Minimalismin tärkein kysymys on MIKSI

Ostolakossa Minimalismi

Olen nähnyt netissä lukuisia keskusteluja, joissa moni kertoo haaveilevansa minimalistisemmasta elämästä ja kaipaa siihen vinkkejä, sillä sen saavuttaminen on tuntunut vaikealta. Monilla on päässä ihannekuva siitä, miltä minimalismi näyttää ja he tavoittelevat sitä keskittyen erityisesti tavaroiden vähentämiseen. Moni tunnustaa kuitenkin ongelmakseen, että ote tavaroiden vähentämiseen pääsee aika ajoin lipsumaan ja homma ottaa jopa takapakkia. Useampi kaipaisikin vinkkejä, kuinka tällaisilta takapakeilta voisi välttyä ja kuinka katseen voisi niin sanotusti saada pysymään maalissa.

Itse uskon, että ongelmana on se, ettei se oma maali ole välttämättä täysin selvillä, minkä vuoksi on jopa hankalaa mennä sitä kohti.

Ostolakossa minimalismi

Moni luulee jostain syystä, että on olemassa vain yksi ja tietynnäköinen minimalismi, jota kaikkien pitäisi tavoitella. Tosiasiassa jokaisen minimalismi on oman näköisensä, sillä minimalismissa on vain yksi ohjenuora: pidä se, mikä tuo sinulle iloa (ja hyötyä). Yksi asia voi olla välttämättömyys toiselle, mutta toiselle taas täysin yhdentekevä eikä kukaan muu voi sanella, minkä tavaroiden omistamisen pitäisi toiselle riittää.

Vähintään yhtä tärkeää kuin oman minimalisminsa hahmottaminen on kuitenkin myös miettiä, miksi sitä haluaa. Miksi onkin minusta se minimalismin suurin kysymys, johon vastausten hakeminen auttaa viemään askeleet kohti omaa, henkilökohtaista maaliviivaa ja pitämään katseen siellä.

Itselläni matka kohti minimalistisempaa elämää on ollut (ja on edelleen) täynnä kysymyksiä, joihin kaivelen takaraivostani vastauksia. Vähennän kokoajan tavaroitani, mutta en vain vähentämisen vuoksi. Olen käynyt itseni (ja mieheni) kanssa todella monta keskusteluja siitä, mikä on oma syyni ja luullut usein päässeeni siihen vihdoin käsiksi. Tuntuu kuitenkin, että parin vuoden aktiivisen maalia kohti pyrkimisen jälkeen se ihan perimmäisin syyni minimalismiin on alkanut aueta minulle vasta ihan viimeviikkojen aikana.

Ostolakossa minimalismi

Aluksi ajattelin, että tavaroiden vähentäminen tarkoitti minulle kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että minun tarvitsee ostaa vähemmän tavaroita. Kun vain miettisin, mitä oikeasti tarvitsisin ja mitä en, ei minun tarvitsisi olla ostamassa uutta lähes koskaan. Minun ei myöskään tarvitsisi näin ollen käyttää aikaa kaupoilla pyörimiseen.

Sitten tajusin, että koska minun ei tarvitse käyttää uusiin tavaroihin rahaa, voin tehdä vähemmän töitä. Sitähän minä halusin! Sen sijaan, että ennen tavoittelin suurta palkkaa, jotta minulla olisi enemmän rahaa hankintoihini, riittäisi minulle pienempi määrä rahaa, sillä en enää tarvitsisi sitä yhtä paljon asioiden ostamiseen. Halusin käydä töissä vain kolmena päivänä viikossa.

Kaikki myös sanovat aina, että siivoaminen on helpompaa, kun tavaroita on vähemmän ja että se on siksi monille iso syy tavaroiden vähentämiseen. Joo, pitäähän se paikkansa, mutta en itse koe siivoamista toisaalta yhtään se helpommaksi tai vaikeammaksi, jos tavaroita on enemmän tai vähemmän, vaan lähinnä vain koen tavaroiden määrän vaikuttavan siihen aikaan, jonka siivoamiseen joutuu käyttämään enkä ole itse halukas käyttämään siihen paljon aikaa. Ei minusta ole vaikeaa siirtää esiin koriste-esineitä pölyjen pyyhkimisen vuoksi, mutta se ei myöskään ole asia, johon haluaisin käyttää aikaa.

Ostolakossa Virve Fredman minimalismi

Kun siis käyn vähemmän töissä, on minulle enemmän aikaa ja kun myös omistan vähemmän tavaroita, voin käyttää siivoamiseen ja tavaroiden hankkimiseen vähemmän aikaa. Minimalismin voi siis ajatella tuovan enemmän aikaa, mitä moni kertoo minimalismilla tavoittelevansa.

Se, että jostakin vapautuu aikaa ja että elämässä ylipäätään on lisää aikaa tuntuu monista minimalismista kiinnostuneista houkuttelevalta, mutta tosiasiassa aika itsessään on ihan yhdentekevä juttu eikä aika varsinaisesti ole se, mitä itse ainakaan kaipaan.

Sen sijaan kaipaan niitä juttuja, joita sillä ajalla voi tehdä. Viettää aikaa läheisten kanssa, laittaa hyvää ruokaa, lukea kiinnostavaa kirjaa, oppia uusia asioita, nukkua vähän pidempään, käydä kiinnostavassa paikassa… Ne ovat kaikki niitä juttuja, joita tosiasiassa haluan siivoamisen tai työssäkäymisen sijaan tehdä.

Ostolakossa minimalismi

Vastasin ennen myös, että haluan aikaa, jotta voin matkustaa. Se kuulosti aluksi juuri siltä, mitä halusin tehdä. Sitten tajusin, että en varsinaisesti halua matkustaa. Jos haluan matkustaa, voin hypätä lähibussiin ja matkustaa sillä tai astua paikallisjunaan ja matkustaa. Ne ovat kaikki matkustamista. Matkustaminen itsessään ei siis olekaan se juttu, jolle halusin aikaa. Se oli vain yleisesti paljon viljelty sana, joka tarkoitti samaan aikaan sekä paljon että ei oikeastaan yhtään mitään.

Sitten ajattelin, että ehkä kyse on siitä, että halusin nähdä uusia paikkoja. Sitähän minä tietysti matkustamisella tarkoitin! Tajusin kuitenkin nopeasti, että voin nähdä niitä ihan samoja paikkoja ihan vain avaamalla tietokoneeni ja käyttämällä Googlen kuvahakua. Kyse ei siis ollut varsinaisesti siitäkään, että haluaisin nähdä paikkoja.

Ostolakossa minimalismi

Tuntui, että sain pureutua ajatusteni taakse todenteolla miettiessäni, mikä oli se perimmäisin juttu, jota ihan oikeasti halusin. Lopulta uskon löytäneeni sen.

Halusin uusia kokemuksia ja elämyksiä ja näitä voisi saavuttaa, kun järjestää itselleen enemmän aikaa ja mahdollisuuksia lähteä uusiin paikkoihin. Halusin löytää itseni uusista tilanteista ja paitsi oppia uutta ympäristöstäni, mutta myös oppia uutta itsestäni.

Moni haluaa matkustaa uusiin paikkoihin tavatakseen uusia ihmisiä, jotta voi kuulla heidän tarinoitaan ja oppia heiltä uutta. Olen tunnustanut jo aiemmin, etteivät ihmiskontaktit ole minulle se antoisin juttu, mutta uusien asioiden havainnointi uudessa ympäristössä on minusta ihanaa. Rakastan tarkkailla ihmisiä ja on kiehtovaa joutua uusiin tilanteisiin, jotka voivat joskus olla kiperiä tai ihan vain niinkin arkisia, kuin paikallisessa ravintolassa käynti ilman yhteistä kieltä tai täyttä ymmärrystä paikallisesta ruokakulttuurista.

Ostolakossa minimalismi

Kaikki ne tilanteet antavat kuitenkin itselleni paljon ja opettavat minua paitsi ympäröivästä maailmasta, mutta myös itsestäni. Ne antavat varmuutta aina uusiin juttuihin ja uusiin kokemuksiin lähtemiseen ja juuri se on se, mitä itse erityisesti kaipaan – sen ohella, että saisin vain löhöillä jossakin ilman aikataulua ja syventyä kirjojen tai internetin kautta johonkin minua sillä hetkellä kiinnostavaan aiheeseen ja oppia uusia ajatuksia tai taitoja.

Rakastan itse matkustella Aasiassa, sillä siinä on jotain erityisen kiehtovaa. Vaikka jokaisessa maassa on aina oma kulttuurinsa, poikkeaa aasialainen kulttuuri länsimaalaisesta monella, usein jopa hyvin yllättävällä tavalla ja varsinkin se, että asiat on kirjoitettu kielellä, josta ei pääse kärryille antaa kaikkeen aivan uuden ja ihanan ulottuvuuden.

Onkin hyvin kiehtovaa saada olla maassa, jossa voi eläytyä jälleen pienen lapsen tavalla ympäristöön. Kun ei ymmärrä ympärillä olevia koukeroisia tekstejä saa pitkästä aikaa kokea, miltä lapsesta voi tuntua. Moni asia on uutta ja ihmeellistä, minkä ansiosta voi löytää sellaisen lapsenomaisen havainnoinnin riemun, joka itseltäni usein arjessa unohtuu. En kulje kotikaupungissani ympäriinsä kysellen jatkuvasti, että ”Mikä tuo on?” tai osoitellen miehelleni, että katso tuota. Aasiassa teen tätä paljon, sillä kaikkialla on niin paljon uusia ja yllättäviä asioita. Moni tavallinen ja täysin arkinen asia voi tapahtua tavalla, joka yllättää minut täysin. Se on kiehtovaa.

Ostolakossa minimalismi

Minulle tämä kaikki on niin vahva miksi, että haluan vähentää tavaroitani reilulla otteella. Tämä on kuitenkin vain minun henkilökohtainen syyni ja jokaisella on tavaroiden vähentämiseen ne omat syynsä. Oma vinkkini onkin kysyä itseltään kerta toisensa jälkeen miksi, jotta voi löytää ne perimmäiset syyt siihen, minkä vuoksi haluaa tavaroitaan vähentää.

Uskon itse, että mitä syvemmälle ajatuksen vie, sitä paremmin se itselleen konkretisoituu. Jos haluaa, että siivoamiseen menee vähemmän aikaa, jotta ehtii lukea enemmän, kannattaa ihan konkreettisesti vaikka tehdä lista niistä kirjoista, jotka haluaisi ehtiä lukea. Jos haluaa, että vapaa-aikaan jää enemmän aikaa, voi olla hyvä tehdä lista niistä konkreettisista jutuista, joita vapaa-ajallaan haluaa tehdä ja niistä ihmisistä, joiden kanssa vapaa-aikaansa haluaa viettää. Listoja tekemällä ja syitä pohtimalla voi hoksata monia uusia juttuja ja motivaattoreita.

Vaikka ei edes haluaisi vähentää tavaroitaan, voi silti olla hyvä pysähtyä miettimään, mitä ihan oikeasti haluaa ehtiä tehdä ja onko sille riittävästi aikaa ja mikä on esteenä, jos sille ei ole aikaa. Pienillä järjestelyillä sille voi nimittäin usein saada löytymään sitä aikaa.

Ostolakossa minimalismi

Mitä te haluatte ehtiä tehdä?

Muita kiinnostavia kirjoituksia:

2 kommenttia

  1. Mulla ongelma ei oo niinkään siinä ehtimisessä, vaan jaksamisessa/viitsimisessä 🙂 Pitkään luulin, että kyse on vain siitä, etten pitkän työpäivän jälkeen enää jaksa muuta kuin lösähtää koneen ääreen surffailemaan sivuilta toisille. Jäin kuitenkin vähäksi aikaa pois työelämästä viime syksynä ja havaitsin, että kyse on ihan vaan aikaansaamattomuudesta mun kohdalla. Vaikka oon päivät pitkät vapaalla, en siltikään koe innostuksen paloa oikein mihinkään ja joudun Pomodoro-taktiikalla huijaamaan itseäni aktiviteetteihin, jotta tulisi tehtyä edes jotain.

    Ihailen tarmoasi ja jatkuvaa kiinnostustasi kaikenlaiseen kehittymiseen. Kunpa löytäisin väylän itsekin kiinnostua tekemisestä!

    En missään nimessä kutsuisi itseäni minimalistiksi, mutta taidan kuitenkin olla aika vähätavarainen muihin ikäisiini verrattuna. Mua motivoi se, että haluan pystyä asumaan keskustassa ja mun rahat riittää täällä vain pienehköön asuntoon. Toki pienenkin asunnon voisi änkeä tupaten täyteen, mutta yleensä kai tavaran määrän korreloi asunnon kokoon.

  2. On ollut mielenkiintoista lukea sinun tietä, väylää kohti minimalistisuutta. Olen huomannut samaa, monella muulla bloggaajalla ja itsellä myös. Meillä kaikilla on varmasti oma erilainen tarve johonkin muuhun kuin materiaan joka ei kuitenkaan tuo lopullista tyydytystä. Sinulta on tullut kivoja vinkkejä tavoitteiden saavuttamiseen . Minä jään nyt vähintään puolen vuoden sapattivapaalle ja aion käydä resepti/kokkaus kirjojani läpi,innolla!,nyt pääsen keskittymään siihen mitä olen haaveillut, Ruuanlaittoon. Hyvä olen jo nyt, mutta haluan vielä kehittyä siinä ha tuottaa läheisilleni iloa. Ja tietty tehdä kaikkea muuta kivaa , liikkua luonnossa ,nauttia rauhassa aamulla linnun laulusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *