Inside the Industry 34: Cosmetic, drug or a little bit of both?

Blogini Inside the Industry -postauksissa on  käyty läpi EU:n lainsäädäntöä melko perusteellisesti. Sen puiminen täällä on auttanut minua itseäni sisäistämään sen todella tarkasti ja toivon samalla, että tekin olette hyötyneet siitä sen verran, mitä oma kiinnostuksenne on koskenut ja pomineet sieltä mieleenne ne asiat, joista olitte halukkaita kuulemaan. Toivon myös, että mahdollisimman moni tietää tässä vaiheessa, mistä tietoa saa käsiinsä sitä halutessaan vaikkei sitä juuri nyt olisikaan kaivannut.

Meillä EU:ssa on määritelty selkeät rajat sille, mikä on kosmetiikkaa ja mikä on lääke, mutta tiesittekö, että USA:n lainsäädännössä tuote voi olla myös yhtäaikaa näitä molempia?

Kosmetiikkatuotteen määritelmästä on jauhettu blogissani aiemmissa Inside the Industry -postauksissa jo jonkun verran, mutta tässä yhteydessä nostan sen jälleen esiin ihan vaan vartailun vuoksi. Tämän lisäksi nostan esiin myös taas EU:n määritelmän lääkkeelle samasta syystä. Käytän määritelmiä englanniksi, jotta niitä on helpointa verrata USA:n vastaaviin määritelmiin.

Suomeksi lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai eläimessä.

Amerikassa asiassa on kuitenkin eroa. Siellä nimittäin tuote hyppää lääkkeen puolelle, mikäli sillä on vapaasti käännettynä vaikutus kehon osien rakenteeseen tai tomintoihin -ja tämä asia käsitetään siellä päin maailmaa todella paljon lievemmin kuin meillä EU:ssa.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä, että esimerkiksi antiperspirantilla on vaikutuksia kehon osien toimintoihin estämällä hien eritystä, joten se ei voi enää olla vain kosmetiikkatuote. Tällä logiikalla myös aurinkosuojatuotteet ovat lääkkeitä, sillä ne estävät ihon luonnollisia reaktioita. Pitäisikö niitä siis myydä reseptillä?

Ehei, amerikanserkut kun ovat keksineet, että tuote voi olla hieman molempia, jolloin sitä voidaan myydä OTC- eli Over the Counter -tuotteena. Se on siis kosmetiikkalainsäädännön piirissä, mutta se on tavallaan lääke, eli sen pakkausmerkintöjä koskevat erilaiset merkinnät. Sitä ei ole kuitenkaan tarvinnut testauttaa samalla lailla kuin lääkettä.

Tähän OTC-kategoriaan uppeavat siis esimerkiksi myös useimmat hilseshampoot, sillä niillä hoidetaan hilsettä. Tähän menevät tosiaan myös antiperspirantit, jotka deodoroivat samalla sekä mm. kaikki kosmetiikkatuotteet kosteusvoiteesta huulirasvaan ja meikkivoiteeseen, joissa vaan on esitettynä aurinkosuojamerkintä.

Oletteko joskus miettineet, miksi monien USA:ssa myytävien kosmetiikkatuotteiden INCI-lista näyttää erilaiselta kuin eurooppalainen INCI-lista? Tässä siis syy!

Ja voi pojat, että tästä aiheesta riittääkin juttua, joten palataan tähän mielenkiintoiseen USA:n kosmetiikkalainsäädännön vielä toistekin!

6 kommenttia artikkeliin ”Inside the Industry 34: Cosmetic, drug or a little bit of both?”

  1. Täytyy kyllä sanoa, että tää Inside the industry-sarjasi on saanut mut arvostamaan kosmetiikkaa ihan eritavalla.

  2. Juridiikasta jotain ymmärtävänä on pakko sanoa, että postauksesi ensimmäinen lause herätti sen verran hilpeyttä, että kahvit tuli nenästä ulos. 😀 Edes pelkästään kosmetiikan lainsäädäntöä ei mielestäni ole käsitelty blogissasi perusteellisesti, saati sitten EU:n lainsäädäntöä.

    • Haha no joo… Minulle oli itselleni itsestäänselvää, että kyseessä on kosmetiikan lainsäädäntö, joten en ollut näköjään postausta kirjoittaessani osannut tarkentaa asiaa. Sanoisin silti, että blogissani on käyty kosmetiikan lainsäädäntöä läpi huomattavasti prusteellisemmalla tasolla kuin missään muussa vastaavan median verkkosivustolla, joten älä nyt ihan täysin vedä mattoa alta. 😉

  3. Hei. Osaisitko sinä sanoa mikä näistä ainesosista estää myynnin Eurooppaan.
    Key Ingredients: ferulic acid, acetyl octapeptide-3, glycerin, panthenol, tocopherol, sodium hyaluronate, ascorbic acid

    Product Ingredients:
    Water, Ascorbic Acid (vitamin C/antioxidant), Ethoxydiglycol (slip agent/penetration enhancer), PPG-26 Buteth-26 (emulsifier), PEG-40 Hydrogenated Castor Oil (thickener), Tocopherol (vitamin E/antioxidant), Ferulic Acid (antioxidant), Sodium Hyaluronate (skin-repairing ingredient), Acetyl Octapeptide-3 (cell-communicating ingredient), Glycerin (skin-repairing ingredient), Panthenol (skin conditioning agent), Sodium Metabisulfite (stabilizer/antioxidant), Triethanolamine (pH adjuster), Phenoxyethanol (preservative).
    Kyseessä siis paula's choicen resist c15 super booster. Kysyin Paulan neuvontatiimiltä miksei tätä myydä Eurooppaan, vastaus oli että johtuu valtioiden rajoituksista. Mikäköhän siis on tässä se ainesosa joka estää myynnin Eurooppaan ?? Osaatko neuvoa tilalle vastaavan c- vitamiiniseerumin? Tiedätkö c- vitamiinin prosenttimäärän ole henriksen truth serumissa? Voisiko se olla hyvä vastine tälle tuotteelle??

Kommentointi on suljettu.