Korealaista ja japanilaista kosmetiikkatarjontaa silmäillessä törmää usein termiin whitening, joka säikäyttää erityisesti monet pohjoismaalaiset kuluttajat. Meillä päin kevyesti sävyä saanutta ihoa pidetään terveyden merkkinä ja vaalea, väritön iho yhdistetään jopa huonoon vointiin. Harva haluaa vaalentaa ihoaan tässä täydellistä, paahteisen päivettynyttä ihoa ihannoivassa yhteiskunnassamme, joten se, että tuotepakkauksen kylkeen on painettu sana whitening saa kuluttajan ymmärrettävästi nostelemaan epäilevänä kulmiaan.
Tosiasiassa sanaa ei tarvitse missään nimessä pelätä ja sen voikin jopa ottaa eräänlaisena taikasanana kaunista ihoa havitellessa.
Moni tulkitsee sanan whitening tarkoittavan kosmetiikan yhteydessä valkaisevaa ja huolestuu jopa termiä käyttävien tuotteiden mahdollisista terveydelle haitallisista vaikutuksista.
Whitening-tuotteet eivät kuitenkaan ole sama asia kuin ihoa valkaisevat tuotteet, joiden yhteydessä oikeampi sana on bleaching. Tällaisia tuotteita käytetään paljon esimerkiksi Intiassa ja niiden teho perustuu nimenomaan ihon pintaa vaalentavaan kemialliseen reaktioon, jota hyödynnetään myös hiusten ja ihokarvojen vaalennuksessa. Näidenkin tuotteiden vaikutus on vain tilapäinen, sillä iho uudistuu jatkuvasti ja niiden jatkuvalla käytöllä voidaan saada aikaan pahaa ihoärsytystä ja jopa ihovaurioita.
Korealaisen (ja japanilaisen) kosmetiikan yhteydessä termi whitening kääntyisikin parhaiten englannin sanaksi brightening, joka puolestaan tarkoittaa ihon heleytystä ja kirkastusta. Sanavalinnassa on kuitenkin kyse yhteiskunnan kauneusihanteista ja siinä missä meillä ihannoidaan hehkuvan päivettynyttä ihoa, tavoitellaan Koreassa ja Japanissa vaaleaa, tasaisen sävyistä ihoa, jolla ei varsinkaan ole pigmenttiläiskiä.
Erilaiset whitening-tuotteiden aktiiviaineet ovatkin tuttuja myös länsimaalaisessa kosmetiikassa, jossa niitä käytetään nimenomaan pigmenttiläiskistä kärsivän ihon hoidossa. Ne auttavat vähentämään ihon liiallista pigmentin tuotantoa ja sen myötä tasoittamaan ja kirkastamaan epätasaista ihon sävyä. Niiden avulla voidaan siis tosiaan tasoittaa ihon sävyä ja saada tummia pigmenttimuutoksia katoamaan.
(Tästä aiemmasta postauksestani voi lukea tarkemmin, kuinka vaalentavat ainesosat vaikuttavat iholla ja mihin niiden teho perustuu.)
Korealaisten ja japanilaisten Whitening-tuotteiden käyttö on siis täysin turvallista ja niiden avulla ihosta saadaan nimenomaan heleämpi sekä kirkkaamman ja tasaisemman sävyisen näköinen. Ne eivät kuitenkaan valkaise ihoa, sillä myös kosmetiikan mahdollisuudet ovat rajalliset ja sekä Koreassa että Japanissa kosmetiikkatuotteiden valmistusta ja niissä käytettävien ainesosien turvallisuutta säädellään Eurooppalaiseenkin makuun turvalliselta tuntuvalla lailla.
Koska ihon pigmentin tuotantoa tasapainottavien aktiiviaineiden vaikutus alkaa ihon pinnan alimmassa kerroksessa, kestää tavallisesti kuitenkin vähintään neljä viikkoa, että tuotteen pigmentin tuotantoa tasapainottava vaikutus näkyy iholla (ja tällöinkin vaikutuksen näkyvyys riippuu täysin ihosta).
Whitening-tuotteet saattavat kuitenkin sisältää myös ihon pintaa kevyesti kuorivia ainesosia, jotka saavat ihon näyttämään välittömästi kirkkaammalta ja heleämmältä (ja käytännössä myös vaaleammalta). Moniin voiteisiin on lisätty myös vaaleita pigmenttejä, joiden vuoksi iho näyttää heti vaaleammalta.
Vaalentavat tuotteet siis toimivat, mutta eivät niin radikaalisti ja samalla tavalla kuin mitä moni pelkää niiden vaikuttavan. Koska kuluttajat vastaanottavat sanan whitening eri markkinoilla eri tavalla ja myös suhtautuvat siihen erilailla, valikoivat kansainväliset kosmetiikkayrityksetkin markkinointiviestintänsä huolella. Samaa tuotetta saatetaankin myydä Aasiassa whitening-nimellä, mutta länsimaissa puolestaan brightening-nimellä, jotta se myy paremmin.
Onko whitening-sana mietityttänyt teitä?
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Ah, lempiaiheeni – sanapulmia! 🙂
Mä olen kosmetiikkakuvauksia kääntäessäni haalinut itselleni hankaluuksia yrittämällä luoda samanaikaisesti kivaa ja helposti luettavaa tekstiä ja toisaalta alkuperäistä tekstiä vastaavaa asiakäännöstä. Kun tuo whitening/brightening kääntyy luontevimmin suomeksi mielestäni juuri sanalla ’kirkastava’ (koen, että ’heleällä’ tai ’heleyttävällä’ kuvataan ennemmin kosteusvarastojen ja sileyden aikaansaamaa hehkua, kun varsinaista valoon tai pigmenttiin liittyvää ’kirkkautta’), kaivan itselleni syvää kuoppaa yrittämällä välttää liikaa toistoa.
Kun tekninen ammattiteksti tai markkinointikuvaus on kirjoitettu englanniksi (ja ennen mulle päätymistään tehnyt hyvällä tuurilla vielä kiekan tanskalaisen kollegan pöydällä), yhden sanan toisteisuus ei ole häiritsevää. Mutta kun tekstin kääntää suomeksi vastaamaan alkuperäistä, ollaan tilanteessa jossa tämän kommentin mittaisessa pätkässä voi esiintyä sana ’kirkas’ monissa taivutusmuodoissaan yli kymmenen kertaa. Kerrassaan piinallista hyvän lukukokemuksen sabotaasia! 🙂
Ja kun mitään muuta vastinetta ei omassa valikoimassani ole, on pakko yrittää kikkailla muilla lauserakenteilla ja kiertoilmauksilla, jotta edes osan niistä kymmenestä kirkkaudesta saa pudotettua pois. Keksisin ilomielin liukuhihnalta lisää suomenkielisiä adjektiiveja kirimään kieleemme sisäänrakennettua hehkutusvajausta suhteessa englantiin, mutta milläs ne sitten saisi levitykseen, niin että muutkin ymmärtäisivät. 😀
Terkkuja aamukahvin takaa, harvinaisen lumipeitteen ja auringon keskeltä. 🙂
Hyvää pohdintaa sanasta! Välillä tuotekuvauksia kirjoittaessa saa kyllä tosiaan miettiä, miten sanan ilmaisee. 🙂
Heh, Lumene on ainakin uudistuneessa sarjassaan pannut parastaan ja valjastanut käyttöön kaikki englannin kielen kuulautta, kirkkautta, hehkua jne. tarkoittavat sanat…
Häikäisevää suorastaan! 😀
Korealaisen ja japanilaisen kohdalla termi ei ole ihmetyttänyt, olen tiennyt Aasiassa historiallisesti ihannoitavan vaaleankuulasta ihoa. Samasta syystä runsas valikoima tehokkaita aurinkosuojavoiteita…
Jostain syystä Koreassa kuitenkin on kielletty eräs tehokas ihoa kirkastava raaka-aine, nimittäin hydroquinone.. joka on hyväksytty USAn kosmetiikkalainsäädännössä.
http://www.paulaschoice.com/expert-advice/skincare-advice/brown-spots-and-discolorations/hydroquinone-for-skin-lightening.html
Ilmeisesti ainesosaa pidetään liian radikaalisti toimivana kosmetiikkatuotteessa, en tiedä sitten sen saatavuudesta reseptillä.
Afrikan maissa kuulemma myydään vaarallisiakin bleaching -tuotteita, naiset siellä haluavat muuttua afroamerikkalaisten näyttelijätärten kaltaisiksi maitokahvin sävyisiksi.. mikään lainsäädäntö ei sitä estä, kun markkinoilla on aina joku valmistaja valmiina tarjoamaan lupauksia kauniimmasta tulevaisuudesta. (Syyksi usein laitetaan länsimainen kulttuuri ja kauneusteollisuus, mutta näen asian monimutkaisempana kuin ainaisen pahan kolonialismin.. Ihmisilä on oma tahto ja vaikuttimensa, olivat kauneusihanteet mitä hyvänsä. Ei täälläkään ole pakko käyttää itseruskettavia tuotteita, vaikka päivetys onkin muotia…)
Joo, hydrokinoni on kielletty myös EU:n kosmetiikkalainsäädännössä, sillä se saattaa ärsyttää ihoa ja muistan lukeneeni myös, että se olisi luokiteltu mahdollisesti syöpävaaralliseksi aineeksi ja että sen olisi epäilty aiheuttavan periytyviä mutaatioita. Lisäksi vaalentava vaikutus voi olla hyvin epätasainen ja iholla voi tulla sävyvirheitä. Eli vaikka aine tosiaan tehoaakin ja on USA:ssa suosittu (muistaakseni saa käytätä 2% pitoisuuksina) niin pysyisin siitä silti kaukana. USA:ssa ei ole yhtä tiukka kosmetiikkalainsäädäntö ja valvonta kuin EU:ssa ja Koreassa, minkä vuoksi siellä sallitaan vielä aineita, jotka on muualla todettu paremmaksi jättää pois kuluttajien ulottuvilta. 🙂
Ok, en ollut varma EU:n nykytilanteesta hydrokinonin suhteen. Säädökset kun elävät jatkuvasti, ja muutamia vuosia sitten AHA-tuotteitakaan ei saanut Euroopassa myydä (ainakaan niillä pitoisuuksilla, mitä Jenkkilässä)
Toisaalta taas, jotkin UV-filtterit, jotka meillä ja vaikkapa Aasiassa ovat sallittuja, eivät vielä ole läpäisseet FDA:n seulaa.. niin että siellä ollaan joissakin asioissa todella varovaisia.
Kiitos tästä tekstistä..olen edellisisaä thaimaan lomilla kiertänyt kaukaa kaikki whitening tekstillä olevat purnukat jotka muuten olisivat olleet houkuttelevia tuotteita ottaa testiin. Nyt tiedän että niitä ei tarvitse enää ”pelätä” 😀 kiitos!
Mitenkäs on kosmetiikkalainsäädännön laita Thaimaassa? Tässä artikkelissa puhuttiin lähinnä Korean ja Japanin kosmetiikan rajoituksista, mutta joskus kuulin että Thaimaassa/kaakkois-Aasiassa olisi ollut myynnissä kyseenalaisempiakin tuotteita.
En ole perehtynyt Thaimaan lainsäädäntöön (pitää koittaa etsiä se jostain käsiini englanniksi), mutta en ole vielä ainakaan noita vaalentavien tuotteiden purkkeja tavaillessani löytänyt mitään epäilyttäviä ainesosia. 🙂
Hyvä selvennys tuohon whitening vs. bleaching-asiaan. Kirkasti (!) asian näppärästi 😀
Paikallisesta hintatasosta kiinnostuneena heitin tuon ensimmäisen kuvan 19.000 summan valuuttamuuntimeen ja sain summaksi melkein 500 euroa. Onko purkki todellakin niin kallis vai tulkitsenko sikäläisen tuhatpilkun paikan väärin suhteessa suomalaiseen tuhatpisteeseen? Sorry jos kysymys on hölmö tyyliin kaikkihan tuon tietää, mutta bahtin kurssi antaa summan noin eli jotenkin sen täytyy tuohon pilkkuun liittyä, vai eikö?
Haha, tämän postauksen kuvat on itseasiassa otettu postauksen teeman mukaisesti Soulissa, eli 19 000 KRW on oikea valuuttayksikkö, joka kääntyy vajaaksi 15 euroksi. 🙂
Koita laittaa myöhemmin jotain postausta paikallisesta kosmetiikan hintatasosta yms. 🙂
No mutta olipas tämä multa hyvää sisälukutaitoa :O Olen ihan hengessä jo siellä Bangkokissa nääs 😀
Siis ihananaahan tämä vain on, että joku siellä kaukana myötäelää näin hyvin! 😀 <3
Itse ostin täällä Malesiassa juuri jokin aika sitten Nivean deodorantin, jonka vasta kotosalla huomasinkin olevan ”whitening” :). Täällä tosiaan näyttää siltä, että kaupanhyllyillä suurin osa ihonhoitotuotteiden valikoimista on juurikin whitening (myös esim. Nivean tuotteista). En pannut deodorantin jäljiltä merkille erityistä vaaleutta kainaloissa (ei sen puoleen, eipä sinne yleensä niin hyvin rusketuskaan yllä) :).
Joo, minäkin ostin kesällä Singaporesta nuo pari postauksessa näkyvää whitening-dödöä kokeeksi. Omalla ihollani en huomannut eroa, sillä en liiemmin kärsi (tai ole ainakaan tajunnut, että pitäisi kärsiä…) kainaloiden tummasta ihosta, mutta pitipähän kokeilla kuitenkin. Täällä Thaikuissa lähes joka dödö vaikuttaa olevan whitening. 🙂
Onko sulla sattumalta kokemusta cosrx:n padeista, niistä muovipurkeista joissa on toner yms lappusia? Niitä taisi jossain kohtaa olla elevenilläkin, ostin nimittäin juuri niitä ja kiinnostaisi sun kokemukset!
Ensin tul hammastahnaan valkaiseva ominaisuus. Nyt saa etsimällä etsiä sellaista tahnaa, jossa sitä whitening’iä ei olisi!
Tilasinkin Korealaisen yö-naamion kasvoille toivoen sen vaalentavan haaleana näkyvää pigmenttilaikkuani. Kompastuin tuohon ”vaalentava” sanaan! Mutta eipäs niin taida tapahtua, kun sanan tarkoitus selvenikin tässä …
Aurinko uojaa sitten vaan heti keväästä.
-Voisitkin postata tehokkaista aurinkosuojatuotteista….
Muistui vielä mieleen, että eräs COSRX:in Galactomyces-liemi oli vielä pari vuotta sitten nimeltään jokin ’White Power’… Ilmeisesti tarpeeksi moni asiakas antoi heille palautetta mahdollisesta loukkaavasta mielleyhtymästä, koska nimi on sittemmin muutettu vähemmän räjähdysalttiiksi…