Kerroin vähän aikaa sitten, että aloin opiskella luonnonkosmetiikan tuotekehittelyä Formula Botanican kursseilla. Valitsin opinto-ohjelmakseni melkoisen paketin, joka sisälsi useita kursseja ja aloin ensimmäisenä käymään läpi Diploma in Organic Skincare Formulation -kurssia, joka opastaisi, kuinka luonnonkosmetiikkaa tehdään. Lupasin, että kerron opinnoistani niiden etenemisen myötä, joten tässä on hieman niitä ensifiiliksiäni.
Muutama kysyi minulta Instagramin puolella, että opettelenko siis tekemään kotona ”tuorekosmetiikkaa”, joka säilyy muutamia päiviä jääkaapissa. Opinnoissa ei ole kyse tästä, vaan ihan oikeiden, myyntikelpoisten tuotteiden kehittelyn opiskelusta ja esimerkiksi tuotteiden säilyvyys on erittäin tärkeässä roolissa.
Formula Botanican kurssien ideana ei ole vain antaa opiskelijoille valmiita tuotereseptejä ja opettaa, kuinka niitä seurataan, jotta syntyy tuotteita. Kurssien tarkoituksena on paitsi tietysti antaa perusvalmiudet tuotteiden valmistukseen, mutta ennen kaikkea opettaa itse keksimään järkeviä reseptejä – eli siis kehittämään tuotteita.
Netti on pullollaan ”luonnonkosmetiikan” reseptejä, mutta monet niistä voivat olla ihan huuhtaata ja hyödyttömiä sekä jotkut jopa täysin turvattomia käyttää, eli esimerkiksi eteeristä ruusuöljyä on voitu kehottaa käyttää tavallisen kuluttajan korvaan kuulostava pieni, 1% pitoisuus, joka on todellisuudessa todella vaarallinen ja lainsäädännön näkökulmasta kielletty sen sisältämän mahdollisen syöpää aiheuttavan kemikaallin vuoksi.
Formula Botanica korostaakin, että harrastelijan erottaa oikeasta tuotekehittäjästä juuri se, että hän osaa itse keksiä järkeviä ja turvallisia tuotereseptejä. Harrastelija ei tavallisesti ole ihan varma, miksi asioita tehdään kun taas asiansa osaava tuotekehittäjä puolestaan yhdistää ainesosia, koska ymmärtää, mitä tekee.
Jotta iholle hyödyllisiä tuotteita voi alkaa valmistaa, tarvitsee tietysti ymmärtää ihosta ja kehosta. Ensimmäinen opintojen kokonaisuus keskittyikin anatomiaan ja ihoon, mikä oli minulle tietysti tuttua juttuja kosmetologiopintojen ja estenomiopintojen myötä. Kertaus tekee kuitenkin hyvää, sillä vaikka kaikki olikin tuttua, ei se todellakaan ollut aktiivisessa muistissani. Jotkut termit ovat myös olleet muistissani vain yhdellä kielellä, eli teki hyvää kerrata esimerkiksi epidermiksen kerroksien nimet sekä suomeksi, englanniksi että latinaksi – ihan vain siksi, että ne on hauskaa muistaa kaikilla kielillä.
Formula Botanica opettaa englanniksi, mikä ei ole minulle ongelma, sillä arkikieleni on jo useita vuosia ollut englanti ja vaihto-opiskelu Lontoossa kosmetiikan kemian parissa kasvatti siihen hyvän sanaston. Vastaan tulee kuitenkin välillä uusia sanoja, joita haluan tarkastella, mutta muuten en varsinaisesti ajattele, millä kielellä opiskelen. Joskus luen asiat englanniksi ja keskityn sisäistämään ne sillä kielellä, mutta usein myös etsin niille suomenkieliset sanat ja käyn asian mielessäni läpi suomeksi, jotta varmasti sisäistän sen. Jos joku muukin siis harkitsee näitä opintoja, niin ne eivät minusta vaadi mieletöntä kielipäätä todellakaan.
Opinto-osuus käy ihon läpi melko pintapuolisesti, mutta kannustaa paljon itsenäiseen lisäopiskeluun. Kurssilla olijat ovat kuitenkin maksaneet siitä, koska haluavat mahdollisesti laittaa jopa oman yrityksen pystyyn, eli on täysin itsestään kiinni, kuinka paljon lisää aiheesta lähtee hakemaan tietoa. Tiedon hakuun kannustetaan jatkuvasti ja kursseilta saa hyviä vinkkejä siihen, mistä luotettavaa tietoa kannattaa hakea. Itse koin, että kurssin startannut, ihosta ja kehosta kertova osuus on minulla jo varsin hyvin hallussa, joten pakollisten juttujen jälkeen siirryin alkuinnossa ripeästi eteenpäin kurssimateriaaleissa.
Ihon lisäksi käytiin läpi hieman holistista lähestymistapaa ihonhoitoon eli sitä, ettei iho ole vain iho, jonka kaikki ongelmat voi ratkaista kosmetiikalla, vaan siihen vaikuttavat myös useat muut ulkoiset ja sisäiset tekijät. Olen ollut oikeastaan poikkeuksetta todella tyytyväinen, kuinka kurssi on lähestynyt kosmetiikkaa, mutta tässä kohdassa korvaani särähti hieman, kun meikki nimettiin suoraan yhdeksi iholle mahdollisesti haitalliseksi tekijäksi sillä perusteella, että se voi tukkia ihoa.
Pidin kuitenkin siitä, kuinka auringosta puhumisen yhteydessä korostettiin, että aurinkosuojia ei kannata alkaa noin vain formuloida, sillä siitä ei kuitenkaan tule itse tehtynä varmasti hyvää eikä suoja jakaudu tasaisesti.
Yleisesti olen pitänyt todella paljon siitä, kuinka suoraan ja kriittisesti asioista puhutaan ja kuinka selkeästi todetaan, ettei luonnonkosmetiikka ole kemikaalivapaata kosmetiikkaa, kuinka parabeeneilta ei voi välttyä vain valitsemalla parabeenittoman kosmetiikan ja kuinka ei ole mikään fakta, että vaikkapa 60% kosmetiikasta imeytyisi kehoon ja kaikki riippuu täysin koostumuksesta.
Pidän siitä, että mineraaliöljyä ei laiteta lyttyyn vaan kumotaan myytti siitä, että se estäisi ihoa hengittämästä. On kuitenkin mukavaa, että samalla kun kerrotaan, kuinka sekä mineraaliöljy että luonnonöljyt muodostavat kaikki iholle kosteuden haihtumista estävän kerroksen, mainitaan kuitenkin, mitä etuja luonnonöljyissä on mineraaliöljyyn verrattuna. Juuri tällaista lähestymistapaa kaipasin!
Rakastan myös sitä, kuinka säilöntäaineiden käytön merkitystä korostetaan ja useaan otteeseen toistellaan, että on vaarallisempaa olla käyttämättä säilöntäaineita kuin käyttää niitä. Tykkään kovasti siitä, että kosmetiikan turvallisuutta ja tuotekehittäjän vastuuta korostetaan. Tämä näkyy myös siitä, kuinka tuotteiden toksisuudesta puhutaan ja muistetaan korostaa, ettei ainesosa itsessään ole myrkky, vaan kaikki riippuu siitä, kuinka paljon ja usein sille altistuu.
Pidän siitä, että kurssilla korostuu, ettei kaikki luonnosta saatava ole automaattisesti parempaa ja hyvää ja että asioihin kannattaa paneutua faktojen kautta, jotta voi itse olla vakuuttava ja asiantunteva asioista keskustellessaan. Tähän myös annetaan yleisiä käytännön vinkkejä eli kerrotaan, mistä voi löytää tieteellisiä artikkeleita.
Opintokokonaisuudessa on muutenkin loistavaa se, että siihen liittyy pääsy valtavaan määrään tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia, joita voi itse lukea ja joista voi itse löytää haluamaansa tietoa. Lisäksi pääsee myös katsomaan asiantuntijoiden kanssa toteutettuja webinaarinauhoitteita.
Perustietojen lisäksi olen päässyt jo hieman syventymään varsinaiseen formulointiin. Olen käynyt läpi hyviä ja turvallisia toimintatapoja tuotteita valmistaessa, eri tuotetyyppien tuotekoostumuksen perusrakennetta sekä saanut loistavia listauksia yleisesti käytetyistä ainesosista, joihin voi syventyä haluamallaan tasolla.
Samalla olen myös opiskeltu eteeristen öljyjen turvallista käyttöä, käynyt läpi niiden haitallisia vaikutuksia ja opetellut laskemaan niiden sisältämiä mahdollisia allergeeneja tuotteen ainesosaluettelon ja lainsäädännön kannalta. Olen myös tykännyt siitä, ettei ihan kaikkea luonnostakaan peräisin olevaa ja iholle hyvää tekevää kehoteta laittamaan tuotteeseen, vaan joidenkin ainesosien kohdalla on esimerkiksi kerrottu, miksi niitä ei ole eettistä käyttää ympäristönäkökulman vuoksi.
Kurssit on rakennettu niin, että yhteen kokonaisuuteen kuuluvat tavallisesti kirjalliset luentomateriaalit, aihetta käsittelevä lyhyehkö video ja tehtävämoniste, johon saa myös vastaukset. Sen lisäksi monien osioiden lopussa on leikkisä testi, jolla voi harjoittaa muistiaan.
Formuloinnin peruskurssi rakentuu kahdeksasta moduulista ja jokaisen moduulin lopussa on aina isompi testi, jonka suorittamisen jälkeen pääsee käsiksi seuraavan moduulin materiaaleihin. Siihen voi kuulua 10-20 kysymystä, jotka voivat olla monivalintaa, väittämiä, laskuja tai muita vastaavia aihealueen osaamista testaavia juttuja. Näistä tulee saada vähintään 60% oikein, jotta pääsee testistä läpi. Luin, että yrittää voi kolmesti, mutta en tiedä, mitä tapahtuu, jos ei pääse läpi niilläkään kerroilla.
Vaikka ajattelin, että otan opiskelut rennosti niin myönnän, että testit ovat olleen vähän jänniä ja jopa hitusen stressaavia ottaa. Minulla on toki muistiinpanot, kurssimatetiaalit ja Google käytettävissäni niitä tehdessäni, mutta kyllä niitä tehdessä silti pitää tietää, mistä puhutaan ja varsinkin laskuja laskiessa ymmärtää, mitä laskee.
Kun sain opintomateriaalit käsiini, oli minulla viisi päivää lomaa jäljellä ja voitte arvata, että käytin niistä jokaisen lähes kellon ympäri tietoa tankaten. Arvioisin siis, että olen opiskellut nyt yhteensä n. 60 tuntia. En ole mennyt ihan ohjeiden mukaisesti, sillä oikeasti minun olisi jo pelkän tiedon tankkaamisen sijaan tullut kokeilla samaan aikaa tuotteiden varsinaista valmistusta, mutta odottelen vielä saapuvaksi Ranskasta ja Englannista tilaamiani lähetyksiä, jotka sisältävät tuotteiden valmistamiseen tarvittavia ainesosia. Niitä odottaessa olen kuitenkin halunnut lukea ensin kaiken mahdollisen, jotta von sitten alkaa tehdä tuotteita.
Kurssimateriaaleissa korostetaan, ettei kannata innostua liikaa erilaisten ainesosien ja välineiden hankinnasta, vaan melko pienellä määrällä voi pärjätä. Minua ahdistaa muutenkin hieman, että joudun ostamaan opintojani varten juttuja, joten yritän pitää ne minimissä. Kurssilla kuitenkin korostetaan sitä, kuinka niillä pääosin keittiövälineillä valmistuu tässä vaiheessa vain omaan käyttöön tarkoitettuja tuotteita ja jos tuotteita alkaa myydä muille, on välineistöä ja olosuhteita monesti parannettava.
Paitsi että minun oli hankittava mm. karitevoita, mangovoita, jojobaöljyä, manteliöljyä, E-vitamiinia, säilöntäainetta ja muutamia eteerisiä öljyjä, oli minun myös hankittava pieni keittolevy, tarpeeksi tarkka vaaka sekä muutamia muita kemian tunneilta tuttuja apuvälineitä, joilla tuotteita voi valmistaa.
Kurssin kerrottiin tarjoavan 100 tuntia opiskelua, mutta olen jo ymmärtänyt ettei se tarkoita, että siellä olisi sadaksi tunniksi pänttäysmateriaalia. Varsinaisen kurssimateriaalin käy tosiaan läpi melko nopeasti (veikkaisin, että minulla se vie noin 70 tuntia), mutta se, kuinka kauan kurssiin menee riippuu siitä, kuinka paljon asioihin uppoutuu. Tuotteita neuvotaan valmistamaan vain pieniä määriä ja erilaisten koostumusten kokeiluun kannustetaan paljon. Voi siis viedä aikaa, jos haluaa yhden voiteen sijaan kokeilla tehdä vastaavan hieman eri mittasuhteilla tai eri ainesosilla leikkien.
Aloitin peruskurssin viikko sitten ja olin varautunut, että siihen menee tavallisesti 6-9 kuukautta, joten voi kuulostaa siltä, että jos olen jo nyt saanut käytyä perusmateriaalit lähes kokonaan läpi ja opiskellut noin 60 tuntia, olisi ensimmäisen peruskurssin osalta homma paketissa parissa viikossa. Tosiasiassa näin ei todellakaan ole, sillä kun saan käsiini materiaalit varsinaiseen tuotekehittelyyn, on täysin itsestäni kiinni, kuinka paljon niihin uppoudun. Uskon, että siihen menee minulta vähintään yhtä paljon tunteja ja nyt kun vielä käyn loman jälkeen taas töissäkin, ei opiskeluun ole yhtä paljon aikaa.
Homma oli sitäpaitsi muutenkin laskettu niin, että opiskelijalla olisi aikaa opinnoille muutama tunti viikossa ja otettu huomioon, ettei opiskelijoilla yleensä ole pohjalla estenomin tutkintoa. Aiemmat opintoni ovat siis helpottaneet hommaa, mutta en koe yhtään, että saisin niiden vuoksi vähemmän kurssista irti – päin vastoin, juuri niiden vuoksi koen, että saan vieläkin enemmän irti, kun perusasiat ovat tuttua juttua ja voin syventyä muuhun.
Kurssin lopputyönä on suunnitella oma tuote, brändätä se ja muutenkin toteuttaa kaikki niinkuin ihan oikeasti olisi laittamassa myyntiin uuden merkin. Lopputyön arvioinnissa ratkaisee paljon tuotteen innovatiivisuus, joten sitä ei voi vain lähteä toteuttamaan kun on kerran kokeillut tehdä muutamia tuotteita ja päntännyt vähän kurssimateriaaleja. En siis usko, että voin todellakaan saada kurssityötäni ennen kesää valmiiksi ja aionkin tuotekehittelyyn tarvittavat materiaalit käsiin saatuani kokeilla niitä nautiskellen.
Olen itse ollut erityisen innoissani siitä, että olen saanut käsiini paljon ainesosia koskevista listauksista, joissa esitellään eri ainesosien ominaisuuksia. Niissä on myös tilaa omille muistiinpanoille ja kurssilla kannustetaankin tutkimaan ja anylysoimaan ainesosien tuntumaa, tuoksua, väriä, imeytymistä ja pohtimaan, missä niitä voisi käyttää. Tuota leikkiä voisi jatkaa vaikka sen sata tuntia, eli on tosiaan itsestään kiinni, kuinka kauan aikaa kurssiin käyttää. Se opastaa tekemään, mutta sitten voi itse valita, kuinka paljon siinä harjaantuu ja omaa tietämystään sekä osaamistaan kerryttää.
Vaikka hankittavien ainesosien määrä kehotettiinkin pitämään minimissä myönnän, että ostin uteliaana pieniä määriä sellaisia öljyjä ja voita, joita en välttämättä tarvitsisi, mutta joiden pienet näytteet sai niin edullisesti, että halusin päästä tutustumaan niihin ja analysoimaan niiden ominaisuuksia sekä selvittämään niistä lisää. Sitä vartenhan tässä opiskellaan.
Tällä hetkellä olen siis hyvin innoissani kursseista ja tunnen, että ne antavat rahoilleni hyvinkin paljon vastinetta. Olen myös hyvin onnellinen, että en ottanut vain peruskurssia, sillä haluan todella kovasti saada jo sitä toteuttaessani lisää tietoa ja useamman kurssin käyminen samaan aikaan mahdollistaa sen. (Kurssit alkavat vain puolen vuoden välein, joten uutta kurssia ei voi lisätä pakettiin noin vain.)
Täytyy sanoa, että tämä opintokokonaisuus on ehdottomasti ollut parhaita investointejani! Palaan blogin puolella varmasti lisää aiheeseen kunhan pääsen leikkimään lisää varsinaisilla ainesosilla enkä joudu vain konemaisesti tankaamaan niistä tietoa.
Onko joku muu tällä hetkellä opiskelemassa jotain yhtä innokkaasti?
Lue myös:
Aloin opiskella luonnonkosmetiikan tuotekehittäjäksi
Hei! Onko sulla kenties joskus haaveissa perustaa joku oma kosmetiikka-brändi? Never say never.. Mulla on sille nimikin ”Virpulan mönjät ja mötäskät” …eikö?
Ei oikeastaan ole ollut koskaan sellaista haavetta jostain syystä. 🙂