No nin, periksihän se oli sitten hieman annettava.
Äidinmaidon mukana minullekin melko kiitettävissä määrin kulkeutunut itsepäisyys nosti kovasti päätään, kun minun oli pakattava Lontoon asuntoni tavaroita ennen muuttoa Suomeen. Kaikki tavarani eivät tietenkään millään olleet mahtua niihin kahteen lennolla ruumaan sallittavaan matkalaukkuun ja vaikka viimeiseen asti vänkäsin, etten aio lähetellä postin mukana Suomeen mitään, oli minunkin lopulta sitten nieltävä ylpeyteni ja alettava laittaa tavaraa pakettiin.
Olin aluksi löytänyt vain kalliita postitusvaihtoehtoja, mutta surffasin lopulta sattumalta (okei, epätoivon partaalle vaivuttuani Jumalalle suoraa avunhuutoa karjuessani ja googlea väkisin keskellä yötä sormet rakoilla laulattaen) Postage Supermarketin sivulle saaden sieltä pelastuksen.
Sain noin viidelläkymmenellä eurolla ostettua itselleni mielenrauhan, joka piti sisällään 25 kiloisen paketin kotoa noudon ja perille määränpäähän toimituksen. Noudon olisi voinut varata jo samalle päivälle, mutta annoin itselleni päivän peliaikaa laatikon pakkaamiselle.
Juostuani pari tuntia sopivaa pahvilaatikkoa kaupungilta metsästäen (tähänkin olisi kyllä pitänyt selvästi käydä joku kurssi ja hankkia metsästyslupa, sen verran haastavaa se yllättäen oli!) pääsin vihdoin kotiin pakkaamaan ja sain tiivistettyä valitsemani laatikon sisään tosiaan ne 25 kiloa tavaraa pitäen sisällään melkoisen määrän kosmetiikkaa ja jäin odottamaan paketin noutopäivää.
Ilmeisesti kuitenkin vain suusta suuhun perimätietona kulkeutuvan vanhan englantilaisen kansanviisauden mukaan postituspäivänä olisi typerää tehdä mitään muuta, joten vaikka postituksen päivän saattoi valita, ei kellonajalle ollut tehtävissä mitään. Paketti haettaisiin kello kuuteen mennessä ja that’s it. Tottakai minä haluan käyttää yhden viimeisistä Lontoon päivistäni kotona pakettivahtina, why not! Lastenvahdiksi pääsee lähes kuka tahansa ja silloinkin on aina arvattavissa, että jotain kohellusta sattuu kuitenkin, mutta tämä oli paljon erityisempää ja jännempää! Harva pääsee vahtimaan pakettia koko päiväksi ja saa pidettyä itsensä yhtä jännittyneenä miettien, tapahtuuko paketille ylipäätänsä edes mitään koko päivän aikana!
Lopulta paketti haettiin.Toivotaan, että se kulkeutuu joskus perillekin.
Tämä postaus siis sisällöltään ja linkiltään vinkkinä niille, joiden on postitettava tavaraa esimerkiksi juurikin Eglannista Suomeen. Suosittelen Postage Supermarketia, jos tahdotte säästää hieman. Ja jos maltatte istua koko päivän kotona odottamassa, tapahtuuko mitään.