Näin ruotsalaiset viettävät joulua

Olen tänä vuonna mukana kauneusbloggaajien joulukalenterissa, jossa 23 kauneusbloggaajaa on joulukuun ajan julkaissut kukin vuorollaan omia joulukalenteriluukkujaan. Jouluaaton kunniaksi jokainen mukana oleva bloggaaja julkaisee omannäköisensä kalenteriluukun oman kaupunkinsa joulusta.

Koska en ole itse aikaisempina vuosina puhunut blogissani liiemmin ruotsalaisesta joulusta päätin, että tämä on hyvä tilaisuus kertoa, kuinka meillä Ruotsissa vietetään joulua.

Kauneusbloggaajien joulukalenteri 2019
Banneri: Laura Loukola

Ruotsalainen joulu on pääpiirteittäin hyvin suomalaisen joulun kaltainen, mutta kuten muissakin maissa, on Ruotsissakin jouluna ne omat, erityiset traditionsa.

Yleisesti ottaen ruotsalaiset rakastavat sisustaa ja tyypillisesti ruotsalaisista kodeista löytyykin runsaasti pieniä ja kauniita yksityiskohtia. Kauniit yksityiskohdat ovatkin myös iso osa ruotsalaista jouluun valmistumista ja kiinnitin itse aikoinaan Ruotsiin muuttaessani erityisesti huomiota siihen, kuinka ruotsalaiset satsaavat erilaisiin joulukoristeisiin ja jouluvaloihin.

Joulun aikaan tuntuukin, että lähes jokaisessa ruotsalaiskodin ikkunassa on valaistu joulutähti tai adventtikynttelikkö ja kerrostalojenkin pihapuihin vedellään usein jouluvaloja. Sanoisinkin, että kesän lisäksi juuri joulukuu on ainakin Tukholmassa kauneinta aikaa juuri joulukoristeiden vuoksi.

Paitsi että joulun tunnelmaa on kotona, on sitä tietysti myös kaupungilla. Tunnetuimmat joulumarkkinat järjestetään Tukholmassa Skansenilla ja Vanhassa kaupungissa. Näiden lisäksi olennaisena osana jouluun kuuluu Tukholmassa NK-tavaratalon jouluikkuna, jota käyvät ihailemassa sekä lapset että aikuiset.

Ruotsalaiset panostavat minusta vielä suomalaisia enemmän Lucian päivään ja adventteihin ja monille ruotsalaisille juuri Lucian päivä onkin se, joka starttaa joulun ajan. Sekä Lucian päivään että jouluun kuuluvat Ruotsissa ehdottomasti sahramista värinsä saavat lussebullar-pullat, jotka tunnetaan myös nimellä lussekatter.

Pullat ovat siis tavallisia pullia, mutta sahrami antaa niille paitsi väriä, mutta myös makua ja pullat leivotaan kipristymään s-kirjaimen mallisesti kuin kissan hännät. Kiertyviä pullan päitä koristavat rusinat. Nämä pullat ovat olennainen osa ruotsalaisten fika-hetkiä joulun aikaan.

Ruotsalaisille juuri sahrami on olennainen osa joululeivontaa, sillä onhan Ruotsissa kaikki aina ihan vähän Suomea fiinimpää. Arvokasta sahramia voi ostaa Ruotsissa kaupoista ja jopa kioskeista, mutta usein sen paikka ei ole maustehyllyssä, vaan kassalla tai jopa kassan takana, josta sitä voi erikseen pyytää. Puolen gramman pussista saa esimerkiksi ICA-ketjun kaupassa pulittaa noin kaksi euroa (mikä on vähän vähemmän kuin Suomessa yleensä).

Joka kerta, kun kerron jollekin ruotsalaiselle, etten ollut ennen Ruotsiin muuttoa edes ajatellut käyttäväni sahramia koskaan mihinkään tai muistanut edes maistaneeni sitä missään,  saan erittäin ihmetteleviä ja hämmentyneitä katseita. Minulle se on maailman kalleimpana mausteena ollut ylikallis luksusjuttu, mutta ruotsalaisille osa tavallista joulua.

Ruotsalainen joulu Virve Fredman

Joulu on tietysti Suomessakin jokaisessa perheessä tai ystäväpiirissä erilainen, mutta omassa lapsuuden kodissani Etelä-Suomessa joulu on aina ollut rauhallinen juhla, johon ei ole esimerkiksi koskaan kuulunut alkoholia (kuten ei muihinkaan juhliin).

Osana jouluaattoa on ollut joulurauhan julistuksen katsominen televisiosta ja radiosta on kuunneltu päivän aikana ja syödessä perinteisiä suomalaisia joululauluja, joista monien olen tajunnut vasta aikuisiällä olevan suorastaan surumielisiä. Monille suomalaisille jouluun kuuluu myös haudalla käynti, mikä sekään ei ole kovin tunnelmaa nostattavaa.

Ruotsissa jouluaaton tunnelma on puolestaan tyypillisesti juhannusmaisen riehakas ja ruotsalaiset ovatkin välillä jopa naureskelleet hieman sille, kuinka masentavalta suomalainen joulu perinteineen vaikuttaa. Ruotsissa jouluun kuuluu iloisia lauluja sekä jopa tanssia kuusen ympärillä ja snapseja snapsilauluineen. Tunnelma on täynnä ruotsalaisten aina niin hyvin hallitsemaa riemua ja kaikki ovat laittautuneita, sillä ruotsalaiseen jouluun ei kuulu saunominen.

(Itseasiassa kun tätä postausta valmistellessani kerroin miehelleni suomalaisten joulusaunasta, oli hän aivan ihmeissään ja kysyi pariinkin kertaan, menemmekö siis oikeasti kesken jouluaaton saunaan. Vielä enemmän hän oli ihmeissään kuullessaan, että kerrostaloissa on jouluisin oikein saunavuoroja, joissa voidaan saunoa tuttujen ja tuntemattomien naapurien kanssa.)

Ruotsalainen joulu Virve Fredman
Ruotsissa munkitkin ovat vähän fiinimpiä ja saatavilla on sahramimunkkeja.

Oman lapsuuteni jouluihin kuului aina Samu Sirkan joulutervehdys ja sama piirretty kuuluu myös ruotsalaisten joulujen traditioihin. Täällä jouluaattona iltapäivällä klo 15 näytettävä ohjelma kulkee nimellä Kalle Anka och hans vänner önskar God Jul eli Aku Ankka ja hänen ystävänsä toivottavat hyvää joulua ja se on joka vuosi vuoden katsotuin televisio-ohjelma. Koko Ruotsin sanotaankin pysähtyvän tuolla kellon lyömällä kaikkien lapsista aikuisiin hiljentyessä television ääreen.

Ruotsissakin jouluun kuuluu glögi,  mutta sitä juodaan lähinnä joulun aikaan eikä niinkään nimenomaan jouluaattona. Ruotsalaisten oma joulujuoma on alkoholiton julmust, jota olen varsinkin viime vuosina nähnyt Suomessakin myynnissä. Luin, että kylmänä juotavaa julmustia nautittaisiin Ruotsissa jouluisin yli 40 miljoonaa litraa, eli kyse on tosiaankin koko kansan vuosikkijuomasta, jota juodaan 4-5 litraa henkeä kohden.

Tuo hapotettu juoma kuohuu kaataessa hyvin reippaasti ja paitsi että se muistuttaa coca colaa ulkonäöltään, on sen maussa myös kolamainen vivahde. Itseasiassa juuri joulun julmust-sesongin aikaan coca colan myynti kuulemma puolittuu Ruotsissa!

Käytännössä julmustin nauttiminen ei Ruotsissa rajoitu edes vain jouluun, sillä tuota aivan samaa juomaa saa jälleen pääsiäisen aikaan nimellä påskmust – tuolloin se on vain saanut uuden nimen ja pakkauksen. Luin väitteen, että näitä musteja kuluisi vuosittain yhteensä yli 40 litraa henkeä kohti, mikä kuulostaa melkoiselta määrältä.

Ruotsalainen joulu Virve Fredman

Ruotsalaiseen joulupöytään eli julbordiin kuuluu samankaltainen kattaus kuin suomalaiseenkin, mutta pienillä eroilla, jotka muistuttavat lähinnä suomalaista vappupöytää tai juhannuskattausta. Ruotsissakin joulupöydästä löytyy kinkkua, mutta myös mm. ruotsalaisten rakastamia lihapullia, nakkeja, puolitettuja keitettyjä kananmunia, lipeäkalaa, punajuurisalaattia, silliä, hapansilakka ja janssoninkiusausta.

Ruotsalaisessa joulupöydässä ei varsinaisesti ole mitään tiettyä ruoka-ainesta, jonka ympärille kokonaisuus rakentuisi samalla tavalla, kuin Suomessa kinkun ja laatikoiden ympärille, vaan joulupöydällä tarkoitetaankin lähinnä buffetmaista kokonaisuutta, jossa on jokaiselle hieman jotakin – jälleen siihen periruotsalaiseen tapaan varmistaen, että kaikilla on varmasti hyvä olla ja että ihan jokaiselle on tarjolla jotakin.

Paitsi että tätä samaa monta erilaista ruokalajia yhteen kokoavaa kattausta käytetään jouluna, ei se itseasiassa eroa minusta suuremmin siitä, mitä ruotsalaiset syövät myös muina juhlapyhinä pääsiäisestä juhannukseen.

Julbord on myös ennen joulua tarjolla useissa ravintoloissa ja tavallisesti työpaikoilla juhlistetaankin joulua syömällä kollegoiden kanssa joululounas tai jouluillallinen, joka voidaan toki joskus koota myös konttorille. Tätä perinnettä voisi sanoa ruotsalaisiksi pikkujouluiksi.

Ruotsalaiseen jouluun kuuluvat myös riisipuuro ja piparit sekä suklaakonvehdit. Suosituimpia konvehtirasioita ovat Maraboun Aladdin- ja Paradis-rasiat, jotka sekoittivat suomalaisiin joulukonvehteihin tottuneen suuni ensimmäisinä vuosina, jolloin poimin suuhuni suosikkejani automaattisesti tutun muodon perusteella ja järkytyin, kun konvehteja puraistessa niiden sisältä paljastuikin aivan muita makuja, kuin mitä olin odottanut.

Ruotsalainen joulu Virve Fredman

Ruotsin Kaupan tutkimuslaitos on jo kolmisenkymmentä vuotta nimennyt joka vuosi ennen joulua vuoden joululahjan (årets julklapp), joka edustaa jotain hyvin ajankohtaista, kuluttajatrendien mukaista asiaa. Tavallisesti esine on jo itsessään ollut ilmiö, mutta erityisesti vuoden joululahjaksi valitseminen on tehnyt siitä supersuositun.

Ensimmäinen vuoden joululahja oli vuonna 1988 leipäkone ja sittemmin vuoden joululahjoja ovat olleet mm. CD-soitin, videopeli, Tamagotchi, robotti-imuri, elämyslahjakortti, piikkimatto ja tabletti. Tämän vuoden lahja oli kuitenkin hieman yllättävä, mutta silti jälleen ajan ilmiötä täysin kuvaava.

Vuoden 2019 joululahja on nimittäin mobillåda, eli kännykkälaatikko, joka on tehty ”parkkipaikaksi” puhelimelle. Laatikko voi olla kaupasta ostettu ja juuri tähän tarkoitukseen valmistettu tai itse tehty, mutta riippumatta sen ulkonäöstä sillä on sama virka: saada ihmiset viettämään vähemmän aikaa puhelin kädessä.

En ollut aiemmin nähnyt kaupoissa erityisiä kännykkälaatikoita, mutta puhelimen käytön vähentäminen on ollut ilmiönä paljon puhuttu, joten kännykkälaatikon valinta vuoden joululahjaksi oli minusta loistava asia. En ehkä niinkään innostu siitä, että kännyköitä varten on tehty oma, kaupallistettu parkkipaikkaratkaisu, sillä koen sen jälleen hieman turhana tavarana, mutta ajatus kotitekoisista kännykkäparkeista kuulostaa kyllä hyvältä.

Ruotsalainen joulu Virve Fredman

Ruotsissa joululahjat tuo jouluaattona jultomtenjolla sanan käännöksestä huolimatta tarkoitetaan joulupukkia eikä joulutonttua (joka puolestaan on tomtenisse). Joululahjojen pakettikorteissa on lahjansaajan nimen lisäksi tyypillisesti myös jouluruno eli julrim, joka antaa vihjeen lahjan sisällöstä. Minusta tämä on hauska yksityiskohta!

Minulle on suomalaisena ollut aina itsestäänselvää, että joulupukki asuu Korvatunturilla Suomessa, mutta Ruotsissa useimmat keskustelukumppanini ovat aina suhtautunut tähän väitteeseeni epäuskoisesti. Kun asiasta googlettaa ruotsiksi, saakin suorastaan yllättävän kirjavan tarjonnan vastauksia siihen, missä jultomten ruotsalaisten mielestä asuu.

Myönnän, että suomalaisena tämä suorastaan närkästyttää minua, sillä vaikka lähes jokaisessa maassa onkin oma näkemyksensä siihen, missä joulupukki asuu, soisin edes naapurimaamme tietävän, että Suomen Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki EU:ssa.

Olen asunut Tukholmassa viisi vuotta, mutta en ole koskaan viettänyt varsinaista ruotsalaista joulua, sillä miehellänikään ei ole perhettä täällä. Tämä joulu kuluu matkustaessa ja muutamina aiempina jouluina olen ollut Suomessa, mutta pari joulua olen kyllä viettänyt kotona Tukholmassa.

Nämä joulut ovat kuitenkin kuluneet kotona kahdestaan miehen kanssa, kun kummallekin on ollut tärkeintä vain saada ladata rauhassa akkuja. Näihin jouluihin ei ole kuulunut liiemmin ruotsalaisia jouluperinteitä ja olen jopa haalinut käsiini suomalaisia joululaatikoita, joten nuo joulut ovat olleet kaikin puolin enemmän suomalaisia kuin ruotsalaisia.

Tämän joulun pyhinä reissusta kotiin palattuani aion keskittyä ottamaan rennosti ja ihan vain hengaamaan, syömään hyvin ja nauttimaan kodin rauhasta.

Ruotsalainen joulu Virve Fredman

Ihanaa joulua kaikille!