Tein aiemmin postauksen siitä, kuinka ranskalaisten rakkaus hajuvesiin on tullut minulle tällä kuukauden Pariisin reissullani hyvin selväksi. Hajuvesi on varsinkin pariisittaren luottotuote, jonka halutaan olevan mahdollisimman yksilöllinen.
Pariisittaret ovat elegantteja leidejä, joiden ei näe lisäävän meikkiä julkisesti, mutta sen sijaan olen nähnyt useamman daamin poimivan käsilaukustaan (toki melko vaivihkaa) hajuvesipullon ja suihkauttavan hieman lisää tuoksua kaulalle tai niskaan.
Kun näkee ympärillään intohimoisesti johonkin asiaan suhtautuvia ihmisiä, alkaa aihe väkisinkin kiinnostaa myös itseään. Kosmetiikkamyyjän taustani vuoksi hajuvedet ovat toki kiinnostaneet minua jo pitkään jossain määrin, mutta myönnän, että syventymiseni niiden historiaan on jostain kumman syystä jäänyt vähäiseksi.
Tämä reissu oli kuitenkin loistava aika ottaa aiheesta inspiroiva pikakurssi, sillä Pariisin keskustassa on ilmainen hajuvesimuseo, jonne ei tosin pääse vapaasti pällistelemään, mutta jonka maksuttomaan sisäänpääsyyn kuuluu ryhmäkierros oppaan kanssa.
Hajuvesimuseo ei ole mikään julkinen museo, vaan se on ranskalaisen hajuvesimerkki Fragonardin oma, yksityinen tila. Jos brändi ei ole entuudestaan tuttu, et varmastikaan ole poikkeus – en nimittäin itsekään ollut koskaan aiemmin kuullut siitä.
Maailman tuoksupääkaupungissa Ranskan Grassessa hajuvesiään valmistavalla Fragonardilla on Pariisissakin useampikin myymälä, eli brändiin törmää täällä melko helposti. Fragonard ei kuitenkaan satsaa rahojaan markkinointiin, vaan luottaa puskaradioon ja siihen, että merkin tuoksujen maine kiirii tuoksuista kiinnostuneiden korviin.
Toinen loistava keino Fragonardille tunnettuuden lisäämiseen on tietysti pitää ikiomaa, ilmaista ja kaikille auki olevaa hajuvesimuseota suoraan Pariisin keskustassa Palais Garnier -ooppetatalon, Galeries Lafayette -tavaratalon ja Printemps-tavaratalon kulmilla. Kukapa ei haluaisi Pariisiin tullessaan päästä ilmaiseksi hajuvesimuseoon, jossa nyt sattuu samalla toki kuulemaan Fragonardin tuoksuista.
Koska hajuvesimuseon omistaa yksittäinen tuotemerkki, ei museossa tietenkään paneuduta esimerkiksi kilpailevien tuoksutalojen hajuvesiklassikoihin. Sen sijaan siellä käydään läpi hajuvesien historiaa, mutta ei silti syvennytä ihan kovin tarkasti esimerkiksi Egyptiin, vaikka se tuleekin hieman puheeksi.
Museokierroksen aikana kuullaan, kuinka hajuvesiä valmistetaan (ja on alunperin valmistettu), kerrataan erityyppisten hajuvesien erot, puhutaan tuoksuperheistä ja syvennytään siihen, kuinka ja miksi hajuvesiä ylipäätään on erityisesti lähihistoriassa kuten esimerkiksi keskiajalla käytetty.
Kierroksen aikana pääsee näkemään mm. runsaasti erilaisia hajuvesipulloja, jotka ovat ulkonäöltä kuin koruja ja saa samalla kuulla, miksi ne on tehty sellaisiksi.
Koska kyse on yksityisen tuotemerkin hajuvesimuseosta, kuuluu kierrokseen tietysti myös kertomus Fragonardin historiasta ja kierros päättyy hajuvesien haisteluun, jossa tuoksutellaan läpi viisi erilaista Fragonardin tuoksua.
Tuoksutteluhetki ei kuitenkaan ole mikään puhdas myyntitilanne, vaikka sillä toki myyntiä tavoitellaankin. Samalla nimittäin annetaan mm. hyviä vinkkejä siitä, kuinka hajuvettä kannattaa käyttää ja mihin sitä kannattaa suihkuttaa.
Minusta hajuvesimuseo oli todella mielenkiintoinen kokemus. Sain siitä itse vanhana hajuvesimyyjänä paljon irti, mutta tieto oli paketoitu niin mukavasti, että siitä pääsisi jyvälle oikeastaan kuka tahansa ilman mitään aiempaa alan tuntemusta. Hajuvesimuseo voi siis olla sopiva paikka käydä paitsi tyttöporukalla, mutta myös miesten ja vaikka perheen nuorison kanssa.
Pikkulapsille hajuvesimuseo voi olla tylsä, sillä kierros kuljetaan oppaan johdolla läpi ja jos ei puhu englantia tai ranskaa, joilla opastuskierroksia on saatavilla, alkaa homma varmasti puuduttaa.
Museokierroksen tilat ovat muutenkin melko hämärät ja jutut katsellaan läpi pääosin oppaan johdolla (mutta kierroksen edetessä on hetki aina aikaa ottaa itse kuvia ja katsella esineitä läheltä), joten uskon, että pienen lapsen utelias mieli voi tylsistyä, kun mihinkään ei saa myöskään koskea. Englantia opiskelleelle esiteinille paikka on sitten jo antoisampi.
Jos käynti hajuvesimuseossa kiinnostaa, löytyy se osoitteesta 3-5 Square de l’Opéra-Louis Jouvet. Museon ja Fragonardin kyltit näkyvät kadulle Opéralle päin helposti, mutta omasta kokemuksesta täytyy sanoa, että itse museon tiloihin oli hieman haastava löytää, sillä yksityisten henkilöiden käynti niihin on sisäpihalta.
Minusta ainakin tuntui, että sisäänkäyntiä etsiessä löysin ensin varmaan kolme Fragonardin myymälää ennen kuin minut vihdoin neuvottiin oikeaan paikkaan…
Kun paikalle löytää, tarvitsee vain mennä tiskille ja kertoa haluavansa englanninkieliselle (tai ranskankieliselle) kierrokselle hajuvesimuseoon ja sen jälkeen voi istua odottamaan kierroksen alkua aulaan, jossa on wifi ja vessa.
En ole varma, kuinka usein kierrokset alkavat, mutta veikkaisin, että noin tunnin välein. Haluamaansa aikaan alkavalle kierrokselle voi myös käydä ilmoittautumassa ja lähteä sitä odottaessa kiertelemään muualle.
Minun kierroksellani oli mukava, puhelias ranskalainen opas, joka puhui todella hyvää englantia ja kierros kesti hajuvesien tuoksutteiluineen lähes 1,5 tuntia. Tämän jälkeen sai sitten vielä itsekseen tutkia myymälässä Fragonardin tuotteita ja haistella merkin tuoksuja sekä halutessaan tietysti myös tehdä ostoksia.
Jos siis hajuvedet kiinnostavat tai Pariisissa sattuu sateinen päivä, jolle täytyy keksiä sisätiloissa tapahtuvaa puuhaa, suosittelen ehdottomasti käyntiä Fragonardin hajuvesimuseossa.
Onko joku muu käynyt Fragonardin hajuvesimuseossa?
En ole tässä Pariisin paikassa käynyt, mutta etelä-Ranskassa Ezen kylän lähellä olevassa Fragonardin tehtaassa kylläkin. Sielläkin on opastettu kierros ja museota sekä myymälä. Mielenkiintoinen kierros.
Ah miten ihanaa, kiitos kokemuksen jakamisesta – ihan varmana tulee olemaan itselläkin kohteena Pariisiin joskus vielä päätyessäni! <3