Inside the Industry 24: In vitro, ex vivo ja in vivo – näin kosmetiikkaa testataan

Blogini pikkuhiljaa etenevässä Inside the Industry -postaussarjassa on viimeaikoina päästy sille asteelle, että on voitu todeta, että kosmetiikka saa vaikuttaa epidermistä syvemmällä kun sitä ei vaan markkinoi niin ja että joskus testeissä voidaan löytää aineita, jotka kykenevät kokeiden mukaan vaikuttamaan ihan siellä dermiksessä asti.

Onko tämä siis näin helppoa? Nytkö kosmetiikkatuotteilla voidaankin sitten tehdä ihan mitä tahansa? Ihan noin helppoa se ei kuitenkaan ole ja sen huomaa, kun prosessia lähtee pureskelemaan hieman syvemmin.

Aivan kuten lääkkeetkin, on myös kosmetiikkaa hyvin hankalaa saada imeytymään iholle, jonka päätehtäviä on nimenomaan estää ainesosien pääsy kehoon. Iho on siis todella tehokas suojamuuri ja uusia vaikuttavia ainesosia kehittäessä vastaan tulee helposti ongelmia.

Joku superkemisti saattaa esimerkiksi aluksi keksiä, että joku ainesosa voi reagoida jonkun iholta löytyvän rakenteen kanssa pyöritellessään aineita laboratorion putkiloissa in vitro.

Ohhoh, tämä aine vaalentaa melaniinia! Tämä voi olla hieno havainto, mutta jos samaa yrittää kokeilla uudelleen solutasolla soluviljelmäkokein (yhä in vitro) voikin olla, ettei reaktio enää tapahdukaan aina ja yhtä helposti.

Jos reaktio kuitenkin tapahtuu soluviljemillä in vitro kokeissakin, ollaan jo askeleen lähempänä todellisuutta. Voidaan todeta, että homma tapahtui ihan oikeisiin soluihin kokeiltuna ja jotain ihan tosi saatiin aikaan.

Olisiko kyseessä siis uusi superaine?

Tämän havainnoinnin jälkeen voidaan potentiaalista tehoainetta kokeilla toisella tapaa in vitro, eli esimerkiksi tässä tapauksessa kosmetiikkateollisuuden paljon käyttämällä, L’Oréalin kehittämällä keinoiholla.

Tapahtuuko reaktio vieläkin samalla lailla ja kulkeutuuko aktiiviaine yhtä varmasti sinne minne sen pitikin kulkeutua?

Vaikka reaktio saatiin tapahtumaan soluissa soluviljelmillä, voi olla vaikeaa saada aine menemään sinne, missä sen kuuluisikin vaikuttaa. Iho kun on ihmisen suurin elin ja sen päätarkoituksena on tosiaan nimenomaan suojata ja estää aineiden imeytyminen.

(Jos testit tehtäisiin vaikkapa eläinkokein, eli oikeasti elävästä kokonaisuudesta olisi otettu kokeita varten erilleen joku eläimen osa, johon testejä tehtäisiin, puhuttaisiin ex vivo -kokeista. Kosmetiikassa tällaiset eläinkokeet ovat kuitenkin EU:ssa kiellettyjä.)

Jos kuitenkin keinoiholla tehdyissä superkokeissa huomataan, että ainetta voidaan jopa saada jonkun verran kulkeutumaan juuri sinne, missä siitä olisi toivotunlaista hyötyä, voidaan siirtyä testaamaan reaktioita in vivo, eli ihan oikeilla ihmisillä.

Nyt voidaan laittaa pystyyn kymmenien tai jopa vaikka satojen ihmisten testipaneeleita ja saada havainnoitua, että vaikkapa sillä 70 prosentilla testatuista syntyi jonkun näköistä vaikutusta.

Tämä on edelleen hyvän kuuloinen määrä, mutta sitten kun tuote laitetaan isoille markkinoille ja sitä myydään vaikkapa sadalle tuhannelle ihmiselle, voi heidän joukossaan yhä olla ne 30 000 ihmistä, joille tuote ei tehnyt mitään ja tuhansia niitä, joille se vaikutti vaan vähän.

Mitä suurempiin kokonaisuuksiin siis mennään, sitä todennäköisempää on, etteivät vaikutukset olekaan enää niin suunnattoman suuri menestystarina, kuin mitä ne vielä koeputkessa ja soluviljelmillä tai yhä jopa keinoihollakin olivat.

Kaikki me emme välttämättä toimi ihan täysin samalla tavalla kaiken suhteen, vaikka perusolettamus näin onkin.

Naistenlehtien mainoksien pieniä pränttejä siitä, mihin tuotteen lupaukset perustuvat kannattaa siis katsoa uteliaana, sillä niissä viitataan usein juuri siihen, ovatko testitulokset tulleet in vitro- vai in vivo -kokeilla.

Voi nimittäin olla, että vaikka aine kuinka olisi saanut hienoja juttuja aikaan in vitro, eli solukokeilla leikkiessä tai koeiholle kokeiltaessa, ei se enää kykenekään samaan useimmilla ihmisillä in vivo kokeissa.

Voin itse myöntää, etten ollut ajatellut näitä asioita ollenkaan niin paljon ennen kun aloin oikeasti opiskella niitä, vaikka naistenlehtien pikkupräntit aina läpi tavasinkin. Nyt kuitenkin takaan, että jokaisen mainoksen koetulosten testimenetelmät tulevat jatkossa tässä pienessä päässä kyseenalaistettua.

Yllättävän monet testitulokset on saavutettu in vitro -kokein tai sitten ne vaan perustuvat kokeilun tehneiden henkilöiden itsearviointeihin, eli vaikkapa siihen, että ”95 prosenttia käyttäjistä tunsi ihonsa kiinteämmäksi” eikä niissä edes väitetä, että iho olisi oikeasti ollut kiinteämpi.

Kuinka tarkasti te katsotte, mihin tuotteiden testitulokset perustuvat ja kuinka selkeitä nämä termit ovat teille olleet?

5 kommenttia artikkeliin ”Inside the Industry 24: In vitro, ex vivo ja in vivo – näin kosmetiikkaa testataan”

  1. In vivo ja in vitro termien yhteydessä on hyvä huomata, että näitä käytetään hyvin erilaisesti eri aloilla. Näin kärjistetysti voidaan sanoa, että biokemistille in vitro kokeessa komponentit on pipetoitu koeputkeen ja niitä tutkitaan siellä (esim. vain osa jostain solutapahtuman komponenteista), kun taas in vivo kokeet käsittävät soluviljelyolosuhteissa käsiteltyjen solujen solutapahtumien tutkimuksen (mikä myös sekin vaatii yleensä solujen siirtämisen koeputkeen altistuksen jälkeen ja prosessoimisen tulosten aikaansaamiseksi). Tämä on hyvä muistaa jos näihin termeihin törmää muuallakin kuin kosmetiikan alalla!

    • Tämä selittääkin jotain outouksia mitä olen artikkeleissa nähnyt.. Biologiassa (kasvifysiologia, eläinfysiologia jne.) määritelmät toimivat kuten Virve selvitti.

      Eli in vitro testaaminen tapahtuu keinotekoisessa ympäristössä elävän eliön ulkopuolella (lasissa, petrimaljalla). In vivo testaaminen tapahtuu elävässä oliossa, esim. juurikin elävän ihmisen iholla.. Ja in situ tapahtuu tietyssä paikassa (esim. jos melanoomaan injektoidaan paikallisesti jotain ainetta, häiritsemättä ympäröivää tervettä ihoa).

      Siten miten minulle asia on opetettu, on soluviljelyolosuhteissa käsiteltyjen solujen solutapahtumien tutkimus joko ex vivo tai in vitro tutkimusta..

  2. In vivo voi kyllä tarkoittaa (ja usein tarkoittaakin) myös eläinkokeita.

Kommentointi on suljettu.