Inside the Industry 16: Näin kynsilakat testaan

Vähän aikaa sitten Inside the Industry -postaussarjassa oli puhetta kynsilakan valmistuksesta ja tänään jatketaan kunniaksi kynsilakkalinjalla pohtien, kuinka kynsilakkojen laatua testataan ennen lakkojen markkinoille päästämistä ja mahdollisesti niiden tasaisen laaduunkin ylläpitämiseksi uusissa valmistuserissäkin.

Kynsilakkojen testit perustuvat kahdentyyppisiin testeihin.

Laboratoriossa tehtävissa in vitro -testeissä testataan tuotteen käyttäytymistä niin isommassa ”tynnyrissä”, jossa tuote toimitetaan valmistuttajille kuin levitettynä ohuemmiksi kalvoiksi elottomille testipinnoille.

In vivo -testit puolestaan perustuvat tuotteiden testaukseen oikeilla kynsilakkaa käyttävillä ihmisillä.

Kynsilakalle tehtävät in vitro -testit ovat testejä, joita on käytetty jo pitkään maali- ja musteteollisuuden puolella ja ne sisältävät erilaisia menetelmiä, joilla mitataan tuotteiden kemiallisia ominaisuuksia ja koostumuksen mahdollisia muutoksia ja stabiilina pysyvyyttä.

Yksi tärkeä testauksen alla oleva asia on siveltimellä levitettävän tuotteen ollessa kyseessä tietysti kynsilakan viskositeetti, eli kansankielellä kuinka juoksevaa tuote on ja pysyykö sen juoksevuus samanlaisena.

On myös tärkeää testata, että kynsilakan koostumus kestää erilaisia lämpötiloja, sillä kynsilakkoja tullaan niiden elinkaaren aikana säilyttämään hyvin erilaisissa lämpötiloissa varastoinnin, kuljetuksen, myynnin ja kuluttajien käytön yhteydessä.

Tyypillistä on säilyttää kynsilakkapulloja testausmielessä huoneenlämmössä sekä esimerkiksi 40 ja 50 asteen lämmössä vähintään kuukauden ajan ja tarkkailla, mitä ulkoisesti havaittavaa koostumukselle tapahtuu.

Valuvatko väriaineet lakkapullon pohjalle? Kertyykö värimassan päälle kirkas nestekerros? Kynsilakkaa myös testataan sen värin haalistuvuuden kannalta UV-valon alla.

Tärkeää on myös testata, että kynsilakka sopii yhteen pakkauksensa kanssa, eikä esimerkiksi liuota siitä itseensä aineita, jotka voivatkin vaikuttaa lakan käyttäytymiseen. Kynsilakat pakataan lasipulloihin juuri siksi, että lasi on inerttiä, eli se ei reagoi kynsilakan ainesosien kanssa.

Kynsilakkojen kalvonmuodostusta testataan puolestaan levittämällä kerros (kerroksen lakan määrä on määritelty) kynsilakkaa esimerkiksi lasin, kortin tai metallipalan päälle ja sen jälkeen määritellään kellolla aikaa ottaen, kauanko kynsilakalla kestää asettua (tarkoittaen, että se ei enää kevyesti koskettaessa tartu sormenpäähän) ja kuivua (tarkoittaen, että kestää kunnon kosketuksen).

Nämä testit voidaan tehdä manuaalisesti tai ihan siihen tarkoitukseen olevilla automaattisilla koneilla.

Kynsilakan kovuutta puolestaan testataan tietynpaksuisella lakkakerroksella erilaisilla värinään ja tärinään perustuvilla testeillä.

Saman paksuista kynsilakkapintaa testataan myös teippitestillä: lasipinnalle maalatun lakkakerroksen annetaan kuivua ja sen päällä kuljetetaan erityistä useampiteräistä veistä, minkä jälkeen kerroksen pinnalle painetaan teippi, jonka poisrepäisyn jälkeen teipin pintaan merkkautuneista jäljistä voi päätellä, kuinka kova lakkapinta on ollut ja kuinka hyvin se on veitsiä kestänyt.

Myös kynsilakan kiiltoa voidaan mitata. Mittaus tehdään glossmeter-laitteella, jolla mitataan tietynpaksuisen kynsilakkakerroksen valonheijastavuutta mustalta lasipohja.

Kynsilakkamassan joustavuutta puolestaan mitataan lakkaamalla jälleen saman paksuinen lakkakerros metalliselle testipohjalle, joka kynsilakan kuivuttua taitetaan sylinterin muotoon ja sitten taas suoristetaan. Testissä arvioidaan kynsilakan lohkeilua ja kuoriutumista.

Kynsilakan kemikaalien sietokykyä puolestaan arvioidaan altistamalla näytteet erilaisille kodin kemikaaleille shampoosta ja kosteusvoiteista kodin puhdistusaineisiin ja ruoka-aineisiinkin.

Koska kynsilakat ostetaan yleensä nimenomaan niiden värin perusteella, on tärkeää myös testata väriä niin käytännössä kuin laboratoriomenetelmilläkin.

Kynsilakkanäytteitä vertaillaan siihen jo hyväksi todettuun ideaalinäytteeseen ja vertaillaan niiden värin eroa pullossa ja kynsille levitettynä.

Tämäkin voi olla haastavaa, sillä asioita täytyy vertailla eri valaistuksessa toisen valaistuksen voidessa saada lopputuloksen näyttämään samalta ja toisen voidessa tehdä lopputuloksista täysin erilaiset. Apuna määrittelyssä käytetään myös tietokoneita, mutta erityisesti helmiässävyjen määrittely on kuulemma tietokoneiden kanssa haastavaa.

Laboratoriotestausta kenties vieläkin tärkeämpää on periaatteessa kuitenkin in vivo -testaus, eli tuotteen arvioiminen oikeiden käyttäjien toimesta.

Tässä on kuitenkin jo se edellisessäkin postaussarjan kynsilakkajutussa jutussa esiin tullut ongelma, eli kaikkien testaajien kynnet ovat erilaiset riippuen heidän iästään, työstään, terveydentilastaan, ruokailutottumuksistaan, elämäntavoista ja vaikka mistä muusta.

Tämän vuoksi kynsilakkatestejä ei voi perustaa täysin kuluttajapaneeleihin, vaikka tuotteita kuluttajille nimenomaan tehdäänkin, vaan laboratoriotestaus on hyvin tärkeä asia.

Koska kuluttajatestit ovat kuitenkin hyvin tärkeä asia, pyritään niihin ottamaan edellä mainittujen syiden vuoksi mahdollisimman paljon ihmisiä mahdollisimman erilaisilla taustoilla, jotta voidaan varmistaa tuotetyytyväisyys mahdollisimman monipuolisella käyttäjäjoukolla.

Kun kynsilakkoja testataan kuluttajille, saavat he yleensä itse lakata kyntensä ja kommentoida sitten kynsilakan käyttäytymistä.

Voi olla, että heidän täytyy käydä esittelemässä kynsiään testipaikassa tietyn väliajan jälkeen tai sitten he vaan täyttävät arviointilomakkeen. On myös tyypillistä, että panelisteja pyydetään lopuksi myös poistamaan kynsilakka ja heidän kynsiensä kunto arvioidaan kynsilakan poistamisen jälkeen.

Yksi hauska yksityiskohta kynsilakkojen vertailevassa tuotetestauksessa on se, ettei keskenään vertailtavia kynsilakkoja voi laittaa esimerkiksi toista oikean käden kynsille ja toista vasemman käden kynsille, vaan eri laadun kynsilakat tulisi käyttää samassa kädessä laittaen eri kynsilakkaa eri sormiin.

Tämä siksi, ettei esimerkiksi käyttäjän oikeakätisyys vaikuttaisi siihen, että kynsilakka kuluu nopeammin oikeasta kädestä vain siksi, että hän itseasiassa tekee suurimman osan asioista oikealla kädellä. Enpä olisi tullut ajatelleeksi tuota omia kynsilakkavertailujani tehdessä!

Jopa kynsilakkojen testausmenetelmiin tutustuminen voi siis olla äärettömän mielenkiintoista!