Kosmetiikkabloggaajana saan aina tasaisin väliajoin minusta varsin mielenkiintoista palautetta siitä, etten esittele bloggisani kovinkaan usein ”huonoja tuotteita”. Ei kuulemma ole uskottavaa, että kaikki tuotteet ovat aina hyviä ja jotain on selvästi pakko olla pielessä, jos kaikki on vain hyvää.
Minua tämä jaksaa hymyilyttää joka kerta. Ei sillä, ettenkö olisi otettu siitä, että joku selvästikin kokee, että minun mielipiteelläni on niin paljon painoarvoa, että voisin omien mieltymysteni perusteella olla julkisesti julistamassa jonkun tuotteen huonoksi vain siksi, ettei se palvele minun tarpeitani ja mieltymyksiäni. Onhan se aika imartelevaa, että kiitos vaan. Jaksan kuitenkin aina muistuttaa, että kosmetiikka on makuasia eikä useinkaan ole olemassa huonoja tuotteita, on vaan erilaisia mieltymyksiä.
(Luen melko vähän muiden aihepiirien blogeja, joten saatan hyvinkin olla ajatuksieni kanssa väärässä, mutta uskallan olettaa, ettei vaikkapa ruokabloggaajille nurista siitä, että he esittelevät blogeissaan aina vaan hyviä reseptejä ja että heidän tulisi uskottavuuden nimissä välillä esitellä joku pahalle maistuva resepti. Eihän voi olla uskottavaa, että joku bloggaa vain resepteistä, joita voi suositella jollekin!)
Koska kuitenkin tiedän, että niin moni toivoo myös niitä negatiivisia juttuja niin halusin tänään tehdä postauksen sille ryhmälle. Yleensä nimittäin jos törmään omassa käytössäni huonoon tuotteeseen lyön sen Googleen varmistaakseni, että sillekin kuitenkin löytyy kannattajaryhmänsä, mikä tarkoittaa heti sitä, ettei se oikeasti ole huono. Se ei vaan ollut minun tarpeisiini sopiva. Nyt löysin kuitenkin tuotteen, jonka kanssa ilmeisesti lähes kaikilla on sama ongelma – myös useilla niistä, jotka ovat muuten pitäneet siitä.
Lumenen Matt Control -mattameikkivoide oli pitkään luottomeikkivoiteeni jolla meikatessani tiesin, että sävy oli hyvä ja lopputulos kestävä. Kun se sitten loppui parisen kuukautta sitten jäin hieman pulaan. Minulla ei nimittäin ollut kotona yhtään superhyvää ja luotettavaa meikkivoidetta, johon voisin huoletta turvautua ja kosmetiikkaseikkailuja rakastavana kosmetiikkafriikkinä en millään voinut vaan hankkia uutta tuubia.
Kipitin kauppaan etsimään meikkivoidetta, joka olisi riittävän vaalea, luonnollisen tuntuinen, tarpeeksi pitkäkestoinen ja muutenkin kiinnostavan oloinen. Lopputuloksena kävelin kotiin Marc Jacobsin Re(marc)able-meikkivoiteen kanssa ilman, että olisin tehnyt yhtään taustatutkimusta ennen sen ostoa.
Olin jo pitkään etsinyt hyvää tekosyytä päästä testaamaan Ruotsin Sephoroihin rantautuneen merkin meikkituotteita. Kun Re(marc)able-meikkivoiteesta sitten löytyi täydellisen vaalea 10-sävy ja tuotelupaukset kuulostivat hyviltä päätin, että tahdon kokeilla sitä.
Re(marc)able on trendikäs, suorastaan vesimäisen ohut meikkivoide, joka lupaa välittömästi täydellistä peittävyyttä sekä koko päivän kestävää kevyttä tunnetta. Meikkivoide on pakattu pulloon, jossa on pipetin sijaan applikaattorivarsi, jolla sitä pyyhkäistään iholle. (Ja joka btw ei tunnu minusta ajatuksena yhtään hygieeniseltä.)
Meikkivoiteen käyttö suositellaan aloittamaan parilla pisaralla ja lopputuloksen peittävyyttä voi lisätä tuotetta kerrostamalla.
Olin kuullut meikkivoiteesta hieman jo aiemmin entiseltä työkaveriltani, joka oli ostanut sen luettuaan siitä kehuja. Muistelin hänen valitelleen, ettei se pystynyt iholla kunnolla, mutta meillä oli varsin erilaiset ihotyypit, joten en antanut asian vaikuttaa omaan ostopäätökseeni kun nyt kerrankin olin läytänyt niin hyvän sävyn.
Kotimatkalla aloin lukea tuotearvosteluja netistä huomaten, että lähes kaikki valittelivat samaa. Meikkivoide peittää erinomaisesti ja on ihanan ohuen tuntuinen, mutta se ei pysy iholla millään ja lähtee monilla jopa ihoa kevyesti pyyhkäisemällä pois. Naureskelin näille kommenteille hieman, sillä eihän nykyaikainen meikkivoide oikeasti kasvoja sipaisemalla käteen tartu jos ihon on pohjustanut ja puuteroinut hyvin. Tykkäisin tuotteesta taatusti kun vaan käyttäisin sitä oikein.
Kaipasin meikkivoiteeltani ohutta lopputulosta, joka tasoittaisi ihon pintaa. Sen oli myös oltava tarpeeksi vaalea ja pohjasävyltään sopivan neutraali.
Ja hei simsalabim, tämä meikkivoide todellakin toi iholleni parilla parisaralla täydellisesti peittävän ja aivan uskomattoman kevyeltä tuntuvan lopputuloksen minkä lisäksi sen sävykin oli täydellisen vaalea. Ihastuin!
Kun meikkipohjan vielä puuteroi paikoilleen, oli lopputulos aivan loistava. Vautsi. Jos se siis vain olisi pysynyt sellaisena.
Meikkivoide oli ohutta, mutta kun sen levitti iholle, muuttui se jopa hieman puuterimaisen kuivaksi eikä se sulautunut iholle täysin. Oikeastaan se jäi ihon pinnalle tavalla, jota en ole nestemäisten meikkivoiteiden yleensä huomannut tekevän. Tästä alla olevasta kuvasta ja sen alaosasta varsinkin huomaa, mitä tarkoitan:
Meikkivoide näytti iholla kauniilta hetken, mutta en ihan oikeasti ole tavannut meikkivoidetta, joka tarttuisi tällä tavalla sormenpäihini ihan vaan ihoa koskemalla. Eihän moderni meikkivoide oikeasti voi siirtyä iholta näin?!? Meikkivoide jäi siis ihon pinnalle, josta se lähti nopeasti liikkeelle näyttäen jo muutamassa tunnissa todella epäsiistiltä. Se kertyi ihohuoksiin, kasaantui puuteripaakuiksi ja oli aivan totaalisen toivoton tapaus riippumatta siitä, mitä sen alle tai päälle laitoin tai olin laittamatta. Annoin sille kymmenkunta tilaisuutta toimia, mutta lopulta jouduin myöntämään, että se vaan oli huono enkä kyennyt kuvittelemaan yhtään ihotyyppiä, jolla se voisi olla optimaalinen. (Tai kykenin: täydellisen tasainen ja sileä iho, mutta sehän ei tällaista edes kaipaisi.)
Jos jollakulla on siis haussa huono meikkivoide, joka jää ihon pinnalle kuivan näköisenä, ei kestä kovin kauaa kauniina ja tarttuu kosketuksesta kasvoilta, niin suosittelen kääntymään tämän meikkivoiteen puoleen!
Itse jäin hämmentyneenä miettimään, miten Marc Jacobs on oikeasti voinut valmistaa tällaisen meikkivoiteen.
(Toivottavasti tästä postauksesta oli iloa nyt niille, jotka kaipaavat elämäänsä hieman lisää valitusta ja negatiivisuutta.)
Onko joku muu sattunut kokeilemaan Marc Jacobisin Re(marc)able-meikkivoitetta? Tai onko joku jopa saanut sen toimimaan?
Hieman edullisemmassa hintaluokassa koin vastaavan Rimmelin stay matte -hirvityksen kanssa. Meikkivoide ei ollenkaan sulanut iholle, vaan jätti sellaisen vahamaisen pinnan, josta se irtosi ihan pienellä kosketuksella jättäen siihen kohtaa selkeän aukon vahakerrokseen. Näytin puoleen päivään mennessä laikukkaalta hieman epäonnistuneelta vahanukelta. Se meni kerrasta vaihtoon 😀 Plussaa vaaleasta sävystä ja edullisesta hinnasta.
Mulla on samat kokemukset kyseisestä tuotteesta. Todella moni on tätä kehunut, mutta mulla ei toiminut ollenkaan.
Mulla myös sama kokemus tästä Rimmelin meikkivoiteesta.
Mulla on tämä ja alkuun oli ihan sikahuono. Aloin lisäämään pisaran arganöljyä meikkivoiteeseen ennen levitystä ja tämän avulla meikkivoide kestää iholla ja näyttää hyvältä. Ja mulla on rasvoittuva T-alue 🙂
Kiitos vinkistä! Täytyy katsoa, löytyisikö jemmoista arganöljyä tai sitten kokeilla alkaa tehdä omia komboja muilla öljyillä. 🙂
Voi Henna, vinkkisi herätti tämän meikkivoiteen eloon! Kiitos, sain tämän toimimaan! 🙂
Mielenkiintoista… Kyllähän tuommoisia käsittämättömiä huteja välillä lipsahtaa myyntiin. Oisko toi ohje otettava kirjaimellisesti, että alla pitäisi olla just tuo coconut primeri..? Mutta harvaa kiinnostaa ostaa kaksi tuotetta, jos saman tuloksen voi saavuttaa yhdellä tuotteella joltain muulta brändiltä. Näyttää kyllä tosi ihanalta tossa vastalevitettynä
Minusta negatiiviset arvostelut on myös tärkeitä ja tykkään kovasti lukea niitä. Esimerkiksi jotkut ”huonot” ripsiväriarvostelusi ovat olleen minulle todella hyödyllisiä, koska meillä on niin eri mieltymykset ripsarien suhteen ja olen saanut monta suosikkia niistä.
Negatiivisen arvostelun ei minusta tarvitse olla sitä että julistetaan vain tuote huonoksi ja neuvotaan ihmisiä olemaan ostamatta sitä. Tykkään sellaisista missä kerrotaan että miksi tuote ei sopinut juuri itselle ja pohditaan että millaiselle iholle tai meikkaajalle se kenties voisi sopia, mietitään vastaako tuotteen pakkaus, sisältö ja yleinen laatu hintaa ja lupaileeko tuotekuvaus kenties ihan liikoja sisältöön nähden. Ja kenties suositellaan jotain samantyyppisiä mutta perempia tuotteita.
Jos kirjoittaa vain ns. hyvistä tuotteista niin se hyödyttää lähinnä eniten sellaisia joilla on arvostelijan kanssa samanlainen tyyli, iho tai mieltymykset, mutta ”huonojen tuotteiden” arvostelusta hyötyy moni muukin. Ja se on myös samaistuttavampaa ettei jokainen tuote aina toimi hyvin, kiva aina löytää muitakin ihmisiä, joilla tuote x ei toiminut odotusten mukaisesti.
Sinä olet toteuttanut juuri nämä negatiivisemmat tuotearvostelut hyvin ja informatiivisesti ja sen takia moni varmaan kyseleekin niiden perään 🙂
Hahhah, kuulostaa sellaiselta tuotteelta josta mun on pysyteltävä kaukana! Mun iholta nimittäin lähtee lähes kaikki meikkivoiteet parin tunnin kuluttua pelkästä kosketuksesta. Ei tosin enää nykyään kun olen löytänyt muutaman oikeasti kestävän rasvoittuvalle iholle sopivan meikkipohjan.
Tällaisen kommentin selkeä hyvä puoli on se, että muut osaavat varoa kallista tuotetta, joka ei toimi (ainakaan ilman tuotteen rakenteen säätämistä muilla aineilla). Kun silikoneja on lähes kymmenkunta yhdessä tuotteessa niin ehkä ne ei vaan sovi edes toisiinsa, saati jonkun pahaa-aavistamattoman iholle. Kallis hinta kun voi korreloida vain merkkiin, eikä laatuun ehkä ollenkaan 🙂
Onpa outoa, että noin kalliilta merkiltä löytyy noin huonoa! Minusta on yleensä yhtä hyödyllistä lukea niin negatiivisia kuin positiivisiakin arvioita tuotteista, vaikka tietysti molemmat perustuvat kirjoittajan omaan kokemukseen. Haluan saada tietoa tuotteiden hyvistä ja huonoista puolista, jotta osaan päättää, onko se varmasti rahan arvoinen. Sama juttuhan se on esimerkiksi elokuva- tai ravintola-arvioissa. Vaikka tietysti ymmärrän, jos haluat mieluummin hehkuttaa blogissa superhyviä tuotteita – se on varmaan hauskempaa 🙂
Ei liity postaukseen, mutta toivoisin Sinulta hiusjuttuja enemmän. Luen aina vinkkisi hopeatuotteista- ja hoitoaineista, koska olen samassa pisteessä hiusteni kanssa (pitkään värjännyt tummaksi, ja nyt paluu omille juurille.)
Lukisin mielelläni myös siitä, miten muuttaa meikkityyliä luonnollisemmaksi ja vaaleaan lookiin sopivammaksi. Esimerkiksi mustat rajaukset silmissä ei oikein sovi samalla tavalla, kuin tumman tukan kanssa sopi. Samoin punainen huulipuna voi olla liikaa. Erityisesti silmämeikki on tuottanut ongelmia- vaikeaa enää löytää sopivia sävyjä, kun on vuosia mennyt tummalla meikillä.
Levititkö meikkivoiteen sormin, siveltimellä vai beauty blenderillä? Itse en ole kokeillut tätä nimenomaista tuotetta, mutta olen lukenut sen arvosteluja sekä ranskalaisista kosmetiikkablogeista että kuluttajien kosmetiikka-arviosivustoilta ja kaikki korostavat, että sitä ei yksinkertaisesti saa kunnolla levitettyä ilman MJ:n Face III -sivellintä, joka on kehitetty nimen omaan tätä meikkivoidetta varten. Ehkä tässä olisi järkeenkäypä selitys huonoon levittyvyyteen…?
Eihän mitään tarvitse huonoksi julistaa, riittää että on rehellinen, perustellusti. Minä taas en käsitä, miksi ei voi kertoa, että miksi tuote ei itseä miellyttänyt. Tuskin kukaan kosmetiikan käyttäjä löytää ne nappituotteet heti, vaan aika monesti saa kokeilla monia tuotteita ennenku se helmi sieltä löytyy.
Siitähän voi olla paljonkin jollekin apua, että perustelee, miksi juuri kyseinen tuote ei sopinut, lukijalle se saattaa olla hyvä juuri samoista syistä.
Karkkipäivän Sanni osaa mielestäni tehdä hyvin realistisen tuotekokeilun kuvauksen. Lukija tietää millaisesta koostumuksesta tai esim. ihontunnusta sanni pitää ja miksi juuri kyseinen tuote ei napannut.
Jos bloggaaja kokee, että postauksen tekeminen on vaan moittimista, niin silloinhan voi tehdä esim. koosteen monesta tuotteesta kerralla, missä on niitä ylistäviä, että vähemmän ylistettäviä tuotteita.
Sen verran voisi ainakin mainita, onko tuotteessa mielestäsi hinta-laatusuhde kohdallaan ja ostaisiko tuotetta uudestaan. Sekin kertoo jo paljon.
Jännä juttu, koska mä seuraan oikeastaan lähinnä vaan beautyvloggereita YouTubesta ja en oikeastaan lue kosmetiikkablogeja tai muitakaan vastaavia ja YouTubessa tää meikkivoide on saanut kunnon hypen aikaan ja kaikki kehuvat sitä. Meinasin ostaa tämän Tukholmasta viime viikonloppuna juuri tuon hypen takia, mutta rajallisen budjetin takia matkaan tarttuikin Kat von D:n Lock It -meikkivoide. Se on ihan huippukamaa! Mutta täytyy ehkä seuraavalla reissulla ostaa tää Re(marc)able testiin ja katsoa ihan itse mitä mieltä olen, kun arviot on niin ristiriitaisia 🙂
Kokeilin meikkivoidetta nyt kommentteihin tulleesta Hennan vinkistä kasvoöljyyn sekoitettuna ja Beautyblenderillä viimeisteltynä. Lopputulos on ihana! Eli kyllä tämä voi toimia kun vaan keksii oikeat tuotteet kaveriksi! 🙂
Jutusta on tainnut kuvat tippua ajan myötä pois. Olisikohan mahdollista päivittää, kiinnostaisi nähdä testauskuvat! 🙂
Oi, no niinpäs olivatkin! Kiitos, että sanoit. Nyt toivottavasti näkyvät? 🙂