Mitä eroa on hajusteallergialla ja hajusteherkkyydellä?

Postasin vähän aikaa sitten siitä, mitä eroa on kosmetiikka-allergialla ja ärsytysreaktioilla. Termit menevät arkikielessä helposti sekaisin, mutta itse reaktioiden erotkaan eivät ole välttämättä täysin selviä.

Toinen hieman vastaava aihe, johon liittyy paljon termien sekoittelua ja väärinkäsityksiä ovat hajusteallergiat ja hajusteherkkyys.

Usein ajatellaan, että nämä ovat synonyymejä toisilleen, vaikka tosiasiassa kyse on kahdesta täysin erilaisesta reaktiosta, jotka pohjautuvat aivan eri asioihin. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että näihin löytyy apukin eri suunnista.

Näistäkään termeistä puhuessani tarkoituksenani ei ole taaskaan saivarrella, vaan yrittää tuoda lisää ymmärrystä näiden reaktioiden eroihin.

Opin itsekin tätä postausta kirjoittaessani paljon uutta ja aloin miettiä omaa hajusteiden käyttöäni enemmän sekä itseni kannalta että muiden ihmisten vuoksi.

Suosittelenkin lukemaan postauksen loppuun asti nimenomaan siksi, että jos hajusteherkkyys ei ole ollut asia, joka olisi liittynyt omaan elämään, ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi, millaisilla omilla valinnoillaan on voinut mahdollisesti aiheuttaa jollekin toiselle ongelmia.

Hajusteallergia näkyy yleensä ihoreaktioina

Kuten aiemmassa kosmetiikan allergisiin reaktioihin liittyneessä postauksessa kerroin, hajusteallergiaan liittyvässä allergisessa reaktiossa reaktio saa alkunsa, kun henkilö on tavalla tai toisella kosketuksissa allergiaa aiheuttavan ainesosan (eli allergeenin) kanssa, jota oma keho ei jostain syystä hyväksy.

Useat kosmetiikkatuotteissa käytetyt hajusteaineet ovat tunnettuja allergeeneja. Allergiassa keho tunnistaa juuri sen tietyn hajusteaineen, kokee sen syystä tai toisesta vihollisenaan ja hyökkää sitä vastaan. Tästä kehon näkyvästä (tai tuntuvasta) puolustusreaktiosta puhutaan allergiana ja kosmetiikassa se ilmenee tyypillisesti viivästyneenä ihokosketusallergiana.

Tämä tarkoittaa, ettei allerginen reaktio välttämättä näy heti, vaan sen oireet voivat ilmestyä iholle päivän tai parin viiveellä. Kosmetiikan aikaansaamia, viivästyneen ihokosketusallergian oireita ovat tyypillisesti ihottuma sekä ihon kutina, turvotus ja punoitus, näppylät ja vesirakkulat.

Allergista reaktiota voidaan hoitaa esimerkiksi kortisonivoiteilla tai lääkkeillä. Toistuvissa ja vakavissa allergisissa reaktioissa on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Allergisen reaktion aiheuttaja voidaan usein myös selvittää iholle tehtävillä lappu- eli epikutaanitesteillä. Näillä testeillä testataan nimenomaan viivästynyttä ihokosketusallergiaa, jotta henkilö voi tietää, mitä ainesosia sisältäviä kosmetiikkatuotteita hänen tulee jatkossa välttää.

Varsinkin voimakkaan tai toistuvan allergisen reaktion syytä kannattaa lähteä selvittämään, jotta omasta elämästään voi ainakin yrittää tehdä helpompaa.

Allergista reaktiota ei synny ilman kosketusta allergeeniin

Jotta hajusteallergian allerginen reaktio voi tapahtua, täytyy henkilön itse olla kosketuksissa hajustetta sisältävään tuotteeseen. Hajusteallergian oireet eivät siis ilmesty, jos vaikkapa joku toinen samassa linja-autossa matkustava on suihkauttanut päälleen hajuvettä reilulla kädellä.

Hajusteita sisältävien kosmetiikkatuotteiden toistuva, pitkään jatkunut käyttö voi lopulta saada aikaan hajusteallergiaa ja hajusteisiin liittyvät allergiat kasvavat kuulemma jatkuvasti. Tämä ei kuitenkaan tietenkään tarkoita, että jokainen lopulta allergisoituisi hajusteille, mutta riski hajusteallergian kehittymiseen hajustettua kosmetiikkaa käyttäessä on olemassa.

Tämän tiedostaminen sai itsenikin miettimään, kannattaisiko minun kiinnittää enemmän huomiota siihen, että suosisin mieluummin tuotteita, jotka eivät sisällä hajusteita. Näin voin ainakin oletettavasti minimoida hajusteallergian syntymisen riskiä edes hieman.

Koen, että on helpompaa elää tietoisia valintoja tehden niin, että voi kuitenkin helutessaan käyttää hajusteita sisältäviä tuotteita. Vaikeampaa on joutua pakon edestä lopulta tilanteeseen, jossa kroppa kääntyy hajusteita vastaan niin, että niille altistuminen saa aina aikaan haitallisia reaktioita.

Varsinkin kosmetiikka-alalla työskennellessä kosmetiikka-allergian puhkeaminen voi nimittäin rajoittaa elämää paljonkin, kun mitään ei lopulta uskalla sipaista iholle ihan ohimennen testimielessäkään, kun riski allergisen reaktion on olemassa.

Hajusteiden aiheuttamat hengitystieoireet eivät ole allergiaa

Hajusteallergioihin liittyy paljon sekaannuksia ja toisin kuin usein ajatellaan, eivät hajusteiden aiheuttamat hengitystieoireet puolestaan ole allergiaa, vaan johtuvat todennäköisimmin ärsytyksestä.

Hajusteallergian sijaan osa ihmisistä onkin todellisuudessa hajusteherkkiä, eli he reagoivat tuoksuun normaalia voimakkaammin. Tuoksuille herkistynyt voi reagoida herkästi niin huonoon hajuun kuin hyväänkin tuoksuun ja reaktioita voivat saada aikaan mitkä tahansa hajut.

Sanoisin, että hajusteherkkyyden sijaan kuvaavampi sana olisikin hajuherkkyys tai myös usein käytetty tuoksuyliherkkyys, sillä sana hajuste saa helposti aikaan käsityksen siitä, että vain tuotteisiin lisätyt hajusteet aiheuttaisivat reaktioita, vaikka oikeasti reaktion voi saada mikä vain haju tai tuoksu.

Usein reaktioita saavat aikaan nimenomaan voimakkaat hajut, jotka voivat olla peräisin mistä vain. Kosteusvoide, hajuvesi, hiuslakka, pyykinpesuaine, huuhteluaine, tiskiaine tai tupakka voivat mikä tahansa saada hajusteherkän reagoimaan. Yksi saa reaktion yhdestä hajusta ja toinen toisesta, eli tämä on hyvin yksilöllistä.

Hajusteherkällä erilaiset hajut voivat aiheuttaa esimerkiksi nenän ja silmien vuotamista, nenän kutinaa, silmien kirvelyä, hengenahdistusta, pahoinvointia, päänsärkyä ja väsymystä. Jollekin hajut voivat aiheuttaa jopa huimausta ja sydämen tykytystä.

Hajut voivat saada aikaan myös astmakohtauksen, mutta läheskään aina hajusteherkkä ei kuitenkaan ole astmaa sairastava, eli hänellä ei ole keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikaista tulehdussairautta. Astmaa sairastavat saavat kuitenkin kuulemma helposti hengitysoireita, sillä astmaatikon turvonnut ja tulehtunut limakalvo on herkkä voimakkaille tuoksuille.

Hajusteherkällä oireet alkavat yleensä jo muutamassa minuutissa siitä, kun hän on aistinut tuoksun ja jo pienet pitoisuudet tuoksua ilmassa voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Toinen voi saada nopeasti voimakkaan päänsäryn, toinen taas aivastelee hieman.

Usein herkityminen tuoksuille kehittyy vähitellen ja sekä jatkuva että toistuva altistuminen tuoksuille voi tehdä oireista voimakkaampia. Tuoksuyliherkkyys on jostain syystä ilmeisesti yleisempää naisilla kuin miehillä.

Tuoksuherkkä henkilö aistii hajuja yhä paljon kuin muut ihmiset, mutta hänen elimistönsä vain reagoi niihin eri tavalla eikä hänen hajuaistinsa totu tuoksuihin ajan mittaan.

Tuoksuyliherkkyyden ongelmana on kuitenkin, ettei sen taustaa ja syntymekanismia tunneta, joten tehokasta täsmälääkettä ja hyvää hoitoa ei siksi ole saatavilla.

Erilaisten tutkimusten ja lähteiden mukaan noin 10 tai jopa 40 prosenttia suomalaisista on tuoksuyliherkkiä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että vähintään puoli miljoonaa suomalaista oireilee hajuista.

Tarkkaa lukua on vaikeaa arvioida luotettavasti, koska yhdenmukaisia lääketieteellisiä kriteerejä ei ole eikä tuoksuherkkyyden diagnosointiin ole olemassa objektiivisia mittareita. Havainnot perustuvatkin siis ihmisten itse kertomiin tietoihin ja kokemuksiin.

Itsekin lasken kuuluvani tuoksuyliherkkien porukkaan jossakin määrin: voin käyttää vain harvoja hajuvesiä, sillä useimmat niistä saavat minulla aikaan päänsärkyä ja jopa migreeniä. Itselläni oireilua tapahtuu kuitenkin vain silloin, jos altistun tuoksulle pitkään. Vartin bussimatka kovasti tuoksuvan kanssa on kuitenkin usein liikaa.

Saatoin kuitenkin esimerkiksi ongelmitta työskennellä hajuvesiosastolla, jossa tuoksut menevät ja tulevat ja niitä haistellaan intensiivisesti lähinnä ohimennen tuoksutikuista.

Sen sijaan en lähes koskaan voi suihkuttaa hajuvettä omalle iholleni, sillä pidempään sitä nuuhkittuani saatan alkaa tuntea pahoinvointia ja päänsärkyä sekä saada jopa migreenin.

Kuinka hajusteille allerginen löytää sopivat kosmetiikkatuotteet?

Itselleen sopivien tuotteiden löytämisessä on erityisen ratkaisevaa tiedostaa, mistä omassa reaktiossa on kyse.

Hajusteallergikon ongelma ei siis yleisesti ole se, että tuote tuoksuu, vaan se, että jokin tuoksua tuova ainesosa saa ihon reagoimaan.

Jos hajusteet aiheuttavat iholla näkyviä ongelmia, on kyse tavallisesti nimenomaan hajusteallergiasta eli kosmetiikan yhteydessä viivästyneestä kosketusallergiasta, jonka aiheuttaja voidaan usein selvittää allergiatesteillä.

Kun allergisen reaktion aikaansaava ainesosa tunnistetaan, on mahdollista kosmetiikkatuotteiden ainesosaluetteloja lukemalla vältellä altistumista kyseiselle ainesosalle, eli hajusteallergian yhteydessä hajusteelle.

Tällaisissa tapauksissa erilaiset kosmetiikkatuotteiden ainesosia listaavat ja niistä varoittavat sivustot ja kännykkäsovellukset ovat loistava apu, vaikka ne muuten perustuvatkin minusta lähinnä ikävään hysterisointiin ja ihmisten pelkojen epäeettiseen hyödyntämiseen oman agendan ajamisen pohjalta.

Sovelluksien avulla voi kuitenkin olla paljon helpompaa ja nopeampaa etsiä itselleen sopivia uusia kosmetiikkatuotteita verrattuna siihen, että joutuisi menemään kosmetiikkaosastolle tavaamaan läpi purkkien ainesosaluetteloita.

Kosmetiikan yleisimmät hajusteallergeenit

EU:n kosketiikkalainsäädännön mukaan kosmetiikkatuotetta saa kutsua hajusteettomaksi silloin, kun se ei sisällä lisättyjä hajusteita. Käytännössä tällä tarkoitetaan, ettei hajusteeton tuote saa sisältää sellaisia ainesosia, joiden funktioksi kosmetiikkatuotteessa on määritelty antaa tuotteelle tuoksua.

Kosmetiikan ainesosien funktioita voi tarkastella Europpan Unionin komission virallisesta CosIng-tietokannasta täältä syöttämällä hakuun ainesosan nimen ja katsomalla ainesosan tiedoista, mitä se tuotteessa tekee.

Hajusteeton kosmetiikka ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö tuote itsessään tuoksuisi jollekin. Usein kosmetiikan hajusteita käytetään nimenomaan parantamassa tuotteen raaka-aineiden luonnollista tuoksua, joka ei ole aina kovin vetävä ja voi joskus olla jopa suorastaan hieman luotaantyöntävä.

Kuten vähän aikaa sitten julkaisemassani kosmetiikan markkinointiväittämiin liittyvässä postauksessani kuitekin kerroin, ei myöskään pidetä yleisesti hyväksyttävänä esittää tuotteen olevan hajusteeton, jos jollakin sen ainesosista on selkeästi parfymoiva vaikutus tuotteeseen siitäkään huolimatta, että ainesosalla olisi tuotteessa myös muita mahdollisia vaikutuksia.

Koska hajusteallergiat ovat yleisiä, on EU listannut yleisimmät hajusteallergeenit ja tällä hetkellä listalta löytyy 26 ainetta. Nämä hajusteallergeenit voi katsoa esimerkiksi täältä.

Yleensä tuotteen yhteydessä riittää, että sen hajuste on merkitty ainesosaluetteloon termillä parfum, eli sen komponentteja ei tarvitse eritellä. Jos hajusteessa kuitenkin on jotain näistä erikseen listattuja ainesosia, täytyy ne eritellä ainesosaluetteloon, jotta kuluttaja tietää, voiko hän käyttää tuotetta.

(Tämä pätee toki vain, mikäli niiden pitoisuudet ylittävät iholta pois huuhdeltavissa tuotteissa 0,01 % ja iholle jäävissä tuotteissa 0,001 %).

Näitä tuoksukomponentteja löytyy erityisesti luonnonkosmetiikassa käytettävistä eteerisistä öljyistä (eli ne ovat osa kompleksista eteeristä öljyä), minkä vuoksi varsinkin luonnonkosmetiikan tuotteissa on ainesosaluettelossa usein listattu näistä useita.

Kosmetiikkakieleen on otettu käyttöön markkinointitermi hypotuoksu, joka tarkoittaa, ettei tuote sisällä  näitä kahtakymmentäkuutta yleisimmiksi allergeeneiksi luokiteltuja komponentteja. Se ei silti tarkoita, että hajusteille allerginen voisi automaattisesti käyttää tuotetta.

On myös hyvä huomioida, että hypotuoksukin on kuitenkin tuoksu, eli se ei välttämättä sovi hajusteyliherkille, jotka puolestaan reagoivat nimenomaan aistittavaan tuoksuun.

Kuinka hajusteyliherkkä löytää sopivat kosmetiikkatuotteet?

Jos kyse ei siis ole hajusteallergiasta, vaan hajusteyliherkkyydestä, ei ongelmana ole ihokosketus hajusteiden ainesosien kanssa.

Tällöin ratkaisevaa ei siis välttämättä ole se, ettei tuote sisällä hajusteita, vaan se, ettei tuote tuoksu voimakkaasti.

Voi siis olla, että tuote itsessään sisältää ainesosia, jotka luonnostaan tuoksuvat, mutta niiden vastapainoksi tuotteeseen on lisätty hajusteita, jotka peittävät tuotteen tuoksua, eli neutralisoivat sitä.

Hajuton ja tuoksuton tarkoittavatkin kosmetiikkatuotteessa yleensä sitä, että tuotteen ainesosaluettelosta löytyy hajusteita tai ainakin hajuja peittäviä ainesosia, sillä suurin osa kosmetiikan raaka-aineista tuoksuu itsessään joltakin.

Se, että tuote on hajusteeton ei siis välttämättä automaattisesti tarkoita, että se sopisi tuoksuyliherkälle, sillä on hyvin henkilökohtaista, millaisiin tuoksuihin oma keho reagoi.

Oma nenäni on esimerkiksi aivan yliherkkä haistamaan itseruskettavan katkun rusketusreaktion tapahtuessa. En tiedä, onko kyse nimenomaan tuoksuyliherkkyyden reaktiosta, mutta haistan sen todella herkästi ja jos haju kantautuu nenääni vähänkin pidemmän aikaa, alan tuntea pahoinvointia ja lopulta voin saada päänsärkyä tai jopa migreeniä.

Tyypillisesti tuotteiden hajuista kärsiville on turvallisinta valita tuote, jossa on Allergia- ja astmaliiton tunnus. Allergiatunnus on merkki siitä, että tuote tai palvelu ei yleisesti ärsytä tai herkistä ihoa, aiheuta tuoksuherkkyysoireita tai muita allergia- ja astmareaktioita.

Allergiatunnustuotteen tulee olla aina tuoksuton eikä se saa sisältää mietojakaan tuoksuja, eteerisiä öljyjä tai muita aromeja.

Allergiatunnus ei tietenkään takaa vielä mitään, mutta auttaa silti monia erilaisten arjen tuotteiden valinnassa eivätkä tunnuksen saaneet tuotteet rajoitu vain kosmetiikkaan.

Kaikki tunnuksen saaneet tuotteet voi katsoa täältä. 

(Toki on myös huomioitavaa, että henkilö voi myös olla sekä hajusteallergikko että kärsiä tuoksuyliherkkyydestä, eli nämä eivät sulje toisiaan pois.)

Pitäisikö omaa hajusteiden käyttöä miettiä?

Vaikka onkin epäselvää, kuinka suuri osa suomalaisista tarkalleenottaen on hajusteyliherkkiä, on heidän osuutensa kuitenkin merkittävä. Jos varovaisimmankin arvion mukaan hajusteyliherkkiä on noin joka kymmenes, puhutaan jo suuresta määrästä ihmisiä.

Minulla ei ole dataa siitä, ovatko suomalaiset maailmanlaajuisesti muita herkempiä hajuille ja tuoksuille, mutta olen usein kuullut kosmetiikan yhteydessä sanottavan näin.

Kun työskentelin kosmetiikkamyyjänä laivan kosmetiikkaosastolla ja varsinkin kesäisin samalla muutaman tuhannen ihmisen risteilyllä saattoi olla matkassa jopa yli kuuttakymmentä eri kansallisuutta, olivat oikeastaan vain suomalaiset niitä, jotka halusivat hajusteettomia tuotteita.

Esimerkiksi ranskalaiset ovat kautta aikojen rakastaneet tuoksuja ja hajuvesiä ja monille ranskalaisille kosmetiikkayrityksille on suuri ihmetyksen aihe, miksi suomalaiset eivät pidä tuoksuista samalla tavalla.

Ulkomaalaiset tuotemerkkien edustajat ihmettelivät tätä asiaa toistuvasti ja monet olivat panneet merkille, kuinka suomalaiset varsinkin esimerkiksi kosteusvoidetta iholleen levitettyään aina lähes välittömästi nuuskivat sitä varovaisesti.

Törmäsinkin mielenkiintoiseen artikkeliin Ylen sivuilla ja siinä nostettiin esiin, kuinka tuoksuyliherkät usein törmäävät siihen, että yliherkkyyden koetaan vain olevan heidän korviensa välissä – onhan hajujen aistiminen ja nimenomaan kokeminen hyvin yksilöllistä. En siis yhtään yllättyisi, jos moni ranskalainen ajattelisi meidän suomalaisten tuoksuyliherkkyydessä olevan kyse vain tästä.

Monille tuoksuyliherkille hajujen välttely arjessa voi olla hyvinkin haastavaa, sillä jopa tavarataloon on usein suunnattava kosmetiikkaosaston läpi tai ruokamarketissa pitää välttää pesuainehyllyjä.

Julkisilla kulkuvälineillä liikkuessa ei voi ikinä tietää, tuleeko kyytiin matkustaja, joka tuoksuu voimakkaasti ja niin elokuvissa, teattereissa kuin urheilutapahtumissakin voi lähelle sattua joku, joka tuoksuu voimakkaasti.

Monet brändit käyttävät myymälöissään tuoksuja, jotka vaivihkaa antavat brändistä ja myymälätilasta tiettyä mielikuvaa. Tuoksumarkkinointi onkin ihan oma alansa, jonka avulla paitsi raikastetaan ilmaa, mutta myös parannetaan myyntiä.

Monille hajusteyliherkille tuoksut aiheuttavat ongelmia paitsi vapaa-ajalla, mutta myös työssä, sillä useat työt vaativat lähikontaktia asiakkaan kanssa, joka saattaa tuoksua voimakkaasti. Terveydenhuollon yhteydessä asiasta on puhuttu enemmän ja asiakkaita kehotetaankin yleensä tulemaan vastaanotolle ilman hajusteita, sillä voimakkaasti tuoksuva asiakas voi olla ongelma niin henkilökunnalle kuin muillekin asiakkaille.

Pahimmillaan tuoksuyliherkkyys voikin siis jopa johtaa sosiaaliseen eristymiseen, kun tuoksuille herkistynyt ei halua poistua kotoa, sillä hän pelkää voimakkaita oireita.

Kosmetiikan yhteydessä moni sanookin, että on jokaisen oma asia, kuinka paljon haluaa hajuja käyttää eikä se kuulu muille. Periaatteessa asia on tietysti näin, mutta koska tuoksut aiheuttavat niin suurelle joukolle ihmisiä ongelmia, ei kyse loppujen lopuksi enää olekaan vain omasta asiasta.

Omalla toiminnallaan voi siis tietämättään aiheuttaa muille ikäviä reaktioita.

Uskon, että aivan kuten omalla kohdallani, ei moni mukaan ole tietoisesti halunnut aiheuttaa muille ikäviä reaktioita, mutta jos tuoksuyliherkkyys ei ole asia, josta olisi omakohtaisia kokemuksia tai lähipiirissä olisi siitä puhuvia ja jopa kärsiviä ihmisiä, ei aihetta tule välttämättä ajatelleeksi eikä varsinkaan hahmottaneeksi, miten yleinen ongelma tuoksuyliherkkyys Suomessa on.

Suomessa tuoksuherkkyyttä on yritetty tuoda ihmisten parempaan tietoisuuteen viime vuosina mm. Allergia- ja astmaliiton Tuoksuton viikko -kampanjalla ja Tuoksuttomana päivänä, johon esimerkiksi viime syksynä haastettiin mukaan nimenomaan  julkista liikennettä. Tavoitteena on nimenomaan lisätä ihmisten tietoisuutta tuoksuherkkyydestä.

Uskon, että blogin lukijoiden joukossa on monia ihmisiä, joilla on kokemuksia tuoksuherkkyydestä joko omassa elämässä tai läheisen kautta. Olisikin ihanaa, jos jakaisitte niitä kommenteissa, sillä niistä kuuleminen auttaisi varmasti levittämään tietoisuutta tästä aiheesta, josta on minusta tärkeää puhua.

Lue myös: Näin luet kosmetiikkatuotteen ainesosaluetteloa

Millaisia kokemuksia teillä on tuoksuherkkyydestä?