Olen ollut viime viikkoina niin työn touhussa, että opiskelijaelämä on jäänyt todella vähäiselle osalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kunnostauduin siinä viettäen varsin perinteisen tenttiä edeltävän viikonloppuillan.
Jos joku erehtyi luulemaan, että kävin nappailemassa räkäkännit niin en suinkaan tarkoittanut sitä. Viikonlopun iltaohjelmaani kuului nimittäin perinteistä opiskelijasiivousta. Ja jos joku nyt miettii, että opiskelijakämppä ei kyllä perinteisissä stereotyyppisissä mielikuvissa ole se siistein paikka niin hän on varmaan jo ehtinyt unohtaa käsitteen ”tenttisiivous”.
Tenttisiivoushan on sitä kun tietää, että lukuaika käy vähiin ja nenän pitäisi todellakin olla kiinni kirjassa. Samaan aikaa henkilö kuitenkin keksii toinen toistaan parempia tekosyitä lukemisen välttelylle aina sukkalaatikon siivouksesta maustehyllyn aakkostamiseen. Siivoustyö on lukemisen välttelyä, mutta samalla kuitenkin varsin palkitsevaa: en ole ollut täysi lusmu, sillä vaikka en lukenutkaan tenttiin, sain silti jotain konkreettista aikaan ja voin nauttia lopputuloksesta.
Minun tenttisiivoukseni kohdistui meikkihuoneeseeni, joka on odottanut siivoustaan varmasti valehtelematta siitä lähtien, kun elokuussa aloitin työt.
Jos joku muistaa, kerroin asuntoomme muutettuamme, että täällä on parvella pieni ihana vinokattoinen huone, joka ei oikeastaan sovi kuin säilytyskomeroksi tai alle eskari-ikäisen nappulan huoneeksi, mutta koska meillä ei ole valtavaa määrää tavaraa pikkulapsesta nyt puhumattakaan, sain minä huoneen omaan käyttööni. (”Luojan kiitos olet noin lyhyt, minulle tämä olisi aivan hyödytön tila,” totesi Ruotsalaiseni enkä tiennyt, pitäisikö minun hymyillä tyytyväisenä vai näyttää kieltä jälleen yhden kääpiökommentin vastaanotettuani.)
Huoneesta tuli meikkihuone, jonne sain koota kosmetiikkani ja täytyy myöntää, että parin viimeisimmän kuukauden aikana en olekaan tehnyt mitään muuta kuin vaan nimenomaan koonnut sinne kaiken.
Valehtelen aina sujuvasti, että rakastan järjestystä ja minimalismia, mutta kun tuohon huoneeseen kurkistaa huomaa, että puhun selvästi puhdasta palturia. Huone on nimittäin ollut jo jonkin aikaa ihan täysi kaaos.
Se on täynnä pahvilaatikoita, kokeilua odottavia tuotteita, yritysten tiedotteita ja ylipäätään vaan kaikkea mahdollista kauneudenhoitoon liittyvää, mitä en ole saanut järjesteltyä paikoilleen.
Tajusin viime viikolla, etten oikeastaan koskaan ehdi päivänvalon aikaan kuvaamaan blogikuvia, joten askartelin itselleni pahvilaatikosta pienen kuvauspöydän. Hyvä että edes mahduin enää huoneeseen sen ulokkeiden täyttäessä vapaata ilmatilaa varsin kriittisissä paikoissa!
Huoneessa on hyvä valaistus, mutta pienelle lisävalolle oli tarvetta, joten keskellä lattiaa seisoi ylimääräinen kaluste ja varsin luova valaistusratkaisu.
Meikkipöytäni oli täyttynyt niin runsaalla tuotevuorella, että olin jo koko kuluneen viikon meikannut kylpyhuoneessa jouduttuani siirtymään sinne tilanpuutteen vuoksi.
Pöytä oli täynnä ihania, kokeilussa olevia tuotteita, joiden keskellä oli kuitenkin jo varsin tukalaa olla saadessaan aina liikahtaessaan pelätä, että jokin esine putoaa pöydältä.
Pöydällä pitkään olleiden tuotteiden pinnalle oli alkanut kerääntyä mukava meikkipölykerros, joka kieltämättä latisti hieman luksusmeikkien ylellistä tuntua.
Rehellisesti sanottuna koko huone tuntui jo hieman turhalta kaikessa kaaoksessaan, mutta en vain ollut saanut aikaiseksi tehdä sille mitään viime kuukausien aikana.
Luojan kiitos sain yllättäen tiedon etätentistä, joka vaatisi lisää lukemista. Nyt jos koskaan olisi täydellinen hetki pakoilla sitä ja inspiroitua siivoamaan!
Täytyy myöntää, että siivomisen jälkeen oli kyllä melkoisen tyytyväinen olo.
Tervetuloa vapaa pöytätila!
Hyvästi lika, pöly ja muut meikkisotkut!
Nyt huoneessa mahtui myös jälleen liikkumaan ongelmitta.
Minulla on vielä hieman haussa huoneen lopullinen sisustussuunnitelma, sillä inhoan oikeastaan kaikkea näkyvää krääsää. Tahtoisin piilottaa kaiken pois näkyviltä, mutta huoneen vino katto on toistaiseksi sulkenut pois kaikki bongaamani kalustevaihtoehdot.
Tällä hetkellä kaikki kosmetiikka onkin laitettu meikkipöydän, lipaston ja huoneesta löytyvien irtolaatikoiden kätköihin.
Päänvaivaa aiheuttavat vielä nämä irtotavarat, jotka ahdistavat minimalistista sieluani aivan valtavasti. Noista en oikein tahdo luopuakaan, mutta jotenkin ne olisi kätkettävä.
En innostu sekavilta näyttävistä kirjahyllyistäkään, joten kirjojenkin säilytysratkaisu on vielä auki ja nyt ne ovat epäkäytännöllisissä pinoissa.
Nyt kun tavarat löysivät edes jonkinlaisen paikkansa, tuli huoneeseen sitä kaivattua lisätilaakin. Parasta lisätilassa oli se, että saatoin löytää paikan kuvauslaatikolleni, jossa voin kuvausvaloni avulla pimeinäkin hetkinä ottaa tuotekuvia. Tämä jos jokin pelasti talveni! Valon ansiosta huoneessa voi nyt myös ottaa meikkikuvia, mistä olen ihan erityisen onnellinen.
En siis saanut tuona iltana liiemmin luettua tenttiin, mutta ainakin palautin yhden kotimme huoneista jälleen käyttöön. Tuntuu nimittäin, että olemme molemmat kiireiltämme laiminlyöneet kotiamme melkoisesti eikä se vielä vajaan vuoden asumisen jälkeenkään ole ehtinyt tulla siihen kuntoon, että sinne olisi mukava kutsua vieraita koolle.
Täytynee kuitenkin hyväksyä, että hiljaa (tai madellen) hyvä tulee ja nauttia nyt ainakin siitä, että sain kosmetiikka/bloggushuoneeni edes jossain määrin kuntoon. Nyt voin sitten alkaa miettiä, että millaista kalustetta tänne keksin. (Harmi, ettei lähiaikoina ole kuin yksi uusi tentti tiedossa.)
Tälläkin hetkellä voisin opiskella orgaanista kemiaa 😀
Hahhah! 😀
Hahah, en voi todellakaan lähiajoista puhua, koska valmistuin vuonna 1992, mutta voi veljet, miten hyvin muistan tuon tenttiin pänttäämistä kompensoivan siivoamisen! Kyllä tuli puhdasta jälkeä opiskelijakämpän keittiöön ja omiin kirjoituspöydän laatikoihin ja vaikka mihin! Mitä mäntimpi ja vastenmielisempi kurssin sisältö, sitä varmemmin paikat kiilsivät kuin leikkaussalissa.
Totta joka sana! 😀
Niin tuttua puuhaa. Opiskeluajoista kyllä lähes kymmenen vuotta, mutta jo kiilsi paikat kun piti lukea. Lakanat oli mankeloituna ja pyyheliinat silitettynä värijärjestyksessä. 😀 kyllä sitä mietti silloin, että olenko ainut hörhö joka ei jaksa lukea vaan siivoaa mieluummin.
Yksi säilytys vinkki tuli mieleen tuollaiseen tilaan. Varasto kiskot, joihin siirreltäviä hyllypidikkeitä ja niihin koreja. Liukuovet eteen niin saa piiloon ja tuon viistokaton hyötykäyttöön. Ikeasta löytyy kaikki tarvittava hyllyihin ja koreihin. 🙂
Kiitos vinkistä, liukuovet varsinkin voisivat toimia todella hyvin! 🙂
Tutulta kuulostaa.. Eikä tarvitse olla mistään tentistä kyse jos/kun iskee sijaistoimintosiivous päälle.
ps. hienolta näyttää 🙂
Kyllä, siivous on loistava tapa vältellä vähän kaikkea! 😉
Voi, kyllä on tarkassa muistissa tenttisiivous! Viimeiset kolme vuotta olen pakertanut toista tutkintoa ja totesin heti opiskelun alussa, että kotona siitä ei vain tule mitään – todellakin löytyi pölyrätti käteen heti ja päivän päätyttyä ja muun perheen palattua kotiin, en ollut saanut mitään aikaiseksi. Eli ratkaisin ongelman siirtymällä yliopistolle lukusaliin tai tietokoneluokkaan. Etenkin tietokoneluokassa oli pakko naputella opintosuorituksia, kun koneille oli aina jopa jonoa 😀 Nauratti vain itseäkin, että itsekuri on vielä 40+ ikävuosillakin yhtä heikko kuin 20 vuotta sitten…
Lukusalit ja muut vastaavat ovat kyllä loistava juttu! Suomessa meidän ammattikorkeassa kirjasto menee kiinni muistaakseni jo neljän maissa, mutta Lontoossa vaihdossa ollessani rakastin kirjastoa, jossa sai olla kymmeneen saakka ja vielä viikonloppuisinkin. Tukholmassa täytyykin selvittää, minne täällä voi mennä lukemaan.
(Vinkkejä otetaan vastaan, jos jollakin niitä vaan on!)
Ahhah, mä taas tenttiä edeltävinä päivinä kunnostauduin mainoslehtien lukemisessa 😀 Monesti ne vain jäivät johonkin epämääräiseen pinoon, niin kappas kun tentin alla kiinnosti hitsisti katsoa, mitäs kivaa Anttilassa onkaan alessa 😀
Mutta oi, mistä tuo valkoinen tuoli on?! Ihan mielettömän ihana <3
Ps Ihanan freesi ilme täällä sun uudessa blogikodissa 🙂
Kyllä tosiaan silloin kiinnostaa melkoisen moni yllättäväkin asia! 😉
Ja kiitos! <3 Tuo tuoli on Jyskistä eikä kustantanut paria kymppiä enempää muistaakseni. Sisältä ontto, joten sinne saa kätkettyä melkoisesti tavaraa. 😉
Heips mietin miten passais vinokaton alle ikean matala tv taso tai seinäkaappi
Kirjat voi laittaa myös laatikostoihin. Selkä vaan ylöspäin niin näkee otsikot eikä tarvitse kaivella sitä tarpeellista pinon pohjalta 🙂
Heh joo, tuttua tuo ajoittainen siivousinto näin lukiolaisellekin, kyllä kiiltää huone puhtauttaan koeviikkoisin… Tai vaihtoehtoisesti syntyy villasukkia tai lapasia sitä tahtia, että saa etsiä niille ihan urakalla uusia käyttäjiä, kun omia on jo entuudestaan niin monet 😀
Säilytyspulmaan voisi olla ratkaisuna verhokisko ja verhot, jonka taakse sitten koreissa, hyllyillä tai laatikolla tavarat? Myös esim liukuovien kuvittelisin toimivan hyvin myös. Ihan huikea ero kyllä ensimmäisten ja viimeisten kuvien välillä, ihan kuin ois eri huone kyseessä! 🙂
Lundian hyllyt voisi kaikessa muunneltavuudessaan toimia tollaisessa tilassa kivasti.
Hah, tuttu tunne jo kahdenkymmenen vuoden takaa amiksesta. Tosin niistä ajoista on jäänyt nimitys ”yksi kirja lisää niin tulisi ikkunatkin pestyä”.