Tiesitkö tämän aurinkosuojatuotteen SPF-merkinnöistä?

Tykkään ahmia kaiken mahdollisen tiedon kosmetiikkaan liittyen, mutta minulle kosmetiikasta tekee kiinnostavaa juuri se, etten tiedä siitä kaikkea. On  ihanaa saada jatkuvasti oppia uutta ja sen myötä tuntea kehittyvänsä ja viisastuvansa. Joskus lähden oppimaan uudesta aiheesta ihan tietoisesti ja joskus tulen taas oppineeksi ihan sattuman kautta.

Eilen pääsin oppimaan uutta jälkimmäisen kautta, kun tuttuni kysyi, että voiko pitää paikkansa, kun erään tuotemerkin kosmetiikkamyyjä oli väittänyt, että heidän tuotteessaan lukee kyllä siinä olevan SPF 30, vaikka todellisuudessa siinä on suojakerroin, joka vastaa yli SPF 40 -tasoa. Koska EU:ssa ei kuitenkaan käytetä sellaisia merkintöjä eikä tuotteen SPF ole riittävän korkea SPF 50 -tasolle, voi purkissa siksi lukea vain SPF 30-

Oli erittäin mielenkiintoista jäädä miettimään asiaa ja alkaa tonkia siitä tietoa. Päädyin nimittäin oppimaan paljon sellaista, mitä en ollut ennen tajunnut ja lopputulos oli, että myyjän sanoma voi hyvinkin pitää paikkansa.

Madara luonnonkosmetiikka aurinkosuoja kokemuksia

Korealaisen kosmetiikan kohdalla moni on törmännyt melko tarkkoihin aurinkosuojasta kertoviin lukuihin. Tuotteissa voi lukea SPF 42, SPF 33 tai vaikka SPF 17 enkä ollut itsekään edes ajatellut, että EU:ssa näitä merkintöjä käytettäisiin jotenkin eri tavalla.

Aurinkosuojien merkinnöistä on esinnäkin haluttu tehdä kuluttajille mahdollisimman selkeitä, minkä vuoksi pakkauksiin merkitään, mihin kategoriaan aurinkosuoja tehokkuutensa puolesta kuuluu. Kategorioita on neljä: matalin kategoria on ”low protection”, keskivan suojan tuova ”medium protection”, vahvan suojan tuova ”high protection” ja korkean suojan tuova ”very high protection”.

Matalan suojan tuovassa kategoriassa ovat suojakertoimella 6 ja 10 varustetut tuotteet. Aikoinaan myynnissä saattoi olla nelosen suojakertoimella varustettuja aurinkosuojatuotteita, muta nykyään alle SPF 6 -merkinnällä varustettua tuotetta ei lain mukaan saa edes kutsua aurinkosuojan sisältäväksi tuotteeksi, sillä sen suoja on olematon.

(Moni muuten myös luulee, että vaatteet tuovat automaattisesti iholle suojaa, mutta ohut valkoinen T-paita voi vastata suojateholtaan alle tuota suojakerrointa kuusi, joten senkään varaan ei kannata laskea auringolta suojautumista.)

Madara luonnonkosmetiikka aurinkosuoja kokemuksia

Keskivahva suoja on tuotteissa, joissa on SPF 15, SPF 20 ja SPF 25. Korkeaksi suojaksi lasketaan puolestaan SPF 30 ja SPF 50.

SPF 15 suodattaa auringon polttavasta UVB-säteilystä 93,3% ja SPF 30 jo 96,7% ja SPF 50 98%, eli vaikka tuotteiden suojakertoimien välillä vaikuttaakin olevan paljon eroa, ei varsinkaan suojakertoimien 30 ja 50 välillä ole valtavaa eroa.

Suosittelenkin usein  valitsemaan mielummin suojakertoimen 30, sillä siinä on tyypillisesti miellyttävämpi koostumus ja on siksi todennäköisempää, että tuotetta tulee levittäneeksi iholle tarpeeksi, jotta suojakerroin toteutuu. (Aikuisen kropassa ”tarpeeksi” tarkoittaa noin kuutta teelusikallista eli 36 grammaa aurinkovoidetta.)

(Jos tämän kuitenkin kääntää toiselle mallille, on ero suojakertoimien välillä tavallaan huikea: Jos SPF 15 päästää sadasta kuvitellusta auringonsäteestä iholle seitsemän ja SPF 30 päästää kolme, on seitsemän yli tuplasti enemmän kuin kolme. Näin ajateltuna myös SPF 30 päästää iholle tuplasti UVB-säteitä SPF 50 -tuotteeseen verrattuna.)

Nämä jutut olivat minulle aurinkosuojatuotteita paljon pyöritelleenä ja estenomiksi opiskelleena tuttuja, mutta mikä minulle tosiaan oli uutta oli se, ettei EU:ssa yleisesti suositellusti käytetä muita aurinkosuojamääritteitä kuin kahdeksaa lukua: 6, 10, 15, 20, 25, 30, 50 ja 50+. En ollut koskaan ajatellut asiaa, mutta nyt kun aloin miettiä sitä, tajusin sen tosiaan pitävän paikkansa.

Tätä suositellaan siksi, että pakkausmerkinnät olisivat kuluttajille selkeitä ja erityisesti siksi, että suojakertoimien noustessa korkeammiksi ovat SPF-lukujen väliset erot usein tosiaan varsin mitättömiä käytännön kannalta.

Ostolakossa aurinkosuoja SPF

Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että esimerkiksi tuotteet, joissa on suojakerroin 15-19,9 tulee merkitä SPF 15 -tuotteiksi ja tuotteet, joiden suojakerroin on 30-49,9 tulee puolestaan merkitä SPF 30 -tuotteiksi. SPF 50 -tuotteita ovat tuotteet, joiden tuoma suoja on 50-59,90 ja SPF 50+ -tuotteita puolestaan tuotteet, joiden suojakerroin on 60 tai enemmän. (Lisää tietoa aiheesta voi lukea täältä.)

Tämä siis myös tarkoittaa, että joku SPF 30 -tuote voi juuri ja juuri täyttää kriteerit ja toinen SPF 30 -tuote taas torjua UV-säteilyä reippaasti enemmän. En ollut itse myöskään tajunnut täysin tuota laajaa eroa SPF 50 ja SPF 50+ -tuotteiden välillä.

(On kuitenkin hyvä huomioida, että kyse on vain suosituksesta, jota valmistajat EU:ssa yleisesti noudattavat, mutta ei määräyksestä, joten esimerkiksi EU:ssa myytävien korealaisten kosmetiikkatuotteiden pikkutarkat suojakerroinmerkinnät eivät ole lain vastaisia.)

Käytännössä nämä asiat eivät vaikuta elämääni tai tuotteiden valintaan suuremmin, sillä suosin jatkossakin SPF 30 ja SPF 50 tuotteita, mutta tulen toki pitämään silmäni entistä paremmin auki SPF 50+ -tuotteiden toivossa. Lähinnä tämä vain oli niitä kiinnostavia pikkujuttuja, jotka koen itse erittäin mielenkiintoiseksi tietää ja jotka oppimisen riemussa halusin jakaa täälläkin.

Ostolakossa suojakertoimellinen päivävoide

Kuten olen kertonut, suosin itse kasvoillani mieluiten aasialaisia ja erityisesti korealaisia aurinkosuojatuotteita, sillä niiden merkinnät tuoteiden tuomasta suojasta vastaavat paremmin omia tarpeitani. Meillä EU:ssa ainoa suositus on, että varsinaisissa aurinkosuojatuotteissa olisi mukana UVA-suoja, joka vastaa kolmannesta tuotteen UVB-suojasta eli pakkauksessa esitetystä SPF-luvusta.

UVB-säteily on sitä, joka polttaa ihoa (ja on pääasiallisena aiheuttajana ihosyöpäriskin kasvattamisessa), mutta UVA-säteily on puolestaan sitä, joka saa ihon vanhenemaan ennenaikaisesti. Jos kyseessä siis on tavallinen länsimaalainen suojakertoimellinen päivävoide tai meikkipohjatuote, ei kuluttaja voi tietää, millaisen UVA-suojan se tuo iholle ja varsinaisessa aurinkosuojatuotteessakin kuluttaja voi vain saada viitteen siitä, toteutuuko tuotteen UVA-suoja. (UVA-suojan toteutuminen aurinkosuojatuotteissa merkitään käyttämällä ympyrän sisään kirjoitettua UVA-tekstiä.)

Aasiassa tuotteen suojaa ilmaistaan kuitenkin kaikissa tuotteissa PA-merkinnällä, joka voi olla +, ++, +++ tai ++++ UVA-suojan korkeudesta riippuen. Tämän ansiosta mitä tahansa suojakertoimellista tuotetta aurinkovoiteesta päivävoiteeseen ja meikkituotteisiin asti käyttäessä voi tietää, kuinka hyvän suojan se tuo myös UVA-säteilyltä.

Aiheesta löytyy lisää tästä aiemmasta postauksestani.

Ostolakossa suojakertoimellinen päivävoide

Kuinka korkeita suojakertoimia te suositte?

Muita kiinnostavia kirjoituksia:

12 kommenttia

  1. Mää käytän vähintään 30 suojakerrointa, koska palan aika helposti.

    Luin tänään yhtä keskustelua ja siinä eräs henkilö väitti, että spf50 suojaa huonommin ku spf30 ja siksi hän käyttää jälkimmäistä. Perusteluna kokemus siitä, miten palanu spf50:n kanssa, toisin ku 30 käyttäessä. Jäin vain miettiin, että voiko tuollainen pitää paikkansa?

    1. Ei voi pitää paikkaansa, sillä suojakerroin määritellään nimenomaan sen perusteella, kuinka hyvin se tuo suojaa. Itse uskoisin, että tuossa kokemuksessa on kyse juuri siitä, minkä vuoksi itsekin suosittelen usein SPF 30 -tuotetta SPF 50 -tuotteen sijaan: SPF 50 -tuotteissa on usein paksumpi koostumus, minkä vuoksi niitä ei käytä iholla tarpeeksi. Jos aurinkovoidetta levittää vain vaikka puolet tuosta tarvittavasta määrästä (joka on todella paljon), laskee sen suoja jopa ilmoitetun suojakertoimen neliöjuureen, eli lähinnä tuo on varmasti vain tarina siitä, ettei henkilö tiennyt, kuinka paljon aurinkosuojatuotetta olisi tarvinnut käyttää ja paloi käytettyään sitä liian vähän. SPF 30 -tuotteessa on monesti miellyttävämpi koostumus, joten sitä tulee helpommin levittäneeksi tarpeeksi. 🙂

    2. Voisko olla että se spf50-voide olisi ollut ”ylivuotista”? Aurinkovoiteitahan ei suositella käytettäväksi jos ne ovat olleet yli 12kk avattuna,eteenkin kemikaalisella suojalla varustetuissa saattaa se suoja heiketä. Näin olen kuullut ja itse varmuudeksi uusin voiteet hyvin nopeasti kesän alussa. Eteenkin lasten voiteet.
      Itse käytän myös mahdollisimman korkeilla kertoimilla aurinkovoiteita vaikka auringossa viihdynkin nyt taas kun se paistaa, pihatöissä, lenkkeillen ja terassilla istuskellen. Aina on minimissään Virve sinun suosittelemaa suojakertoimellista vartalovoidetta vartalon iholla ja spf50:ä kasvoilla, nyt aurinkopäivinä vielä isommat kertoimet vartalon iholla.

  2. Heippa Virve,

    Olen miettinyt, että onko apteekin ja päivittäistavarakauppojen aurinkosuojavoiteissa eroa? Apteekeista saa esim. aurinkoihottumalle soveltuvaa aurinkorasvaa ja monesti miettinyt mitä eroa niissä on.

    1. Riippuu täysin tuotemerkistä, mutta yleisesti Suomessa myydään apteekeissa merkkejä, joissa voi olla erityisesti herkän ihon tarpeisiin kehitetty koostumus. Aurinkosuojassa itsensään ei ole eroa, mutta koostumukset voi tosiaan olla apteekissa keskittyneet enemmän ”erityistarpeisiin”. 🙂

  3. Itse jäin miettimään merkintöjä, kun alkukesästä päivitin aurinkorasvat. Kaupassa tuli vastaan jotain ihan perus nivea/garnier rasvoja, joissa yksissä oli uva ympyröity ja toisissa oli sekä uva että uvb ympyröity. Mikä näistä nyt on sitten se ”paras”? Ja eikö siis normaalioloissa spf30 tarkoita aina, että uvb suoja on se 30, ja uva aina väh. kolmasosa? Vai onko kolmasosan suoja olemassa vain silloin, kun uva-merkintä on ympyröity? Vai voiko ylipäätään olla rasvoja, jotka eivät suojaa uva-säteilyltä? Ja joka rasvassahan on se uvb-suoja? Nuo ympyröinnit saivat pään ihan sekaisin, ja nyt tuntuu, ettei ole enää suojakertoimista mitään käsitystä!

    1. Joo, spf-luku kertoo tosiaan sen uvb-suojan, eli tuollainen merkintä on varmaan vain ajateltu palveluksena kuluttajaa kohtaan, joka ei täysin ymmärrä, mitä spf-merkintä itsessään tarkoittaa. EU:n suosituksen mukaisesti aurinkotuotteen UVA-suoja tulisi olla kolmannes tuotteen SPF-luvussa esitetystä UVB-suojasta, minkä toteutuminen merkitään aurinkosuojatuotteen pakkaukseen symbolilla, jossa teksti ”UVA” on ympyrän sisällä. Jos suositus toteutuu, voi metkintää käyttää. Kyse on kuitenkin suosituksesta, mutta ei pakollisesta määräyksestä, eli jos ei ole merkintää, ei välttämättä toteudu ja tämä tosiaan koskee vain varsinaisia aurinkosuojatuotteita, eli suojakertoimellisen päivävoiteen uva-suojasta ei EU:ssa voi tietää mitään. :/

      Tässä aiemmassa postauksessani on juttua aiheesta jos kiinnostaa.:)
      https://blogit.terve.fi/ostolakossa/en-suosittele-suojakertoimellisia-paivavoiteita/

      1. Kiitos tästä! Eli vain uva-merkinnän ympyröinnillä on merkitystä, ja se myös pitäisi olla ympyröitynä. Tulihan se se selvyys tähänkin!

  4. Sun inspiroimana ostin Japanista Canmaken Mermaid skin gelin ja Bioren UV Aqua Richin ja olen tuskaillut, että onko niissä nyt sitä paljon puhuttua UVA-suojaa vai ei. Tää postaus selvensi siis tosi paljon, kiitos!

  5. Nyt on mielenkiintoinen aihe! Minä olen ollut siinä käsityksessä, että suojakerrointen ero on siinä, kuinka kauan auringossa voi oleskella palamatta. Esimerkiksi https://www.avainapteekit.fi/oma-terveys/ihonhoito-ja-kosmetiikka/kaeytae-oikein-aurinkovoidetta tässä linkin takana olevassa jutussa väitetään näin. Vai onko tämä sama asia kun uvb-säteilyn suodatusprosentti? Olen siis ajatellut, että on sama asia esimerkiksi lisätä suojakertoimen 10 voidetta tunnin välein tai suojakertoimen 30 voidetta kolmen tunnin välein.

    1. Joo, periaatteessa samaa asiaa, eli toisen iho sietää sitä läpi tulevaa UV-säteilyn määrää ihosta riippuen tietyn verran aikaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *