Kuinka syvällä kosmetiikka saa vaikuttaa?

Yksi todella yleinen epäselvyys, johon törmään kosmetiikan yhteydessä jatkuvasti koskee sitä, kuinka syvällä kosmetiikkatuote saa vaikuttaa.

Asiaan liittyy epäselvyyksiä niin kuluttajien kuin kosmetiikka-alalla työskentelevienkin keskuudessa, joten ajattelin, että väärinkäsityksiä on hyvä oikoa, jotta virheellisen tiedon leviämistä voidaan estää.

Olen saanut monesti kysymyksen, jossa minua on pyydetty kertomaan, mistä löytyy tieto siitä, ettei kosmetiikka saa vaikuttaa ihon pintaa syvemmällä.

Tyypillisesti tilanne on ollut sellainen, että joku alalla työskentelevä on istunut jonkun kosmetiikkamerkin koulutuksessa ja brändi on esittänyt tuotteilleen väittämiä, jotka ovat kuulostaneet vähän liian hurjilta ja minulta kysellään, mistä löytyisi kirjallisessa muodossa kielto siitä, ettei kosmetiikka saa vaikuttaa näin syvällä.

Itseasiassa olen nuorempana itsekin ollut sellaisessa tilanteessa, jossa olen pyöritellyt silmiäni erään kouluttajan väitteille ja yrittänyt sitten jälkikäteen googlettaa, että missä kielletään, ettei kosmetiikka saa vaikuttaa niin syvällä.

Totuus on kuitenkin, ettei tätä kielletä suoraan missään – mutta ei toisaalta myöskään sallita.

Selvennän tässä postauksessa, kuinka tämä ehkä hieman oudolta kuulostava yhtälö voi olla totta.

Miksi kosmetiikan lainsäädännön osaaminen on tärkeää?

Jos minulta kysytään, niin minusta jokaisen kosmetiikan kanssa töitä tekevän tulisi tenttiä läpi kosmetiikan lainsäädäntö eli EU:n kosmetiikka-asetus ennen kuin on lupaa työskennellä missään kosmetiikkaan liittyvissä tehtävissä. Tai ainakin toivon, että olisin itse tehnyt niin, sillä siitä olisi ollut valtavasti hyötyä.

Ehdin itse olla alalla kokonaiset kahdeksan vuotta, ennen kuin vuonna 2013 aloin opiskella estenomiksi ja opintojeni sekä erityisesti Lontoossa tekemäni vaihto-opiskelun kautta tutustuin EU:n kosmetiikka-asetukseen kunnolla.

Jos olisin tuntenut lainsäädännön, olisin välttynyt monilta epäselvyyksiltä, osannut vaatia kosmetiikkaa myyviltä yrityksiltä lainmukaista toimintaa sekä ihan vain puhtaasti ollut parempi ja asiantuntevampi kosmetiikkamyyjä ja kosmetiikkabloggaaja.

En usko, että edes tiesin ennen opintojani, mistä lainsäädäntö oikeasti löytyy enkä todellakaan ollut koskaan lukenut sitä.

Tällä hetkellä teen melko paljon kosmetiikan lainsäädäntöön liittyvää yrityskonsultointia etupäässä ulkomaalaisille kosmetiikka-alan yrityksille, jotka kehittelevät uusia tuotteita tai markkinoivat jo olemassa olevia tuotteitaan ja törmään jatkuvasti siihen, että yrityksillä on puutteita lainsäädännön tuntemuksessa.

Tavallaan tämä on ymmärrettävää, sillä vain harvasta paikasta valmistuu nimenomaan kosmetiikan lainsäädännön asiantuntijoita ja estenomit ovat tässä melkoinen harvinaisuus.

Toisaalta vaikka lainsäädäntö käydäänkin läpi estenomiopinnoissa, riippuu paljon opiskelijasta itsestään, kuinka hyvin asiat sisäistää ja kuinka tietoaan myöhemmin päivittää.

Sain itse lainsäädännön kurssista Suomessa hyvän arvosanan ja menin sen siivittämänä polleana vaihto-oppilaana London College of Fashionin Cosmetic Science -tutkinnon kosmetiikan lainsäädännön kurssille ja jouduin toteamaan, että en todellakaan tiennyt vielä aiheesta riittävästi.

Tuo kosmetiikan lainsäädännön perinpohjaisesti läpiperannut kurssi on ollut kentis tuskaisin opintokokonaisuus, joka minulla on koskaan ollut, mutta samalla myös palkitsevin.

Jos kosmetiikan lainsäädäntö siis kiinnostaa, suosittelen lukemaan tämän aiemman postaukseni, joka auttaa selventämään, mistä EU:n yhtenäinen kosmetiikkalainsäädäntö löytyy, kuinka sitä luetaan ja mitä kaikkea se pitää sisällään.

Näiden asioiden läpikäynnistä on todella paljon hyöytyä jokaiselle allalla työskentelevälle sekä muutenkin kosmetiikasta kiinnostuneelle.

Lue myös: Kosmetiikkatuotteen ainesosaluettelon lukeminen

Mitä saa myydä kosmetiikkana?

Kosmetiikan lainsäädännön tunteminen on tosiaan tärkeää ja aivan erityisen tärkeää se on siksi, että lainsäädännön alussa määritellään heti jo lähtökohtaisesti, millaisia tuotteita kosmetiikan lainsäädäntö koskee.

Tämä voi kuulostaa tylsältä ja jonkun mielestä jopa itsestäänselvyydeltä, mutta tosiasiassa tämän termin ymmärtäminen on olennaista, sillä jos tuotetta myydään kosmetiikkana, on sen oltava tämän käsitteen mukainen.

Hyvin suuressa osassa kosmetiikan markkinointiin ja tuotelupauksiin liittyviä ongelmia kyse on nimittäin siitä, että tuotetta myydään ja markkinoidaan lupauksilla, jotka eivät ole kosmetiikkatuotteen määritelmän mukaisia.

Jos tuotetta myydään kosmetiikkana, on sen sovittava tähän lainsäädännön ensimmäisen luvun toisen artiklan mukaiseen kuvaukseen, joka määrittää, että kosmetiikka-asetus koskee nimenomaan kosmeettisia valmisteita, jotka määritellään näin:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan: ”kosmeettisella valmisteella” ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen;

(Asetuksen englanninkielisessä alkuperäisversiossa sanan”iho” tilalla on käytetty tarkempaa määritelmää eli epidermistä, joka on ihon uloin kerros.)

Esimerkiksi muotoilurauta tai ihonpuhdistuslaite ei ole aine tai seos, vaan elektroninen laite, joten niitä ei koske kosmetiikan lainsäädäntö.

Ripsi-tai kynsiliimat eivät myöskään ole kosmetiikkaa, sillä niiden itsensä tarkoitus ei ole kynsien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, ulkonäön muuttaminen suojaaminen, hyvässä kunnossa pitäminen tai hajujen poistaminen – niiden tarkoitus on kiinnittää tekokynsi tai tekoripsi. Näin ollen niitä ei koske kosmetiikan lainsäädäntö.

Myöskään kestopigmentointi ei lainsäädännön määritteen puitteissa ole kosmetiikkaa.

Jotta tuotetta voi siis myydä kosmetiikkana, tulee sen olla tämän määritelmän mukainen. Mikäli tuotteelle esitetään vaikutuksia, jotka eivät ole tämän määritelmän mukaisia, ei sitä välttämättä voi myydä laillisesti kosmetiikkana.

Usein ongelmia tulee nimenomaan sen suhteen, minkä kehon osan kanssa tuotteen on tarkoitettu olevan vaikutuksissa ja mitä se lupaa niille tekevän.

Esimerkiksi karvatupen pohja, josta karva kasvaa ei sijaitse epidermiksessä vaan dermiksessä, joten jos tuotteen kerrotaan lisäävän karvan (tai hiuksen) kasvua stimuloimalla karvatuppea, ei väittämä itseasiassa ole enää sellainen, että tuote olisi kosmetiikkaa.

Määritelmän mukaisella ulkonäön muuttamisella tarkoitetaan sitä, että tuote saa luvata vaikutuksia, jotka muuttavat määritelmään sopivien kehon osien ulkonäköä, mutta ei sellaisia vaikutuksia, jotka ihan fyysisesti muuttavat kyseisen kehonosan ulkonäköä muuten kuin saamalla sen näyttämään erilaiselta.

On siis esimerkiksi eri asia sanoa, että hoitava ripsiseerumi saa ripset näyttämään pidemmiltä kuin kertoa, että kyseessä on ripsenkasvattaja, joka saa ripset kasvamaan pidemmiksi.

Ensimmäinen väittämä lupaa vain hoitaa ripsiä ja muuttaa niiden ulkonäköä, mutta jälkimmäinen puolestaan esittää lupauksia siitä, että tuote ei vain muuta ulkonäköä, vaan ihan fyysisesti saa karvan kasvamaan eri tavoin kuin mitä se luonnostaan kasvaisi.

Ihonhoidonkin puolella väitteissä saa olla tarkkana, minkä vuoksi tuotelupaukset ovatkin yleensä sen kuuloisia, että tuote tekee paljon, mutta todellisuudessa keskittyvät kuvailemaan, miltä iho näyttää, tuntuu tai vaikuttaa tuotteen käytön jälkeen eikä tuotteessa väitetä sen enempää.

Kuten vaikka alla olevassa kuvassa näkyy, on kyseessä kollageeni buusteri, joka kohdistaa vaikutuksensa veltostuneeseen ihoon, mutta pakkauksessa puhutaan itseasiassa vain siitä, että se auttaa tukemaan ihon kiinteyttä ja kimmoisuutta.

Lue myös: Tiesitkö, että alkoholi voi jopa tehdä kosmetiikkatuotteestasi paremman?

Saako kosmetiikka vaikuttaa epidermistä syvemmällä?

Kosmetiikan vaikuttavuuden kanssa törmääkin usein moniin harhaluuloihin. Usein uskotaan, ettei kosmetiikka vaikuta ollenkaan ja on aivan sama, mitä iholle laittaa. Toiset taas uskovat, että kaikki, mitä iholle laittaa imeytyisi automaattisesti kehoon.

Tosiasiassa ihon läpi on hyvin haastavaa saada ainesosia imeytettyä, sillä iho on evoluution saatossa nimenomaan muotoutunut tuomaan meille mahdollisimman tehokkaan suojan. Jos menet kylpyammeeseen, ei kaikki kylpyvesi humahda ihon läpi kehoon eikä sormen uittaminen vodkalasissa saa alkoholia imeytymään verenkiertoon.

Ainesosien imeyttäminen ihon läpi on siis haastavaa, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Lääkkeiden puolella tätä toki tehdään enemmän, mutta nämä tuotteet luokitellaan lääkkeiksi muunmuassa siksi, että niiden kohdennetut vaikutukset tosiaan ovat epidermistä syvemmällä.

Ihon pintakerrokseen voidaan kuitenkin saada imeytettyä ainesosia, mutta riippuu ainesosasta ja tuotekoostumuksesta, kuinka syvälle se imeytyy.

Epidermis on useasta kerroksesta rakentuva kokonaisuus, jonka pinnalla on kuollutta ihosolukkoa, mutta sen pohjalla syntyy jatkuvasti uusia soluja ja jonka sisällä on monia toimintoja.

Siinä, millaisessa tilassa ihosolut missäkin kerroksessa ovat on jo eroja. Aivan epidermiksen pinnalla ihosolut ovat kuolleita ja keratiinin täyttämiä, mutta ne syntyvät epidermiksen alimmassa kerroksessa ja kulkevat läpi sen päällä olevat kerrokset muuttuen elävistä soluista pikkuhiljaa kuolleiksi, lopulta pois hilseileviksi soluiksi.

Epidermisessä ei ole verenkiertoa, sillä se on kollageeni- ja elastiinisäikeiden tapaan epidermiksen alla dermiksessä. Epidermiksessä on kuitenkin paljon muita ihon osia kuten mm. melanosyyttejä, jotka valmistavat ihon pigmentistä vastaavaa melaniinia. Esimerkiksi näiden toimintaan voidaan vaikuttaa pigmenttiläiskiä häivyttävillä kosmetiikkatuotteilla.

Jo pelkään epidermikseen vaikuttamalla voidaan siis tehdä paljon.

Vaikka kosmetiikan lainsäädäntö määrittelee, että kosmetiikkatuotteeksi kutsuttava tuote saa vaikuttaa epidermiksessä, ei lainsäädäntö silti kiellä tuotetta vaikuttamasta syvemmällä.

Lainsäädäntö määrittelee siis oikeastaan vain, ettei tuotteelle voi esittää sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat epidermistä syvemmällä, sillä muuten tuote ei menisi kosmetiikka-asetuksen mukaiseen kosmetiikkatuotteen määritelmään.

Kyse onkin siis hyvin pitkälti siitä, kuinka tuotetta markkinoidaan ja mitä sen väitetään tekevän.

Lue myös: Kuinka kosmetiikkaa saa markkinoida?

Onko turvallista, jos kosmetiikkatuote vaikuttaa epidermistä syvemmällä?

Koska kosmetiikkatuotteen imeytymiseen iholle voivat vaikuttaa monet tekijät tuotteen sisällöstä ihon kuntoon ja lukuisiin muihin tekijöihin, ei ole mahdollista kieltää, ettei tuote voisi missään olosuhteissa imeytyä epidermistä syvemmälle.

Tämä voi kuulostaa pelottavalta, mutta toisaalta kosmetiikan lainsäädännössä on myös määritelty, että kosmeettisten valmisteiden on oltava turvallisia normaaleissa tai kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.

Tämä turvallisuus pyritään takaamaan sillä, että jokaiselle markkinoille tuotavalle tuotteelle täytyy olla tehty turvallisuusarviointi, jolla tuotteen turvallisuus on voitu todistaa.

Turvallisuusarvioinnissa jokainen tuotteen ainesosa arvioidaan selvittäen, kuinka suurelle pitoisuudelle ainesosaa kuluttaja altistuu käyttäessään tuotetta tavalla, jolla sitä voidaan olettaa käytettävän, minkä verran ainesosaa tuotteen normaalin käytön kautta voidaan arvioida imeytyvän ja voidaanko tuota määrää pitää turvallisena.

Tästä aiemmasta postauksestani voi lukea tarkemmin siitä, kuinka noita turvallisuuden määrittelyyn liittyviä asioita lasketaan.

Yleisesti esimerkiksi tiedetään, että eteeriset öljyt voivat imeytyä ihon läpi verenkiertoon, mutta itseasiassa eteeriset öljyt eivät ole automaattisesti kosmetiikkaa.

Ne ovat kosmetiikkaa vain, jos valmistaja myy niitä kosmeettiseen käyttöön tarkoitettuina (eli kosmetiikan lainsäädännön esittelemän kosmetiikkatuotteen määritelmän mukaisena) ja silloin niiden turvallisuus ohjeiden mukaisessa käytössä täytyy olla selvitetty.

Jos kyseessä on eteerinen öljy, jota myydään esimerkiksi vain aromaattiseen käyttöön, ei se ole kosmetiikkaa eikä sen tarvitse olla kosmetiikan lainsäädännön mukainen. Tätä kuluttaja ei välttämättä tiedä ja saattaa siksi käyttää öljyä ihollaan, vaikka sitä ei olisi sille tarkoitetukaan käytettävän.

Eteerisiä öljyjä voidaan toki käyttää osana kosmetiikkatuotetta, eli silloin lopputuloksena on kosmetiikkatuote, mutta sille tulee olla tehty turvallisuusselvitys. Tästä aiemmasta postauksestani voi lukea lisää eteerisistä öljyistä.

Kun siis puhutaan kosmetiikasta, on sanoja taitavasti asetteleville ja mielikuvien kanssa pelaamisen hallitseville tyypeille todellakin kysyntää, sillä usein kosmetiikkatuotteen halutaan antavan mielikuva siitä, että se tekee paljon lupaamatta kuitenkaan, että se vaikuttaa liikaa.

Suurin kosmetiikkavalmistajien palkkalistoilla on juuri näitä tyyppejä, mutta harmillisen usein pienempien brändien kohdalla törmää siihen, etteivät tuoteväittämät välttämättä ole aivan linjassa lainsäädännön kanssa, mikä saa aikaan melkoisen sekametelisopan ja aiheuttaa kuluttajille varsinkin hämmennystä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.

Jokainen kosmetiikka-alalla toimiva voi kuitenkin itse tehdä parhaansa, jotta on perillä siitä, millaisia väitteitä tuotteista saa esittää ja toimia itse sen mukaisesti.

Lue myös: Missä menee kosmetiikan ja lääkkeen ero?

Millaisia ajatuksia tai kysymyksiä kosmetiikan lainsäädäntö teissä herättää?