Palasin maaliskuussa 2023 pitkästä aikaa Suomeen ja vaikka ajatus pysyvämmästä Suomeen paluusta oli aiemmin tuntunut täysin mahdottomalta, pääsin pikkuhiljaa kiinni suomalaisen elämän viehätyksestä ja lopulta nautin aivan valtavasti siitä, että olin jälleen Suomessa.
Puoli vuotta pikakelausta eteenpäin ja nyt olen jälleen Espanjassa, jossa aion viipyä 3,5 kuukautta. Mitä tapahtui? Enkö vain osaa pysyä aloillani?
Kun tammikuussa 2026 erosin ja aloin miettiä, mihin päin maailmaa lähtisin, juttelin puhelimessa veljeni kanssa tilanteestani ja suunnitelmistani.
Harkitsin Suomeen paluuta ainakin tilapäisesti ja veljeni heitti ilmoille ajatuksen, jota pallottelimme hetken ja josta innostuin kovasti.
Veljeni asuntoon oli tulossa syksyllä remontti ja hänen oli perheensä kanssa lähdettävä sen jaloista pois muutamiksi kuukausiksi.
Lyhytaikaisten vuokra-asuntojen saaminen sopivalta sijainnilta ja kohtuullisella hinnalla on aina oma, usein varsin haastavakin taiteenlajinsa, joten veljeni heitti minulle ilmoille houkuttelevan ehdotuksen: Mitäs jos he muuttaisivat remonttinsa ajaksi vanhempieni asuntoon ja minä puolestani lähtisin viettämään vanhempieni kanssa syksyä Espanjassa?
Vanhempani ovat elämänsä aikana matkustelleet todella paljon, mutta viime vuosina ikääntyminen yhdessä heikentyneen terveyden ja ikävien sattumusten kanssa ovat saaneet aikaan sen, ettei liikkuminen ole enää niin vaivatonta ja sen myötä matkustaminen uuteen paikkaan ihan vain kahdestaan oli käytännössä tullut melko mahdottomaksi ajatukseksi.
He olivatkin jo asennoituneet ajatukseen, että ulkomaanreissut olisivat heidän osaltaan nyt kahdeksankymmenen ikävuoden alkaessa kääntyä pian mittariin tehtyjä ja nähtyjä.
Minulla taas oli jo vuosia sitten Espanjassa ollessani haaveena, että saisin joskus sinne myös heidät ja nyt sille olisi täydellinen hetki.
Oli myös mukava ajatus voida viedä heidät ympäristöön, jossa he voisivat helpommin päästä liikkumaan erityisesti suotuisien sääolosuhteiden vuoksi, mikä ylläpitäisi kuntoa ja sen myötä voisi parantaa elämänlaatua.
En siis joutunut miettimään asiaa hetkeäkään ja kun palasin Suomeen, myimme veljeni kanssa idean Espanjan paostamme vanhemmilleni, jotka iloksemme suostuivat siihen nopeasti.
Kohteeksemme valikoitui minulle niin rakas, mutta vanhemmilleni vähemmän tuttu Torrevieja, jossa he olivat käyneet vain päiväretkellä Alicantessa joitakin vuosia aiemmin lomaillessaan halutessaan kurkistaa miltä näytti paikka, johon heidän tyttärensä oli niin ihastunut.
Minusta oli ihanaa saada yli kolmen vuoden jälkeen palata taas Torreviejaan ja samalla tuntui turvalliselta valinnalta viedä heidät paikkaan, joka oli minulle niin tuttu ja jossa tiesin varmasti, mitä mistäkin löytyy ja kuinka järjestän arjen asiat asunnon sijainnista ruokakauppareissuihin, liikkumista helpottavien apuvälineiden vuokraamiseen ja ylipäätään kaikkeen arjen pyörittämiseen.
Vuokrasimme vanhempieni kanssa yhdessä Airbnb:n kautta Torreviejan keskustasya kahden makuuhuoneen kerrostaloasunnon, jossa oli iso terassi, keittiö ja yksi kylpyhuone.
Myönnän, että tottakai minua jännitti etukäteen ajatus siitä, miltä köytännössä tuntuisi asua niin tiiviisti yhdessä omien vanhempien kanssa siinä vaiheessa, kun oli jo asunut 20 vuotta pois kotoa ja siitäkin ajasta yli puolet ulkomailla kaukana heistä.
Olen kohta 40-vuotias ja minulla on tietysti omat tapani tehdä asioita kuten myös heillä, kohta 80-vuotta täyttävillä ikäihmisillä. Meillä on hieman erilainen vuorokausirytmi, hyvin erilaiset ruokailutottumukset sekä tietysti muutenkin myös kaikilla omat mieltymyksemme ja toiveemme siitä, kuinka asiat tapahtuvat.
Yhteisasuminen on kuitenkin sujunut mielestäni täysin vaivattomasti ja olen nauttinut siitä, että olen saanut viettää vanhempieni kanssa jälleen niin paljon aikaa.
Lue myös: 7 syytä, joiden vuoksi viihdyn Torreviejassa
Olin toki asunut Espanjaan lähtöä edeltävän puoli vuotta muutenkin Suomessa vanhempieni läheisyydessä ja käynyt vähintään pari kertaa viikossa auttamassa heitä, mutta tällainen muutamien tuntien yhdessäolo on tietysti eri asia kuin saman katon alla yhdessä asuminen.
Ehkä juuri siksi, että olen ollut niin kauan poissa perheeni luota on tuntunut erityisen hyvältä saada viettää enemmän aikaa vanhempieni kanssa. Tietysti tähän vaikuttaa myös se, että olen itsekin varttunut ja tiedostan vuosien vieriessä paremmin myös sen, etteivät vanhempanikaan ole elossa enää ikuisesti, joten haluan hyödyntää tämän jäljellä olevan ajan.
On ollut mukavaa saada uudelleen tutustua vanhempiini aikuisina ja luoda samalla myös uudenlaista suhdetta.
Lue myös: Paluu Torreviejaan – Olisko tässä uusi kotikaupunki?
Saavuimme Torreviejaan elokuun lopussa ja vietämme täällä aikaa näillä näkymin joulukuun puoliväliin asti, minkä jälkeen palaamme kaikki yhdessä Suomeen.
Suunnitelmissani on jäädä Suomeen ja siellä minua odottavatkin jälleen uudet kuviot ja ihan uusi elämänvaihe kaikin tavoin, joten vaikka nautinkin nyt Torreviejassa jälleen olosta myönnän, että odotan kovasti myös Suomeen paluuta ja uutta elämääni Suomessa.
Lue myös: Tämän vuoksi päädyin Torreviejaan