Minusta olisi ihanaa voida kertoa teille, että KonMarin ja minimalistisuuden ihannoinnin myötä myös meikkipöytäni on aina siisti ja järjestyksessä. Paitsi että niin olisi ihanaa saada sanoa, olisi se ihanaa myös oman elämäni kannalta. Totuus on kuitenkin, että olen järkyttävä sottapytty ja meikkipöytäni näyttää yleensä aina tältä:
Vetolaatikot repsottavat lähes poikkeuksetta hieman auki ja kaikki käytössä olevat, kokeillut ja kokeilua odottavat tuotteet ovat iloisessa sekamelskassa keskenään ilman pienentäkään merkkiä järjestelmällisyydestä.
Tuotteiden paikkoja pöydällä ohjaa lähinnä ainoastaan se, missä milloinkin sattuu olemaan vapaata tilaa. Minulla on melko hyvä muisti tällaisissa asioissa ja muistan kyllä yleensä, mihin olen minkäkin tuotteen laskenut, mutta rehellisyyden nimissä myönnän, ettei tällainen kaaos ole optimaalinen juttu.
Myönnän myös, että en edes ole kovin siisti ihminen. Meikkipöytäni on kaivannut jo pitkään pyyhkimistä, mutta olen ollut hieman saamaton asian suhteen – asian toteuttaminen kun olisi edellyttänyt pöydän siistimistä.
Aina välillä on kuitenkin (ihan kirjaimellisesti) hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä, joten päätin vihdoin järjestellä meikkipöytäni. Mielessäni on jo pitkään ollut haave puhtaasta meikkipöydästä, jonka ääressä voisin näpytellä blogipostauksiani ja aloittaa aamun mieltä rauhoittavalla järjestelmällisyydellä.
Kun tavararöykkiöitä täytyy tyhjentää, olen todennut kohdallani parhaaksi kaksi taktiikkaa: aloitan yhdestä alueesta ja etenen pikkuhiljaa, jolloin näen jo varsin nopeasti, kuinka ihanalta siisteys näyttäkään ja innostan itseäni samalla kuin huomaamattani jatkamaan siivoamista. Olen nimittäin sitä tyyppiä, joka täytyy huijata siivoamaan!
Toinen taktiikkani on päättää etukäteen, kuinka monta tavaraa siivoan. Jos kyseessä on täysi kaaos sanon jo valmiiksi itselleni, että nyt 100 tavaraa löytää itselleen paikan. Näin siivoaminen ei tunnu loputtomalta tehtävältä ja lasken vain mielessäni konkreettisesti kuinka monennessa esineessä menen. Kun olen saanut kaikki ne tavarat paikoilleen voin yleensä todeta, että lopputulos on valmis tai ainakin lähes valmis ja homman viimeistely sujuu vaivatta.
Tyjät pöytäpinnat tuovat minulle hyvän ja levollisen mielen. Minulle tulee olo, että asiat ovat paikoillaan, kunnossa ja järjestyksessä eikä minun tarvitse miettiä niitä tai stressata niistä. Tämän vuoksi pidänkin minimalistisesta sisustuksesta kotona: mitä vähemmän tavaraa näen ympärilläni, sitä kevyempi ja rennompi olo minullakin on.
Tyhjän meikkipöydän näkeminen toikin kevyen ja inspiroituneen olon. Halusin hakea läppärini, istua pöytäni ääreen ja alkaa näpyttää postauksia. Joskus pöydän fyysinen tyhjentäminen voi saada myös mielen tyhjentymään.
Kuinka siistejä ja järjestelmällisiä te olette? Onko teillä kotona aina siistiä?
Minä mietin aina kun näen tällaisen meikkipöydän, että missä kädet pestään? Mulla on, myönnetään, hieman pakonomainen tarve pestä käsiä, mutta oikeesti! Meikkisienestä jää aina vähän käsiin meikkivoidetta, saati jos sitä tai peitevoidetta kevittää/häivyttää käsin. Rispiväri tuhraa ja syntyy roskaa, jolloin vessapaperi ja pumpulipuikot on hyvä olla käsillä.
Mutta ihana meikkipaikka kyllä! Hakkaa mun lavuaarinreunukset mennen tullen.
Pesen kädet aamulla kasvot pestessäni ja Beautyblenderin kastellessani ja menen sitten puhtain käsin meikkipisteelle meikkaamaan. Käsiini ei tule meikkiä liiemmin, sillä levitä meikkivoiteen kasvoille ovaalisiveltimellä ja vain töpöttelen ihon pinnan tasaiseksi Beautyblenderillä. En siis oikeastaan käytä sormia mihinkään, mutta jos käytän, niin minulla on tuon penkkini sisässä paperia sormien pyyhkimistä varten (pumpulipuikkoja en käytä koskaan). 🙂
Mun ”meikkipöytä” on meidän ruokapöytä! Kannan sille meikkipakkini, iki vanhan siskolta synttärilahjaksi (Anttilasta tilattu). Pakki ei ole kovin suuri, mutta mukavan syvä ja sisäreunoja kiertää kuminauhat, joiden taakse saa mascarat ja peiteainetuubit. Siveltimiä alkoi olla niin paljon, etteivät enää mahtuneet metalliseen kynäkoteloon, joten tilasin niille ”sivellinpussukan”. Vai mikä se on nimeltään, jossa siveltimillä on paikat ja pussukkan voi rullata kiinni.
Pakin sisällä säilytän kahta peiliä, toisen (pöytäpeilin) laitan meikkipakin kanteen, jotta näen koko naamani. Mutta enimmäkseen käytän käsipeiliä. Kädet olen pessyt ennen kasvojen pesua, mahdolliset hoitovoiteiden jämät eivät minua haittaa. Hörpin ensimmäisen kahvikupillisen (=muumimukillinen) meikatessani. Kello on viiden ja varttia vaille kuuden välillä.
Viikonloppu aamuisin on eri rutiinit. Jos ei ole menoa kotikaupunkia kauemmaksi saatan tyytyä meikkipuuteriin, kulmaväriin, mascaraan, aurinkipuuteriin luomivärinä ja poskilla sekä huulikiiltoa.
Meillä on aina siistiä, yleensä jos joku uusi ihminen tulee kylään, ensimmäinen kysymys on, onko teillä aina näin siistiä. ON! En siivoa ketään varten erikseen. Itsehän vihaan kaikenlaista kaaosta mikä välittömästi näkyy ympärilläni, siitä tulee levoton olo, enkä pysty rentoutumaan ollenkaan. Lattiat ovat aina niin puhtaat, että niiltä voisi syödä vaikka puuroa… 😀 Mutta on mullakin heikot kohtani, nimittäin vaatekaappi. Liinavaatekaappi mulla on tiptop, mutta vaatteet. Aina järkkään sen kyllä innolla, mutta viikossa siellä on sotkua. Kiireessä tuuppaan vaan paidan ryttyyn, enkä todellakaan viikkaa. Lopulta ei meinaa mennä ovet kiinni. LOL Myönnän olevani myös se tyyppi, joka kylässä saattaa vessapaperilla pyyhkiä pölyjä wc-paperitelineestä, pytyn päältä tai kuivata lavuaarin reunaa. XD Julkisissa tiloissa en tätä sentään tee, vaikka mieli tekis. 😀
Mun meikkipöytä on lähes poikkeuksetta sekamelskan saartama. Olen kanssa samaa mieltä kanssasi,että mitä vähemmän tavaraa sen parempi ja yleisesti ottaen tätä sääntöä tulee kotona noudatettua. Jotenkin vaan eri sääntö pätee mitä tulee meikkeihin 😀 ei vaan pysy järjestyksessä vaikka mitä olen kokeillut!
Laitan kaksi paksua kirjaa làmpòpatterin pààlle ikkunan luo, jotta siihen laitettava peili tulee oikealle korkeudelle. Istun vessanpòntòllà :-), naama ikkunaan pàin ja meikit tuon vastapààtà olevan pesukoneen pààlle. Vedàn verhoa sivuun, jotta voin meikata luonnonvalossa. Ihanaa, kun vessassa on ikkuna.
Muuten meikit on jàrjestyksessà kaapeissa pienissà rautakaupoista saatavissa vetolaatikoissa ja siveltimet pystyssà mufen pyòrylàpurkeissa.
Mun meikkipöytä on kanssa välillä (lue: yleensä) pienessä kaaoksessa. Mulla on aina meikinpoistoliina mihin pyyhin kädet jos joudun esim. sormella luomiväriä (Colourpop ainakin) laittamaan ja pyyhin sillä lopuksi pöydänkin jos tippunut puuteria tms.
Minä nautin järjestyksestä. En halua kotiini mielellään mitään ylimääräistä roinaa. Kun pitää tavarat järjestyksessä niin varsinainen pintojen siivoilu on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Se vaatii tietty järjestelmällisyyttä ja viitseliäisyyttä. Nautin ajasta kun saan rauhassa puuhastella yksikseni kotona. Ihmiset monesti ihmettelevät miten kotonani on niin siistiä vaikka olen töissä käyvä, perheellinen (pienten lasten äiti). Jos rehellisesti vastaan niin se vaatii työtä sen eteen ja suunnitelmallisuutta. Teen joka päivä tietyt perusjutut, viikoittain siivoan ja vuoden aikana siivoan järjestyksessä kaikki kaapit yms… roskat lajittelen ja kierrätän yms… Elää toki saa ja lapset saa leikkiä ja pitää majojaan yms… Leikkejä ei aina pureta, seuraavana päivänä sä jatkaa. Toisille eri asiat ovat tärkeitä ja tietty käyttämäni aika tuohon hommaan on jostain muusta pois. Varmasti toiset ovat luonnostaan organisointikykyisempiä ja järjestelmällisempiä kuin toiset. Toisen tapa ei kuitenkaan ole yhtään sen huonompi jos itse viihtyy.
Heh, meikkipöytä on varmaan talon ainoita siistejä paikkoja, koska lapsilla ei ole sinne mitään asiaa 😀 Ne kyllä pitää huolen, että meidän talossa on tavarat sekaisin 😀
Ihanaa. Kohtalotoveri. Minulla näyttää pöytä aina tuolta. Meikkituotteet vaikuttavat joko vessan peilikaapissa tai pyykkikoneen päällä olevalla tarjottimella. Ne ovat peilikaapissa, kunnes käytän niitä ja ne vähitellen siirtyvät pyykkikoneen päälle – josta ei hetken päästä löydä mitään. Ja kaaos vaan kasvaa, kunnes otan itseäni niskasta kiinni ja päätän pestä siveltimet. Siveltimien pesu on sen verran terapeuttista, että se toimii hyvänä palkkana siivouksesta.
Minäkin joudun yleensä huijaamaan itseni siivoamaan. Tuo pala kerrallaan, on minulle tuttu ja toimiva taktiikka, mutta tuota 100 tavaraa en ole koskaan kokeillut. Pitääkin kokeilla seuraavan kerran kun motivoidun siivoamaan…
Meillä vallitsee lähes aina hieman epäjärjetys. Meillä on liikaa tavaraa pieneen kotiin nähden ja tuntuu että kohta siivouksen jälkeen on jo yhtä sekaista!! Tämä ainakin itseäni stressaa, kun pidän siisteydestä. Ehkä KonMarituksen jälkeen tulee olemaan tavaraa vähemmän, ettei joka kaappi olisi aina jo valmiiksi täynnä! 🙂 Meikkipistettä minulla ei ole erikseen kotona, vaan säilytän meikkejäni useissa meikkipusseissa eteisen lipastonlaatikossa. Teen meikkipohjan aina vessassa vesipisteen vuoksi, koska levitän kaikki sormilla. Sen jälkeen teen muun meikin keittiössä ruokapöydän ääressä, jotta saan mahdollisimman paljon luonnonvaloa avuksi meikkailuun 🙂
Yksinkertainen neuvo; ota eläimiä! Et voi pitää mitään pöydällä ellet halua niiden rikkoutuvan 🙂 päivittäiset meikit mulla on vessassa meikkipussissa. Muut säilytän lipastoissa. En meikkaa meikkipöydän ääressä vaan vessassa tai sängyssä.
Mulla on sellainen luksus, että tällä hetkellä on kokonainen huone minun ja kosmetiikkani käytössä ja valitettavasti on myönnettävä, että siellä usein vallitsee melkoinen kaaos. Juuri kun saan sen siistiksi ja kuntoon niin tulee pakettia sieltä sun täältä ja eihän tuotteita voi laittaa paikoilleen ennenkuin ne on kuvattu ja muutenkin arkistoitu – eikä tähän arjen kiireessä ole aina aikaa.. Itsekin inhoan kaaosta ja usein laitankin vain oven huoneeseen kiinni kun en kärsi sitä katsoa eikä ole aikaa kaaosta lähteä organisoimaan – ne hetket kun tasot ovat vapaina ja puhtaina – ah. 😀
Onpa kiva tuoli! Mistä se on?
Ja joo… Täällä on myös kohtalontoveri. Meikkipöydän siistinä pysymisessä mua on auttanut kaikkein eniten huono rahatilanne (ei ole varaa ostaa kuin välttämättömät) ja raaka kaiken ylimääräisen hävittäminen. Kosmetiikkabloggaajalla tämmöinen ei varmaan kyllä mitenkään onnistu ja hyvä niin meidän lukijoiden kannalta. 🙂
Minäkin hävitän mielelläni kaiken ylimääräisen, mutta kosmetiikkabloggaajana moni tuote ei ole niin ylimääräinen ja pyörii jemmoissa nimenomaan kokeilun vuoksi. 🙂
Ostin tuolin muistaakseni Jyskistä. Ostettu täältä Ruotsista, mutta Suomessa varmaan samaa myynnissä. Kätevä, sillä tuolin pehmusteosa irtoaa ja tuolin sisään saa tavaraa jemmaan. 🙂