O-ou, yökylässä minimalistin kodissa – miten se nyt sitten järjestyy?

Mainitsin eilisessä postauksessani, että saimme muutamia viikkoja sitten mieheni äidin meille kylään viideksi päiväksi. Jos on seurannut blogiani, saattoi päässä alkaa raksuttaa tämän kuullessa yksi kysymys:

Kuinka yökyläily onnistuu, kun minimalistisesta kodistamme on karsittu niin paljon tavaroita pois?

Kuten olen kertonut, on meillä esimerkiksi vain yksi vuodevaatesetti, molemmilla on vain yksi kylpypyyhe eikä keittiötarvikkeitakaan ole kovin suurelle kattaukselle. Kuinka siis yövieraan majoittaminen viideksi päiväksi oikein sujui, jos hänelle ei ole tarjota edes perusjuttuja?

Lue myös: Minimalistiset hamam-pyyhkeet

Yökylässä minimalistilla

Meillä käy ylipäätään todella harvoin yövieraita, sillä loft-asunnossa ei oikein ole paikkaa, johon yövieras mukavasti majotettaisiin. Talonyhtiössämme on onneksi alakerrassa saunan yhteydessä vierashuone, jonka voi vuokrata vierailleen käyttöön noin 20 eurolla per yö.

Olemme käyttäneet tätä mahdollisuutta pariinkin otteeseen, mutta niistä majoituskerroista on jo aikaa ja silloin meillä oli vielä esimerkiksi enemmän liinavaatteita ja jotkut yövieraat ovat tulleet autolla Suomesta, jolloin omienkaan liinavaatteiden mukaan ottaminen ei ole ollut ongelma. Nyt kuitenkin majoitimme anopin olohuoneemme sohvalle (johon saa kyllä aikaan ihan mukavan sängyn).

Lue myös: Minimalistinen, yhden huonekalun makuuhuone

Yökylässä minimalistilla

Koska anoppi lensi tänne pelkillä käsimatkatavaroilla, ei hänen ollut mahdollista ottaa mukaan omia vuodevaatteita tai pyyhettä, mitä muuten olisimme voineet pyytää yövierasta tekemään. Kuinka homma siis sujui?

Uskon, että monet meistä omistavat todella paljon tavaroita ihan vain varmuuden vuoksi, jos niitä sitten joskus kuitenkin tarvitsee. Esimerkiksi ylimääräiset kodintekstiilit olisivat meilläkin helposti tähän kategoriaan meneviä, sillä voihan meille joskus tulla vieraita, jotka niitä tarvitsevat.

Totuus on kuitenkin, ettei meillä liiemmin käy yövieraita, joten emme ole olleet kiinnostuneita säilyttämään asioita ihan vain varmuuden vuoksi. Olimme päättäneet, että jos niille joskus tuleekin tarve, asia kyllä järjestyy sitten jotenkin – tälläkin kertaa kaikki nimittäin järjestyi todella helposti.

Lue myös: Kysy itseltäsi tämä tärkeä kysymys ennen kuin alat vähentää tavaroitasi

Yökylässä minimalistilla

Moni pärjää vähäisellä määrällä vuodevaatteita, mutta keskivertokodissa niitä on silti yli omien tarpeiden. Mieheni ei siis tarvinnut kuin soittaa naapurissa asuvalle ystävällensä ja kysyä, olisiko hänellä lainata meille yhtä settiä lakanoita. Tottakai hänellä oli ja hän oli mielellään avuksi, joten asia järjestyi hetkessä.

Jokainen meistä varmasti tuntee jonkun, jolta voisi lainata lakanoita ja jos itselläni olisi mitä tahansa tyhjän panttina seisovaa, lainaisin sitä mielelläni muille silloin kun he sitä tarvitsevat. Hyvä vain, jos tavaroille on käyttöä.

Omassa sängyssämme on kaksikin erilaista petauspatjaa, joten toinen niistä meni anopin käyttöön sohvalle ja meillä on kaksi eri paksuista täkkiä, joita olemme vaihdelleet vuodenaikojen mukaan, joten anopille oli myös täkki. Sängyn koristetyynyt olemme hankkineet niin, että niistä saa mukavat tyynyt nukkumiseen.

Pyyheasiakaan ei ollut ongelma. Pesin oman pyyhkeeni, anoppini sai sen käyttöönsä ja käytin itse nuo viisi päivää itseni kuivaamiseen käsipyyhettä. En minä toki jatkuvasti haluaisi elää itseäni vain käsipyyhkeen kokoiseen liinaan kuivaten, mutta ei se ollut ongelma. Tästä järjestelystä ei tietenkään mainittu anopille, jotta hänelle ei tulisi vaivaantunut olo.

Keittiötarvikkeita olemme puolestaan säästäneet sen verran, että voimme pestä täysiä astianpesukoneellisia. Joitakin lautasia on vuosien varrella rikkoutunut, joten leipälautasia, ruokailulautasia, kulhoja, kahvikuppeja ja laseja on noin 6-8 kappaletta kutakin. Meidän kahden käytössä pesukoneemme täyttyy niistä muutamien päivien välein, mutta kolmistaan ollessa astioita kului hieman nopeammin ja täysi astianpesukone hurisutteli menemään lähes päivittäin. Ei siis ongelmia sielläkään.

Lue myös: ”Onpas askeettista!” – väärinymmärretty minimalismi

Hamam-pyyhkeet kokemuksia Ostolakossa Virve Fredman

Myönnän, että ennen anopin vierailua mietin hieman, mitä hän mahtaa meistä ja tyhjentyneestä kodistamme ajatella. Eläkkeellä oleva, seitsemissäkymmenissä oleva anoppini on onneksi aivan hurmaavan herttainen nainen, mutta koska hän asuu pohjoisessa, näemme todella harvoin – edellisen kerran hän oli täällä häidemme aikaan 2,5 vuotta sitten. Sitä tuli siis väkisinkin miettineeksi, mitä anoppi nyt elämäntavastamme ajattelisi.

Eihän se anoppi tietenkään mitään sen kummempia ajatellut eikä vierailun aikana tullut vastaan sellaisia tilanteita, joihin en olisi osannut varautua ja joissa olisin sitten kokenut vain minun ja mieheni tarpeisiin mitoitetuksi karsitun minimalistisen kotimme jotenkin rajoittavan elämää tai tuovan ankeutta vieraan oloihin.

Tämä ulkopuolisen henkilön vierailu vain meidän kahden tarpeisiimme vastaavaksi karsitussa kodissamme teki siis todella hyvää, sillä se osoitti meille loistavasti, ettei tavaroita tosiaankaan tarvitse säästää vain niitä mitäs jos -tilanteita varten ja kaikki kyllä aina järjestyy.

Lue myös: ”Mitä jos jostakin tavarasta luopuminen alkaa kaduttaa jälkikäteen?”

Yökylässä minimalistilla

Itseasiassa anopin vierailu kannusti minua jopa enemmän miettimään sitä, miksi aina haluamme omistaa niin paljon itse sen sijaan, että lainaisimme asioita toisiltamme. Itse lainailisin ilomielin muille esimerkiksi työkalujamme ja noh, miksi en jopa astioita ja huonekaluja, jos naapurilla vaikka olisi juhlat, joihin tarvitaan ylimääräisiä tuoleja, kippoja ja kuppeja.

Ainoa syy, jonka keksin siihen, ettei tätä tunnu helpolta tehdä on se, että kuten varmasti monista muistakin, tuntuu minusta jotenkin todella vaikealta pyytää muilta jotain. En tiedä mikä siinä on, että se tuntuu niin vaivaannuttavalta, mutta ehkä se tunne vähenee pyyntökertojen myötä.

Asian ajattelu toi kuitenkin jälleen ihanan vapauttavan tunteen. Kaikkea ei tosiaan tarvitse itse omistaa ja kaikkien tavaroidemme keskellä eläessämme emme todellakaan ehdi käyttää itse niitä kaikkia, joten hyvä vain, jos joku muu ehtisi.

Lue myös: Näin helppoa on alkaa sijoittaa vaikka heti

Yökylässä minimalistilla

Mitä te olette viimeksi lainenneet jollekin tai joltakin?

Lue myös: 3 parasta säästövinkkiäni, jotka sopivat kaikille

Edit. Ymmärrän, että moni nyt tarttuu juuri siihen asiaan, että meillä nimenomainen asia, jota emme muuten tarvitse ja siksi lainasimme naapurilta oli tässä tapauksessa lakana. Olisi kuitenkin ehkä hyödyllisempää, jos keskustelua käytäisiin yleisellä tasolla sen suhteen, minkä verran tavaroita (mitä tahansa viinilaseista akkuporakoneeseen) on fiksua lainata muilta, jos kyseessä on esine, jolle ei omassa elämässään ole tarvetta kuin vain hyvin harvoin. Meillä ylimääräiset lakanat sattuivat olemaan tällainen juttu, mutta monilla muilla kyse on jostain toisesta jutusta. 🙂