Blogissani on puhuttu viimeaikoina jo muutamaan otteeseen hajuvesistä ja haluaisin palata niihin taas yhden postauksen verran. Tahtoisin nimittäin kuulla teidän ajatuksianne eräästä tuoksuasiasta ihan hitusen verran.
Olin eräänä päivänä töissä ja aloin keskustella noin keski-ikäisen naisasiakkaan kanssa, joka oli suihkuttanut iholleen sekalaisen tuotevalikoiman sisältävästä kampanjapöydästä hajuvettä. Hän oli tykästynyt tuoksuun ihollaan ja kysyi minun mielipidettäni siitä. Minusta tuoksu sopi hänelle loistavasti: se oli hieman mausteinen, pehmeä ja aavistuksen puuterinen hänen ihollaan. Pidin siitä ja se sopi hänelle ja myös hän itse koki samoin. Hän oli jo päättänyt, että tämä on hänen uusi tuoksunsa.
Sitten hänelle kävi ilmi yksi asia: hänen kokeilemansa tuoksu olikin miesten tuoksu. Yhtäkkiä kaikki muuttuikin täysin. Oliko tuoksu sittenkään hyvä? Oliko se sittenkin liian maskuliininen? Pitikö hän sittenkään siitä enää? Kaikki tämä kyseenalaistaminen vain siksi, että aiemmin niin täydellisenä pidetty tuoksu olikin alunperin miehille suunnattu.
Tuoksu oli omia miestentuoksusuosikkejani, mutta pidin aidosti siitä hänen ihollaan. Hänellä ei ei ollut yhtään liian maskuliininen vaan kuten olin hänelle jo aiemmin kuvaillut, oli siinä puuterista pehmeyttä. Pidin siitä hänen ihollaan niin kovasti, että tuoksuttelun hurmoksessa suihkutin sitä jopa omalle iholleni. Minäkin tahdon tätä itselleni, jos se tuoksuisi ihollani noin hyvältä!
Vaan eipä tuoksunut. Minun ihollani se oli maskuliininen, hänen ihollaan pehmeämpi ja feminiinisempi. Hän itsekin haistoi selkeästi eron. Hän piti tuoksusta ihollaan suunnattomasti, muttei ollut varma, voisiko hän ostaa sitä, sillä sehän on miesten tuoksu. Hän jäi pohtimaan asiaa eikä sitten tainnut lopulta halutakaan enää ostaa tuoksua siitä huolimatta, että hän oli ihastunut siihen kovasti ja se tuoksui hänen ihollaan uskomattoman hyvältä.
Törmään tähän ilmiöön töissä aina silloin tällöin. Asiakas saattaa ihastua tuoksuun, mutta kauhistuu huomatessaan sen olevan toiselle sukupuolelle tarkoitettu. Yleensä näin käy nimenomaan naisten kanssa, sillä miehet harvemmin löytävät naisten tuoksuista ihan vaan vahingossa sitä heidän uutta suosikkiaan.
Mietin aina näissä tilanteissa, kuinka tuoda asiakkaalle esiin, että hänen uusi suosikkituoksunsa on sitten muuten oikeasti toiselle sukupuolelle tarkoitettu. Lähes poikkeuksetta minun tekisi mieli jättää asia mainitsematta, sillä mitä sillä on väliä, kenelle se on tehty, jos se kerran sopii asiakkaalle ja hän pitää siitä. Samalla tunnen kuitenkin, että jollain tapaa ikäänkuin valehtelisin asiakkaalle ja että hän tuntisikin olonsa petetyksi saadessaan myöhemmin mahdollisesti selville, että hänelle on myyty toiselle sukuolelle tehty tuoksu enkä minä myyjänä ole kertonut asiasta hänelle. Siksi siis koen, että minun on mainittava asiasta asiakkaalle vaikka en tahtoisikaan. Yleensä yritän mainita asiasta hieman vaivihkaisesti ja positiiviseen sävyyn: ”Tuo tuoksuhan on muuten oikeasti alunperin suunnattu miehille, mutta tiedän useiden naisten ihastuneen siihen ja mitäs sillä on väliä, kenelle se on alunperin suunnattu jos se tuoksuu noin hyvältä ihollasi ja pidät siitä itsekin.”
Nuo tilanteet ovat usein kuitenkin hankalia. Monesti kaupat jäävät tuossa tilanteessa syntymättä ihan vaan siksi, että ”miesten tuoksu” kuulostaa pelottavalta ajatukselta. Siinä ei lohduta, vaikka sanoisin, ettei pullo näytä miehekkäältä tai muistuttaisin, kuinka hyvin tuoksu oikeasti tulee esiin asiakkaan iholla. Tai että eräs naispuolinen kolleganikin on puolestaan esimerkiksi aivan ihastunut siihen ja siihen miesten tuoksuun ja käyttää sitä mielellään eikä kukaan mieti, että se on miesten tuoksu. Jos se on toiselle sukupuolelle tarkoitettu niin yleensä se ratkaisee ja kaupat jäävät syntymättä.
Olisi mielenkiintoista kuulla teidän mielipiteitänne tästä asiasta. Voisitteko te käyttää miesten tuoksua, jos se tulisi ihollanne hyvänä vai häiritsisikö ajatus teitä liikaa? Ja jos olette kaupassa ihastuneet johonkin tuoksuun ja ostamassa sitä itsellenne haluaisitteko myyjän kertovan, jos se oikeasti onkin miesten tuoksu?
Minä olen sen verran omituinen ihminen, että jos oikein johonkin tuoksuun ihastuisin, niin varmasti ostaisin, vaikka se olisi miehille tarkoitettu. Jos tuoksua ei kehtaisi "julkisesti" käyttää, niin ainahan sitä voi kotona tuoksutella. Tosin mistä sitä kukaan sitten enää tietää, mistä pullosta tuoksu on peräisin, kun se sieltä on ulkona.
Kinkkinen tilanne myyjän kannalta, mutta kuuluisiko se kuitenkin hyvään asiakaspalveluun asiasta huomauttaa, ettei asiakkaalle tule sitten harmituksia esim. vasta kotona.
Voin ja olen käyttänytkin. Myönnän pöllineeni mieheltä pari kertaa Van Gilsin Between Sheetsia. Käyttäisin varmaan vakkaristi, jos se ei olisi mieheni lempituoksuja. 😀 Olen vuosia sitten käyttänyt myös yhden pullon Ligne St. Barthin Hommea, mielettömän hyvä tuoksu myös naisella.
Hajuvesistäni suurin osa on miehille suunnattuja 😀 Ihollani vain jotenkin makeat naisten tuoksut tuoksuvat äklön makeilta, enkä pidä siitä yhtään. Naisille tarkoitettuja tuoksuja ostan yleensä hairmistinä tai vartalovoiteina, itse tuoksut sitten miehille tarkoitettuna 😀
Muutaman kerran olen saanut tuoksujen mukana erilaisia miesten deodorantteja yms,, jotka olenkin voinut sitten lahjoittaa veljilleni 😀
Meille kaikille on iskostettu aivoihin niin täydellisen tarkasti noi sukupuoliroolit et enpä ihmettele yhtään et joitakin naisia pelottaa käyttää miesten tuoksua. Tätä sukupuolien eroahan viedään aina vaan pidemmälle, hyvänä esimerkkinä miesten hammastahna 😀 Mua nää jutut pistää v*ituttaan, koska miehille tehdään parempia tuoksuja ja esim Axen deodorantit lyö naisille suunnatut ihan kuus-nolla. Mut kyllähän se hävettää käyttää esim kuntosalilla miesten deodoranttia vaikkei sillä itelle ookaan väliä mut tuntuu et muut katsoo oudosti. Mut ehkä mul on vaa heikko luonne ;D
Itse ostaisin vaikka olisikin miesten tuoksu.
Ihmisten oma iho/keho reagoi eri tuoksuihin erilailla
ja jos se itseä miellyttää niin miksi jättää loistava tuoksu kauppaan. 🙂
Itse tuoksuttelen säännöllisesti laivalla miesten tuoksuja kun pojalleni/miehelle haen tuliaisia mutta taidan jatkossa tuoksutella myös itseäni silmällä pitäen uutuustuoksuja
Myyjänä voisi miesten tuoksuja mainostaa unisex-tuoksuina jos se helpottaisi epäilevien ja hyvän tuoksun hylkäävien ihmisten ostokynnystä. 🙂
En välittäisi, vaikka saisinkin tietää, että kiva tuoksu olisi suunnattu miehille. 🙂 Mielestäni se olisi vain hauskaa! Totuus on hyvä kertoa ja yksi syy ostamattomuuten voi olla myös se, että henkilö ajattelee olevansa se ainoa erilainen, joka ostaisi naisena miesten tuoksun ja että myyjä vaan puhuu lämpimikseen, koska haluaa asiakkaan ostavan tuotteen.
Minulle on aivan se ja sama miten tuoksua markkinoidaan. Jos minun olisi ihan kertakaikkisen pakko valita vain yksi tuoksu jota saisin käyttää lopun ikäni, olisi se melko todennäköisesti Thierry Muglerin A*Men (josta minulla on lisäksi myös kaksi flankeria, Pure Coffee ja Cuir). Eli siis miehille markkinoitu tuoksu ja minä olen nainen. Esim. Diorin Homme Intensestä minulla on vuoden 2007 ja 2011 versiot. 😉 Van Cleef & Arpelsin Midnight in Paris on aivan ihana! Minulla taitaa olla vähintään kymmenkunta "miesten" tuoksua ja käytän niitä aivan surutta ja ongelmitta koska pidän niistä.
Joskus olin paljon rajoittuneempi ja pitäydyin tiukasti "naisten" tuoksuissa, mutta nykyään tuoksut ovat minulle ihan vain tuoksuja. Osaan itsekin lukea pakkauksesta mitä siinä sanotaan joten en tarvitse myyjän apua sen suhteen, että en tietäisi miten tuoksua markkinoidaan. Tosin kuten todettua, ei sillä olisi väliä vaikka en osaisikaan. 😉 Nuori aikuinen tyttäreni käyttää enimmäkseen "miesten" tuoksuja ja tuoksuu aina aivan tajuttoman hyvälle! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tuoksut saisivat kaikki olla unsexejä ja jokainen voisi aivan täysin omien mieltymystensä mukaan valita itseään eniten miellyttävät.
Miestentuoksuna markkinoituna pullo jäisi minullakin todennäköisesti hyllylle, mutta unisextuoksu olisi tottakai "ihan eri asia"! Varsinkin jos tuoksusta ei olisi olemassa erillistä femme -versiota, saattaisi sulavasanainen myyjä hyvinkin saada minut kiertämään kassan kautta ah, niin modernin androgyyni tuoksu ostoskorissani.
Mä joudun myöntämään, että ajatus miestentuoksusta tuntuisi vaikealta. Jos se oikeasti tuoksuisi mun ihollani todella hyvältä.. Silloin tarvitsisin ehkä jonkun minitesterin, että voisin varmistella useampana päivänä. En lähde tuohon aiemman kirjoittajan kelkkaan kuitenkaan, ettäkö olisin joku sukupuoliroolien vanki, yleensä vaan tuppaan tykkäämään todella feminiinisistä tuoksuista ja ajatus miestentuoksusta omassa käytössä siksi hankalalta. Miettisin ehkä, että jos nenässäni nyt onkin joku vikatila – enkä tiedä, miksi miehille olisi ylipäänsä tehty sellaista tuoksua, mistä itse(lläni) pidän.
Vähän sama, kuin käyttäisi miesten kalsareita. Voihan ne istua ihan mahtavan hyvin päälle ja tuntua mukavilta, mutta olo ei silti niissä olisi ihan vastaavalla lailla kotoisa, kuin pitsihepeneissä. Jos taas joku muu tahtoo pukeutua miesten kalsareihin, se on ok, mutta ei mun juttu. En minä ymmärrä ihan sitäkään, että nainen koetaan joksikin luopioksi ja feministien pitkän taistelun tulosten romuttajaksi, jos hän tykkää olla reilusti feminiininen. En mä jaksa alkaa pahoittelemaan sitä, että tykkään meikata, kihartaa, tuoksua herkuilta ja pukeutua pitsiin ja mekkoihin, kun en tee sitä mistään yhteiskunnallisesta velvoitteesta vaan siksi, että tykkään niistä asioista.
Tämä ryöppysi nyt vähän jo sivuraiteille.. Mua aina vähän kuristaa, kun nyky-yhteiskunnassa sukupuolisuus tuntuu nykyään olevan välillä vähän kirosana.
Kerran ostin vahingossa miesten suihkugeelin, ja ehdin jopa käyttää siitä n. puolet ennen kuin huomasin "for men" -tekstin. Sen jälkeen en iljennyt käyttää sitä kuin vapaapäivinä, kun ei tarvinnut mennä mihinkään ihmisten ilmoille. Hassu juttu, en tiennytkään olevani niin rajoittunut! Tuotteen tuoksu oli kuitenkin aika mieto ja raikas, joten tuskin kukaan edes olisi huomannut mitään.
Jos tykkäisin tuoksusta ihollani, niin aivan sama olisiko se miehille suunnattu. En vain ole sattunut vielä sellaista löytämään. Paitsi oliko se Trussardin My Land, joka oli kyllä aika hyvä tuoksu myös naisille.
Tää on muuten ihan sama kellojen kanssa – "Ai tää on miesten kello, en mä tätä sitten ota!" Yritän aina sanoa johonkin väliin että ei haittaa, jos se vaan on sopivan kokoinen ja tykkäät siitä, niin anna mennä vaan.
Joillakin merkeillä on jo unisex-tuoksuja, mm. Annick Goutal. Olen muutamia niitä 'sukupuolineutraaleja' tuoksuja testannut, ja ovat aika erikoisia – henkilökohtaisesti en haluaisi käyttää, mutta joillekin varmasti sopii 🙂
mitä ihmettä??! eihän sillä nyt ole todellakaan väliä onko tuoksu naisille vai miehille. luulen että varsinkin asian harrastajien keskuudessa on suht yleistäkin etsiä tuoksuja myös toiselle sukupuolelle tarkoitetuista tuoksuista. jos ylipäänsä olisin tilanteessa, että ostaisin hajuvettä (niitä on jo ihan tarpeeksi) niin varmasti tsekkaisin myös miesten valikoimat. ehdottomat oman valikoiman lempparit ovatkin unisex-tuoksuja. samoin joskus tulee lainattua poikaystävän tuoksuja, mutta hän ei pidä siitä yhtään 😀 ja jos en tajuaisi itse että kyseessä on miesten tuoksu niin ehdottomasti sen voisi kertoa. olen sitä mieltä että kunhan valitsee paikan oikein ja ottaa hajusteherkät huomioon on käytettävä juuri sitä mikä omaa nenää miellyttää! ongelma ei ole tosiaan se, että käyttäisi eri sukupuolen tuoksua vaan se, että siinä hajuvedessä uidaan ja saadaan meidät hajusteherkät sairaiksi ties millä myrkkyhajuilla.
Mulla on just tota Diorin homme colognea! Suihkuttelin sitä juurikin laivalla ja hakusessa oli sitruunainen, raikas "metsä"tuoksu, pullo tuli eteen, en edes katsonut sitä tarkemmin vaan nuuhkaisin ja suihkautin ja ihastuin. Sitten kiertelin hetken ja nuuskuttelin rannetta ja hain pullon, joka olikin miesten! Ei kyllä tullut mieleenkään jättää sen takia ostamatta! Mulla tulee usein naisten väkevistä, imelistä tuoksuista päänsärky, joten miesten raikkaat ja sitruunaiset tuoksut on mulle just hyvä! CK one kesätuoksut on huippuja, aika maskuliinisia nekin kyllä. Kummatkin tuoksuu mun iholla ihan eriltä kun hänellä. Joten ei haittaa, hyvä niin, saa ainakin tuoksua persoonalliselta 😉
No jos se olisi todella hyvän tuoksuinen tuoksu ja tykkäisin siitä ihan suunattomasti, (ja jos se ei tuoksuisi "miehelliseltä") niin sitten juu. Mutta kyllä sitä siltikin hieman miettisi. Ja minusta on oikeen että myyjä kertoo jos tuoksu on suunattu toiselle sukupuolelle.
Minusta tärkeintä on, että itse pitää tuoksusta ja tuoksu käyttäytyy oikein iholla. Vaikka naisasiakas säikähtäisikin, että tuoksu on suunnattu miehille, minusta se kuuluu kertoa, koska järkytys ja pettymys voivat olla anteeksiantamattomia, jos se käy myöhemmin ilmi.
Minulle kuitenkin pullon ulkonäkö on melkein puolet asiasta. Jos rakastaisin tuoksua, mutta pullo olisi vääränlainen, en ostaisi sitä.
Ennen miesten tuoksun käyttäminen olisi tuntunut minusta mahdottomalta, mutta ei enää.
Mulla on tälläkin hetkellä kokoelmassani pari miesten tuoksua, ja olen erittäin kiinnostunut kokeilemaan lisääkin.
Mulle tuoksu on vain tuoksu. Jotkut markkinoidaan miehille, jotkut naisille, mutta itselleni merkitsee vain se miltä se minun ihollani tuoksuu. Esim. Lolita Lempickan Au Masculin istuu mulle paljon paremmin kuin se naisten violetti versio 🙂
Tyttäreni kiroaa kun hänen poikaystävänsä suhtautuu niin mustasukkaisesti Boucheronin miesten Jaipuriin jonka tytär haluaisi ostaa myös itselleen 😀
Mä tykkään tosi monenlaisista tuoksuista, mulla on myös niitä yltiönaisellisia mutta myös sellaisia "sukupuolettomia" + pari miesten. Ja tuoksuthan kehittyvät eri ihmisillä aina omanlaisikseen.
Tuoksujen maailma on avautunut minulle tässä hiljalleen yhä enemmän ja enemmän, ja koen suorastaan vapauttavaksi sen että nykyään uskallan valita juuri sen tuoksun mistä itse pidän, vaikka se markkinoitaisi miehille.
Nichetuoksut taas ovat usein unisex-tuoksuja ja niiden kokeilu on tosi kiehtovaa 🙂
-Piia
Ja niin, myyjän on varmasti kuitenkin hyvä mainita että tuoksua markkinoidaan miehille, mutta jos asiakas nyt ei ihan täysin tyrmää ajatusta niin suositellakkin sitä. Parasta olisi jos voisi antaa asiakkaalle näyte tuoksusta mukaan, jotta hän voisi nuuhkia ja testailla sitä iholleen ihan rauhassa.
Oma tuoksumaailmani on pääasiassa raikas, hedelmäinen ja kukkainen, mutta jos löytäisin jonkun ihanan tuoksun miesten valikoimasta, ei todellakaan haittaisi, että se olisi miesten. En nyt varsinaisesti halua tuoksua partavedelle tai Axelle, mutta jos tuoksu tosiaan olisi sopiva, käyttäisin sitä "sukupuolirajoitteista" huolimatta. Nuorempana Calvin Kleinin Be ja One olivat vakiosuosikkejani, ne ovat molemmat vissiin unisex-tuoksuja. 🙂
Yleensä en pidä maskuliinisista tuoksuista: suosikkejani ovat mm. jotkin Escadan kausituoksut ja Pradan Candy. Ostin kesällä paketin Acorellen miniparfyymeja, ja niistä kyllä monet kävisivät sekä miehille että naisille. Tiedä vaikka olisivatkin unisex-tuoksuja? Hyvillä mielin olen käyttänyt noita, niitä maskuliinisimpiakin, mutta silti olisi kynnys ostaa ihan oikeasti miehille suunnattu hajuvesi. En oikein tiedä miksi: mitä noloa siinä nyt loppujen lopuksi olisi?
Minä käyttäisin miehelle tarkoitettua tuoksua, jos siitä itselläni tykkäisin. Muutama miestentuoksu minulla on ollutkin.
Olipas kiinnostava juttu!
Miesten tuoksuhan voi olla naisella tosi seksikäs. Käyttäväthän naiset miesten pukuja, paitoja ja kellojakin ja näyttävät naisellisilta. Hyvin ranskalaista!
Myyjän kuuluu silti mielestäni asiasta hienovaraisesti kertoa, muuten järkytys voi olla jälkikäteeen melkoinen. Eli ihan oikein olet minusta toiminut! 🙂
Kiitos kaikille kommenteistanne! Mielenkiintoista lukea muiden ajatuksia aiheesta. 🙂
Itsekin joskis ihastuin erääseen miesten tuoksuun joka tuoksui hyvältä ihollani, mutta silti pelotti että entä jos sittenkin se jonkun nenään haiskahtaa miesmäiselle. Jäi ostamatta, mutta joskus ohimennen saatan sokoksella käydessäni sitä itseeni suihkauttaa.