Olen hehkuttanut blogissani jo usein, kuinka mahtavaa on saada opiskella Lontoossa ja oppia kokoajan lisää kosmetiikan kemiasta, lainsäädännöstä ja pakkausteoriasta. Kaikki nämä ovat minusta niin mielenkiintoisia aiheita, että haluan ehdottomasti postata niistä myös blogiin, jotta muutkin kiinnostuneen voivat tutustua aiheisiin.
Koen myös, että tiedon jakaminen täällä on hyvä tapa oppia ja sisäistää asioita itsekin paremmin. Paitsi että postauksista voi siis olla hyötyä muille, toimivat ne samalla omina muistiinpanoinani, joihin voin aina jälkikäteen palata.
Postaukset, joita tulen julkaisemaan tulevat muodostamaan loogisesti etenevän juttusarjan, jota kutsun nimellä Inside the Industry.
Joidenkin postauksien kohdalla voi varmasti tulla tunne, että täh, oliko tämä nyt niin tärkeä ja nämähän ovat itsestäänselvyyksiä, mutta jonkun myöhemmän postauksen ilmestyessä voikin sitten huomata, että aah, tämän vuoksi se postasi silloin tuosta.
Suosittelen siis lukemaan juuri ne jutut, jotka kiinnostavat ja skippaamaan, aiheet, jotka eivät itseään kiinnosta.
Haluaisin aloittaa aiheella, joka käsittelee osaksi itsestäänselvyyksiä, mutta jonka ymmärtäminen on minusta tärkeä pohja monille jutuille ja tuleville postauksilleni. Tänään haluan nimittäin postata kosmetiikan tuotepakkauksista.
Tätä postausta voi ajatella paitsi kosmetiikan näkökulmasta myös ihan mistä muusta tuotekategorioiden näkökulmasta tahansa ja sen jälkeen hommaa on helppoa lähteä syventämään.
Myönnän, että ennen pakkausopintojani en ollut itse edes ajatellut, mitä kaikkia funktioita kosmetiikkapakkauksella onkaan. Niitä on nimittäin melkoisen monta, kun asiaa alkaa miettiä. Yllätyksekseni pakkausopit ovat siis olleet hyvinkin mielenkiintoinen kokonaisuus!
Ensinnäkin tuotteen pakkauksen täytyy koota tuotteen osat yhteen. Jos kyseessä on shampoo, voi tämä ensisijainen pakkaus olla pelkästään itse shampoopullo, mutta esimerkiksi hiusvärin kohdalla on tärkeää, että tuotepakkaus pitää varmasti sisällään niin väriaineen, hapetteen, hoitoaineen, hanskat ja käyttöohjelehtisen.
Näiden kaikkien osien yhdessäpitäminen on tärkeää, sillä kuluttaja olettaa, että ostaessaan tuotteen ovat kaikki sen osat tallessa, sillä ilman jotain näistä osista tuote voi olla käyttökelvoton tai jopa vaarallinen käyttää (esimerkiksi hiusväri ilman suojahanskoja tai ihokarvanpoistovoide ilman vaikutusajan ilmoittavaa käyttöohjelehtistä).
On myös tärkeää, että tämä ensisijainen pakkaus on testattu tehokkaasti siltä varalta, ettei se vaikkapa vuoda. Jos tavaraa vuotaa ulos, ei 200 ml shampoopullo enää sisälläkään 200 ml tuotetta eikä se enää ole myyntikelpoinen. Samalla se on vuotaessaan myös voinut sotkea ympärillään olevat tuotteet tehden niistäkin mahdollisesti jopa myyntikelvottomia.
Jos pakkaus vuotaa, voi vuotaminen myös jopa tuhota sen kyljessä olevat käyttöohjeet ja varoitukset, jolloin sitä ei ainakaan enää voi myydä.
Tuotepakkauksia tuleekin siis testata niissä olosuhteissa, joissa tuotetta ensisijaisti käytetään: pöydällä pidettäväksi suunnitellun litran käsivoidepullon ei tarvitse kestää samanlaista laukussapyörimistä kuin käsilaukkukokoiseksi tehdyn 30 ml pakkauksen vastaavaa tuotetta tulee kestää.
Pakkauksen täytyy myös auttaa tuotetta säilymään hyvänä sen ajan, minkä sen on suunniteltukin säilyvän. Sen täytyy siis pitää pöpöt mahdollisimman hyvin loitolla tuotteesta ja mitä paremmin homma sujuu, sitä vähemmän turhaa jätettä syntyy, kun pilaantumaan ehtineitä tuotteita ei tarvitse heittää pois.
Kolmanneksi pakkauksen täytyy tietysti houkutella kuluttajia haluamaan ostaa tuote. Sen täytyy siis näyttää suunniteltuun kohderyhmään vetoavalta.
Edellisen kohdan lisäksi on tärkeää, että pakkaus lisää tuotteen tunnistettavuutta läpi tuotteen elinkaaren tehtaalta kuluttajalle.
Itse ensisijainen tuotepakkaus on tunnistettavissa, mutta jotta tuotepakkauksia olisi helpompi käsitellä tehtaalla ja tuotantoketjun eri vaiheissa, on ne pakattava toissijaisiin pakkauksiin, jotka sisältävät useamman yksittäisen tuotepakkauksen.
Olisi epäkäytännöllistä pitää 60 voideta erillään, mutta on paljon kätevämpää pakata ne kymmeneen kuuden pakkaukseen, joka voi sitten olla esimerkiksi se minimierä, jonka tuotteita myyvä taho tilaa. Nämäkin pakkaukset täytyy olla tunnistettavissa, jotta käsittely olisi helpompaa.
Koska tuotteita on kuitenkin liikuteltava ja kuljetettava paikasta toiseen, täytyy nämä toissijaiset pakkaukset pakata yhä edelleen yhteen isoiksi kokonaisuudeksi, sillä kuuden voidepakkauksen laatikot eivät puolestaan ole kovin käteviä käsitellä, kun tavaraa siirretään vaikkapa tuhansien tuotteiden lentorahdilla maasta toiseen. Tässäkin vaiheessa on yhä hyvin tärkeää, että tämäkin pakkaus on selkeästi tunnistettavissa.
Lisäksi on tärkeää, että pakkaus tukee tuotteen käyttöä. Meikkivoiteen voi pakata lasiseen vauvanruokapurkkiin ja se varmasti säilyy siellä, mutta olisiko se fiksua? Eikö olisikin paljon fiksumpaa pakata tuote pumpulliseen pulloon, jolloin sen annostelu olisi kuluttajalle helpompaa?
Tai jopa vaikka laittaa pakkaukseen pumpun sijaan vaikkapa sivellin, jonka sisältä tuote tulee, jolloin tuotepakkauksella todellakin olisi tärkeä funktio itse tuotteen käyttöprosessissa ja se tukisi tuotetta?
Kynsilakkapullo puolestaan voisi olla melkoisen onneton ilman korkkiin rakennettua sivellintä, vaikka se muuten suorittaisikin tehtävänsä tuotteen säilyvyyden, tunnistettavuuden ja kuluttajiin vetoavuuden kannalta.
Erittäin tärkeää on kuitenkin se, että tuotteelle valittu pakkaus suojaa tuotetta läpi tuotteen elinkaaren. Pakkauksen täytyy suojata tuotetta tehtaalla, pitää tuote suojattuna varastoinnin aikana, kestää kuljetus myyntipaikkaansa, suojata tuotetta sen ollessa esillä esimerkiksi kaupan kirkkaissa valoissa ja pitää tuote suojattuna vielä sitten senkin ajan, kun kuluttaja vihdoin ostaa tuotteen ja käyttää sitä itse kotonaan.
Siksi onkin tärkeää ymmärtää, millainen itse tuote on ja minkä tasoinen suojaus missäkin vaiheessa on tarpeellisinta.
Voi nimittäin olla ok, että muutama meikkikynän teroitin vaurioituu kuljetuksessa eikä jokaista tuotetta tarvitse tämän pelossa suojata ja pehmustaa erikseen (tai pakata omaan pieneen pahvilaatikkoonsa). Riittää, että parikymmentä pelkän suojamuovin sisään pussitettua teroitinta on pakattu tarpeeksi vahvoihin toissijaisiin pakkauksiin, jotka on sitten pakattu kuljetusta ja siirtelyä tehokkaammin kestäviin isompiin pakkauksiin, joiden ulkonäkö ei ole yhtä tärkeä kuin ensisijaisen pakkauksen ulkonäkö olisi.
Sen sijaan ei varmasti ole ok, että kovinkaan moni 350 euroa maksava luksuskosmetiikan kosteusvoide vaurioituu kuljetuksessa, eli näiden kohdalla jo itse ensisijaisen tuotepakkauksenkin on usein oltava jykevämpää tekoa.
Kun asiaa siis todella ryhtyy ajatuksella miettimään huomaa, että tuotteen pakkauksella on melkoisen monta funktiota. Tuotepakkauksen kehittely ei siis ole alkuunkaan yksinkertainen juttu, sillä paitsi että sen täytyy olla vetoava, on sillä myös erittäin tärkeä rooli sen sisällön suojelussa.
Kerron juttusarjan seuraavassa osassa millaisia erilaisia uhkia kosmetiikan tuotepakkaus saattaa elinkaarensa aikana kohdata.
Iiihana postaussarja, just tällaisia juttuja lisää! Oot paras!
Kiva kuulla, että kiinnosti. Lupaan, että memevät vielä kiinnostavemmiksi. 🙂
ihan hauskaa lukea informatiivisia postauksia, mutta ehdottaisin tekstin tiivistämistä, ainakin omasta mielestäni se helpottaisi tekstin lukemista, ja asiasisällön tason vaikeuttamista 🙂
Pari ekaa tämän sarjan postausta tuntuivat todella hankalilta tiivistää, sillä sanottavaa vain oli paljon. :/ Tiedostam kyllä asian ja ekojen postausten jälkeen on varmaan tiedossa tiiviimpää tekstiä. Esim. Kosmetiikkatuotteen staabiliuden testimenetelmiä ei kuitenkaan saa kovin tiiviisti, jos ne tahtoo selittää ymmärrettävästi. :/
On mukava lukea informatiivisia postauksia, mutta toivoisin, että ne todella tuovat lukijalle sellaista uutta tietoa, mitä pelkkä maalaisjärki ei jo sano. Myöhempiä postauksia odotellessa! 🙂
Tämä postaus oli tärkeä, jotta saatoin näpytellä seuraavan koskien tuotetta sen elinkaaren aikana kohtaavia uhkia koskevan postauksen, jonka jälkeen voi oikeasti alkaa käymään läpi esim. millaisia stabiiliustestejä tuotteelle tehdään ennen kun sen voi lanseerata. Odota vaan, kyllä nämä linkittyvät yhteen. 😉
Kiinnostava postaus ja erittäin hyvä idea tehdä juttusarja näistä. 🙂 Minulle oli ainakin ihan silmiä avaavaa tämäkin postaus pakkauksista, vaikka se maalaisjärjellä onkin ymmärrettävissä. En silti koskaan ole tullut tällaistakaan prosessia ajatelleeksi alusta loppuun saakka. Eli jatka vaan samaan malliin, jutun pituuskin oli ihan sopiva sisällön laajuuteen nähden. Hyvin jaksoi lukea. 🙂
Kiva kuulla, koska itselläni oli samanlainen fiilis näitä opiskellessa. Kyllähän maalaisjärkikin nämä sanoo, mutta en ollut koskaan ajatellut niitä tällaisena kokonaisuutena. 🙂
Ihana Virve! Jatka ehdottomasti juttusarjaasi, erotut eduksesi blogivaltameressä nimenomaan sillä, että haastat (tarpeeksi kevyesti) lukijoitasi miettimään arjen itsestäänselvyyksiä. Odotan kuola valuen seuraavia postauksia! 🙂
Minäkin pidin tästä postauksesta ja odotan innolla seuraavaa, jos siinä näitä tietoja hyödynnetään! Ei tämä minusta ollut täysin itsestäänselvyyttä vaikka olikin helppo ymmärtää.