Kirjoitin blogiin vähän aikaa sitten postauksen, joka käsitteli kosmetiikan silikoneja, joilla on usein hieman huono maine monien väärinkäsitysten vuoksi.
Kosmetiikasta löytyy muutamia muitakin ainesosia, joilla on monien kuluttajien silmissä kyseenalainen maine siksi, että niistä liikkuu niin paljon väitteitä, jotka esitetään mustavalkoisina faktoina, jotka moni uskoo asiaa sen kummemmin pureskelematta ja jatkaa sen jälkeen puolestaan niiden levittämistä eteenpäin.
Yksi tällainen ajatuksia ja mielipiteitä aikaansaava aine on mineraaliöljy, joka nousee esiin lähes poikkeuksetta kosmetiikan pahiksena, jota moni kehottaa kaikkia yleisesti välttämään.
Mineraaliöljy ei kuitenkaan ole automaattisesti ikävä ainesosa, jota kosmetiikkafirmat käyttäisivät tuotteissaan ihan vain ilkeyttään, vaan sillä on monia ominaisuuksia, jotka eivät ehkä vastaa kaikkien tarpeisiin, mutta joiden vuoksi sitä edelleen käytetään. Niissä tehtävissä, joihin se on tarkoitettu se on loistava niillä ihotyypeillä (ja hiuslaaduilla), joiden tarpeisiin se sopii.
Kokosin tähän postaukseen yleisimpiä väitteitä, joita olen mineraaliöljystä kuullut esitettävän ja niiden vasta-argumentteja. Tiedän, että aiheesta on paljon mielipiteitä ja jokaisella saa ehdottomasti olla oma suhtautumisensa ainesosaan, mutta on myös paljon niitä, joilla ei ole ainesosasta tarpeeksi tietoa, jotta oman mielipiteen voisi siitä muodostaa tai joilla on virheellisiä käsityksiä ainesosasta.
Väite: Mineraaliöljy on likainen jäteainesosa ja käytännössä muovia, jota ei kannata levittää iholle
Moni puhuu mineraaliöljystä öljyteollisuuden sivutuotteena pitäen mineraaliöljyä itseään jo jotenkin muovisena. Olenpa jopa kuullut jonkun sanovan, että hänen kosmetiikkatuotteessaan on bensaa sen sisältäessä mineraaliöljyä. Mineraaliöljy itsessään on tislattu ja puhdistettu raakaöljystä, joka puolestaan on syntynyt miljoonien vuosien kuluessa kasvien ja eläinten jäänteistä maaperässä paineen ja lämmön vaikutuksesta.
Maasta pumpattava öljy itsessään ei tietenkään ole muovia, vaan sitä käytetään muovin valmistukseen. Mineraaliöljyn voisikin mutkat hyvin reippaasti suoriksi oikoen siis jopa sanoa olevat eräänlainen puhdistettu ja jalostettu luonnontuote.
Kaikki mineraaliöljyt eivät kuitenkaan ole samaa tavaraa. Moottoriöljykin on mineraaliöljyä, mutta ei tietenkään sitä samaa laatua, jota kosmetiikkateollisuus käyttää. Kosmetiikassa käytetään lääkelaatuista, väritöntä ja hajutonta mineraaliöljyä, joka on käynyt läpi huolellisen puhdistusprosessin.
Se on itsessään siis jo lähtökohtaisesti luonnosta otettu ainesosa, joka on puhdistettu. Mineraaliöljy on siis osa raakaöljyä ja siinä missä muita öljyn osia voidaan jatkokäyttää esimerkiksi muovin valmistuksessa tai polttoaineena, eristetään mineraaliöljy raakaöljystä mm. lääke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön.
Esimerkiksi tavallinen vauvaöljy on lähes pelkkää mineraaliöljyä juuri sen puhtauden ja yksinkertaisuuden vuoksi. Mitä tahansa mineraaliöljyä ei siis kannata levittää iholleen, mutta kosmetiikassa käytetty mineraaliöljy on puhdasta ja turvallista.
Väite: Mineraaliöljy on turha ainesosa
Mineraaliöljyä ei lisätä kosmetiikkaan ihan vaan huvin vuoksi täyttämään koostumusta, vaan siitä on paljon etuja. Mineraaliöljy on esimerkiksi erittäin hyvin siedetty ja siksi turvallinen ainesosa eikä se reagoi muiden ainesosien kanssa, minkä vuoksi se on hyvä ainesosa myös herkälle iholle. Tämän vuoksi sitä käytetään myös lääketeollisuudessa.
Aivan kuten muutkin öljyt, mineraaliöljy auttaa pehmittämään ja tuomaan kiiltoa, mutta sen yleisin tehtävä on auttaa ehkäisemään kosteuden haihtumista. Vauvojen ihonhoitotuotteissa mineraaliöjyjä käytetään paljon juurikin siksi, että ne eivät imeydy iholle vaan jäävät vain sen pinnalle ihoa pehmentäväksi ja suojaavaksi kerrokseksi, joka auttaa ehkäisemään esimerkiksi hankausta ja kosteuden haihtumista.
Monissa kosmetiikkatuotteissa näitä samoja ominaisuuksia voidaan saada myös aikaan luonnon öljyillä, joten mineraaliöljyn käyttö ei tietenkään ole välttämättömyys eikä se automaattisesti sovi kaikille. Kaikille luonnon öljytkään eivät kuitenkaan sovi, joten erittäin herkästi reagoivalla iholla mineraaliöljy on usein niitä parempi vaihtoehto.
Toisaalta kuitenkin luonnon öljyt koostuvat usein laajasta kirjosta iholle hyödyllisiä ainesosia, minkä vuoksi ne ovat mineraaliöljyjä hoitavampia ja monipuolisemmin vaikuttavia. Mineraaliöljy nimittäin koostuu vain hiilestä ja vedystä eikä mistään muusta. Siinä missä luonnon öljyjen koostumus saattaa kuitenkin vaihdella vuodenajan ja sadon mukaan, on mineraaliöljy aina samaa tavaraa.
Toisin kuin luonnonöljyt, mineraaliöljy ei hapetu, joten se säilyy hyvänä helpommin pilaantuvaa luonnonöljyjä pidempään. Vaikka luonnosta saadaan kasviperäisiä öljyjä runsaasti, ei niitäkään riittäisi loputtomiin, jos kaikki kosmetiikkatuotteiden mineraaliöljy korvattaisiin niillä.
Lue myös: Tämän vuoksi olen hurahtanut luonnonöljyihin
Väite: Mineraaliöljy ei kosteuta ihoa
Aivan, ei kosteutakaan, sillä sen juju on nimenomaan auttaa sitomaan kosteutta iholle. Yleisin syy, miksi ihmiset välttelevät mineraaliöljyä onkin se, että sen avulla on huonolla menestyksellä yritetty hoitaa jotain sellaista, mihin sitä ei ole tarkoitettu, eli tässä tapauksessa kosteuttaa kuivaa ihoa. Auto on loistava menopeli maantiellä, mutta sillä ei voi ajaa meressä. Se ei silti tarkoita, ettäkö auto olisi huono kulkuväine. Sillä pitää vaan osata ajaa oikeassa paikassa.
Mineraaliöljy on ainesosa, jota käytetään muiden ainesosien apuna lukitsemassa iholle tuotua kosteutta. Englanninkielisissä julkaisuissa ainesosasta puhutaan termillä moisturizing, jonka moni englantia äidinkielenäänkin puhuva ajattelee mielessään kosteuttavaksi, mutta virallisesti se tarkoittaa kosteuden haihtumista ehkäisevää kun taas hydrating tarkoittaisi kosteutta lisäävää eli suomeksi kosteuttavaa. (Aiheesta voi lukea lisää tästä aiemmasta kuivan ja kosteusköyhän ihon eroja käsitelleestä postauksestani.) Mineraaliöljy ei siis voi kosteuttaa ihoa, koska se ei ole kosteuttava ainesosa.
Lue myös: Tämän vuoksi kasvoöljy ei ole paras tuote kosteuttamaan ihoa
Väite: Mineraaliöljy tukkii ihoa
Jotta ihohuokonen voisi tukkeutua, täytyisi siellä olla tai sinne mennä ainesosia, jotka tukkivat sen. Mineraaliöljy itsessään on liian iso molekyyli, jotta se voisi sujahtaa ihohuokoseen tukkimaan sitä. Koska mineraaliöljyä käytetään kosmetiikassa mm. muodostamassa ihon pinnalle kosteuden haihtumista ehkäisevä kerros, voi sen alle kuitenkin jäädä jumiin iholta irtoavaa kuollutta ihosolukkoa, talia ja bakteereja, jotka puolestaan yhdessä voivat aiheuttaa epäpuhtauksia ja ihon tukkeutumista, mikäli ihoa ei puhdista säännöllisesti hyvin. Mineraaliöljy on öljyliukoinen ainesosa, minkä vuoksi kaksoispuhdistus on paras tapa varmistaa, että iho varmasti tulee puhtaaksi.
Mineraaliöljyä ei kuitenkaan yleensä käytetä tuotteissa yksinään, vaan se on mukana muiden ainesosien muodostamassa sekoituksessa yhtenä osatekijänä ja moni kuluttaja voi hyvinkin yllättyä, kuinka pieniä yksittäisten ainesosien pitoisuudet kosmetiikkatuotteissa ovat. Se, että iholle levitettävän tuotteen yhtenä ainesosana on mineraaliöljy ei siis tarkoita, että tuotteen levitystä iholle voisi verrata ihon käärimistä muovikelmuun.
Jos siis levität ihollesi pienen ripauksen kosteusvoidetta, jonka koostumuksesta on vain ripaus mineraaliöljyä, et todennäköisesti saa ihosi kovin helpolla tukkoon. Jos sen sijaan käytät jatkuvasti runsaasti mineraaliöljyjä sisältävää huulivoidetta, voi huulirajaan hyvinkin muodostua sen vaikutuksesta mustapäitä.
Ei siis kuitenkaan voi ajatella, että vaikka mineraaliöljyä olisi mukana kosmetiikkatuotteessa, kykenisi se automaattisesti yksinään muodostamaan ihon pinnalle liiman lailla kiinnittyvän superkalvon, joka saisi ihon automaattisesti tukkeutumaan.
Tähän yhteyteen todetaan vielä usein, että mineraaliöljy ei anna ihon hengittää. Ihon hengittäminen itsessään on jo niin outo käsite, sillä ihminen ei hengitä ihollaan kuten vaikkapa kastemadot ja sammakot tekevät. Iho saa happensa verenkierrosta. ”Antaa ihon hengittää” onkin kosmetiikkateollisuuden markkinahokema, jota käytetään sanomassa kauniimmin, ettei tuote tuki ihoa ja esimerkiksi ihohuokosissa oleva tali pääsee vapaasti ulos ihohuokosista.
Mineraaliöljy itsessään ei siis tuki ihoa, mutta voi joissakin tapauksissa olla osatekijänä saamassa aikaan ihon tukkeutumista. On myös hyvä huomioida, että mineraaliöljy itsessään on kuitenkin vain harvoin kosmetiikkatuotteiden ainoa ainesosa ja ihoreaktion aiheuttajat voivat olla myös muita tuotteen ainesosia.
Lue myös: Mitkä ainesosat tukkivat ihohuokosia?
Väite: Kaikkien tulee vältellä mineraaliöljyä
Jos iho tukkeutuu helposti (ja erityisesti, jos on taipumusta ihonpuhdistuksen laiminlyöntiin) voi mahdollisesti olla hyvä katsoa, etteivät kosmetiikkatuotteet sisällä mineraaliöljyjä. Jos iho puolestaan kuivuu todella helposti ja jopa hilseilee, voi mineraaliöljyistä olla hyvinkin paljon apua pidättämässä iholla kosteutta – erityisesti, jos iho on herkkä, sillä kosmetiikassa mineraaliöljy on erittäin hyvin siedetty ainesosa.
Mineraaliöljystä on siis paljon hyötyä joissakin yhteyksissä, mutta joissakin taas ei. Jos hiukset ovat paksut, karheat ja pörröiset, voi hoitoaineen tai muotoilutuotteen mineraaliöljy auttaa taltuttamaan niitä. Tämän vuoksi se on suosittu ainesosa afrohiuksille tarkoitetuissa tuotteissa. Jos hiukset puolestaan ovat hennot ja ohuet, voi hoitoaineen mineraaliöljy tehdä niistä raskaat ja lättänät.
Rasvoittuva iho ei liiemmin hyödy mineraaliöljystä, mutta kuivalla ja herkällä iholla se on erinomainen ainesosa pidättämässä iholle kosteutta, joka ei kuivalla iholla sen huonon kosteudenpidätyskyvyn vuoksi muuten kykene säilymään.
Kuten muidenkin ainesosien kohdalla, on siis myös mineraaliöljyn kohdalla tärkeää miettiä, miksi se on tuotteessa eikä vain automaattisesti leimata sitä pahikseksi, jota kaikkien tulee vältellä ihan vain siksi, ettei se vastaisi omia käyttötarpeita. Mineraaliöljy on siis kosmetiikassa vähän kuin suola ruuanlaitossa: hyvä ainesosa, kun sitä käyttää sopivasti oikeassa paikassa, mutta sopiva suolaisuuskin on makuasia.
Väite: Mineraaliöljy aiheuttaa riippuvuutta ja kuivattaa huulia eikä sitä pidä siksi käyttää huulivoiteissa
Tämän väitteen sanoja ei selvästikään ymmärrä, mikä mineraaliöljyn tehtävä kosmetiikassa on. Mineraaliöljy muodostaa ihon pinnalle kerroksen, joka auttaa ehkäisemään kosteuden haihtumista. Jos sitä kuitenkin levitetään hyvin kuiville huulille tai iholle yksinään, ei sillä ole mitään kosteutta, mitä se auttaisi sitomaan huulille. Vähän sama kun vetäisi Saharan autiomaan päälle pressua suojatakseen sitä auringolta ja miettisi, miksi maa on edelleen kuivaa eikä muutu itsestään kosteaksi.
Jos huulet tai iho siis on hyvin kuiva jo valmiiksi, ei esimerkiksi Vaseliini ole missään tapauksessa hyvä huulirasva ihan vaan siitä syystä, ettei siinä ole mitään kosteuttavaa. Sen alla voi kuitenkin käyttää kosteuttavia tuotteita, jotka tuovat iholle ensin sen kaipaamaa kosteutta ja levittää sitten päälle Vaseliinia, joka auttaa lukitsemaan kosteuden alleen. Kyse ei siis ole mistään mineraaliöljyn aiheuttamasta riippuvuudesta, jonka vuoksi sitä pitäisi lisätä huulille jatkuvasti vaan ihan vain siitä, että kosteutta kaipaaville huulille lisätään ainesosaa, joka ei edes kosteuta niitä ja huulet jätetään janoamaan niiden kaipaamaa kosteutta.
Väite: Mineraaliöljy aiheuttaa syöpää
Jo varsin trendikkäältä kuulostava syöpäkortti on vedetty esiin tässäkin yhteydessä. On totta, että raakaöljyssä ja siitä jalostetuissa ainesosissa voi olla karsinogeenisiä eli syöpää aiheuttavia ainesosia, mutta EU:ssa kosmetiikkateollisuus käyttää tuotteissaan lääkelaatuista mineraaliöljyä, joka ei tutkitusti ole syöpää aiheuttavia ainesosia, sillä tämä mineraaliöljy on erittäin puhdistettua. Aihetta on todellakin tutkittu paljon, mutta kosmetiikkateollisuuden käyttämä puhdistettu mineraaliöljy on jo useaan otteeseen todistettu turvalliseksi käyttää iholla.
Tutkimukset, joihin syöpäväitteen yhteydessä viitataan, eivät itseasiassa käsittele puhdistetun, kosmetiikassa käytettävän mineraaliöljyn käyttöä iholla vaan niissä puhutaan puhdistamattomasta raakaöljystä, muuhun tarkoitukseen käytettävästä, vähemmän puhdistetusta mineraaliöljystä tai mineraaliöljyn käytöstä sisäisesti esimerkiksi ummetuksen hoidossa. Ei siis ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että kosmetiikkateollisuuden ja samalla myös lääketeollisuuden käyttämä puhdistettu mineraaliöljy aiheuttaisi syöpää.
Puhtaimpienkin mineraaliöljyjen päiväsaannille on silti laskettu terveydelle turvallinen raja-arvo, joka huomioidaan, kun valmistetaan esimerkiksi huulimeikkituotteita tai huulivoiteita, joita tulee usein väkisinkin nauttineeksi hieman myös sisäisesti.
Moni siis lukee verkosta vain sen osan, että mineraaliöljy sisältää syöpää aiheuttavia ainesosia tarkistamatta, ettei siinä yhteydessä puhuta kosmetiikkateollisuuden käyttämästä mineraaliöljystä, joka on erittäin puhdistettua. Jopa WHO (Maailman terveysjärjestö) on sitä mieltä, ettei kosmetiikkateollisuuden käyttämä mineraaliöljy aiheuta syöpää.
Mineraaliöljyjen puhtaudesta ja turvallisuudesta puhuttaessa olisikin tärkeää, että jokainen keskusteluun osallistuja puhuisi samasta ainesosasta, eli kosmetiikan ja lääketeollisuuden käyttämästä mineraaliöljystä eikä vetäisi keskusteluun mukaan faktoja, jotka tosiasiassa koskevat vähemmän puhdistettuja ja muissa yhteyksissä käytettäviä mineraaliöljyjä.
Sekä Bangkokin läpi virtaava Chao Phraya -joessa ja pohjoisen Suomen lähteessä on molemmissa vettä, mutta jos aletaan keskustelemaan veden juomisen turvallisuudesta ja eduista, on hyvin tärkeää, että keskustelun osapuolet puhuvat samasta vedestä.
Lue myös: Aiheuttaako antiperspirantti rintasyöpää?
Oma suhtautumiseni mineraaliöljyihin
Minulla on itselläni melko neutraali suhtautuminen mineraaliöljyihin. Valitsen mielelläni kasvoilleni kosteusvoiteen, jossa on mineraaliöljyjen sijaan luonnon öljyjä, sillä koen luonnon öljyistä olevan iholleni ja omiin tarpeisiini usein enemmän hyötyä juurikin siksi, että ne koostuvat niin monista iholle hyödyllisistä ainesosista eivätkä vain sido kosteutta alleen. Pieni ripaus mineraaliöljyä muuten hyvältä vaikuttavassa tuotteessa ei kuitenkaan haittaa minua.
Sen sijaan säärieni iho kuivuu niin helposti ja niin paljon, että vartalovoiteessani saa jopa hyvinkin mielellään olla mukana kosteutta alleen tehokkaasti sitovaa mineraaliöljyä. Omilla huulillani mineraaliöljyä sisältävä huulivoide sopii loistavasti yöllä huulivoiteeksi, sillä jos käytän niillä säännöllisesti kosteuden haihtumista ehkäisevää, mineraaliöljyä hyödyntävää, eivät ne pääse kuivumaan. Jos kuitenkin olosuhteet yllättävät ja huulet kuivuvat pahasti, käytän huulillani tuotetta, joka kosteuttaa niitä.
Kasvojen puhdistustuotteissa kuten esimerkiksi puhdistusmaidoissa puolestaan välttelen sitä, sillä se ei huuhtoudu iholta pelkällä vedellä ja mineraaliöljypohjaiset puhdistustuotteet jättävät iholle usein ikävän kalvomaisen tunteen. Mineraaliöljypohjaiset puhdistusmaidot ovat esimerkiksi kauhuni ihan vaan siksi, että ne jättävät iholleni niin inhottavan klähmäisen tunteen.
Kun itse söin aikoinaan aknen hoitoon tarkoitettua Roaccutan-kuuria, joka finnien lähdettyä kuivatti ihoni aivan järkyttävään kuntoon, levitin iltaisin kasvoilleni ensin kaikki mahdolliset kosteuttavat ainesosat ja viimeistelin komeuden runsaasti mineraaliöljyä sisältävällä voiteella, joka varmisti, että ihoni saa ryystää kosteutta rauhassa eikä se pääse haihtumaan.
Lue myös: Tämän vuoksi mineraaliöljy voi olla luonnonöljyä parempi vauvan iholle
Millainen suhtautuminen teillä on kosmetiikan mineraaliöljyyn?
Lue myös:
Aivan loistava teksti jälleen kerran Virve! Ihana kun jaksat kirjoittaa kosmetiikan raaka-aineista näin laaja-alaisesti ja selkeästi 🙂
Kiitos! 🙂 Minusta on tärkeää, että aiheesta valloillaan olevia harhaluuloja kumotaan, koska niitä on liikkeellä paljon. :/
Mistä tietää, mikä tuote sisältää mineraaliöljyä? Mistä ne tunnistaa incissä?
Mineraaliöljy on INCI-listassa yleisimmin nimillä Paraffinum Liquidum ja Mineral oil. Mineraaliöljyjä tai sen sukulaisia voi myös löytää nimillä Paraffin, Liquid Paraffin, Liquid Petroleum, Paraffin Oil, Petroleum Oil, Petrolatum (Vaseliini) ja Petrolatum Liquid. 🙂
Tosi hyvä ja informatiivinen teksti, itsellekin tuli uutta tietoa, vaikka en hysteerisesti olekaan mineraaliöljyjä kosmetiikassa vältellyt. Itse otin isotretinoin kuurin aikana käyttöön Misshan BB-voiteen, kun olin lukenut, että siinä on hyvin kosteuttava ja hoitava koostumus eikä se takertuisi ihon kuiviin kohtiin. Sehän sisältää juurikin mineraaliöljyä ja ensin olin tuotteen suhteen vähän epäileväinen, mutta se osoittautuikin itselleni aivan loistotuotteeksi, jota käytän edelleen, vaikka iho onkin nyt jo taas vähän rasvoittuvampi isotretinoidin jälkeen. En ole silti edelleenkään saanut kyseisestä tuotteesta mitän tukkeumia tai muitakaan ongelmia ja kaksoispuhdistan ihon huolellisesti eli mitään meikkijäämiäkään ei pääse iholle muhimaan 🙂 Ja tuossa BB-voiteessa tulee kätevästi korkea suojakerroin samassa paketissa, mikä on itselleni plussaa niin ei tarvitse erikseen laittaa aurinkovoidetta.
Kiva kuulla, että tuote on toiminut hyvin! Misshan BB-voiteet ovat kyllä erinomaisia minunkin kokemusteni pohjalta. 🙂 Moni tosiaan pelkää vähän turhaan mineraaliöljyjä kaiken sen liioittelevan ja välillä jopa hyvinkin virheellisen tiedon vuoksi, joka netissä liikkuu.
Harjoittelussa ollessani sitä sai monesti kuulla kun joku halusi täysin silikonittoman tai alkoholittoman tuotteen, koska ”ne eivät ole hyväksi” tai aiheuttavat jotain, mitä ne eivät todellakaan aiheuta 🙂 Tää on mahtavaa, kun kirjoitat näistä niin laajasti, että näistä oppii niin paljon uutta ja näihin on helppo palailla taas kertailemaan jo opittua <3
Harmittavan usein moni tosiaan vain toistelee muiden sanomia juttuja selvittämättä aihetta sen enempää, jotta voisi muodostaa siitä oman mielipiteensä. :/ Kiva kuulla, että postauksista on hyötyä! 🙂
En laita iholleni mitään mitä en voi syödä, joten kun mineraaliöljy ei käy elintarvikkeeksi, en laita sitä myöskään iholleni.
Samasta syystä en käytä näitä aivan luonnollisia ja niille joille sopivat erinomaisia luonnon rasvoja:
Seesamöljy, kookosöljy, auringonkukkaöljy.
Jos vatsani ei siedä niitä vähäistä tippaakaan (ja tässä EI ole kyse allergiasta, vaan muutenvaan sopimattomuudesta – kaikkien ei kuulukaan pystyä syömään kaikkea), niin en todellakaan laitan niitä ihollenikaan.
Jo vuosikymmenen – jona aikana minä viisikymppinen olen saanut toistuvia kehuja ihoni laadusta – on ihonhoitoni ollut helppoa ja ennen kaikkea halpaa: Pesen vain konjac-sienen halpiskopiolla (koska se on yhtä hyvä, mutta kestävämpi kuin aito) ja rasvana on joko luomu manteliöljy, tai luomu puhdistamaton karittevoi. Ensimmäistä saa puoli vuotta kestävän pullon alle kympillä ja jälkimmäistä ostan 300 g isona palana, josta vuolen purkkiin juustohöylällä. Jälleen: alle 15€ klimppi kestää noin 3 kuukautta.
Se vähä kosmetiikka jota käytän on tietysti myös luomua ja sisältää VAIN asioita, joita voisin myös syödä.
Mukava kuulla, että ihosi voi hyvin ja että olet löytänyt sille sopiivan hoitotavan! 🙂
Oli taas paljon informaatiota Virve ja ammattitaitosi huomaa kun kerrot asioista 🙂 Itseäni on vain jäänyt hieman vaivaamaan, koska monet lukijat pitävät mielipidettäsi ainoana näkökantana asioihin ja ovat luettuaan tekstin aina samaa mieltä kanssasi, vaikka asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Itsekin alalla kauan aikaa olleena ja nykyisin luomukosmetiikkan parissa työskentelevänä toivoisin sinulta kirjoituksia myös ekologisesta näkökannasta, eikä vain kemiallisien ainesosien kannalta. Voisiko tässä olla uusi juttuidea johon tutustua? Suomessakin on puhtaimpiin sarjoihin koko Eu:n alueella kuuluva Anumati Naturals, josta olisi mukava kuulla juttua ja sen Made Safe sertifioinnista, kuitenkin esim. Ekopharmaan nähden heillä on tehokkaammat tuotteet. Itse haluan kannattaa mahdollisimman paljon kotimaisia yrityksiä 🙂 Ja vielä palatakseni mineraaliöljyyn, niin itselläni ei toimi ne ollenkaan huulivoiteissa (ei edes lukitsevana tuotteena) ja viime talvena sain pahan huulirasvakierteen. Mineraaliöljyhän vähentää huulten omaa kosteutuskykyä, koska huulen päälle jäävä mineraaliöljykalvo antaa huulille signaalin ettei huulien tarvitse itse tuottaa kosteutta, koska siinä on koko ajan kalvo, joka ei tosiaan sitä kosteutta kuitenkaan annakkaan. Itselläni huomaan heti, jos käytän huulillani ns. kosteuden lukitsevia tuotteita.
Ehdottomasti voisi, kiitos ideasta! 🙂
Olen myös jonkun verran seurannut mineraaliöljy-juttuja, lähinnä Caroline Hironsin kautta. Itse välttelen mineraaliöljyä pääasiassa kasvotuotteissani miinus putsarit, sillä vaikka en näe ainesosaa ”pahiksena”, en näe siitä ihan hirveästi hyötyäkään. Yksi lemppari korealainen putsarini, Illin puhdistusöljy, on pääasiassa mineraaliöljyä ja muu ei irrota meikkiä yhtä hyvin hinta-laatusuhteeltaan. Kokeile ihmeessä, mulla on blogissa lisätietoja! Jos joutuisin syömään uudelleen Roaccutanin saattaisin harkita jotain mineraaliölyjyä sisältävää voidetta jos ei *mikään* muu toimisi..
xx Laura / Laura Loukola Beauty Blog
Totta, minullekaan se ei ole pahis, mutta ei silti läheskään aina mikään hyödyllinenkään ainesosa.
Kiitos tuotevinkistä, täytyy tutustua! 🙂
Minulla on sama kuin sinulla, puhdistustuotteissa välttelen mineraaliöljyjä sisältäviä tuotteita, mutta esim. yövoiteessa talviaikaan, kun ihoni on todella pintakuiva, pidän mineraaliöljyä kunhan ei nyt listan ekana ole hyvänä ainesosana, koska se juuri tekee pinnalla suojaavan kerroksen yön ajaksi.
Joo, minullakin silloin kun iho on kuivimmillaan on mineraaliöljy erityisesti yövoiteessa mainio ainesosa. 🙂
Hei nyt tämä menee aiheen vierestä, mutta mutta… Siis mitä uusia aurinkovoide suosituksia sinulla on nyt, kun olet ollut siellä jo pitkään. Naamaa nyt ajattelin. Tällä Suomessakin tuli kesä.
Olen täällä itseasiassa päivisin auringon paistaessa ulkona niin vähän, että yllätyksekseni en ole hankkinut liiemmin uusia aurinkosuojatuotteita. Yksi kiva tuotevinkki on kuitenkin Biotherm Skin Oxygen Wonder Mist SPF50 -aurinkosuojasuihke, josta koitan laittaa pian ulos juttua. 🙂
Kiitos mielenkiintoisesta ja asiallisesta kirjoituksesta ja blogista ylipäätään:) Oma vastikään valmistunut graduni sivusi kemiallisen turvallisuuden puitteissa myös mineraaliöljyjä. Niiden turvallisuuden arvioinnissa on monta ongelmaa. Mineraaliöljyt ovat siis hiilivetyjä, jotka jaetaan aromaattisiin ja tyydyttyneisiin hiilivetyihin. Sitten niitä jaetaan ketjun pituuden mukaan, ja eri fraktioilla on eri ominaisuuksia, kuten haihtumispiste ja viskositeetti. Niitä on tosi laaja skaala ja teollisuudessa ne usein lajitellaan ketjun pituuden tai viskositeetin suhteen. Osa mineraaliöljyihin luettavista tuotteista on todettu turvallisiksi elintarvikekontaktissa, ja niitä voidaan käyttää vaikkapa juuttisäkkien tai riisinjyvien käsittelyssä. Viime vuosina mineraaliöljyjä on löydetty yllättävistä paikoista, joten menetelmiä kehitetään ja ainakin elintarvikepuolella selvitetään niiden esiintymistä elintarvikkeissa ja pakkauksissa.
Yksi ongelma turvallisuudenarviossa on se, että niiden analyysimenetelmillä ei tällä hetkellä saada yhdistekohtaista tietoa kunnolla. Kunnon toksikologisissa arvioissa tarvittaisiin yhdistekohtaista tietoa myös altistuksen vaikutuksista. Lisäksi tarvittaisiin tietoa altistuksesta, esim elintarvikkeista ja vaikka kosmetiikasta saatuja määriä koskevaa tietoa. Mineraaliöljyissä huolestuttavimpana pidetään aromaattista fraktiota, jossa voi olla polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH- yhdisteitä. Nekin ovat keskenään erimäärin haitallisia, ja joiden toksikologisissa on vielä selvitettävää.
Tiivistettynä tietoa tarvittaisiin lisää siis sekä mineraaliöljyjen kemiallisesta koostumuksesta, yhdisteiden toksikologiasta ja ruoansulatuskanavaan joutuvien mineraaliöljyjen koostumuksesta. Toivottavasti jos joku jaksoi lukea tänne asti niin pysyi jotenkin kärryillä. Itse luottaisin vastuullisten kosmetiikka ja elintarviketuottajien mineraaliöljyjen hankintaan ja niiden laadunvalvontaan, enkä välttele mineraaliöljyjä kosmetiikassa. En tosin ostaisi halvimpia kiinameikkejä ym, koska naurettavan halpa hinta voi tarkoittaa huonosti valvotuja raaka-aineita.
Loppukommenttina voisin esittää, että omasta mielestäni kemiallisessa turvallisuudessa teollisuudessa (kosmetiikka, ruoka, muut) ja muutenkin tieteissä on syytä pyrkiä mahdollisimman turvallisiin tuotteisiin ja tuntemaan yhdisteiden ja yhdisteryhmien vaikutukset ihmiseen (ja ympäristöön) ettei tule yllätyksiä (ddt, dioksiinit, pcb..) mutta täytyy muistaa, että ehkä oleellisimmat karsinogeenit ja haittatekijät elämässä ovat alkoholi, tupakka ja pienhiukkaset. Oma näkemykseni ainakin 🙂
Kiitos, että jaksoit kirjoittaa noin paljon mielenkintoista tietoa! Mahtavaa saada lukea näkemyksiä asiaan tarkasti perehtyneeltä! 🙂
Hei
Mielenkiintoinen postaus! Olisin kaivannut kuitenkin hieman tieteellisempää taustaa sille, samoin kuin silikoni postaukselle. On kiva lukea mielipiteitä joistakin kokeilemistasi tuotteista mutta tietopläjäyksissä tulisi kyllä aina olla jotain kättä pidempää. Tämän aihealiueen tutkimuksia lukiessani olen huomannut usein että authorit ovat esim. Lorealin, Johnson&Johnsonin jne. ”tutkijoita”, joten se tekee tästä tieteellisestä salapoliisityöstä vielä vaikeampaa. Mutta sinällään en ota kantaa puolesta tai vastaan.
Kiitos blogista 🙂
Kiitos palautteesta, otan sen huomioon ensikerralla! 🙂
Pidän siitä, että teet tällaisia artikkeleita, joissa asioita laitetaan mittasuhteisiinsa. Näihin tulee usein myös asiantuntevia kommentteja, joista etenkin tämä gradun tehnyt toi tässä yhteydessä lisää perspektiiviä kokonaiskuvaan.
On erittäin hyvä, että jaat ainesosatietoa myös silloin, kun kyseinen raaka-aine voi saada innokkaimmat vastustajat kuohuksiin 🙂 Moni skippaisi tällaiset aiheet jo pelkästään someraivon pelossa, niin hurjaksi on meno siellä käynyt.
Mitä tuumaat kosmetiikan alkoholeista, joka lienee se kolmas välteltävä ”pahis”, rasva-alkoholeja lukuunottamatta? Olisiko siitä jutun aiheeksi, koska ainakaan minä en tiedä mitä niistä ajattelisin. Kiinnostaisi kuulla sinun ajatuksesi ihan jo opintojesikin vuoksi.
Minustakin on aivan mahtavaa, että asiaa tuntevat jakavat tietoaan ja jatkavat juttua vielä kommenttien puolella! 🙂
Alkoholi on itseasiassa myös niitä ainesosia, joista olen suunnitellut vastaavaa juttua, sillä sekin on niitä ainesosia, joita vältellään usein ihan kaikessa kosmetiikassa ihan vain periaatteen ja varmuuden vuoksi. 🙂
Kemiallisesti puhuttuna mineraaliöljyt eivät ole ”moisturizing” vaan ”occlusive”. Eli eivät välttämättä edes pehmennä ihoa vaan muodostavat pelkästään suojaavan, kosteuden haihtumista estävän kalvon. Ymmärrän täysin mineraaliöljyjen käytön esim. herkän, hyvin kuivan tai ihottumaisen ihon hoidossa. Tai jos tarvitaan vedenhylkivyyttä.
Suurin ongelma ainakin halvoissa mineraaliöljypitoisissa tuotteissa on se että, niissä ei ole lainkaan tai on hyvin vähän ihoa hoitavia aineita. Jos iho on vaikka tosi kuiva niin pelkkä mineraaliöljy ei sitä hoida, pelkästään suojaa. Siitä tulee myös tunne että on riippuvainen tuotteesta (eli suojakerroksesta), kun ihon varsinaista ongelmaa ei hoideta.
Mutta sana moisturizing tarkoittaa nimenomaan kosteuden haihtumista ehkäisevää eli kosteutta iholla pidättävää kun taas hydrating olisi kosteutta lisäävä. 🙂
Olen ymmärtänyt luokittelun menevän näin: hydrating – kosteutta sitova, moisturising – ihoa pehmentävä (+ mahdollisesti suojakalvoa muodostava), occlusive – suojakalvo (eli kosteuden haihtumista ehkäisevä). Mutta osalla tietysti monia vaikutuksia ja sitten vielä käännökset kieleltä toiselle :-)…
Mutta hyvä postaus! En itse käytä mineraaliöljyjä, mutta tietyissä tarkoituksissa ei taida löytyä vielä yhtä hyvää korvaavaa ainetta luonnonkosmetiikassa.
Hei Virve!
Kiitos viihdyttävästä postaussarjasta. Toivoisin kuitenkin myös näihin postauksiin hieman enemmän tieteellistä näkökulmaa, mutta ennen kaikkea ekologista näkökulmaa. Vai eikö kosmetiikkateollisuuden ja sen raaka-aineiden ekologisilla vaikutuksilla ole sinulle merkitystä? En tarkoita syyttää sinua ja toivon todella että näin ei ole, mutta rehellisesti sanottuna tästä postaussarjasta on jäänyt tähän mennessä kuva henkilöstä, joka on hyvin välinpitämätön ympäristöasioita kohtaan.
Varmasti kuitenkin teidät, että mineraaliöljyä saadaan kestämättömästä lähteestä, ja petrokemian tuotannosta suoraan tai epäsuorasti aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat merkittävä tekijä koskien planeettamme tulevaisuutta. Myös silikoneja käsittelevässä postauksessasi jäivät silikonien mahdolliset ympäristövaikutukset auliisti mainitsematta. Suurin osa silikoneista ei liukene veteen, ja inertteinä molekyyleinä niiden on todettu kertyvän maaperään ja vesistöihin. Pitkän tähtäimen ympäristövaikutuksia ei vielä tiedetä.
Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. 🙂 Toivon, että saan jossakin vaiheessa tehtyä loppuun postauksen, jossa noita aiheita käsitellään ympäristön näkökulmasta. Olen yrittänyt saada hyviä haastatteluja aiheesta, jotta tieto on varmasti kattavaa, mutta toistaiseksi vähän huonolla menestyksellä ja tällaisessa jutussa haluaisin nimenomaan infoa suoraan asiantuntijoilta. 🙂
Hyvä postaus kokonaisuudessaan, mutta tuo ihon hengittämiskohdan käsittely pikkuisen ontui. Hengittämisellähän ei tarkoiteta hapen tai ilman kulkeutumista ihoon. Kun puhutaan jonkin hengittävyydestä puhutaan todellisuudessa kyvystä sitoa ja luovuttaa kosteutta. Iholla on siis kyky hengittää eli sitoa ja luovuttaa kosteutta.