*Sis. mainoslinkin
Yksi kosmetiikkamaailman tuoteryhmä, johon olen viimeaikoina hurahtunut ovat öljyt. Olen ennen pitänyt puhtaita öljyjä lähinnä ällöttävän klähmäisinä tuotteina enkä ole muutenkaan pääsääntöisesti ymmärtänyt, miksi joku haluaisi läträtä niillä iholleen, kun voidemaisia, helpommin imeytyviä ja miellyttävämmän tuntuisia tuotteita on tarjolla vaikka kuinka.
Luonnonkosmetiikkaan syventymisen myötä olen kuitenkin alkanut ymmärtää enemmän öljyjen iloja ja voisi sanoa, että alan olla varsin hurahtanut niihin erityisesti kasvojen ihonhoidossa.
Lue myös: Aloin opiskella luonnonkosmetiikan tuotekehittäjäksi
Oli kyse sitten mineraaliöljystä tai luonnonöljyistä, on niillä yksi yhteinen tehtävä: kaikki ne asettuvat ihon pinnalle ehkäisemään kosteuden haihtumista. Tämä on erittäin tärkeä juttu ja esimerkiksi hyvä kosteusvoide sekä tuo iholle kosteutta että auttaa kosteutta säilymään iholla.
Mineraaliöljyn ja luonnonmukaisten öljyjen erona on kuitenkin se, että siinä missä mineraaliöljy vain auttaa kosteutta säilymään iholla, hoitavat luonnonmukaiset öljyt ihoa myös. Ne eivät siis vain tyydy asettumaan ihon pinnalle ja olemaan siinä tekemättä mitään muuta.
Inhoan silti väkisin pakotettua vastakkainasettelua, jossa mineraaliöljy tönitään kauimmaiseen nurkkaan ja sanotaan, ettei sen kanssa haluta leikkiä, koska luonnonkosmetiikan öljyt ovat parempia. Eivät ne ole parempia, kyse on vain erilaisista tarpeista.
(Ylipäätään ahdistun ihan älyttömästi siitä, että tyypillisesti juuri luonnonkosmetiikkaa yritetään promota lyttäämällä synteettisiä ainesosia sen sijaan, että keskityttäisiin vain korostamaan, mikä luonnonkosmetiikasta tekee hyvää.)
Mineraaliöljylle voi nimittäin olla ihan oikeasti paikkansa ihonhoidossa. Esimerkiksi vauvojen herkälle iholle tarkoitettu vauvaöljy sisältää pelkkää mineraaliöljyä (ja pienen määrän antioksidanttista E-vitamiinia) juuri siksi, ettei vauvan iholle ja kehoon halutakaan imeyttää yhtään mitään.
Kun vauvan herkkä iho kuivuu, haihtuu siltä liikaa kosteutta, jolloin liiallinen kosteuden haihtuminen esimerkiksi vaippa-alueella halutaan saada pysäytettyä. Silloin ihonhoidossa turvalliseksi todetulla mineraaliöljyllä on tehtävänsä vain asettua ihon pinnalle ja muodostaa kosteuden haihtumista ehkäisevä kerros. Sen ei halutakaan tekevän mitään muuta.
Sama voi olla huulirasvan kanssa. Huulten iho on paljon ohuempi kuin muu kasvojen iho eikä sillä ole talirauhasia, joten se voi kuivua helpommin. Puhdas mineraaliöljy ei tuo huulille lisää kosteutta, eli jos huulet ovat hyvin kuivat, ei se yksinään riitä niille, mutta jos huulet eivät lähtökohtaisesti ole kuivat ja rohtuneet, auttaa mineraaliöljy säilyttämään kosteuden huulilla hyvin. Se ei edelleenkään hoida niitä kuten luonnonöljyt tekevät, mutta auttaa silti pitämään ne pehmeinä. Tämän vuoksi mineraaliöljy on toisten huulille hyvä ja toisten huulille huono, mutta se ei tee siitä yleisesti hyvää tai huonoa ainesosaa.
Huulikiillossakin mineraaliöljyllä voi olla paikkansa, sillä huulikiillon halutaan nimenomaan pysyvän huulien pinnalla. Mineraaliöljy on myös kätevä apuaine kulmien ja hiusten kestovärjäyksessä suojaamassa ihoa värin tarttumiselta.
Lue myös: Mineraaliöljy – kosmetiikan pahis vai väärinymmärretty hyvis?
Lisäksi vaikkapa maratoonille lähtevä voi haluta heittää jalkoihinsa kitkaa vähentävää mineraaliöljyä välttääkseen juoksukenkien aikaansaamia hankaumia ja nimenomaan toivoa, ettei tuote imeydy iholle vaan jää vain ihon pinnalle. Kun olin töissä laivalla, myytiin meillä aina keltapurkkista vaseliinia todella hyvin maratonristeilyillä, joilla suomalaiset matkustivat juoksemaan Tukholman maratoonia.
Toisin kuin usein myös yhä luullaan, ei mineraaliöljy tutkitusti myöskään tuki ihoa ja sen komedogeenisyysluokka on nolla. Mineraaliöljy ei siis ole huono ainesosa, mutta jos ihoa halutaan hoitaa, löytyy luonnonmukaisten öljyjen joukosta siihen tarkoitukseen paljon parempia vaihtoehtoja.
Jos siis vertaa luonnonöljyjä mineraaliöljyyn ja lähtee vain suorilta käsin väittämään, että mineraaliöljy on huonompaa kuin luonnonöljy, menee helposti metsään. Vähän sama kuin sanoisi delfiinin olevan lintua huonompi eläin, sillä se ei osaa lentää.
Lue lisää: Mitkä ainesosat tukkivat ihohuokosia?
Jos ei ole syventynyt aiheeseen, voivat puhtaat öljyt vaikuttaa varsin tylsältä tavalta hoitaa ihoa. Jos niitä kuitenkin alkaa tutkia voi hyvinkin käydä kuten allekirjoittaneelle, joka innostui niistä aivan valtavasti.
Luonnonmukaisista öljyistä voidaan puhua kahdessa kategoriassa, joista toinen ovat eteeriset öljyt (essential oils) ja toinen perusöljyt (carrier oils). Eteeriset öljyt ovat simppelisti sanottuna niitä, joissa on tyypillisesti voimakas tuoksu ja joita käytetään vain hyvin pieniä määriä. Eteeristen öljyjen tuoksuilla voi olla mielialaan vaikuttavia ominaisuuksia ja osalla eteerisistä öljyistä on ihoa hoitavia vaikutuksia. Esimerkiksi eäpuhtauksia voi hoitaa aknebakteeria tutkitusti tappavalla, antimikribisella teepuuöljyllä.
Eteeriset öljyt ovat kuitenkin niin täpäkkää tavaraa, että ne voivat ärsyttää ihoa ja allergisoida, imeytyä nopeasti verenkiertoon asti ja osa niistä voi sisältää jopa syöpää aikaansaavia ainesosia, minkä vuoksi niitä tulee käyttää vain pieniä pitoisuuksia. Jos ei siis ole varma mitä tekee, voi niistä olla paras pysyä loitolla. Eteeriset öljyt ovat hyvä esimerkki siitä, ettei kaikki luonnosta tuleva ole puhtaudestaan huolimatta automaattisesti aina hyvästä ja täysin turvallista.
Myrkkyä määrittäessä ratkaisevinta ei siis ole aine vain se, kuinka paljon sille altistuu. Tämä on hyvä pitää mielessä niin luonnonkosmetiikan kuin ei-luonnonkosmetiikankin kanssa. Moni peloteltu aine voi olla pienenä, kosmetiikkalainsäädännön sallimana pitoisuutena erinomaisesti ihoa hoitava sekä täysin turvallinen ja haitallinen vasta, jos sille altistuu suurina pitoisuuksina.
Itse olen ollut viimeaikoina kuitenkin aivan erityisen innostunut erilaisista perusöljyistä, joita voi läträtä iholle mielin määrin ilman pelkoa siitä, että ne humahtavat verenkiertoon. Nämä perusöljyt ovat niitä, joita myydään isommissa pakkauksissa ja jotka hoitavat ja ennenkaikkea ravitsevat ihoa sekä ehkäisevät kosteuden haihtumista iholta. Tällaisia ovat esimerkiksi arganöljy, ruusunmarjaöljy, jojobaöljy, kookosöljy, aprikoosiöljy ja hamppuöljy.
Näiden perusöljyijen erona ei ihonhoidon näkökulmasta ole kuitenkaan vain se, mistä luonnon ainesosasta niitä saadaan tai miltä ne tuoksuvat, vaan myös mm. se, miltä ne iholla tuntuvat. Toiset öljyt ovat paksumpia ja siksi paremmin kuivalle iholle sopivia ja toiset puolestaan ohuempia ja nopeammin imeytyviä, minkä vuoksi ne sopivat paremmin rasvoittuvalle iholle.
Jos siis on kokeillut vaikkapa trendikästä arganöljyä ja todennut sen liian rasvaiseksi, ei kannata heittää hanskoja kaikkien öljyjen suhteen heti tiskiin.
Yksi merkittävimmistä luonnonmukaisten öljyjen eroista on niiden täyteläisyyden lisäksi kuitenkin siinä, mistä eri öljyt koostuvat ja kuinka ne sen vuoksi hoitavat ihoa.
Kun katsoo puhtaan öljyn ainesosaluetteloa, näyttä se tylsältä, sillä siinä voi lukea vain yksi aine tai joskus sen lisäksi maininta E-vitamiinista, jota on sekoitettu öljyyn sen härskiintymistä ehkäisemään. Luonnonmukaisten öljyjen taika on kuitenkin siinä, mitä pelkkää kosmetiikkatuotteen ainesosaluetteloa katsomalla nimenomaan ei näe.
Aika harva kosmetiikkamerkki käyttää nykyään tuotteissaan pelkkiä synteettisiä ainesosia ja yhä useamman merkin tuotteet ovat sekoitus luonnon ja laboratorion tuottamia ainesosia. Esimerkiksi korealainen kosmetiikka on tunnettua siitä, että se sekoittaa korkean pitoisuuden luonnon aktiiviaineita synteettisiin apuaineisiin. Jos kuitenkin katsoisi sellaisen kosmetiikkatuotteen ainesosaluetteloa, joka on pääosin tehty synteettisistä ainesosista, voisi ainesosalistan perusteella lukea, mitä tuote sisältää. Sieltä voi bongata vaikkapa vitamiinit ja muut tuotteen rakennuspalikat ja päättää niiden perusteella heti, onko tuote sitä, mitä itse tarvitsee.
Lue myös: Näin määrittelen, onko tuotteessa hyvä vai huono sisältö
Puhtaiden luonnonmukaisten öljyjen puolella ainesosaluettelosta ei öljyihin perehtymätön saa paljon irti, minkä vuoksi onkin parasta kääntyä Googlen puoleen. Kun Googleen esimerkiksi iskee varsin vieraalta kuulostavan tamanuöljyn voi oppia, että se on antioksidanttinen ja sisältää korkean pitoisuuden mm. tyydyttymättömiä rasvahappoja ja se on sisältämiensä yhdisteiden vuoksi erityisen loistava ärtyneelle ja akneen taipuvaiselle iholle. Öljy on jopa niin hyvä rauhoittamaan tulehduksia, että Googlen kuvahaku näyttää vaikka kuinka paljon tuloksia siitä, kuinka moni on saanut ihan vain puhtaalla tamunaöljyllä aknensa rauhoittumaan.
Ruusunmarjaöljy sisältää puolestaan luonnostaan paljon ihon uudistumista tehostavaa A-vitamiinia eli sitä ainesosaa, jonka lailla retinoidituotteet pyrkivät iholla vaikuttamaan. Netistä löytyy paljon tietoa siitä, mistä eri öljyt koostuvat, mutta yleisesti pätevää ja absoluuttisen totuuden kertovaa öljyn koostumusta ei voi tietää ilman valmistajan tarkempaa selvitystä, sillä siihen millainen luonnonöljystä tulee vaikuttaa sen kasvuympäristö. Eri maissa tai eri vuosina eri sääolojen vallitessa kasvaneista ainesosista valmistetuista öljyistä voi tulla sisällöltään erilaisia.
Lue myös: Ruusunmarjaöljy pelasti epäpuhtaan ihoni
Kun luonnonöljyjä alkaa tutkia, löytää vaikka mitä kiinnostavia ainesosia, joilla ihoaan haluaa hoitaa ja monia niistä saa käsiinsä hyvinkin helposti. Ihan ongelmatonta kaikkien käyttö ei kuitenkaan ole, sillä vaikka ne olisivat pullollaan aivan mielettömältä kuulostavia lupauksia, eivät ne välttämättä silti ole sellaisia, että niitä olisi mukavaa käyttää.
Monissa luonnonöljyissä voi olla tuoksu, joka ei miellytä yhtään, ne voivat olla niin öljyisiä ja paksuja, ettei niitä ole mukavaa käyttää tai ne voivat olla sen värisiä, että ne jopa näkyvät iholla vaikkapa niin oranssina, vihreänä tai ruskeana, ettei ne poskella ei ole mukavaa mennä töihin tai painaa poskea valkealle tyynyliinalle.
Koska monet öljyt eivät tosiaan ole välttämättä puhtaina kovin miellyttäviä käyttää, on ne voitu formuloida erilaisten synteettisten (tai luonnonmukaisten) apuaineiden avulla sellaisiksi, että ne tuntuvat ja tuoksuvat miellyttäviltä. Ei siis voi myöskään automaattisesti ajatella, että vain puhdas luonnonkosmetiikka on parasta, sillä synteettisten apuaineiden avulla luonnon erinomaisista tehoaineista voidaan saada jopa vieläkin enemmän irti, kun niitä ei esimerkiksi tarvitse tyytyä vain käyttämään yöllä yksin pimeässä.
Jos joku muukin kiinnostuu tämän myötä öljyistä ja innostuu ostamaan niitä, suosittelen kahta asiaa: tutkimaan Googlen avulla ensin, mistä öljy koostuu ja kuinka se hoitaa ihoa (lähdekriittisesti…) sekä varmista, että öljy on valmistettu nimenomaan kylmäpuristuksella, jotta sen ravinteet ovat säilyneet. Liiallinen lämpö voi tuhota öljyn sisältämiä, ihoa hoitavia aineita.
Öljyjä käyttäessä kannattaa myös muistaa, etteivät ne itsessään kosteuta ihoa, vaan ehkäisevät vain kosteuden haihtumista. Ne kannattaa siis aina levittää kostealle iholle ja minusta paras lopputulos syntyy, kun alla käyttää kasvovettä, hoitonestettä ja tarvittaessa jopa seerumia. Jos iho on hyvin kuiva, voi kasvoöljyn alla käyttää myös kosteusvoidetta, mutta muussa tapauksessa ne korvaavat vettä ja öljyä sekoittavan kosteusvoiteen sillä erotuksella tosiaan, että niiden alla tulee käyttää erillistä nestemäistä kosteutusta. (Öljy ei korvaa seerumia, eli sitä ei tule käyttää voiteen alla ellei tuotteen valmistaja niin ohjeista.)
Palaan varmasti vielä tarkemmin parhaisiin öljylöytöihini, mutta jos joku haluaa aloittaa tutustumaan kasvoöljyihin, joilla on varmasti ihoa hoitavia ominaisuuksia, niin suosittelen kääntämään katseen The Ordinaryn kasvoöljyihin. Merkki on tunnettu edullisista tuotteistaan, jotka on valmistettu varmasti tuloksia tuovista ainesosista ja sillä on mukava valikoima erilaisia ihon tarpeita hoitavia öljyjä ja niiden yhdistelmiä.
(Lupaan myös palata lisää eteerisiin öljyihin ihonhoidossa kunhan itse syvennyn aiheeseen vielä paremmin ja opin sen myötä lisää.)
*The Ordinaryn kasvoöljyt löytyvät myynnistä Elevenin verkkokaupasta täältä.
Onko joku muu ihastunut puhtaisiin öljyihin ihonhoidossa?
Lue myös:
Opas The Ordinary -tuotteisiin ja niiden valintaan
Jos haluat oppia lisää ihonhoidosta, tilaa kirjani Täydellinen iho täältä.
Itse olen käyttänyt useamman vuoden Phytomerin Rosee Soin ruusuöljyä. Tämä on ns kuivaöljy, ihanan tuoksuinen ja ravitseva, kiva vaihtoehto jos ei pidä klähmäisestä tunteesta. Palaan tähän aina vaan kokeiltuani jotain muuta 🙂
Itsellä on ollut jojobaöljyä ja avocadoöljyä, tällä hetkellä käytössä arganöljy. Mutta mitä mieltä olet, kannattaako öljyä sekoittaa ensin kädelle seerumin kanssa ja iskeä iholle, vai ensin seerumi nassuun ja öljy perään? Kiitos blogistasi, olen jo monta vinkkiä sinulta saanut 🙂
Kiitos kun muistutit, täytyy taas ottaa käyttöön!:)
Omassa blogissani Yves Rocherin luonnonkometiikkatuotteista:
https://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa