergisoivista hajusteesta kahdeksaa. Ohhoh?
Myös erittäin yleisen allergisoijan, eli hiusvärien parafenyleenidiamiinin ja sen johdannaiset sovellus julistaa täysin turvallisiksi ilman mitään automaattisia varoitteluja.
Tältä osin julkiseen levitykseen tarkoitettu sovellus perustuu siis selkeästi vain kehittäjänsä OMIIN HENKILÖKOHTAISIIN MIELIPITEISIIN, joiden pohjalla ei edes ole faktoja.
Kun sovelluksen sivun avaa netin kautta, kysyy se yhden kysymyksen: Haluatko välttää parabeeneja? Se onkin ainoa paikkansa pitävä asia sovelluksessa, sillä jos se tosiaan perustuu vain parabeenien ja formaldehydin välttelyyn.
Onhan sovelluksessa toki sitten mahdollisuus muuhunkin. Sen valikoista voi valita, tekeekö se henkilökohtaisen varoituksen siitä, että tuotteessa on muoveja (jotka ovat erittäin, erittäin yleinen raaka-aine kosmetiikassa) tai että tuote sopii vegaanille. Muovien kohdalla se ei kerro, miksi niistä tulisi varoittaa kuluttajaa (minua ainakin kiinnostaisi…), mutta ne ovat ilmeisesti tekijän mielestä varoittamisen arvoinen asia ylipäätänsäkin.
Yksi erityisen hyvä asia sovelluksessa kuitenkin on: sen listoille voi itse listata, mistä tahtoo tuotteiden kohdalla nähdä varoituksen, eli jos on OIKEASTI herkistynyt jollekin ainesosalle ja tahtoo vältellä sitä, voi sovelluksesta olla suurikin hyöty.
Silti minua vaivaa tuo tuotteiden myrkkyvaroittelu. Itseasiassa jos olisin tuotteiden valmistaja, voisin vetää melkoisen herneen nenääni asiasta. Sovellushan siis heittää yksittäisille kosmetiikan tuotteille myrkkyvaroitus- leiman, vaikka tuotteet ovat täysin lainsäädännön mukaisesti valmistettuja ja niissä käytetään ainesosia pitoisuuksina, joita kukaan ei ole osoittanut turvattomiksi voiden väittää niiden oikeasti olevan mahdollisesti myrkyllisiä.
En tunne lainsäädäntöä tämän osalta, mutta kyllä tuo minusta jo aikamoiselta asiattomalta mustamaalaukselta kuulostaa, jos julistaa julkiseen jakoon laitetussa sovelluksessa, että joku kosmetiikkatuote sisältää myrkkyä ja että olisi suositeltavaa käyttää toista tuotetta…
Itse ajatus INCI-luetteloiden listaamisesta on minusta mukava idea juurikin, jotta ihmiset voisivat välttää valitsemiaan ainesosia, mutta minusta sovellus on sen nykyisissä puitteissa toteutettu todella huonosti ja ehdottaisin kahta suuntavaihtoehtoa tuotekehittäjälle: joko pelataan faktoilla tai sitten selkeästi korostetaan, että kyse ei ole niistä vaan tekijän omista mielipiteistä.
Jos tekijä päättää mennä jälkimmäisen kaavan mukaan kehottaisin häntä ottamaan vielä yhden raaka-aineen mukaan myrkkylistalleen formaldehydinvapauttajien ja parabeenien lisäksi: kosmetiikkatuotteissakin käytetty vesi tappaa ja myrkyttää vuosittain huomattavasti enemmän ihmisiä kuin mikään muu kosmetiikan raaka-aine.
En tiedä, sainko sitten vaan itse ladattua uuteen Applen älypuhelinmalliini jotenkin kehitteillä olevan sovelluksen karvalakkimallin, mutta minä en ainakaan löytäny yhtään mitään muita automaattisia varoituksen aiheita, vaikka kuinka selasin läpi sovelluksen tuotetietoja. Löydättekö te, missasinko vain jotain? Tai enkö nyt vaan päässyt käsiksi sovelluksen syvimpään sieluun?
Ymmärrän kyllä, että nimellä CosmEthics haetaan ilmeisesti myös eettistä puolta, mutta en nyt ihan löydä sitä punaista lankaa…
Mitä mieltä te olette sovelluksesta?
Oon samaa mieltä tuossa että millä perusteella joku ainesosa luokitellaan haitalliseksi tai jopa myrkylliseksi kun parabeenit on muka pahinta ikinä ja hiusvärien "myrkyt" onkin ihan jees. Eikä mulla muuten tullut minkään ainesosan kohdalla sitä keltaista palloa että mahdollisesti allergisoiva, vaan kaikissa oli suoraan tuo punainen myrkkymerkki.. Tuossa sovellus kaipaa vielä kehitystä ja jonkun selkeän linjan (faktoja mieluiten) haitallisuuden luokitteluun, mutta hyvä idea kyllä muuten.
Minäkään en ole mitään keltaista palloa nähnyt tai osanut edes kaivata… mahdollisia usein allergisoivia aineita ei näyttäisi kyllä kovin vahvasti olevan eritelty?
Facebook kaveri itseasiassa linkkasi tämän aplikaation ja tekijästä tehdyn artikkelin suosittelu mielessä. Valitettavasti artikkeli itsessään nosti epäilykseni tekijän osaamista kohtaan sillä siinä puhuttiin siitä kuinka kasvovoiteisiin laitetaan bensaa. Ja bensalla tarkoitettiin öljyjohteista mineraaliöljyä. Koska nehän on ihan sama asia. Ei juma….
Ihan periaatteesta en ole halunnut tutustua tähän aplikaatioon, etten vahingossa tue sen tekijää.
Olisikohan Paula's Choisella vastaava kännykkä applikaatio? 😀
Minutkin vähän tuo mainitsemasi artikkeli pysäytti…
Hitto te ootte Suomalaisella tavalla ”sekaisin” kauhee höpötys ja dumaus satun tuntemaan tän kehittäjän ja tää on täysin Suomalaisen yrittäjän luoma ratkaisu mutta täällä Suomessahan me emme voi koskaan olla ylpeitä ja tukea uusia suomalaisia innovaatiota vaan on hauska ampua alas kaikki uudet jutut… hitto jos teidän lausua olis kuultu niin elettäisiin vielä luolissa ja lämmitetyissä avotulella 👍
Muovin välttely kosmetiikassa on itseasiassa hyvä juttu mun mielestä. Ihan luonnon vuoksi. Mikromuovia pidetään käsittääkseni tällä hetkellä ihan oikeasti isona ongelmana, kun se leviää meriin ja luontoon ja sitä kautta myös eläinten ja ihmisten elimistöihin… Esim. tässä artikkelissa juttua aiheesta:
http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/mikroroskat-tuntematon-mutta-kaikkialle-levinnyt-uhka
http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/mikroroskat-tuntematon-mutta-kaikkialle-levinnyt-uhka
Jossain määrin kyllä, mutta muovi on kosmetiikassa melko laaja käsite polymeerien ollessa varsin yleisiä raaka-aineita esimerkiksi meikkipohjissa ja hiustuotteissa. 🙂
Hei. Olen lukenut blogiasi pitkään ja pidän jutuistasi todella paljon. Mutta. Nyt joudun toteamaan, että olen vähän pettynyt vastukseesi koskien muovien käyttöä kosmetiikassa. Se, että niitä käytetään paljon ei todellakaan tarkoita sitä, että ne olisivat jollain tavalla hyväksyttäviä. Mikromuovit ovat todella haitallisia ympäristölle, enkä ymmärrä miksi tätä ei haluta ymmärtää. Olen saanut tekstiesi perusteella käsityksen, että olet fiksu ja ammattimainen. Nyt kuitenkin olisin toivonut vähän vähemmän olkia kohauttelevaa asennetta. Plus, miksi kukaan edes haluaa muoveja omaan kosmetiikkaansa?
Pahoittelen, jos sinulle tuli tällainen tunne. En vain kokenut tätä oikeaksi paikaksi vuodattaa ulos sitä kaikkea, mikä liittyy kosmetiikan muoveihin eli polymeereihin eli aineisiin, joita hyvin suuri osa kosmetiikkatuotteista sisältää. Haluaisin palata tähän omana juttunaan, sillä ihmiset eivät välttämättä oikein aina edes tiedä, mitä kaikkea noihin muoveihin kuuluu enkä esimerkiksi itse tiedä, ovatko esimerkiksi muoveista johdetut hiuslakkojen yms. muiden muotoilutuotteiden polymerit ympäristölle haitallisia, sillä niistä ei niinkään puhuta.
Ymmärrän täysin tuon ympäristönäkökulman, mutta en ole ympäristöammattilainen vaan kosmetiikka-ammattilainen ja siksi tiedän, että jos lähtisin sanomaan, että asia vaatii ihan oman postauksensa, sillä moni "muovien välttelijä" ei edes oikeasti tiedä, mitkä kaikki ainesosat ovat niitä muoveja. Aihe on kyllä erittäin mielenkiintoinen ja kaipaakin oikeastaan lisää selvitystä.
Itseasiassa kuvittelin minulla olleen jo valmiiksi aiheen opinnäytetyötäni varten, mutta tämä aihe haastoi jopa sen kiinnostavuudellaan, eli kiitos kommentistasi tuhannesti! 🙂
Tuollaisenaan aivan höpöhöpö-sovellus. Kosmetiikkalainsäädäntö EU:ssa on jo niin tiukka, että normaalisti käytettyinä tuotteista ei ole haittaa. Eri asia toki, jos joku alkaa syömään kymmenen huulipunaa päivässä tai muuten käyttää kosmetiikkaa siten, kun sitä ei käytettäväksi ole tarkoitettu. Näen sovelluksen hyödylliseksi vain siinä tarkoituksessa, että joillekin ainesosille allerginen haluaa tarkistaa, missä tuotteista kyseistä ainesosaa on/ei ole. Muovivaroituksen myös jollain lailla ymmärrän (esim. muoviset kuorintarakeet jätevesissä), mutta suhteutettuna muihin ympäristöongelmiin on senkin merkitys melko pieni. Nykyäänhän kuka tahansa voi tehdä ihan mitä sovelluksia vain eikä niitä mitenkään kai pystytä valvomaan, antavatko ne oikeaa tietoa vai ei. Eli aika paljon on kiinni käyttäjien lähdekritiikistä, joten itse en ainakaan kyseistä sovellusta lataa/aio hankkia.
Toivottavasti tuota kehitettäisiin oikeaan suuntaan eikä maalaittaisi sen avulla kuluttajille aiheettomasti mörköjä. :/
Minua kiinnostikin 60% enemmän iphone -kuvat kuin itse artikkeli.
Mikä sai sinut vaihtamaan ios:ssiin androidista? Kehuit s4:sta aika paljon, kerro kokemuksistasi!
Taidan kyllä edelleen sydämeltäni pitää enemmän Androidista, mutta tällä tarinalla on hieman taustaa:
Hajoitin läppärini Lontoossa ollessa ja hankin tilalle kätevyyden vuoksi väliaikaisesti iPadin. Ipadin hankkimisen jälkeen täytyi tietysti Suomessa hankkia uusi kone ja ajattelin vaihtaa mäkkiin. Kun sitten sekä iPad että tietokone jo seukkasivat keskenään tajusin, että blogielämäni helpottuu huomattavasti, jos kännykkänikin juttelee noiden kahden laitteen kanssa ja esimerkiksi kaikki kuvani ovat automaattisesti jaettuina kaikissa kolmessa laitteessa. Ostin siis 6+ -mallin ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen, vaikkakin pidän yhä Androidia mukavampana ja selkeämpänä käyttää. Iphone vaan on ollut käytännöllisempi juuri tuon muiden laitteiden kanssa juttelunsa vuoksi. 🙂
Slush14 tapahtuman finalisti kyseessä, video kiteyttää hyvin mistä on kyse. https://www.youtube.com/watch?v=2wmZXbUWeaU
Löysin myös vanhemman haastattelun, "Lisäksi sovellus kertoo, jos tuote sisältää parabeenejä eli estrogeenejä". Wikipediaa selatessa taas löytyy rivi "Parabens have also displayed the ability to slightly mimic estrogen".
http://www.huililehti.net/kemikaalitutka-kannykkaan/
Paljon äänekästä pelottelua ja rahaa saa? Hienoa.
Lisäinfoa, firma on myös rekisteröinyt domainin cosmetrics.fi muutama kuukausi sitten, rahaa tullut niin paljon että saadaan aikaan sisar-app? Miksi ohjelma on muuten saatavilla androidille vain Suomessa?
Joo, nyt on kyllä vähän ratsastettu enemmän mielipiteillä kuin faktoilla. Tottakai kuulostaa kosmetiikasta titämättömien korvaan hyvältä, että appi auttaa kuluttajia valitsemaan tuotteita, jotka eivät sisällä myrkkyjä, mutta nämä ihmiset eivät varmaankaan ole kovin perillä kosmetiikkalainsäädännön jo itse asettamista rajoituksista…
Ihanaa, kun puutuit tähän asiaan! Tekijästä kertovan artikkelin luettuani mulle tuli tunne, että nyt on lähdetty soitellen sotaan: tekemään appia itselle omien mieltymysten perusteella ilman tieteellistä pohjaa. Argh. Toki tuollainen sovellus on hyvä allergisille (esim akrylaatit, mainitsemasi hajusteet) mutta joo. Argh. Toisen kerran 😀
Kyllähän tuollaisia sovelluksia saa tehdä, jotka perustuvat mielipiteisiin, mutta tuosta ei käy todellakaan selkeästi ilmi, että se perustuisi niihin, mikä harmittaa vietävästi. :/
Hyvä Virve! Sun blogin kautta tiedon tavoittaa vaikka kuinka moni, hienoa kun kirjoitit! Itsehän en ole koko appia nähnyt vanhalla älyttömällä puhelimellani, kiva että siitä oli kuvia!
Kiva saada vähän heräteltyä ihmisiä ajattelemaan, ettei se, että asiasta on tehty appi vielä tarkoita, että se olisi pelkkään faktaan perustuva juttu. 🙂
Ymmärrän tuon (ja vastaavien) applikaatioiden käytön, kun halutaan välttää tiettyjä raaka-aineita. Parabeeneja tai mentholia… Mistä tahansa voi periaatteessa saada allergisen reaktion, jos elimistö altistuu kylliksi. Arveluttaa kyllä yksioikoinen tiettyjen aineiden leimaaminen huonoiksi.
Siitä olen samaa mieltä 'pelottelijoiden', että kaikkien raaka-aineiden yhteissumma voi pitkällä tähtäimellä olla haitallista. Niitä haittayhdistitä ikävä kyllä saamme myös vaatteista, keittiötavaroista, huonekaluista jne… Elämäntavasta riippuen, haittoja voi pyrkiä minimoimaan, ei täysin elimimoimaan, ellei muuta metsän siimekseen pieneen sähköttömään mökkiin…
Minäkin ymmärrän tuon loistavan idean, että voi suoraan syöttää välttelemänsä ainesosat ja välttyä sitten niiltä, mutta järjetöntä moinen pelottelu!
Mun mielestä sellainen ominaisuus jossa ne itse välttelemänsä ainesosat voi valita, kuulostaa hyvältä. Mutta miksi ihmeessä sokeasti välttelisi jonkun toisen syystä tai toisesta valitsemia raaka-aineita, sitä en ymmärrä. 🙂
Mä en muutenkaan tykkää siitä että nykyään vähän yhtä jos toistakin ainetta kutsuttaan 'myrkyksi'. Esimerkiksi ärsyttää kun joitain luonnonkosmetiikkamerkkejä markkinoidaan sillä että 'tavallinen kosmetiikka sisältää myrkkyjä'. Yhtä lailla niitä jonkun mielestä myrkyllisiä ainesosia saattaa olla luonnonkosmetiikassa, niille kun ei ole mitään yleisesti päätettyä määritelmää. Olen siis luonnonkosmetiikan suuri ystävä, mutta koen että hyvillä tuotteilla on niiiiin paljon parempiakin argumentteja käytettävissä markkinoinnissaan. 🙂
Juurikin noin, kuten heti alkuun totesit. Ja tuo myrkyiksi leimaaminen on tosiaan melkoinen juttu jo…
Tein suppean testin, kun omaan kännykkään ei sovellusta saa ladattua. Mutta tämä täydennykseksi sinun kirjoittamaasi. 🙂
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2015/02/cosmethicsin-avoimuus.html
Mahtavaa, että sinäkin testailit ja postailit. Kiitos linkistä, kävin heti lukemassa! 🙂
Kiitos rehellisestä pohdinnasta ja arviostasi. Yritän kertoa tässä niistä asioista, joita artikkelin tiimoilla pohditaan. Tavoitteena on ollut kehittää työkalu, jolla käyttäjä itse voi tehdä omat asetuksensa (my alerts) sekä tehokkaasti screenata pois haluamansa raaka-aineet koko tietokantapopulaatiosta, eli kaikista tuotteista, joiden INCI-tiedot on saatu kerätyksi (parhaillaan n.17000 tuotetta). Applikaatio käy läpi kaikkien tuotteiden INCI koostumuksen, niillä asetuksilla jotka kuluttaja itse määrittelee perusasetusten lisäksi. Esimerkkinä näistä ovat myös eläinperäiset raaka-aineet tai muovit, jotka ovat koostettuina valmiiksi listoiksi. Perusasetukset kattavat parhaillaan parabeenit, ftalaatit, ja formaldehydin sekä niitä vapauttavat aineet. Applikaation allergiaosio on tulossa käyttöön seuraavan päivityksen yhteydessä ja se sisältää mainitut hajusteallergeenit sekä hiusväreistä tutun PPD:n. Tämä on työstetty yhdessä TUKESin kanssa.
Kehittämämme palvelu ei vielä tee liikevaihtoa tai myyntiä mainituista tuotesuosituksista. Olemme käynnistämässä affiliate pilotin keväällä 2015. Rahoitus on mm. yksityisiltä sijoittajilta.
Työskentelemme kolmen biokemistin kanssa ja linkityksen tutkimusjulkaisuun on tehnyt biokemian tohtori. Allergeenilistaus on saatu yhteistyössä Tukesin kanssa. Niin käyttäjät kuin kauneusalan asiantuntijat voivat laatia alertseja ja jakaa niitä. Tavoitteena on siis lisätä tietoutta, jakaa sitä ja tehdä työkalu, jonka avulla voi löytää itselle sopivimmat tuotteet. Emme ole kyseenalaistamassa lainsäädäntöä, vaan pyrimme viranomaisyhteistyöhön ja tulemme jossain vaiheessa myös mittaamaan pitoisuuksia.Tähän liittyy rekisteröity CosmEtrics (labramittauksiin). Tullilaboratorio tekeekin tätä työtä ja vetää pois tuotteita, joiden sallitut pitoisuudet pistokokeissa ylittyvät.
Kuulisin mieluusti mitä toiveita käyttäjillä on työkalun suhteen.
Voi kuinka mahtavaa saada kommenttia ihan sovelluksen tekijältäkin, kiitos! 🙂
Sovelluksen idea kuulostaa tosiaan hyvältä ja toivon, että siitä kehittyy loistava apuväline kuluttajille.
Minua kiinnostaisi kuitenkin vielä saada tarkannusta tuohon formaldehydin vapauttajien myrkkyleimaan. Olisiko sinulla kertoa, mihin tutkimuksiin tuo syöpään liittyvä väite perustuu ja millaisista määristä ollaan puhuttu kun tutkimuksessa on todettu pidempiaikaisen altistumisen voivan johtaa jopa syöpään? Millaisia määriä kuluttajien olisi käytettävä EU:n sallimissa formaldehydin vapauttajien pitoisuuksissa olevia kosmetiikkatuotteita, jotta noissa tutkimuksissa esitettyihin mahdollisiin syöpää aiheuttaviin vaikutuksiin voitaisiin yltää?
Katariina, onnea mahtavasta ideasta ja toteutuksesta!
Mielestäni CosmEthicsissä on nimenomaan tieteellistä pohjaa taustalla, ja oikeista aineista varoituksia. Mielestäni siellä ollaan viisi vuotta asioista edellä, aika moni punaiseksi listattu aine tullaan kieltämään, kunhan tutkimuksia saadaan lisää. Menkää minkä tahansa valtion kosmetiikkasäädösten sivuille, tutkikaa vaikka EU:n kosmetiikkadirektiivissä listattuja rajoitettuja aineita vähän syvemmin kansainvälisistä tietokannoista, niin alkaa dataa pukkaaamaan 🙂
Miten ihmiselle voisi antaa tietoa potentiaalisesti haitallisesta tai haitallisesta muuten kuin listaamalla se punaiseksi tai myrkyksi? Eihän sinne ole pakko mennä lukemaan mitään.Mielestäni jo syöpäyhteyden epäilyksestä tulisi olla varoittava väri. Ja lisätietona alustavat tutkimuslinkit, joihin viitataan.
Katariina, hakekaa faktaa ja dataa myös Tukesin ulkopuolelta – Tanskasta, Saksasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Suomessa näissä kemikaalien haitta-aineasioissa ollaan vielä jälkijunassa…Tietoa tarvinneena en ole saanut kovinkaan paljon asiantuntevaa, oikeaa tietoa, jota muiden valtioiden sivuilta ja mm. erilaisina tutkimustietoina olen löytänyt. Mutta ehkä teillä on paremmat kontaktit?
Miksi parempia vaihtoehtoja tarjoava palvelu ei saisi tehdä bisnestä? Sehän nimenomaan on bisnes, josta kannattaisi maksaa – ostaa itselleen turvallisempia tuotteita. Tämä logiikka ei mene jakeluuni millään. Mutta ehkäpä juuri tämän logiikan vuoksi Suomessa ei synny mitään kansainvälisesti menestyvää. Nyt taisi syntyä, onnea Katariina!
Ja joo, kyllä luonnonaineissakin on myrkkyjä. Kyse on annostuksesta ja käyttötavasta. Myös luonnonaineita ja luonnonkosmetiikassa käytettäviä aineita tutkitaan koko ajan, ja tiedon karttuessa tulee uusia suosituksia ja rajoitteita. Mutta luonnonkosmetiikkasarjat ja -sertifioinnit eivät kiellä näitä asioita ja vänkää vastaan. Ne myöntävät, että aika muuttuu ja tietämys lisääntyy. Ne pyrkivät ennakoimaan. Tavanomainen kosmetikkka usein pitää kiinni haitallisista aineista silloinkin, kun ne jo myönnetään haitalliseksi, mutta eivät ole vielä kokonaan kiellettyjä. Kuluttajan asialla, heh?
Nimim. arsenikkia ja vanhoja pitsejä
Hei,
hyvä keskustelu.
Formaldehydit ja formaldehydivapauttajat (eli aineet, jotka veteen sekoitettuna muuttuvat / hajoavat formaldehydiksi…) luokitellaan mm. Jenkeissä valtion toimesta kuten myös maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta jo tällä hetkellä seuraavasti:
– hengitettynä karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava aine
– iholla käytettynä potentiaalinen ihoa ärsyttävä ja allergisoiva aine
Aika naiivia ajatella, että kaikki EU:ssa sallittu / myytävä olisi terveydellemme hyväksi. EU voi muun muassa antaa poikkeusluvan haitalliselle, jopa potentiaaliseksi karsinogeeniksi epäillylle aineelle, mikäli "sopivaa vaihtoehtoista ainetta ei vielä ole olemassa". Eli kyllä EU:ssa voidaan käyttää syöpäepäilyksen ja tässä tapauksessa jo syöpää hengitysteiden kautta aiheuttavalle aineelle.
Formaldehydin luokittelu ymmärtääkseni muuttuu 1.4.2015: kosmetiikkasäädökseen tulee lisäys V, jossa säädös muuttuu niin, että formaldehydi kirjataan karsinogeenisuusluokkaan 1B ja mutageeniluokkaan 2. Kategoria 1B tarkoittaa, että syöpää aiheuttava vaikutus on todettu eläimillä, ja on mahdollista, että aine vaikuttaa samoin myös ihmiisillä. Aiemmin formaldehydi luokiteltiin epäillyksi karsinogeeniksi tai potentiaalisesti syöpää aiheuttavaksi, jolloin kategoria oli eri. Tästä kiitos Tanskaan, jossa EPA tekee melko hyvää työtä.
Syöpä ei tietystikään ole ainoa syy, miksi erilaisia aineita testataan, tutkitaan ja kyseenalaistetaan. Vaikkakin vakavimpia. Myös allergiat lisääntyvät jatkuvasti. Formaldehydi ja formaldehydivapauttajat luokitellaan myös allergeeneiksi. Niiden käyttörajat EU:ssa ovat paljon korkeampia (2000/1M) vapaata formaldehydiä) kuin esim. formaldehydin kosketusallergiaan sanotaan tarvittava vain 200-300/1M. Siten EU:n asetukset eivät kyllä ole aivan linjassa aineiden turvallisuuden kanssa.
Tässä muutama formaldehydivapauttaja: Imidazolidinyl urea, Diazolidinyl urea, Bronopol (2-bromo-2-nitropropane-1,3-diol ), 5-Bromo-5-nitro-1,3-dioxane, Hydroxymethylglycinate.
Ongelma monissa aineissa syövän suhteen lienee kokonaispitoisuuksissa. Jos altistutaan pienille, mutta toistuville määrille vaikkapa formaldehydiä esim. kosmetiikasta sekä pienille, mutta toistuville määrille tupakansavusta jne, voi kertymä riittää syövän syntymiseen. Raja EU:ssa ja Kanadassa tähän asti on ilmeisesti ollut 0,2% lopputuotteessa, mutta varoitusmerkintä aineesta on oltava tuotteissa, jossa sitä on yli 0,05%. Suihkutettavissa tuotteissa sitä ei saa käyttää lainkaan, kun hengityksen kautta altistumiselle ja syövälle on jo yhteys. Ja uuden näytön valossa esim. hiustenkuivainten tai muotoilurautojen kanssa käytettävissä tuotteissa, joissa muodostuu formaldehydihöyryjä, korkein pitoisuus saa olla 0,01%.
Tätä tietoa saa kaikkien valtioiden viranomaisilta, netistä lukemalla.
Ja summa summarum, kemikaalien yhteisvaikutuksista ei taida vieläkään olla tarpeeksi näyttöä, sillä valtaosan tutkimuksista ovat tehneet eri teollisuudenalat itse, eivätkä ne siten ole kovin luotettavia. Tanskassa joku tutkija on tehnyt paljonkin yhteisvaikutustutkimusta, harmi kun en muista nimeä, mutta sitä sivuttiin taannoin Yle:ltäkin tulleessa dokkarissa, että näissä testeissä koe-eläimet pääsääntöisesti saivat syövän.
Minua kuluttajana kiinnostaa se, että miksi jotkin tahot haluavat edelleen mm. formaldehydiä ja sen vapauttajia käyttää, kun turvallisempiakin säilöntäaineita on. Rahahan tässäkinä puhuu, halpa on halpaa ja maksaa maltaita tehdä uusia, turvallisempia koostumuksia, kun laki sallii vanhan myymisen.
Itse appi on minusta oikein hyvä ja käyttökelpoinen, olen valinnut listalle tietyt ainesosat jotka ärsyttävät ihoani ja niiden välttelyssä appi on ollut hyvä apu. Sovellus kai sopii myös vegaaneille, jotka haluavat välttää eläinperäisiä ainesosia kuten lanoliinia. Kiinnitin kuitenkin myös huomiota siihen että toxin-leimaa on käytetty melko mielivaltaisesti. EU:n sisällä kosmetiikka on todella tarkasti säännelty, eikä parabeenien yhteyttä syöpään ole toistaiseksi vahvistettu.