*Sis. mainoslinkin
Erityisesti näin kesän lähestyessä olen saanut sekä blogin että Instagramin puolella useita pyyntöjä suositella hyvää suojakertoimellista päivävoidetta.
Monien mielestä sellainen vaikuttaa kätevältä, sillä pitäähän ihoa sekä hoitaa ja kosteuttaa että myös suojata auringolta ja näppärintä on, kun kaiken saa yhteen purkkiin pakattuna.
Halusin itsekin aiemmin käyttää päivisin suojakertoimellista päivävoidetta ja etsin kuumeisesti hyviä koostumuksia.
Viime vuosina kelkkani on kääntynyt asian suhteen täysin enkä enää suosittele suojakertoimellisia päivävoiteita, vaan erillisen kosteusvoiteen ja aurinkosuojatuotteen käyttöä.
Tämä voi kuulostaa jonkun korvaan oudolta, mutta minulla on tähän perusteltu näkökanta.
Miksi iho pitää suojata auringolta?
Vaikka moni uskoo, että ihon ikääntyminen on väistämätöntä, on geeneillä tutkimusten mukaan tyypillisesti vain 15%-3% vaikutus ihon ikääntymiseen.
Kaikkeen muuhun vaikuttavat erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät kuten ilmansaasteet, ruokavalio, uni ja aivan erityisesti auringon UV-säteily.
Ylivoimaisesti suurin ihon ikäännyttäjä on auringon UV-säteily ja koska se voi saada aikaan jopa 80% ihon ikääntymisen merkeistä, on ensisijaisen tärkeää pitää huoli siitä, että ihon suojaa siltä huolella.
Auringon UVB-säteily polttaa ihoa, mutta UVA-säteily puolestaan imeytyy syvemmälle ja on vastuussa ihon ikääntymisestä.
Lue myös: 10 faktaa auringolta suojautumisesta
Mitä eroa aurinkovoiteella, suoakertoimellisella päivävoiteella ja suojakertoimellisella meikkivoiteella on?
Jos verrataan samanlaisen suojakertoimen sisältävän päivävoiteen, aurinkosuojavoiteen ja jopa meikkivoiteen kykyä suojata ihoa, eivät ne eroa toisistaan mitenkään varsinaisen suojaamiskyvyn osalta, mikäli kaikkia tuotteita on laittanut iholleen riittävän määrän.
Kasvoilla tämä riittävä määrä on 1,25 ml, mikä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi meikkivoidepurkki tyhjentyisi kolmessa viikossa, jos meikkivoidetta truuttaisi kasvoille tarpeeksi.
Näin suurta määrä meikkivoidetta on mahdotonta saada näyttämään kasvoilla hyvältä, joten kukaan ei levitä tarpeeksi meikkivoidetta, jotta sen lupaama suojakerroin toteutuisi.
50 ml päivävoidepurkinkin ohdalla se tarkoittaisi vain 40 käyttökertaa, eli sekin hupenisi reilussa kuukaudessa.
Lue myös: Suojaako meikki ihoa auringolta?
Suojakertoimellisen päivävoiteen ja varsinaisen aurinkosuojatuotteen välinen ero on tyypillisesti tuotteen pysyvyydessä ja UVA-suojassa.
Varsinainen aurinkovoide on tehty pysymään iholla rannalla hikoillessa kun taas suojakertoimellinen päivävoide on tyypillisesti tehty kosmeettisesti miellyttävämmäksi, eli käytännössä kevyemmän tuntuiseksi.
EU:n suosituksen mukaisesti aurinkotuotteen UVA-suoja tulisi olla kolmannes tuotteen SPF-luvussa esitetystä UVB-suojasta, minkä toteutuminen merkitään aurinkosuojatuotteen pakkaukseen symbolilla, jossa teksti ”UVA” on ympyrän sisällä.
Tämä suositus ja merkintätapa koskee kuitenkin vain varsinaisia aurinkosuojatuotteita, eli suojakertoimellista päivävoidetta valitessa ei voi käytännössä koskaan tietää, millainen ikääntymisen merkkejä ehkäisevä UVA-suoja siinä on, vaikka purkin kyljessä lukisikin, kuinka korkea sen polttavalta UVB-säteilyltä suojaava SPF-luku on.
Lue myös: Testissä Mádaran luonnonmukaiset aurinkovoiteet
Itse pidän tämän vuoksi eniten korealaisista tuotteista, sillä kuten monissa Aasian maissa, myös Etelä-Koreassa ilmoitetaan kaikissa surimkosuojan sisältävissä tuotteissa, kuinka korkea UVA-suoja niissä on UVB-suojan lisäksi.
Tämä PA-merkintä kuvataan esittämällä, kuinka monen ”plussan” tuote on kyseessä, eli PA+ tarkoittaa matalaa UVA-suojaa ja PA++++ korkeinta UVA-suojaa.
Lue lisää PA-merkinnästä täältä.
Miksi suojakertoimellinen päivävoide ei ole paras valinta?
Itse suosin korealaisia aurinkosuojatuotteita, koska voin olla varma, että niissä on hyvä UVA-suoja.
En silti valitsisi käyttööni suojakertoimellista päivävoidetta vaikka se olisi korealainen.
Syy tähän on ihan vain se, että aurinkosuojan lisääminen tuotteeseen tarkoittaa aina kompromissien tekoa tuotekoostumuksessa enkä ole itse valmis sellaisiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että aurinkosuoja vie hoitavaksi tarkoitetusta kosteusvoiteesta tilaa.
Kerroin aiemmassa blogipostauksessani, että seerumi on ihonhoidon työjuhta juuri siksi, että sen tiivistetty koostumus on voitu pakata enemmän täyteen tehoaineita kuin kosteusemulsion, sillä emulsion rakentamiseen tarvitaan itsessään jo tiettyjä elementtejä, jolloin aktiiviaineille on vähemmän tilaa.
Jos emulsioon heittää mukaan vielä aurinkosuoja-aineen, on siellä entistä vähemmän tilaa hoitaville aktiiviaineille.
Aurinkosuojaa ei voi myöskään lisätä mihin tahansa koostumukseen, sillä tuote täytyy formuloida niin, että sen aurinkosuoja-aine pysyy stabiilina eikä menetä tehoaan.
Tietyt ainesosat eivät välttämättä sovi yhteen aurinkosuoja-aineiden kanssa, mikä tuo haastetta tuotteen formulointiin.
Viimeinen turn off on minulle se, että aurinkosuoja-aineiden lisääminen vaikuttaa väkisinkin tuotteen tekstuuriin.
Tämän vuoksi on hankalaa löytää sellaista hyvää suojakertoimellista päivävoidetta, jonka perään moni minulta on kysellyt.
Tyypillisesti aurinkosuoja-aineiden lisääminen tuotekoostumukseen tekee voiteesta nimenomaan täyteläisemmän tuntuisen, mitä moni inhoaa.
Suojakertoimellinen päivävoide ei siis ole minusta millään tavalla huono tuote, sillä ihon suojaaminen auringolta on tärkein juttu ihon ikääntymisen merkkien muodostumisen ehkäisyssä.
Koen kuitenkin itse, että olen nykyään löytänyt suojakertoimelliselle päivävoiteelle vielä paremman vaihtoehdon.
Lue myös: Tämän vuoksi seerumia kannattaa käyttää
Erillinen kosteusvoide ja aurinkovoide täydentävät toisiaan
Oma valintani on käyttää ihollani ihon sen hetkisiin tarpeisiin täydellisesti sopivaa kosteusvoidetta, joka tuo juuri niin mattaisen tai rasvaisen pinnan kuin tahdon ja levittää sen päälle erillistä korealaista aurinkosuojatuotetta, jossa on omaan makuuni ja tilanteeseen suhteutettuna tarpeeksi korkea suojakerroin, eli tuotteesta riippuen SPF 30-50, PA+++ tai PA++++.
Aasialaiset kosmetiikkamerkit ovat mestareita luomaan ohuita aurinkosuojatuotteita juuri siksi, että ne on tyypillisesti nimenomaan kehitetty ihoa hoitavan tuotteen päällä käytettäväksi lisätuotteeksi.
Niiden koostumuksista on siis voitu karsia pois paljon sellaista, mitä hoitovoiteessa haluttaisiin olevan ja keskittyä vain luomaan tuote, joka tuo iholle mahdollisimman hyvän suojan auringolta ja tuntuu iholla miellyttävältä käyttää.
Minulle tällainen tuote sopii paremmin kuin hyvin, sillä tuotteen ohuen koostumuksen vuoksi on todennäköisempää, että voin käyttää sitä iholla enemmän kuin paksua voidetta, joten voin edes teoreettisesti päästä käytännön tasolla lähemmäs tuotteessa esitettyä aurinkosuojaa.
Koska ihonhoito on kemiaa, en voi tietenkään koskaan tietää, pelaavatko käyttämäni kosteusvoide ja aurinkosuojatuote yhteen täydellisesti, vai onko minulla niin huono tuuri, että vaikkapa joku ainesosa kosteusvoiteessani heikentää aurinkosuojaani.
Tämä menee kuitenkin jo omalla mittapuullani jo turhan neuroottiseksi miettimiseksi, joten minulle riittää, että teen parhaani.
Koska UVA-suojan merkitys on suuri oikeastaan kaikissa Aasian maissa ja länsimaalaiset kosmetiikkamerkit ovat suosittuja, löytyy nykyään monien länsimaistenkin kosmetiikkavalmistajien valikoimasta ohut, kosteusvoiteen päällä käytettäväksi tarkoitettu aurinkosuojatuote, jossa käytetään PA-merkintää.
Oma tämänhetkinen suosikkini on La Roche-Posay Anthelios SPF 50+ -aurinkovoide, josta voi lukea lisää tästä aiemmasta postauksestani.
Suomen paras valikoima korealaisia aurinkovoiteita löytyy korealaista kosmetiikkaa myyvän *Bearelin verkkokaupasta täältä.
Tuotteet on järjestetty Bearelin verkkokauppasivulla niiden suosion mukaan, joten suosituin tuote on helppoa löytää.
Olen laittanut kasvoille tarkoitettua aurinkosuojavoidetta kosteusvoiteen päälle. Aikaisemin ei ollut muuta, kuin Vichyn, Shiseidon tai Clarinsin kasvoille tarkoitettua aurinkosuojaa. Ja nekin oli tosi rasvaisia, koska olivat tarkoittettu rantsulle.
Tälle kesälle tilasinkin korealaisen aurinkosuojan, joka on hämmästyttävän kevyt verrattuna noihin edellisiin. 🙂
Meikin päälle, kun aurinko alkaa kovemmin porottamaan Vichyn suihkutettavaa aurinkosuojaa, jota käytin viime kesänäkin.
Tilasinpa kokeiluun Peter Thomas Roth:in puuterimaisen suojan hauskassa kierrettävässä putkilossa. Näppärältä vaikuttaa! Kunhan muistaisin olla hengittämättä sivellessäni sitä. Ei ole kiva, kun ohutta puuteria menee henkeen! 🙂 Köh, köh! 🙂
Dekolteelle ja kaulalle hankin Biothermin fase & body aurinkovoiteen.
Itse olen aina kaikille kavereille ja muille, ketkä nyt minulta suosituksia kyseleekään, että mielummin aurinkosuojatuote ”lisätyillä ominaisuuksilla” (kuten kosteuttavia ominaisuuksia) kuin tuote lisätyllä aurinkosuojalla. Ainakin tällöin tuotteen ainesosat eivät sodi keskenään ja keskittyminen on suojautumisessa. Itse olen jo pitkään ollut rakastunut Misshan aurinkosuojiin. Niitä tulee aina vaihdeltua vuodenajan mukaan. Samoin myös japanilaiset Anessa (kultainen versio) ja Biore uv aqua gel ovat lemppareita.
Tosi hyviä pointteja. Minäkin olen alkanut käyttämään erillistä aurinkovoidetta kasvoilla, koska aurinkovoidettahan pitäisi myös lisätä useampaan otteeseen päivän mittaan, jotta sen teho säilyy. Ainakin rantakäytössähän aurinkovoidetta pitäisi lisätä tunnin välein, joten miten aamulla laitettu suojakerrollinen voide voisi mitenkään suojata enää työpäivän jälkeen?
Käytän aurinkoisina vuodenaikoina aurinkovoidetta päivittäin kasvoilla ja lisäilen sitä meikin päälle aina kun on menoa ulos. Siksi tavalliset, rasvaiset voiteet eivät käy, vaan suosin esim. korealaisia voiteita.
Kunpa tulevaisuudessa keksittäisiin hyvin kevyitä mutta tehokkaita aurinkovoiteita, ja suihkutettavia voiteita, joilla kasvot saisi suojattua tasaisesti auringolta. Epäilen että suihkutettavat suojaavat tällä hetkellä vain pisaramaisesti jos niitä ei levitä lopuksi käsin.
Niinhän se tosiaan on, että aurinkosuojan suoja-aineet ”kuluvat” loppuun muutamissa tunneissa, vaikka ei olisi auringossakaan. Itse tykkään tyynymeikkivoiteista ja suojakertoimellisista meikkipuutereista suojan vahvistuksessa. Olen kokeillut myös ohuita aurinkosuojasuihkeita, joita on tullut kasvoille myyntiin viime aikoina useampia erityisesti L’Oréalin alaisilta merkeiltä, mutta käytännössä niiden tuoma suoja on kuitenkin niin olematon, että suosin mielummin meikin lisäilyä.
Mä teen useimmiten niin, että levitän kasvoille reilun kerroksen SPF50-suojakertoimellista primeria, annan sen asettua aamupalan ja muiden puuhien ajan. Sitten taputtelen jo olemassa olevien pigmenttiläiskien päälle SPF35-suojakertoimellista peitevoidetta ja tuputtelen kasvoille vielä kerroksen SPF30-aurinkosuojapuuteria, jossa on mineraalisuoja. Tämän lisäksi viihdyn varjossa ja välttelen suoraa aurinkoa muutoin kuin aamulla ja illalla.
Ehkä vähän neuroottista, mutta mieluummin näin, kuin se, että pigmenttiläiskiä (tai pahempaa) pääsisi syntymään (ainakaan enempää) oman huolimattomuuden vuoksi.
Muistelen sun sanoneen, että aurinkosuojavoiteiden kerrostus ei auta, eikä siitä ole mitään hyötyä, mutta olen toistaiseksi pitäytynyt tässä rutiinissa, koska kyseessä on eri kerrokset erityyppisiä suojia. Jään seuraamaan keskustelua. 🙂
Ei auta siinä mielessä, että suojakertoimesta tulisi korkeampi kuin yksittäisissä tuotteissa esitetty, mutta voivat auttaa vahvistamaan silti lopputulosta. Eli vaikka SPF30, SPF15 ja SPF15 eivät ole kerrostettuna koskaan SPF60, mutta todennäköisemmin se SPF30 toteutuu kuin että jos iholla olisi vain SPF30-tuotetta, jota ei kuitenkaan käytä tarpeeksi, jotta suojakerroin toteutuu.
Auringossa käytän itsekin SPF-voidetta, suojakertoimellista meikkivoidetta ja puuterissakin voi olla suoja. 🙂
Nyt kun on 40 ikää, oli tullut vuosia etsittyä kasvoille sopivaa aurinkotuotetta ja voi mien hankalaa se on ollut! Suurin osa on klähmännyt naaman niin että meikistä voi vain haaveilla, tai tuotteet ovat kuivanneet ihon hiutaleille joka sekin näyttää meikin kanssa hirveältä. Kuitenkaan ei haluaisi näyttää kummitukselta vaikkei meikkaisikaan. Suojan on minulla on korkea, sillä iän myötä tulee helpommin maksaläiskiäkin. Viime kesänä kokeilin vielä Algamariksen ja Avenen tuotteet, mutta kiertoon menivät nekin. Ostin huutiksesta korealaista kosmetiikkaa pläjäyksen ja mukana oli näytteet Misshan ja Mizonin aurinkovoiteista kasvoille ja olin kuolla onnesta! Molemmat olivat uskomattomia niin meikin kanssa kuin ilman! Arvoin kumman ostan, Viron Misshalta oli juuri loppuneet ja Mizonin löysin täältä kotosuomesta. Olen niin tyytyväinen, toivon ettei valmistusta vaan ikinä lopeteta!
Itsellä on niin herkkä iho, että nykyään käytän Acon aurinkosuojaa kasvoille, ja vaihtelevasti LRPn tai Acon suojia vartalolle. Kokeilin Etude Housea, Innisfreeta ja japanilaista Nivean aurinkovoidetta, mutta kaikista sain näppyjä, allergisia reaktioita tai ne vain kuivuivat iholle huonosti.
Käytän vuoden ympäri SPF50-suojakertoimellista aurinkovoidetta, jolla läträän kunnolla sekä aamulla että yleensä myös päivän mittaan, ja tällä kokemuksella todella ymmärrän miksi monille aurinkosuojien oikeaoppinen/riittävä käyttö on todella, todella vaikeaa. Olen kokeillut läpi suunnilleen kaikki eurooppalaiset apteekkituotteet, joista yksikään ei ollut riittävän hyvä päivittäiskäyttöön. Korealaisista vakikäyttöön on nyt juurtunut Misshan Soft Finish Sun Milk, joka täyttää suuren osan vaatimuksistani (korkea suoja, fysikaalinen, kevyt, toimii yhteen meikin kanssa jos on meikkipäivä, siedettävä hinta-määräsuhde), mutta ikävä kyllä sekin on aavistuksen verran kuivattava ja jättää oikein annosteltuna hennon vaalean/pinkin kerroksen iholle. Huoh, onkohan täydellistä aurinkosuojaa edes olemassa? Etsintä jatkuu…
Minullakin ollut pitkä tie löytää kasvoille hyviä aurinkosuojia, kun iho ei kestä kemiallisia suojia. Tuo käyttämäsi Misshan Milk ei ole muuten ihan 100% mineraalisuoja, vaikka sinkkioksidi onkin pääosassa. Korealaisissa usein myös kemiallista suojaa ja tässäkin on myös jonkin verran korealaisten merkkien suosimaa Ethylhexyl Methoxycinnamate kemiallista uv-suojaa. Eikä siinä mitään jos ihollesi sopii. Seuraava sen sijaan on Misshan oikeasti 100% fysikaalinen suoja, ja itse tykkään kovasti kasvoilla sekaiholla: MISSHA All Around Safe Block Mild Sun SPF30/PA++. Ei kiiltele ja meikin saa päälle helposti. Tehty herkälle iholle.
Itse tilaan sitä Saksasta Misshan saitilta (missha deutschland), kun Suomesta ei juuri löydy tai aina loppu (kuten eleveniltä, vinkki vinkki Virvelle). Ebaysta voi löytää vanhempia versioita, mutta itse en lähtisi mahdollisesti päiväysvanhoja aurinkotuotteita ostamaan.
Onkohan korealaisissa tuotteissa nanoteknologiaa fysikaalisissa suojissa? Itse en hysterisoi muusta, en siis ole mikään luonnonkosmetiikan lähettiläs, mutta olen lukenut että sinkkioksidi nanomuodossa voi imeytyä ihon läpi. Käytännössähän kaikki todella miellyttävät aurinkovoiteet, joissa on fysikaalinen suoja, ovat nanomuodossa, sillä muuten fysikaalinen suoja kyllä jättää kasvot valkoisiksi.
Ostin nyt sitten Algamariksen aurinkosuojasprayt, kun haluan erityisesti nyt raskaana mahdollisimman turvallisen aurinkosuojan. Niiden pitäisi olla mahd. miellyttävät kosmeettisesti, vaikka sisältävät fysikaalisen suojan ilman nanoteknologiaa. Saapa nähdä. 😀
Joissakin voi toki olla, mutta nanot pitää merkata INCI-luetteloon kyllä nanoina. 🙂
Onko todella aina näin? Mielestäni juuri missään aurinkosuojissa ei lue nanoa, vaikka kaikesta päätellen niissä olisi nanoteknologiaa käytetty. Amerikkalaisissa ei ole ainakaan ennen mielestäni lukenut. Käsittääkseni on jo hyvin yleistä käyttää fysikaalisissa suojissa nanoteknologiaa, kun se tekee tuotteista niin paljon miellyttävämpiä kosmeettisesti. Vai olenko ymmärtänyt nyt ihan väärin? Mikä olisi tietysti tässä tapauksessa ihan hyvä juttu.
EU:n lainsäädännössa lukee, että jos tuote sisältää nano-kokoisia partikkeleita, täytyy ne merkitä ainesosaluetteloon kirjoittamalla ainesosan perään [nano]. Uskoisin, että Koreassakin on sama juttu, sillä muistan kyllä joskus nähneeni nanoa jossakin tuotteessa ja olisi ylättävää, jos Etelä-Korean muuten varsin tiukka lainsäädäntö poikkeaisi EU:n lainsäädännöstä tuossa. Jos ostat korealaista aurinkosuojatuotetta, joka on EU:ssa myynnissä, pitäisi senkin ainesosaluettelon olla EU:n lainsäädännön mukainen, eli nanot olla eriteltynä. 🙂
(Täällä vielä EU:n lainsäädäntö: IV Luku, 19 artikla, kohta g: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF)
Edit. Piti siis vielä lisätä, että koska EU:n kosmetiikkalainsäädäntö on maailman tiukin, menevät useimmat valmistajat käytännössä sen mukaan, jotta kansainsvälistymisessä ei ole ongelmia ja yhä useammat maat sen mukaan. 🙂
Löysin nyt vielä uudempaa tutkimustietoa tuosta virheellisestä vaitteestä, että nanomuotoinen sinkkioksidi olisi haitallista. Tässä tietoa uusimmista tutkimuksista ammattilaisten sivustolta, joka on todella luotettava lähde: https://www.cosmeticsdesign-asia.com/Article/2019/01/23/Australian-study-supports-the-use-of-zinc-oxide-nanoparticles-in-sunscreens#
Itselläni on pari vuotta ollut kasvoilla käytössä Cliniquen dark spot defence spf50, mutta kauhukseni huomasin, että sen valmistus on tämän vuoden alussa lopetettu. Onneksi on vielä puolikas pikkutuubi sitä jäljellä, koska tuossa on ehdottomasti paras koostumus JA mineraalisuoja, jota suosin. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa uuden, edes osittain yhtä hyvän mineraaliaurinkosuojan etsintä kasvoille… Tuossa oli korkeasta suojasta huolimatta todella kevyt, maitomainen ja hyvin imeytyvä koostumus ja kevyt sävytys, jotta iholle ei jäänyt valkoista pintaa.
MInulla on sellainen muistikuva, että bareMinerals Prep Step Mineral Shield SPF 50 voisi olla tuollainen. Se kannattaa ainakin katsastaa! 🙂
Kiitos vinkistä, pitääpä käydä tsekkaamassa tuo 🙂
Hyvä tietää! Ehkäpä ei sitten tarvitse nanohysterisoida ollenkaan.
Joo, minusta tuntuu, että asian suhteen voi olla hyvin turvallisin mielin. Itse myös ajattelen, että kasvot ovat niin pieni osa kehoa, että sen suojaan mielummin hyvin ja jos silti tuntuu, että ajatus nanoista häiritsee, niin kun koko vartaloa ei marinoi jatkuvasti nanopartikkeleita sisältävillä aurinkosuoja-aineilla niin on varmasti hyvä. 🙂 Itse näillä leveyspiireillä tulen harvemmin tarvinneeksi vartalon aurinkosuojaa ja sitä käyttäessä ei ole ongelma valita sellaista, joka ei sisällä nanoja. 🙂
Hyviä ppointteja ja ymmärrän hyvin sen aurinkovoiteeseen satsaamisen logiikan. Tosin: kun alla on ehkä jo seerumi ja voide, jossa myös hoitavia ainesosia, mikä takaa, ettei niiden ja aurinkovoiteen välille synny ristiriitaa..?
Mukavimpia ovat olleet aasialaiset sekä La Roche Posayn suojat. Kiitos vielä Canmake Mermaid-vinkistä! Oikein mukava on 🙂
Hyviä pointteja! 🙂 Clarinssillahan on myös SPF 50 UV-plus voide, joka on ihanan ohut koostumukseltaan.