Glykolihappo, maitohappo vai mantelihappo – mitä AHA-happoa kannattaa käyttää?

*Sis. mainoslinkin

AHA-hapoista on tullut viimeaikoina jälleen supersuosittuja. Tuntuu, että jokainen merkki lanseeraa AHA-happoja sisältäviä kasvovesiä, hoitonesteitä, seerumeita, naamioita ja kosteusvoiteita. AHA-happojen suosio ei ole ihme, sillä ne ovat monivaikutteisia ainesosia, jotka palvelevat lähes kaikkia.

AHA-happoja käytetään ihonhoidossa erityisesti niiden ihoa kuorivan vaikutuksen ansiosta. Toisin kuin rakeita sisältävät kuorintavoiteet, eivät ne irrota kuollutta ihosolukkoa hankaamalla ihoa, vaan heikentämällä ihosoluja yhteen liimaavaa ”sementtiä”, minkä ansiosta kuolleet ihosolut irtoavat iholta hellävaraisesti. Ne siis kuorivat ihoa tehokkaasti, mutta ovat rakeita sisältäviä kuorintavoiteita hellävaraisempia.

AHA-hapot eroavat BHA-hapoista siinä, että ne ovat vesiliukoisia ja vaikuttavat nimenomaan ihon pinnalla, kun taas BHA-hapot ovat öljyliukoisia ja kykenevät siksi imeytymään ihohuokosiin ja kuorimaan niitä sisältäpäin. BHA-hapot sopivatkin erityisesti epäpuhtaalle iholle, sillä ne auttavat ehkäisemään ihohuokosten tukkeutumista.

Lisää AHA- ja BHA-happojen erovaisuuksista voi lukea tästä aiemmasta postauksestani.

Myös AHA-hapot voivat auttaa ehkäisemään ihon tukkeutumista, sillä ne auttavat irrottamaan ihon pinnalta kuollutta ihosolukkoa, joka saattaisi tukkia ihohuokosia. Ennen kaikkea niitä käytetään kuitenkin kirkastamassa ja heleyttämässä ihoa, sillä ne auttavat hankkiutumaan eroon ihoa samentavasta kuolleesta ihosolukosta. Samalla ne myös kosteuttavat ihoa ja jopa auttavat tehostamaan kollageenin tuotantoa.

Paitsi että ne sopivat ikääntyvälle iholle tuomaan anti-age-vaikutteista hoitoa, voi niitä käyttää myös nuoremmalla iholla. AHA-happoja voi hyvin alkaa käyttää jo parikymppisenä ylläpitämässä ihon hyvinvointia. AHA-happojen voisi siis sanoa olevan kaikille sopiva superaine, joka tekee iholle hyvää.

Tässä kohtaa joku huutaa, että AHA-happo ei todellakaan tehnyt hänen iholleen hyvää vaan ärsytti ihoa liikaa ja sai sen helottamaan punaisena ja hilseilemään irti. Näin voi käydä, jos kyseessä on omalle iholle liian tuju koostumus.

AHA-happoja sisältävissä tuotteissa nostetaan tavallisesti esiin sitä, kuinka suuren pitoisuuden AHA-happoja tuote sisältää. Tieto on tärkeä, mutta ei silti ratkaiseva. Jos tuote on formuloitu huonosti ja sen pH-arvo on liian korkea, eivät AHA-hapot voi vaikuttaa iholla tarpeeksi tehokkaasti. (Tavallisesti AHA-happo sisältävät tuotteet formuloidaan niin, että niiden pH on 3-4 ja mitä korkeampi pH-arvo on, sitä heikommin ne vaikuttavat.)

Erityisen tärkeää on kuitenkin huomioida, mitä AHA-happoja tuotteessa on käytetty, sillä kaikki AHA-hapot eivät ole samanlaisia. Varsinkin herkemmän ihon on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä AHA-happoa tuotteessa on käytetty, sillä yleisin AHA-happo glykolihappo ei välttämättä ole herkälle iholle paras vaihtoehto.

Glykolihappo on kaikkein tehokkain AHA-happo

Glykolihappo (Glycolic acid)  on yleisin kosmetiikassa käytetty AHA-happo, sillä se on tehokkain. Se on molekyylikooltaan muita AHA-happoja pienempi, minkä vuoksi se imeytyy hyvin ja voi siksi vaikuttaa iholla tehokkaasti. Glykolihappo on erityisen hyvä auringon UV-säteilyn ennenaikaisesti ikäännyttämälle ja ikääntyneelle iholle, sillä se auttaa tehostamaan ihon kollageenin tuotantoa.

Kaikkein tehokkain ei kuitenkaan aina ole kaikkein paras, sillä glykolihappo saattaa saada ihon ärtymään, punoittamaan ja hilseilemään. Herkkäihoisen kannattaakin varmistaa, ettei tuote sisällä glykolihappoa.

Yksi suosituimpia glykolihappoa sisältäviä tuotteita on aiemmin esittelemäni Pixi Glow Tonic -kasvovesi, joka heleyttää ja kirkastaa ihoa.

Mantelihappoa herkälle iholle

Mantelihappo (Mandelic acid) sopii glykolihappoa huomattavasti paremmin herkälle iholle, sillä se on kooltaan kaksi kertaa glykolihappoa suurempi eikä siksi imeydy iholle yhtä tehokkaasti. Tämän vuoksi se ärsyttää ihoa vähemmän, mutta auttaa silti hyvin irrottamaan kuollutta ihosolukkoa ihon pinnalta. Erityistä mantelihapossa on, että se on myös öljyliukoinen, minkä vuoksi se kykenee vaikuttamaan myös ihohuokosissa BHA-happojen tapaan, mutta joskaan ei ilmeisesti ihan yhtä tehokkaasti. Sillä on kuitenkin antibakteerisia vaikutuksia, joiden ansiosta se on hyvä tuote epäpuhtaalle iholle.

Mantelihappoa sisältää mm. *The Ordinary Mandelic Acid 10% + HAjoka sisältää lisäksi myös ihoa tehokkaasti kosteuttavaa hyaluronihappoa.

The ordinary lactic acid

Maitohappoa kuivalle iholle

Maitohappo (Lactic acid) on myös glykolihappoa suurempi, minkä vuoksi sekin on iholle hellävarainen. Maitohappo auttaa myös muita AHA-happoja tehokkaammin pitämään ihon kosteutettuna ja pehmeänä, mutta vaikuttaa muuten samalla tavalla ihoa kuorien, kirkastaen ja heleyttäen sekä juonteita ja pigmenttiläiskiä häivyttäen. Maitohappoa saadaan (yllätys, yllätys) maidosta ja jo Kleopatra hyödynsi maitokylpyjä, joita on kutsuttu hänen kauneutensa salaisuudeksi.

Maitohappo on jäänyt hieman sivuun kaikkialla vilisevän glykolihapon vuoksi, mutta se on loistava AHA-happo nimenomaan kuivalle ja herkemmälle iholle. Esimerkiksi *The Ordinary Lactic Acid 10% + HA sisältää maitohappoa ja kosteuttavaa hyaluronihappoa.

AHA-hapot ovat erinomaisia tuotteita myös siksi, että niiden ihoa kuoriva vaikutus auttaa raivaamaan muille ihonhoitotuotteille paremman pääsyn iholle, jolloin iho pääsee hyödyntämään niiden tehoaineita paremmin. Ihoa ei kuitenkaan kannata rasittaa AHA-hapoilla liikaa esimerkiksi käyttämällä yhtäaikaa useampaa kuin yhtä AHA-happoja sisältävää tuotetta, jotta iho ei ärsyynny.

Vaikka AHA-hapot auttavat hoitamaan ihoa ja jopa häivyttämään siltä liiallisen UV-säteilyn aikaansaamia, ikääntymisen merkkeinä näkyviä  ihovaurioita, niitä käyttäessä on kuitenkin tärkeää muistaa, että niiden kuoriva vaikutus tekee ihosta herkemmän auringon UV-säteilylle. Iho onkin tärkeää suojata niitä käyttäessä hyvin auringolta, sillä muuten se on altiimpi UV-säteilyn aikaansaamille välittömille ja viiveellä näkyville vaurioille. AHA-happoja onkin parasta käyttää iholla illalla ja varmistaa aamulla, että ihon suojaa hyvin.

Käytättekö te AHA-happoja ihonhoidossa?


Lue myös:

Kulttituote, joka ehkäisee mustapäitä: COSRX BHA Blackhead Power Liquid

Kasvovesi, johon hurahdin: Mario Badescu Glycolic Acid Toner

Korean suosituin kasvokuorinta: Neogen Bio-Peel Gauze Peeling

Pikaopas AHA- ja BHA-happoihin: Mitä ne ovat, mitä ne tekevät ja mitä kannattaa hankkia?

 

Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!

 

 

11 kommenttia artikkeliin ”Glykolihappo, maitohappo vai mantelihappo – mitä AHA-happoa kannattaa käyttää?”

  1. Kauanko happojen vaikutus iholla kestää, miten kauan käytön jälkeen iho tulisi paremmin suojata auringolta? Esimerkiksi Jos käyttää happotuotetta vaikka kerran viikossa, riittääkö korkeampi suojakerroin vain seuraavan päivän ja muina matalampi?

    • Käyttäisin anyways muutenkin aina vähintään suojakerrointa 30, mutta ainakin viikon ajan korkeaa suojaa, sillä happojen vaikutus perustuu nimenomaan siihen, että ihon pinnalta irtoaa kuollutta ihosolukkoa, joka suojaa ihoa. Eli jos käytät kerran viikossa happoja niin käyttäisin kyllä kokoajan 30-50 suojakerrointa kasvoilla. 🙂

  2. Käytin pitkään glykolihappotuotteita, mutta ne alkoivat pikkuhiljaa ärsyttämään ihoa (pintakuiva, akne). Nyt olen löytänyt maitohapon ja se toimii kuin unelma. Ensisijaisesti juuri pehmentää kerheaa ihoa, mutta myös kuorii tosi miedosti. Monivuotinen suosikkikäsirasvani sisältää maitohappoa ja on tosi tehokas atooppisen kuivalle iholle, siitä sain kimmokkeen etsiä vastaavan tuotteen myös kasvoille.

  3. Pakko vinkata tähän vielä PHA-hapoista. Ne voi sopia myös herkälle iholle jos AHAt tuntuu miedompinakin pitoisuuksina liian ärhäköiltä 🙂

    • Joo, PHA-hapot ovat tosiaan mielenkiintoinen uutuus! Toivottavasti sitä sisältäviä tuotteita alkaa näkyä markkinoilla pian enemmänkin. 🙂

  4. Ahaa, kiitos Virve aina niin hyödyllisistä informatiivisista postauksistasi!! Olen käyttänyt Pixin glykolihappotuotteita ja ollut oikein tyytyväinen, mutta nenän iho meinaa usein hilseillä (mitä se on toki tehnyt ilman aha-happoakin). Lisäksi viime aikoina ihoni on reagoinut valtavan voimakkaasti epäpuhtauksin eri ärsykkeisiin (ruoka, alkoholi, vuorotyön myötä vaihtuva vuorokausirytmi…), josko näistä löytyisi apua.:)

    • Kannattaa ehdottomasti kokeilla mantelihappoa tai ehkä jopa erityisesti maitohappoa sisältäviä tuotteita. Auttavat varmasti pitämään ihon kirkkaana, mutta ovat hellävaraisempia. Jos iholla on tällä hetkellä epäpuhtauksia, voi myös vaihtaminen BHA-happoon olla hyvä kokeilu. 🙂

  5. Aha-hapot ovat minulle tuntemattomia, mutta tämä juttu tuli minulle mieleen kun luin brittiläisen The Guardianin ”meikkaus on out, ihonhoito on in” artikkelin (otsikko vähän harhaanjohtavasti ”Is there a dark side to the growing obsession with skincare?”, juttu on luettavissa Guardianin sivuilla ilmaiseksi ilman rekisteröitymistä). Olisi kiva kuulla kauneustrendinenän ajatuksia jutusta: onko Suomessakin siirrytty monimutkaisesta värikosmetiikan käytöstä ihonhoitoon ja täydellisen ihon tavoitteluun?

  6. Tsot-tsot!

    AHA: alphahydroxy acid eli alfahydroksihappo

    Jos käytät sanaa AHA-happo, tulet sanoneeksi alfahydroksihappohappo.

    M.O.T.

    T. Kollega

    • Näinhän se tosiaan kirjaimellisesti olisi, mutta AHA-happo on niin vakiintunut termi suomen kielessä että tässä yhteydessä pidän sitä tärkeämpänä kuin pikkutarkkuuden vuoksi AH-hapoista puhumista, sillä jälkimmäisestä puhuminen jättäisi asian monille epäselväksi. 🙂

      Koen itse, että aina ei tarvita täydellisyyttä, yhteisymmärrys on yleensä parempi ja tärkeämpi juttu. ❤️ Minulle verkossa työskennellessä on tärkeämpää voida olla avuksi kuin olla tällaisissa asioissa turhan tarkka, sillä hakukoneoptimoinninkin kannalta on tärkeää tarjota infoa niillä termeillä, joilla sitä kaipaavat sitä etsivät. 🙂

Kommentointi on suljettu.