Yksi kysymys, johon törmään todella usein on, että kuinka voin testata niin paljon ihonhoitotuotteita ja ehdinkö muka ihan oikeasti edes kunnolla kokeilemaan niitä. Tämän kysymyksen heittävät tavallisesti ne, jotka eivät ole täysin syventyneet blogiini, ymmärrä liiemmin kosmetiikkatuotteiden koostumuksista tai muuten vain pysähtyneet ylipäätään miettimään koko asiaa sen enempää.
Heille tuotteen testaaminen tarkoittaa, että tuotetta on käytettävä kokonainen purkillinen, heillä ei tavallisesti ole mitään ymmärrystä tuotteen ainesosista ja ainoa asia, kuinka he voivat analysoida tuotetta on katsoa, mitä heidän omalle iholleen tapahtuu, kun he ovat käyttäneet tuotetta.
Kuten olette varmasti huomanneet, ei blogissani näy liiemmin ryppyvoiteiden, pigmenttiläiskien tai muidenkaan sellaisten juttujen hoitoon tarkoitettuja tuotteita, joiden aikaansaamien tulosten näkyminen veisi kuukausia. Niitä ei nimittäin kovin lyhyellä jaksolla voi testata.
Kun esittelen teille kosteusvoiteita ja seerumeita, esittelen lähinnä ihoa kosteuttavia, heleyttäviä, ravitsevia tai mattaisen pinnan tuovia tuotteita, joiden kaikkien ominaisuuksista pääsee jo varsin hyvin kärryille pelkkää ainesosaluetteloakin katsomalla ja viimeistään muutamien käyttökertojen jälkeen tietää jo hyvin usein, voiko tuote vaikuttaa kuten sen kerrotaan vaikuttavan.
Jos tuote lupaa kosteuttaa ihoa tehokkaasti, kertoo sen ainesosaluettelo jo paljon siitä, onko sillä edes potentiaalista mahdollisuutta tehdä sellaista. Jos tuotteen ainesosaluettelo on pullollaan tunnettuja ihoa kosteuttavia ainesosia tietää kyllä, mitä voidetta kasvoilleen levittäessä odottaa. Kosteuttavan vaikutuksen voi tuntea nopeasti, sillä niin kosteuttavat tuotteet vaan toimivat ja käyttämällä voidetta esimerkiksi viikon huomaa, kuinka tehokas se on ja kuinka hyvin sen antama kosteuttava vaikutus iholla säilyy. Kovin pitkää aikaa tämä ei kuitenkaan vaadi.
Kuivan ihon voiteesta näkee, sisältääkö se ihoa ravitsevia ainesosia ja jos iho on kuiva, tarvitsee se nimenomaan voidetta, joka antaa sille välittömästi siltä uupuvia rasvoja. Sekään ei ole sen mystisempää.
Jos voide taas lupaa heleyttää ihoa voi ainesosaluettelosta nähdä jo varsin helposti, mihin sen heleyttävä vaikutus perustuu ja analysoida voidetta sen mukaisesti. Bongaan ainesosaluettelosta ne kosteuttavat ainesosat, joiden ansiosta ihosta tulee täyteläisen näköinen ja siten sen sameus myös katoaa. Katson sisältääkö tuote ihoa välittömästi heleyttäviä pigmenttejä tai onko siinä kenties vaikkapa ihoa hellästi kuorivia happoja tai muita heleyttäviä ainesosia. Sisällysluettelon perusteella tietää, näkyykö tuotteen heleyttävä vaikutus heti vai pitääkö tuotetta malttaa käyttää pidempään, jotta iho ehtii uusiutua ja sen myötä kirkastua.
Jos tuotteen taas on luvattu sopivan rasvoittuvalle iholle voin samalla tavalla katsoa, sisältääkö sen ainesosaluettelo ihoa kuorivia, rauhoittavia tai mattapinnan tuovia ainesosia ja päätellä niistä paljon. Jos ihollani on sillä hetkellä menossa juuri epäpuhdas kausi voin katsoa, kuinka se lähtee tuotteeseen ragoimaan.
Pelkkään ainesosaluettelon katsomiseen ei kuitenkaan voi vain luottaa, sillä ratkaisevassa roolissa on myös itse tuotteen koostumus ja sen aikaansaama ihotuntuma. Ainesosaluettelon raaka-aineiden järjestys antaa suuntaa niiden pitoisuuksista suhteessa muihin tuotteen ainesosiin, mutta ei kerro koko totuutta. Jos kuitenkin esimerkiksi näen ainesosaluettelosta, että tuote on täynnä ihoa kosteuttavia ainesosia, mutta siinä ei ole liiemmin rasvamaisia ainesosia ja tuote tuntuu omalla ihollani täyteläisen kosteutetun, mutta rasvattoman pinnan jättäväksi tiedän kyllä jo parin käytökerran jälkeen, että siinä on pintakuivan, kosteusköyhän ja sekaihon tuote, mutta kuivalle iholle se ei riitä. Ja senhän te halusitte kuulla.
Kyse ei ole rakettitieteestä vaan ihan vain siitä, että on perehtynyt kosmetiikan ainesosiin ja tuotekoostumuksiin. Olen työskennellyt kosmetiikan parissa yli kymmenen vuotta, opiskellut pari alan tutkintoa ja olen muutenkin totaalinen kosmetiikanarkkari. Olisihan se jopa huolestuttavaa, jos en tuon kaiken jälkeen olisi oppinut yhtään mitään enkä tietäisi, mitä teen.
Voisin toki käyttää kokonaisen purkillisen ihoa kosteuttavaa ja ravitsevaa voidetta ja kertoa lopputuloksista vasta siinä vaiheessa, mutta ihan varsinaisesti ketään lukijaani ei kiinnosta, mitä juuri minun iholleni kuuluu kahden kuukauden tuotteen käytön jälkeen vaan lähinnä vain se, mitä tuotteen koostumus tekee käyttäjän iholle ja vastaako se hänen tarpeitaan.
Esittelen blogissani tuotteita ja kerron, millaisia ominaisuuksia niillä on, miltä ne iholla tuntuvat ja millaisiin tarpeisiin ne voisivat sopia. Se on sitten jo täysin eri asia, tarvitseeko oma ihoni jatkuvasti juuri sellaista hoitoa. Olen kuitenkin jo pidemmän aikaa sitten lakannut etsimästä minulle täydellisiä tuotteita ja keskittynyt tutustumaan blogin sisällön tuottamisen kannalta mielenkiintoisiin tuotteisiin.
Kun esittelen tuotteita kerron tuotteiden ominaisuuksista ja ne ovat niitä juttuja, joihin lukijanikin hyviä tuotteita etsiessään tarttuvat. Kerron tuotteen jättämästä ihotuntumasta, imeytymisestä, rasvaisuudesta tai mattaisuudesta, helmiäishohtoisista partikkeleista tai mistä tahansa kuvailtavissa olevista ominaisuuksista. Jokainen tietää itse, tahtooko täyteläisen rasvaista vai mattapintaisen ohutta voidetta, ihoa kevyesti kuorivaa ja heleyttävää seerumia tai silmänympärysvoidetta, jossa on kevyen geelimäinen ja virkistävältä tuntuva koostumus.
Minun ihoni on minun ihoni eikä sillä ole mitään tekemistä muiden ihojen kanssa. Olisi siis totaalisen turhaa kertoa vain, että käytin voidetta X kolme kuukautta ja ihostani tuli sen jälkeen ihanan pehmeä ja heleä. Tuollainen tuote-esittely ei hyödytä ketään, sillä kenenkään muun iho ei ole täysin samanlainen kuin omani eikä se, että tuote on tehnyt pitkän aikavälin käytöllä jotain juuri minun iholleni kerro siitä, kuinka se käyttäytyy muiden iholla.
Jos sen sijaan kuvailen esimerkiksi, että oma kuivuuteen taipuvainen ihoni kaipaa ravitsevia ja hieman jopa täyteläisiä koostumuksia ja kerron, että voide saa ihon näyttämään välittömästi heleämmältä, minkä lisäksi sen koostumus sisältää runsaasti C-vitamiinia, jolla on todettu olevan säännöllisellä käytöllä ihoa heleyttävä vaikutus, osaa tekstin lukija heti tunnistaa paremmin, olisiko kyseessä omiin tarpeisiin sopiva tuote.
Jos siis tietää mitä tekee, voi tuotteista sanoa yllättävän paljon jo pelkän sisällysluettelon perusteella ja muutaman käyttökerran jälkeen näille ajatuksilleen saa usein vahvistuksen tai sitten ne kääntyvät täysin ylösalaisin. Liian ylpeäksi tai itsevarmaksi ei toki pidä käydä, sillä välillä tuote saattaa olla käytössä ihan jotain muuta kuin mitä sen olisi olettanut olevan, eli harvaa tuotetta voi ihan välittömästi julistaa huipputuotteeksi.
Jos kyseessä on suosittu tuote, voi omien ajatustensa vahvistukseksi myös lukea siitä muiden kommentteja. Jos mietin, että voide voisi sen koostumuksen puolesta sopia hyvin sekaiholle ja näen netissä kymmeniä tuotearvosteluja, joissa sekaihoiset kehuvat sitä, antavat ne ajatuksilleni loistavan vahvistuksen.
Eli kyllä, voin jo parin käyttökerran jälkeen kertoa, onko joku kasvovesi ihoa ihanasti kosteuttava ja ravitseva, mutta sitten onkin jo täysin eri asia kertoa siitä, mitä omalle iholleni on tapahtunut, kun se on kuukauden ajan ryystänyt tehokkaasti kosteuttavaa ja ravitsevaa kasvovettä. Sehän ei ketään kuitenkaan kiinnosta, sillä kukaan ei ole ostamassa omaa ihoani vaan etsimässä vain sitä tarpesiinsa sopivaa, kosteuttavaa ja ravitsevaa kasvovettä.
Toivottavasti tämä selvensi hieman sitä, miksi kosmetiikan parissa työskentelevä voi testata paljonkin tuotteita!
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Hei Virve! Minua on askarruttanut viime aikoina pahanlaatuinen alkoholi kosmetiikassa ja mietin sinun kantaasi asiaan. Olen kosmetiikka-addikti, mutta minkäänlaista koulutusta minulla ei ole eikä asiantuntemusta. Monien tuotteiden ainesosalistoja tutkiessa olen huomannut, että yllättävän monessa on neljän ensimmäisen ainesosan joukossa alcohol denat :O Esimerkkeinä body shopin aurinkosuoja ja l’orealin meikinkiinnityssuihke, joista itse tykkään paljon. Garnierin uudessa ihonhoitosarjassa mainostetaan, että 96 % voiteiden koostumuksista luonnollisista alkuperää, ei silikoneja yms. MUTTA jo toinen tai kolmas ainesosa oli alkoholi! Mietin vaan, että pitäisikö nyt unohtaa nämä kaikki lempituotteeni, koska yllättävän monissa tuottteissa näyttää olevan tuota alkoholia rutkasti. Löysin Karkkipäivä-blogista vuodelta 2014 maaliskuussa kirjoitetun postauksen hyvistä ja pahoista alkoholeista ja tuolla oli linkki tutkimukseen, jonka mukaan alkoholi tappaa ihosoluja ja voikin olla yksi pahin ihon vanhentaja. Tuli selitettyä varmaan tosi epäselvästi, mutta olen nyt vähän hämilläni siitä, että mitä uskaltaa käyttää ja mitä ei 🙁
Hei
Monet esittelemistäsi kosmetiikkatuotteista ovat olleet minullakin testissä sinun postaustasi ennen. Yhdenkin käsivoiteen otsikoit ”maailman parhaaksi” ja mietin sen postauksen kohdalla, että olisitpa käyttänyt tuotetta hieman pidempään, niin olisi voinut mielipide muuttua. Nimittäin oma mielipiteeni oli voiteesta sama, kunnes olin kuluttanut 1/3-1/2 rasvasta. Sen jälkeen kädet alkoivat kuivua ja suorastaan kutista. Joidenkin tuotteiden kohdalla olisi pidempi käytännön testaus ihan paikallaan vaikka inci-listakin varmasti kertoo jotain.
Nyt alkoi kiinnostaa, että mikä käsivoide oli kyseessä? Kaikki blogissa esittelemäni käsivoiteet olen nimittäin kyllä käyttänyt loppuun eikä yhdenkään suhteen ole mielipide muuttunut käytön myötä, joten nyt alkoi kiinnostaa kovasti, että mistä tuotteesta on kyse. 🙂 (Piti ihan yrittää googlettaa, että minkä käsivoiteen olen nimennyt maailman parhaaksi kun suosikkeja on vuosien varrella kertynyt melko monta, mutta jostain syystä en löytänyt.)
Tavallisesti käsivoiteen vaikutus itsessään ei muutu käytön myötä, mutta omien käsien tarve saattaa kyllä muuttua vuodenajan, pesutottumusten yms. tekijöiden mukaan, jolloin käsivoide ei sitten yhtäkkiä välttämättä riitäkään käsien iholle ja sen huomaa vähitellen. Esim. paras löytämäni miesten käsivoide, joka on Bulldogin miesten käsivoide on aivan ihana ja kosteuttaa käsiäni tehokkaasti jättäen ne ihanan pehmeiksi (käytössä tälläkin hetkellä), mutta nyt kun olen siivoillut muuton alla kotia melko paljon ja pessyt käsiä tavallista useammin niin huomaan, että kädet vaan vaativat lisää ravitsevia aineita tällä hetkellä. 🙂
Joo, INCI-maailma on hyvin mielenkiintoinen. Kaikki sitä koskeva tieto blogissasi ja muualla on tervetullutta!
Koostumus jo itsessään kertoo jotain.. olen aivan myyty kosteuttaville kasvovesille, nimenomaan hyytelömäisille ja voidemaisille. Ennen aasialaisia muistan kokeileleni vain muutamaa, nimittääin Lancomen vaaleanpunaista ja Paula C:n ihanuuksia.
Nyt kotiutin Skinfoodin Avocado Rich Tonerin, ja ensimmäinen reaktioni saadessani pari pisaraa kädelle oli, että ’eihän tämä voi olla mikään toner..!’ Luulin jo tehtaalla tapahtuneen virheen ja pulloon joutuneen tonerin sijaan jotain essencen tapaista.. Uskottava se on, että toner kyseessä..
Joo, monissa tuotteissa koostumuksen tuntu jo itsessään kertoo paljon välittömästi – varsinkin kun on kyse aasialaisesta kosmetiikasta. Länkkärikosmetiikassa saa tosin hyvältä tuntuvaan koostumukseen törmättyään aina kääntää varmuuden vuoksi INCI-luettelon esiin, sillä meillä ratkaisevaa tuntuu olevan, millaisen tunteen tuote iholle jättää kuin että mitä se ihan oikeasti tekee, eli luoko se vain olluusion hoidetusta ihosta vai hoitaako sitä myös.
Tuo Skinfoodin avokaado-kasvovesi on kyllä ihan mielettömän tuhtia tavaraa ja tosiaan ihan kuin emulsio. I love it! <3
Myös emulsio on ihana, ja tehokas kosteuttaja & kosteudensäilyttäjä olematta liian paksua! Juuri tällaisista ihoni tykkää.
Harmittaa. ettei Euroopasta ilmeisesti saa hankituksi Amore Pacificin uudehkoa, jo kulttimaineeseen noussutta fluidia. Siinä on nimenomaan pyritty yhdistämään tunnetut kosteuttavat ja ravitsevat raaka-aineet (sheavoi, vihreä tee..) nopeasti imeytyvään eleganttiin koostumukseen, ja ilmeisesti onnistuttu todella hyvin… Arvioiden mukaan fluidi levittyy kuin unelma ja hoitaa ihoa tehokkaasti jättämättä mitään rasvaista okkluusion tunnetta. Kokeilisin innolla, vaikka hintaa pullolla onkin jotain 80$.
Tämä täällä siis
https://www.sephora.com/product/the-essential-creme-fluid-P416953
Huh, olipas passiivis-agressiivis sävytteinen kirjoitus Voiko laittaa muuttostressin piikkiin?
Aijaa, oliko? 😀 Anteeksi, laitetaan sitten muuttostessin piikkiin! 😀
Tännekin tekstin läpi paistoi pieni kettuilu ja oli jopa vähän halventava ja alentuva kirjoitustyyli… Poikkesi kyllä ”normaaleista” kirjoituksistasi!
Olen hommannut vuoden aikana oikein kunnon satsin ihonhoitoa niin että 7-step skincare alkaa olla kohta yli 10-step… hyaluroni, AHA, BHA ja näin edelleen! 😀 Pintakuiva iho näppylöillä kaipaa vähän kaikkea ja tuhdisti.
Tämä voi olla hassu kysymys, mutta mietin usein tuotteita laittaessa että pitäisikö niiden lisäysten välillä odottaa että edellinen tuote ehtii imeytymään, vai voiko tuotteet laittaa huoletta sitä mukaan kun ne taputtelee iholle ja sitten uutta päälle?
Ei ole yhtään hassu kysymys ja moni varmasti miettii samaa! 🙂
Tuo kerrostaminen ja odotusaika uuden tuotteen levitykselle riippuu hieman tuotteesta, mutta jos ei huomioida että esim BHA-hapon jälkeen kannattaa odottaa parikymmentä minuuttia, niin uuden tuotteen voi levittää iholle vielä kun iho on edellisen jäljiltä kostea. Eli esim kasvoveden jäljiltä kostealle iholle voi levittää hoitonesteen ja hoitonesteen kosteuttamalle iholle seerumin, joka imeytyy iholle jopa paremmin, kun iho on hieman kostea. Joskus kosteusvoide voi olla hankalaa levittää liian kostealle ja sen myötä liukkaalle iholle, eli tuossa välissä voi odottaa hetken. Jos iho on kuitenkin hieman kostea noiden jäljiltä niin kosteusvoiteen ravitseva koostumus auttaa lukitsemaan iholle kosteutta. Eli periaatteessa uuden tuotteen voi levittää aina edellisen päälle heti jos se vain levittyy siihen ongelmitta eivätkä sen ainesosat vaadi mitään erikoista odottamista. 🙂
Kiitos paljon, hyvä tietää nuo jutut varmuudella! 🙂 En tiennytkään että BHA:n jälkeen tarvitsee odottaa ja hankin juuri Paula’s choice 10% AHA kuorinnan jossa on myös 0,5% BHA:ta… onneksi selvisi tuokin niin osaan käyttää sitä oikein!
Joo, BHA- ja AHA-hapot vaikuttavat parhaiten miedosti happamassa pH:ssa, joka tuotteissa itsessään tavallisesti on, mutta jos päälle levittää heti muita tuotteita, joissa on tavallisesti ihoneutraali pH-arvo niin hapot neutralisoituvat liian nopeasti eikä tuote ehdi kunnolla vaikuttaa. AHA-happojen kanssa en ole kyllä itse jaksanut odotella ja ovat tuntuneet vaikuttavan, mutta BHA-happojen kanssa olen yrittänyt muistaa odotella. 🙂
Joo, näitä olen kans välillä miettinyt että missä järjestyksessä ja muuta… Ai, mä olen käyttänyt joskus jotain Paulan BHA-tuotetta enkä muista lukeneeni että sen tarttis antaa olla ennenkuin laittaa muuta päälle… Hyvä kun tuli puheeksi, täytyy tsekata kun mulla on tuossa joku PC:n BHA odottamassa. Totta maar haluan tehot irti jos jotain käytän.
Meinasinkin jo kysäistä, että miksi pitäisi odotella…. Mutta vastasitkin jo siihen. Clarinsin ”aamukasvovesi” pullon takana lukee, että pitäisi odottaa minuutti ennen kosteusvoiteen levitystä. Enpä ole jaksanut odotella, koska ihon pinta jää ikävän kiristeleväksi heti kasvoveden kuivahdettua.
Mitä mieltä olet, kannattaako kuorivia kasvovesiä käyttää aamuin illoin jatkuvasti? -Ei varmaankaan kesällä? Miten kuorivat ainesosat (BHA-ja AHA-hapot) ja aurinko sopivat yhteen?
Olen lukenut, että vanhemmalla iällä kasvojen ihon uusiutuminen hidastuu ja vanhan ihososlukon irtoaminen vaikeutuu, joten ihoa pitäisi kuoria ahkerammin hapoilla ja rakeita sisältävillä tuotteilla. Mikä on mielipiteesi asiasta?