Eräs Lontoossa suoritettavista kursseistani on kosmetiikkalainsäädännön kurssi. Menin tunneille innolla, sillä olin opiskellut samaa jo Suomessa ja ajattelin, että kerrankin tietäisin tunneilla jotain.
Muutaman tunnin jälkeen koin pientä turhautumista. Minähän tosiaan olin opiskellut nämä asiat jo, saanut niistä todistukseeni hyvän numeron enkä edes saisi tällä kurssilla hyväksiluettua mitään. Pitäisikö minun kysyä Suomesta ja täältä, että voisinko skipata koko kurssin? Pääsisin vähän helpommalla luku-urakkani kanssa ja voisin keskittyä muihin juttuihin.
Ja sitten minä taas sen muistin: En minä, aikuinen ihminen, ollut tullut tänne numeroita hakemaan vaan tietotaitoa kerryttämään. Ja jos aioin työskennellä kosmetiikan parissa lopun elämääni olisi todellakin tärkeää, että kosmetiikan lainsäädäntö olisi istutettuna selkäytimeeni ja tulisi sieltä kuin apteekin hyllyltä -mielellään vielä suomen lisäksi englanniksikin. Ja se ei vielä tullut, vaikka jokaista läkipykälää silmäillessäni aina muistinkin, että ”Ai niin, noihan se olikin.” Tämän vuoksi olisi hyvin tärkeää että kiltisti viikosta toiseen pakottaisin itseni luennoille, pänttäisin tietoa päähäni ja pakottaisin itseni oppimaan kaiken niin suomeksi kerraten kuin englanninkielisillä termeilläkin.
Toinen valaistuminen asian suhteen tuli, kun koulullamme oli meille kosmetiikan kemian kakkosvuoden ja kolmosvuoden opiskelijoille tarkoitettu Industrial Day. En edes ymmärtänyt kunnolla, mikä päivän tarkoitus oli ja kun minulle selvisi, että se käsittelee kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden työharjottelukokemuksia (oppilaat viettävät työelämässä ”replacement yearin” palaten sen jälkeen opiskelemaan viimeisen kouluvuotensa) ja tsemppaa kakkosia niitä kohti mietin ensin päivän tarpeellisuutta omalta kannaltani.
Vaihtarikaverini jätti suosiolla tulematta, sillä emmehän me kuitenkaan tekisi harjoittelujamme tämän koulun kautta ja päivä keskittyisi niihin hommiin, joihin nämä täältä valmistuvat voisivat hakea. Ymmärsin näkemyksen, sillä ei minusta koskaan tulisi kemistiä P&G:lle tai laboratorio analyytikkoa Burberrylle. Päätin silti, että menen katsomaan, saisinko päivästä edes jonkun pienen tiedonsiemenen irti, silä niitähän tänne oli tultu hakemaan.
Ja voi jestas, mitä elämyksiä päivä minulle tarjosikaan!
Kuuntelin päivän aikana 12 vartin esitystä eri toimenkuvissa olleilta työharjoitteluua tehneiltä oppilailta ja siitä huolimatta, että ne keskittyivät lähes täysin pelkkiin erilaisiin labrapuolen hommiin, jollaisiin en itse koulutuksellani tulisi työllistymään, tuli minulle rivien välistä selväksi yksi asia: Jos aikoo olla kehittyvässä kosmetiikkamaailmassa pätevä tekijä, on kosmetiikkalainsäännön osaaminen aivan ehdoton juttu.
Vaikkei sitä päivän aikana erityisesti korostettukaan, tajusin sen itsekin. Tajusin myös, että jos tahtoo olla ihan ässä, on tunnettava EU:n yhteisen kosmetiikkalainsäädännön lisäksi ainakin myös USA:n ja Aasian (varsinkin Kiinan ja Japanin) kosmetiikkalainsäädäntö, sillä kansainväliset markkinat kulkevat kokoajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että Aasian ja Yhdysvaltojen kanssa käydään kauppaa. Tämän lisäksi tietämys mm. Venäjän kosmetiikkalainsäädännöstä voi avata paljon ovia ja mahdollisuuksia.
Jos ei minusta siis voisi koskaan tulla kaikkitietävää pätevää kosmetiikkakemistiä näillä opinnoillani voisin ainakin varmistaa, että opiskelen lainsäädännön kunnolla. Olkoon se sitten vaikka se minun valttikorttini työelämässä!
Ja täällä sitä taas istutaan kirjastossa EU:n kosmetiikkalainsäädäntö nenän edessä vaikka viime keväänä mielessäni kiittelinkin itseäni siitä, ettei minun hetkeen tarvitsisi siihen syventyä tällä intensiteetillä, tiesinhän sen jo suurpiirteisesti.
Löysin motivaationi.
Uskon, että teitäkin kiinnostaa varmasti kuulla pieniä lainsäädännön eroavaisuuksia eri maiden välillä, joten niistä tulee mielenkiintoisia postauksia tulevaisuudessa!
PS. Huomenna blogissani alkaa uusi aikakausi ja uudet blogituulet lähtevät virallisesti puhaltamaan. Tulkaahan katsomaan, mitä se käytännössä tarkoittaa!
"Huomenna blogissani alkaa uusi aikakausi ja uudet blogituulet lähtevät virallisesti puhaltamaan. Tulkaahan katsomaan, mitä se käytännössä tarkoittaa!"
Jännää, en malta odottaa…! 🙂 🙂 🙂
IIIKKK!!!! 😉
Blogin uusi ulkoasu on tosi ihana!
Kiitos, se tulee lähiviikkoina vielä muuttumaan hieman! 🙂
kiehtovaa! itselleni muut kuin oman tieteenalan asiat tahtovat jäädä vain yksittäisiksi tiedonmurusiksi, jotka eivät hahmotu kokonaisuutena ja joiden luotettavuutta ja relevanssia ei kykene arvioimaan. siksi on jotenkin äärettömän kiehtovaa seurata kuinka ei-juristit oppivat lakiasioita! varsinkin kun niitä ei voi vain mekaanisesti oppia vaan ne on hahmotettava ja harjaanutettava päättelykyky niille, lainsäädäntö kun tuppaa muuttumaan melkoista vauhtia. siispä mielenkiinnolla jään odottamaan lakiaiheisia postauksia!!! 🙂
Tuo pitää paikkansa, että lainsäädäntö tosiaan elää ja siksi onkin tärkeää paitsi ottaa se haltuun myös tietää, mistä sen päivitykset saa käsiinsä! 🙂
"Jos ei minusta siis voisi koskaan tulla kaikkitietävää pätevää kosmetiikkakemistiä näillä opinnoillani voisin ainakin varmistaa, että opiskelen lainsäädännön kunnolla. Olkoon se sitten vaikka se minun valttikorttini työelämässä!"
Tuo on ihan hyvä idea, silä lainsäädäntö ja direktiivit ovat alati muuttuva alue. Olen itse kemianteollisuuden asiantuntija ja (sillä alueella johdon) konsultti ja sikälikin kuulisin mielelläni kosmetiikkateollisuuden kuvioista. Minut voi bongata Lontoosta 🙂
Tuo on kyllä totta, että ne muuttuvat jatkuvasti ja tieto on hyvä pitää itselläänkin ajantasalla. Työsi kuulostaa mielenkiintoiselta! 🙂
Joo! Kiinnostaa maiden lakien väliset eroavaisuudet! Ja vielä kiinnostavampaa että kuka niitä noudattaa, valvoo ja millaiset sanktiot tulee lakien rikkomisesta… Joskus näyttää siltä että lain asettamia rajoja kolistellaan ihan kunnolla, siitä tulee mieleen että onko sanktiot sitten riittäviä. En tiedä sivutaanko tätä puolta teillä koulussa ollenkaan, mutta olisi kiinnostavaa joskus tietää:)
Tuosta säännösten noudattamisesta on tulossa lähiaikoina heti postaus, sillä kaikki asiat on tosiaan raportoitava jonnekin. Muihinkin esittämiisi asioihin tulen varmasti palaamaan. 🙂
Kiinnostaa kyllä tuo lupaamasi eri maiden lainsäädäntöjen vertailu! Olen vähän ihmetellyt luettuani muistaakseni useammastakin paikasta näkemyksen, että jenkkiläisiin tuotteisiin voi kyllä luottaa kun Yhdysvalloissa on tiukempi kosmetiikkalainsäädäntö kuin meillä. Mutta ainakin luonnonkosmetiikka voi olla vähän mitä sattuu. En ole eurooppalaisen luonnonkosmetiikkatuotteen incissä törmännyt vaikkapa sellaiseen, että alcohol mainitaan kahteen kertaan eri kohdassa luetteloa (ja alcohol siis ihan noin, ilman että kummassakaan olisi mitään täsmennystä; muut alkoholit kuin etanoli ovat vielä erikseen). Liekö tuossa siis alkoholia (etanolia) kahdesta eri lähteestä vai mikä syynä kummallisuuteen – käyttäjän näkökulmastahan väliä on vain kokonaismäärällä, ja jos määrä on jakautunut luettelossa kahteen paikkaan, sen osuutta suhteessa muihin ainesosiin ei voi yhtään edes arvailla. Tuossa vain yksi esimerkki siitä miten leväperäistä amerikkalainen kosmetiikka voi olla. Ehkä eurooppalaisista löytyy vastaavia tapauksia, mutta ei ole osunut meikäläisen eteen…
Eurooppalainen lainsäädäntö on maailman tiukin, eli huomattavasti USA:laista tiukempi. Näihin eroihin tullaan varmasti menemään postauksissa. 🙂
Kiinan kosmetiikkalainsäädäntö olisi mielenkiintonen pala. Nythän kiinalaistuotteilla on kautta linjan huono kaiku – sieltä on voinut saada myrkyllistä maitojauhetta tai hengitysoireita aiheuttavia huonekaluja vahvoilla maalihöyryillä terästettynä. Jostain syystä sitten kosmetiikassa on niin tiukka valvonta, että siihen vaaditaan eläinkokeita. Aikamoiselta paradoksilta tuntuu moinen, kun kerran ärsyttävät kemikaalit ovat monessa muussa teollisuudenhaarassa käytössä (ja ilmeisesti sallittuja – vai puhuuko niissä vain korruptio, jonka avulla sääntöjä kierretään..?)
Tuo aihe kiinnostaa minua itseänikin suuresti, joten voitte olla varmoja, että siitä tullaan puhumaan. 🙂