Olen postaillut viimeaikoina erityisen paljon minimalismiin liittyvistä asioista, sillä meillä on kotona päällä projekti, jossa hankkiudumme eroon kaikista ylimääräisistä tavaroistamme. Lupaan, etten tule myöhemmin postailemaan minimalismista ihan näin paljon, mutta nyt kun projekti on työn alla, tuntuu se hyvältä ja ajankohtaiselta aiheelta postauksille, joita todella monet ovat olleet kiinnostuneita lukemaan. Tällä hetkellä ne vaikuttavat kiinnostavan blogissa jopa enemmän kuin kosmetiikka!
Olemme käyneet koko omaisuutemme nyt läpi varsin tarkasti ja kuten alkuviikosta kerroin, on meillä tällä hetkellä menossa vielä viikon kestävä hienosaatövaihe, jossa hankkiudumme eroon vielä muutamista pienistä ylimääräisistä jutuista lähinnä myymällä ne Facebook-kirppiksillä. Yksi tällainen turha esine oli esimerkiksi lipastokaappi, josta luopumista olin miettinyt ja jonka myymisen mainitsin eilen ääneen. Otimme kaapista kuvat, mies laittoi ilmoituksen nettiin ja hetkessä alaovellamme oli jo ostaja hakemassa kaappia. Ostaja kertoi juuri muuttaneensa uuteen kotiin ja etsivänsä sinne edullisesti huonekaluja, joten tuli hyvä mieli, että kaappi päätyi jollekin, jolle olisi siitä hyötyä.
Ehkä se kaikkein radikaalein muutos kotiimme tapahtui kuitenkin alkuviikosta. Meiltä lähti täältä nimittäin hieman yllättäen pois sänky.
Olin jo keväällä Thaimassa ollessamme alkanut haaveilla futon-patjalla nukkumisesta. Mainitsin silloin asiasta miehelle, mutta hän totesi lähes välittömästi, että meillä on aivan ihana sänky eikä hän halua luopua siitä. Keskustelu jäi siihen, sillä olin hänen kanssaan kyllä samaa mieltä sänkymme ihanuudesta ja minusta on tärkeää, että nukkuma-alustamme on sellainen, että molemmat meistä pitävä siitä ja kokevat aamulla nukkuneensa hyvin. Tämä ei ollut minusta asia, josta kannattaisi alkaa vängätä tai taivutella toista muuttamaan mielipidettään.
Olimme tiistaina illalla vetäytymässä nukkumaan helteiden vuoksi tuskaisen kuumalle parvellemme, kun mies ehdotti, että voisimme kokeilla nukkua alakerrassa. Raskas ja hiostava ilma tuntui painostavalta, joten olimme välittömästi valmiit rullaamaan runkopatjamme päällä olevat kaksi petauspatjaamme kasaan ja kantamaan sänkymme alakerran lattialle.
Laitoimme lattiamaton päälle joogamattomme, rullasimme sen päälle auki muutaman sentin paksuisen petauspatjamme sekä sen päällä olevan untuvapetarin ja kaaduimme sänkyymme. Alusta tuntui pehmeältä, mutta samalla ihanan tukevalta. En ehtinyt sanoa mitään kun mies jo totesi ääneen, että makuualustammehan tuntui ehkä jopa paremmalta kuin sänkymme ja pohti ääneen, voisiko lattialla nukkumisesta tulla uusi juttumme.
Nukuimme yön loistavasti. Futonilla nukkuminen on monien selälle hyväksi, sillä kehon linja on yön ajan suora ja vaikka en kärsikään selkäkivuista tuntui silti hyvältä ajatukselta, että nukkuisin keholleni mahdollisimman ergonomisessa asunnossa. Aamulla töihin lähtiessäni mietin, että voisimme kokeilla tämän viikon ajan nukkumista lattialla ja miettiä sitten, mitä teemme sängyillemme.
Illalla kotiin tullessani harkitsevaisuuden tuuliviirini oli kääntynyt jo ihan toiseen suuntaan ja ehdotin miehelleni, että laitamme sängyt heti kasaan ja viemme ne tyhjentyneeseen vinttikomeroomme. Niille olisi siellä hyvin tilaa, sillä veimme sieltä tosiaan juuri roskiin, kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen lähes kaiken, joten sängyt olisi helppoa vain kantaa sinne. Jos kaipaisimme niitä, voimme kyllä hakea ne vaivatta takaisin ja vaikka emme kaipaisikaan, kannattaa meidän silti säilyttää ne, sillä jos innostumme vielä lähtemään maailmalle, on asuntoa huomattavasti helpompaa vuokrata kalustettuna, jos kalustukseen kuuluu sänky.
Mies innostui asiasta ja kannoimme parisängyn kaksi runkopatjaa vintillemme. Homma ei ollut ihan niin helposti tehty kuin sanottu, sillä ne olivat yllättävän painavia. Oli senteistä kiinni, että ne sai väännettyä sopivaan kulmaan, jossa ne saattoi sujauttaa vinttikomeron ovesta sisään ja säilyttää sen kaltevan katon alla. Muutamaa kirosanaa ja hikilitraa myöhemmin sänkyjen rungot kuitenkin lepäsivät siellä ja totesimme molemmat, että niitä ei kyllä ihan heti lähdettäisi hakemaan takaisin, vaikka vinttikomero sijaitsikin vain asuntomme seinän takana. Edellinen yö lattialla nukkuen oli kuitenkin saanut meidät molemmat jo aika vakuuttuneiksi, ettei sänkyä olisi tarvekaan hakea takaisin.
Ny tolemme nukkuneet tämän viikon petauspatjoillamme tyytyväisinä. Olemme ottaneet niiden alta joinakin öinä jopa pois lattiamaton ja joogamatot, mutta nukkuneet silti aivan loistavasti. Viime yönä nukuimme 10 tuntia putkeen ilman, että heräsimme niiden aikana kertaakaan ja kropassa tuntui aamulla hyvältä. Sängyttömyys tuntuukin aivan mahtavalta jutulta!
Mikä sängyttömyydessä sitten on niin mahtavaa ja eikö nyt vain voisi nukkua siinä sängyssä, kysyy moni.
Se konkreettisin juttu on tietysti tilan vapautuminen. Meillä on ollut 180 cm leveä parisänky, joka täyttää parvemme suureksi osaksi. Parvi on asuntomme parhaita paikkoja, sillä sen ison kattoikkunan alla on ihanasti valoa. Parisänky on kuitenkin täyttänyt tilan täysin ja joudun esimerkiksi ottamaan kaikki blogikuvani tavaroita (ja itseäni…) pehmeän parisängyn päälle asetellen, jotta saan kuvia, joissa on hyvä valaistus.
Kun luovuimme sängystä, tuli asuntoomme yhtäkkiä runsaasti uutta tilaa, jossa voin itse työskennellä ja tätä kirjoittaessani mies joogaa juuri parvella sinisen taivaan paljastavan kattoikkunan alla. Kiinteästä huonekalusta luopuminen tarkoittaa siis lisää tilaa, sillä petarisänky rullataan päiväksi sivuun.
Suomessa ja Ruotsissa sängystä luopuminen kuulostaa oudolta, mutta Japanissa futonilla nukkuminen ja sen päiväksi kaappiin taittelu tai aurinkoon puhdistumaan ja tuulettumaan asettelu ovat arkea, jota kukaan ei kyseenalaistaisi tai edes ihmettelisi tippaakaan. Kyse onkin vain siitä, että meistä useimmat nukkuvat sängyssä, koska se on yhteiskunnassamme normaali ja tavanomaisin paikka nukkua. Ehkä kokeilemmekin seuraavaksi asua Japanissa?
Olemme tämän viikon nukkuneet petauspatjoillamme alakerrassa, mutta lämpötilan laskeuduttua aiomme siirtyä nukkumaan yläkerrassa. Koska petarimme eivät hengitä alta kuten sänky, tulee ne aina tosiaan rullata tai taitella päiväksi sivuun niin, että ne voivat tuulettua, tai muuten niiden pohjalle voi ilmestyä hometta. Tämä saattaa kuulostaa työläältä, mutta ainakaan vielä en koe sen olevan työlästä, sillä sen kautta vapautuva tila tuntuu sen arvoiselta.
Moni sängystään luopunut kertoo, että muutot sujuvat ilman sänkyä ihanan vaivattomasti ja asia on epäilemättä näin, mutta koska aiomme toistaiseksi kuitenkin pitää sängyt vintillämme, ei tämä päde meihin.
Asia, jota sen sijaan itse eniten ajattelen on, että millaisia mahdollisuuksia sängystä luopuminen tarjoaa meille ulkomailla asumisen suhteen. Ei ole mikään salaisuus, että kuuden Thaimaassa vietetyn kuukauden jälkeen olemme tulevaisuudessa edelleen erittäin kiinnostuneita asumaan lyhyitä jaksoja ulkomailla. Asunnon vuokraaminen sujuu monissa paikoissa helposti, mutta koska haluamme muuttaa ilman huonekaluja, on meidän löydettävä aina kalustettu asunto, sillä eihän nyt ilman sänkyä voi nukkua ja olisihan se hirveän kallista ja hankalaa hankkia se sänky vain muutamaa kuukautta varten. Usein kalustetut asunnot ovat hieman kalliimpia ja onhan se myös totta, että jos asunto on kalustettu aivan hirveän näköiseksi, ei siellä huvita asua edes väliaikaisesti, jos valinnanvaraa on.
Kun kuitenkin tajusimme, ettei sänky olisi enää tulevaisuudessa meille mikään välttämättömyys ja voisimme aivan loistavasti elää ilman sitäkin, tuli minulle jotenkin ihanan vapautunut tunne. Futon-patjan saa käsiinsä helposti ja melko edullisesti, joten maailmalle lähtiessä ei enää edes tarvitsisi miettiä koko sänkyasiaa.
Kun muutimme nykyiseen asuntoomme Ruotsissa, ei meillä ollut mitään huonekaluja. Minä en raahannut niitä Suomesta eikä miehelläkään ollut mitään sellaista, mitä olisimme tänne tuoneet. Nukuimme ilmalla täytettävällä patjalla ja ensimmäinen huonekalu, joka meillä oli kiire saada tänne, oli nimenomaan sänky. Silloin ei tullut mieleenkään, että meillä edes voisi olla muita vaihtoehtoja.
Elämää ilman sänkyä on takana vasta alle viikko, mutta olemme hyvin vakuuttuneita siitä, että se tuntuu meidän jutultamme. Ja sitäpaitsi jos ei tunnukaan, niin saahan ne sängyt aina takaisin sieltä vintiltä ja nyt tätä on kokeiltu.
Sängystä luopumisen jälkeen Ruotsalainen on itseasiassa jo useaan kertaan osoitellut erästä toista kotimme perin tavallista huonekalua, jonka hankimme tänne yhtäaikaa sängyn kanssa, sillä se kuuluu olla asunnossa. Hän totesi, ettei itseasiassa enää tykkää siitä yhtään eikä koskaan edes käytä sitä ja sai minutkin havahtumaan siihen, ettei sitä välttämättä tarvita. Voikin siis olla, että kotoamme lähtee pian myös jotain muuta sisustukselle tavanomaista ja myös se korvautuu aasialaistyylisellä vaihtoehdolla, joka tuntuu kodikkaammalta…
Kuka muu nukkuu muualla kuin sängyssä ja miksi?
Lue myös muut minimalismiin liittyvät postaukseni.
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Heips, kerrohan myöhemminkin miltä sängyttömyys tuntuu. Olen kanssa jo tovin haaveillut futonista ja jopa miehenekin lämmennyt ajatukselle. Testataan petarit kanssa meillä, jos saatais osviittaa sopiiko futon meille. 🙂 Kivasti olit myös saanut ujutettua sanan Meikki postaukseen. 😉
Hahhhaahhaa, kyllä taas huomaa, millä on tämän naisen pää täytetty kun sana ”meikki” voi ihan totaalisen tyhjästä ilmestyä ihan minne vain… 😀 😀 Kiitos, korjasin tuon järjettömäksi muuttuneen lauseen, josta en yhtään tiedä, mitä siinä alunperin on pitänyt lukea! 😀
Hei! Juu.. Hyvä juttu! Mä en kyllä sängystä luovu siitä syystä, että meillä on koira.. Todella karvainen koira, mikä tarkoittaa irtokarvaa lattioilla. En kuitenkaan halua mihkää patjojen reunoihin tarttuvia karvoja.. Niitä tosin on jonkun verran aina jossain. Puhtaissa lakanoissa.. ruuan mausteena.. suussa ja silmissä.. ja joo, imuroidaan joka päivä. Tshih. Mieheni kanssa olemme kyllä puhuneet, että hävittäisimme ruokapöydän. Me yleensä aina syödään sohvalla. Omasta mielestäni myös ”kahvipöytä-pönötys” on jotenkin ahdistavaa. En vain pidä siitä. Paljon mukavampi on istua olkkarissa väljemmin ja rennommin. Meillä on kuitenkin 3 lasta ja voin jo kuvitella sen sotkun, jos keittoja ja maitoja kuskataan käsissä olohuoneeseen. Että varmaan joku pöytäratkaisu pitäisi kuitenkin olla, kenties joku taso ikkunan eteen jossa voisi samalla katsella ulos. Hmm.
Joo, koiran kanssa eläminen toisi sängyttömyyteen kyllä omat haasteensa ja lapset taas ruokapöydättömyyteen! 🙂
Vaikka uhkasitkin, ettet jatkossa enää postaa paljon tästä aiheesta, niin kerro vielä kuitenkin, mistä miehesi haluaa luopua, ja luovutteko siitä .
Joo, lupaan palata tähän asiaan, jos homma etenee sen suhteen! 🙂
Minimalismista tulee varmasti jatkossakin blogissa juttua jossain määrin, mutta ei ehkä ihan paria kertaa viikossa, kuten viimeaikoina on ollut. 🙂
Hei kiitti! Aluks olin et wtf, mitähä se Virve ny sekoilee, mutta joo, hyvin järkevältähän toi kuulosti, ku luki loppuun Ite oon eroomassa avoliitosta ja yksiö on ainoo vaihtoehto.. Yksiön neliöt kovasti mietityttäny, mut toi futon vois olla hyvä ratkaisu! 🙂
Joo, aluksi voi tosiaan olla ihan pöhkö ajatus, mutta kun sitä hetken pyörittelee mielessään, niin ei minusta mitenkään pöllömpi juttu sitten kuitenkaan! 🙂
Jäisin kans veikkaileen ruokapöytää, koska itsekään en istu sen äärellä about ikinä keittiössä. Toinen veikkaus on sohva, mutta siitä en itse luopuisi. 😀
Veikkaan että ruokapöytä lähtee seuraavaksi 😉
Aika hyvä veikkaus! 😉
Itsellä oli sama veikkaus mielessä Japanissa on näitä matalia pöytiä joiden ympärille saa lattiatasoon istuimet, ja kotatsu on ihana keksintö talvella <3
Siellä muuten myös tavataan muistaakseni laittaa jotain kosteutta imeviä liinoja futonin alle, jos ei ehdikään aina rullata ja laittaa tuulettumaan. Helpottaa sekin
Kiitos vinkistä noiden liinojen suhteen, täytyykin googletella niistä lisää! 🙂
Meillä on ollu futoni jo 7 vuotta meidän parvella, ja onhan se hyvä. Ei kovin edullinen kuitenkaan ainakaan Suomessa, hyvästä saa maksaa helposti yli 1000€.
Joo, Suomessa niistä saa varmasti maksaa omaisuuksia kun eivät ole niin yleisiä. Aasiassa halvempia ja Amazon-maissa löytyy myös jo reilulla satasella hyvä. 🙂
Meillä ei ihan futonilla nukuta, mutta sängystä otettiin jalat pois, kun koira vanhus tykkää siellä talvisin nukkua ja korkealta sängyltä alas hyppääminen alkoi näyttää vähän turhan raskaalta sen nivelille, kun tömpsähti sieltä alas vähän kuin jarruttaen, ettei törmää seinään, kun meidänkään makkari ei mikään tilaihme ole.
Ja meillä ei myöskään ole ruokapöytää, koska miehen työnurkkaus on ainoalla paikalla, johon sellainen mahtuisi, joten ollaan jo varmaan nelisen vuotta syöty sohvalla, sohvapöydän ääressä 🙂
Minäkin huomaan, ettei ruokapöydän ääreen tule mentyä lautasen kanssa, mikä on toisaalta kyllä ihan vähän säälikin, koska minusta olisi periaatteessa ihanaa syödä aina nätisti pöydän ääressä. Toisaalta sohvapöydän ääressä on sitten kuitenkin paljon kotoisampaa syödä kun meitä on täällä kuitenkin vain kaksi eikä lapsia, joiden kanssa pöytä toimisi varmasti parhaiten. 🙂
Olen nukkunut futonilla jo kohta 20 vuotta, mulla oli parikymppisenä paljon selkäongelmia ja ne kaikki katosi sen myötä, kun vaihdoin futon-patjaan. Nyt inhoan nukkua esim. hotelleissa, koska en voi ymmärtää miksi sängyn pitää ”pomppia”, herään joka kerta kun käännän kylkeä. 😀 Mulla on kyllä futonille ollut aina myös matala sänkyrunko, joka on jännästi kalliimpi kuin se itse patja, jonka saa aika edullisestikin, jos haluaa vain pelkän puuvillatäytteisen, eikä sinne sisään hienouksia kuten kookoskuitua yms. Meillä on aina ollut pelkät puuvillatäytteiset ja vaikka ne pitää uusia hivenen useammin, koska eivät pidä ihan niin hyvin muotoaan, niin ollaan oltu tyytyväisiä. Viimeksi muutama vuosi sitten kun uusittiin patja niin luovuttiin 160cm:ä leveästä ja nykyään meillä on vain 140cm:ä leveä vuode ja mahdutaan siihen miehen kanssa vallan mainiosti, vaikka ollaan molemmat ihan keskikokoisia ihmisiä. Naurattaa nykyään ihan, miten paljon tyhjää tilaa siinä leveämmässä pedissä oli, kun tuossakin on ihan riittämiin.
Mekin nukumme tällä hetkellä 180 cm leveällä patjalla ja nyt on alkanut tuntua, että se on kyllä toooodella leveä. Thaimaassa sänkymme oli varmaan tuon 140 cm ja riitti hyvin, joten pitänee itsekin miettiä kapeampaa futonia jos sellaisen ostamme myöhemmin. (Toistaiseksi käytössä siis vain sängyn petarit.) 🙂
Täytyy kyllä sanoa, että länsimaissa on varmaan niin totuttu tosiaan sänkyyn ettei itselläni ole mieleen edes juolahtanut vaihtoehto sen suhteen – vaikka futonista olen toki kuullutkin. Ehdottoman mielenkiinnolla seuraan teidän kokeilujanne tämän suhteen, josko vaikka pohtisi voisiko se olla myös meille hyvä ratkaisu 🙂
Joo, jotenkin sitä on ollut niin tottunut ajatukseen, että tottakai kotona on sänky, ettei minullekaan tullut aiemmin edes mieleen kyseenalaistaa tätä. 😀
Kannattaa muovittaa ja suojata nuo rungot tuolla ullakolla pitkäaikaisen säilytyksen ajaksi. Kyllähän voivat säilyä noin lyhyehkön ajan, mutta muutoin vähintään kosteutta ja ummehtuneisuutta voi olla, eikä niitä silloin voi ottaa nopeasti käyttöön. Pahimmassa tapauksessa jonkin naapurin ötökät leviävät niihin. En tiedä talonne iästä tai kunnosta, mutta tosi vanhojen talojen kylmäullakoilla saattaa pesiä jopa lepakko, joiden ulosteet voivat levittää maailman vaarallisimpia sairauksia. Ei ole tarkoitus pelästyttää, siistiltähän tuo ullakko vaikuttaa, tämä ehkä enemmän niille, jotka saattavat kirjoituksestasi innostua samaan.
Tämäkin osa tavaroiden omistamisen hankaluutta, suojaaminen ja varastointi. Varastointi ei kannata, jos tavara siellä pilaantuu.
Olet varmasti oikeassa. Olimme nyt hieman laiskoja ja emme jaksaneet muovittaa kun mietimme, että jos ne pitää sieltä kuitenkin hakea, mutta pitänee käydä pian muovittamassa kun nyt näyttää siltä, että jäävät sinne. 🙂
Meillä on miehen kanssa eri kovuus runkopatjassa, tykkään pehmeämmästä ja mies taas kovemmasta patjasta.
En ole kokeillut miltä tuntuisi Unikulman tietokoneella katsottu patja. https://www.unikulma.fi/uniklab/
Miten ihmeessä olet saanut nukuttua ikkunan alla??!! Eikö siinä ole valoisaa?
Nyt kun olet alkanut karsia tavaroita isolla kädellä, koti alkaa varmaan tuntumaan avaralta. En pidä ylimääräisestä tavasta enkä tykkää että koriste-esineitä on kaikkialla.
Oletko käynyt kuiva-aine kaapit läpi? Onko minimalismi jo iskenyt sinnekin?! 🙂
Joo, on valoisaa kesällä jos on verhot auki. Meillä on tuossa ollut rullaverhot, jotka vedetään ikkunoiden eteen ja ne ovat blokanneet melko hyvin valoa, mutta nyt ollaan hankkimassa kunnollisia. 🙂
Koti kyllä tuntuu tosiaan ihanan avaralta nyt. Minäkään en ole mikään koriste-esinetyyppi, joten tällainen avara tila saa mielen rauhoittumaan kivasti.
Kuiva-ainekaappiin ei onneksi ole kertynyt kauheasti mitään, sillä käytimme kaiken pois ennen Thaimaahan lähtöä ja varastoon meni vain joukko mausteita, eli kaikki mahdolliset kaapit on saatu nyt siivottua. 🙂
Mielenkiintoinen postaus, ja muutenkin tykkään kovasti tästä minimilismi-aiheesta, joten mielelläni lukisin enemmänkin näitä postauksia!
Innostuin niin paljon, että piti heti googlettaa ja etsiä lisää tietoa. Sängyttömyys kuulostaa aluksi aika hurjalta, mutta oikeastaan aika houkuttelevalta ajatukselta. 🙂
Kiva kuulla, että aihe kiinnostaa! Tästä tulee kyllä varmasti blogiin jatkossakin juttuja jossain määrin! 🙂
Miksi sänky ja lähinnä patja rinnastetaan pehmeyteen? Minä nukun yöni Tempurin päällä, joka ei notku eikä pompi.
Toinen huomio oli jossain kommenteissa mainitut hotellien sängyt. Minä nimenomaan katson aina hotellia valitessa, että siellä on hyvät sängyt. Laadukkaat hotellit kertovat minkä merkkisellä vuoteilla asiakkaat majoittuvat.
Kolmas huomio oli tuo hintakeskustelu: sängyssä vietetään noin 1/3 ihmisen eliniästä, siihen jos mihinkä kannattaa panostaa. Tai tarkoitan nukkumisalustaa.
Mun sänkysetti on moottoroitu, joka nosti huimasti hintaa ja oli meidän asunnon kallein hankinta evö, mutta myös rahansa arvoinen. 6000€ satsaukseen pitääkin olla tyytyväinen 😉
Jos meilläkin olisi isompi koti eikä olisi suunnitelmia reissaamisen suhteen, voisin itsekin kyllä sijoittaa ylelliseen ja hyvään sänkyyn. Makuualusta, jossa saa hyvät unet on minusta tärkeä juttu ja vaikka sängyttömyys sopii tällä hetkellä elemäämme parhaiten voi olla, että sänky palaa jossakin myöhemmässä elämänvaiheessamme takaisin sitten kun se sopii elämäämme paremmin. 🙂
Oon pian muuttamassa uuteen kotiin ja on postauksen lukeminen tuli niin hyvään saumaan.
Voisin itsekin kokeilla sängyttömyyttä. Asiat voi tosiaan tehdä myös muulla tavalla kuin mihin on itse tottunut ja toi sängyttömyys kuulostaa tilan säästämisenkin puolesta hyvältä ajatukselta. Pääasiahan, että siinä itse nukkuu hyvin yönsä oli se sitten sänky tai patja vain !
Kiva kuulla! 🙂 Oli jotenkin hauskaa itse herätä huomaamaan, että niin, eihän sitä sänkyä tosiaan lähtökohtaisesti ole pakko olla asunnossa. Jostain syystä se on aina ollut niin itsestäänselvyys, ettei tätä vaihtoehtoa ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi. 🙂
En tiedä onko teillä edes sohvapöytää, mutta se on ainakin aivan turha.Jää mukavasti vapaata tilaa koiralle ja lapsille temmeltää, eikä tarvitse olla jatkuvasti pyyhkimässä pölyjä tai sormenjälkiä siitä. Meillä ei myöskään ole kirjahyllyä tai minkäänlaisia vitriinejä tms joihin ostetaan aivan turhia ja aika typeriä koriste-esineitä.
Minäkin olen kirjahyllyjen vastustaja! Sekalainen seurakunta kirjojen selkämyksiä tuo levottoman olon ja toinen vaihtoehto on sitten täyttää se turhilla koriste-esineillä, josta en myöskään innostu, joten kirjahyllyä ei kyllä täälläkään kaipailla. 🙂
Itse nukuin yhden kesän kesätöissä ollessa patjalla lattialla. Nukun ylipäätään aina hyvin, joten en ymmärrä moottoroitujen erikoissänkyjen ym. päälle. Patja kyllä kastuu hiestä nopeasti, joten patja tulikin aina nostaa lattialta ylös. Lattialla nukkumisesta tulee itselleni aina kivoja muistoja lapsuudesta, jolloin nukuttiin lattialla mökillä, mummulassa tai kavereilla yökylässä 🙂
Joo, lattialla nukkumisessa on kyllä kiva tietty fiilis! 🙂
Inhoan itse asioita jotka vaan ”kuuluu olla”.
Meillä ei ole sohvaa, koska en sellasta mihinkään tarvitse ja olisi vaan turhaan viemässä tilaa. Sama koskee lipastoja (asuntoon kuuluu runsaasti kiinteitä kaappeja ja vaatehuone).
Ruokapöytää ei ole, koska asuntoon kuuluu kiinteänä baaritiski.
Telkkari on, koska sellaisen sain lahjaksi monta vuotta sitten, ja muksu katsoo dvd:ltä piirrettyjä, mutta telkkaristakin luopuisin ilomielin 😀 Antennijohto ei ole ollut yli vuoteen edes paikoillaan ja telkkari toimittaa ainoastaan piirrettyjennäyttäjän virkaa kunnei mun läppärissäni ole cd-asemaa (eikä sellaista tähän saa).
Seinäkelloakaan ei ole, koska en ole vielä löytänyt kelloa joka ei tikitä.:D Mitään autiota meillä ei suinkaan silti ole ja lapsen lelut vie tilaa ja tuovat väriä.
Unelma olisi luopua sängystä ja virittää olkkariin istuintyynyt ja joku matala pöytä missä syödä sun muuta.
Meilläkään ei ole seinäkelloa juuri tuosta syystä. En kestä seinäkellon tikistystä! 😀
Tikittämättömiä seinäkelloja löytyy, eikä maksa paljon, kunhan vaan hoksaa kysyä. Siinä sekuntiviisarikin liikkuu täysin portaattomasti.
Mulla on myös analoginen herätyskello, joka ei tikitä vaan vaihtaa minuutin välein viisarin paikkaa hyvin hiljaa. Kello on myös radio-ohjattu eli aina sekunnilleen ajassa (vain kesä- ja talviaika pitää muuttaa parilla painalluksella). Signaali tulee Saksasta. Samalla tekniikalla meillä on myös digitaalinen herätyskello, mutta en tykkää digitaalisesta näytöstä, koska se ei ole yhtä havainnollinen ja näytön heijastuksista riippuen ajan voi myös katsoa väärin.
Itse en olisi valmis luopumaan sängystä, mutta sohvat toivotan hornan tuuttiin. Pelkkiä pölynkerääjiä mokomat. Meillä vieraat istuu poikkeuksetta keittiön pöydän ääressä syömässä, joten ei sohvilla mitään tee. Mukavat keittiötuolit riittäisi vallan mainiosti.
Kiitos tästä ideasta! Mulla on ihan kamala sänky ja nyt voisinkin hankkiutua eroon siitä. En oo ennen sitä tehnyt koska olisi pitänyt uusi miettiä tilalle ja haluaisin tietenkin laadukkaan. No eikä tarvi, sen kun nukkuu lattialla! 😀
Kiitti kivasta jutusta! Välillä asian kuin asian suhteen on tervettä tarkastella, onko kyseinen asia vain muotoutunut kulttuurilliseksi normiksi vai onko se oikeasti käytännöllinen ja itselle sopiva ratkaisu. Olen vihreästä kateellinen kattoikkunastanne .
Ja hei, kannattaa ehkä laittaa sänky eteenpäin mahdollisimman pian, koska sen saa varastossa nopeasti käyttökelvottomaksi tunkkaisuuden vuoksi. Vielä kun syksystä on tulossa tosi sateinen. Omassa kodissa sisäkosteus huitelee jo 70 niin saa olla skarppina ilpin kanssa.
Tuo on hyvä pointti sängyn suhteen, kiitos! 🙂 Meidän piti jättää se komeroon vielä hetkeksi, jotta voimme kuulostella, haluammeko siitä oikeasti eroon. Suunnitelmissamme ei myöskään ole pysyä asunnossamme välttämättä kokoaikaisesti vaan asua välillä ulkomailla ja vuokrata tätä kalistettuna, joten täytyy tosiaan tarkkailla, mitä sängylle tuolla vintillä kuuluu ja mikä on paras ratkaisu sen kanssa.
voisiko sängyn pakata jotenkin ilmatiiviisti tyhjiöön ja säilyä tunkaisuudelta siten?