Kuinka alkaa sijoittaa, kun sijoittaminen tuntuu vaikealta ja pelottavalta?

Kaupallinen yhteistyö: POP Pankki

Puhun mielelläni säästämisestä ja sijoittamisesta, sillä ne kiinnostavat minua paljon.

Raha itsessään on toki hieman tylsä puheenaihe, mutta tietty taloudellinen vakaus tuo elämään turvallisuuden tunnetta ja  mielenrauhaa, mikä puolestaan tarkoittaa, ettei rahaa sen myötä tarvitse olla ajattelemassa suuremmin – ellei sitten nimenomaan tykkää ajatella rahaa.

Tavoittelemisen arvoista ei oikeastaan minusta ole suuri määrä rahaa pankkitilillä (tai sijoitustilillä), vaan omaan elämäntilanteeseen  sopivan summan tuoma mielenrauha.

Kuinka paljon on ”riittävästi” rahaa?

Taloudellinen vakaus ei siis tarkoita välttämättä suuria summia, vaan sitä, että rahaa on riittävästi.

”Riittävä” on toki varsin epätarkka määritelmä, sillä tarvittavan rahan määrä on varsin henkilökohtaista ja riippuu pitkälti siitä, millaisen elämäntilanteen on itselleen luonut (tai toisinaan siitä, millaiseen elämäntilanteeseen on joutunut).

Suuremmat tulot mahdollistavat tietysti enemmän, mutta kun tulot riittävät kattamaan omat perustarpeet ja hieman niiden ylikin, jotta on varaa haluamiinsa hankintoihin, voivat useimmat kokea elävänsä taloudellisesti hyvää elämää.

Ratkaisevinta ei kuitenkaan välttämättä ole tulojen määrä, vaan se, kuinka paljon niistä jää jäljelle menojen jälkeen.

Jos siis haluaa enemmän taloudellista turvaa, voi joko yrittää tienata enemmän tai sitten vain alkaa perata menojaan ajatuksella ja kysyä itseltään, mitkä näistä menoista ovat oikeasti sellaisia, että koen saavani niille riittävästi vastinetta ja voisiko jostakin karsia.

Itse olen löytänyt menojani seuraamalla paljonkin karsittavaa, jolloin myös säästöön on jäänyt enemmän rahaa.

Säästetyt rahat tuovat taloudellista mielenrauhaa

Säästäminen ajatellaan usein negatiivisena asiana ja valintana jäädä ilman jotakin, jonka voisi hankkia nyt. Monet pitävät sitä ikävänä juttuna, sillä eihän sitä voi edes tietää, tuleeko huomistakaan omalla kohdalla koskaan.

En osaa itse nähdä asiaa näin, sillä minulle rahojen säästyminen on nimenomaan nykyhetkeä parantava asia, vaikka en juuri nyt käyttäisikään rahojani.

Kun rahat säästyvät tililleni, parannan nykyhetkeni mielenrauhaa tietämällä, että jos jotain yllättävää tapahtuu, ei minun tarvitse alkaa stressata rahasta.

Koen mielenrauhaa siitä, ettei töitä ole aina pakko tehdä, jos ei tunnu siltä. Siitä, ettei rikki menevä tietokone sotke talouttani ja nautin ajatuksesta, että minulla olisi varaa matkustaa tai hankkia halutessani uusi puhelin.

En keksi kovin montaa asiaa, jotka olisivat minulle tärkeämpiä kuin mielenrauha ja henkinen hyvinvointi, jota taloudellinen vakaus tutkitusti auttaa tukemaan, kun ei tarvitse kokoajan huolehtia siitä, kuinka rahat riittävät.

Rahahuolet tuovat stressiä ja pitkään jatkuva stressi taas voi heikentää hyvinvointia.

Rahastosijoittaminen voi turvata rahat pankkitiliä paremmin

Ajattelinkin ennen, että juuri säästäminen ja tilille rahojen kerryttäminen ovat paras tapa säästää rahaa sekä sen kuuluisan pahan päivän että myös vähemmän puhutun, mutta ehkä jopa sitäkin tärkeämmän hyvän päivän varalle.

Kun sitten päivätyöni lopettamisen myötä ehdin ottaa enemmän aikaa itselleni, aloin paneutua sijoittamiseen ja tajusin sen saman asian, jonka useimmat sijoittamisen aloittaneet ovat tajunneet: se paras hetki alkaa sijoittaa olisi ollut korkoa korolle -ilmiön vuoksi jo vähintään 15 vuotta sitten, mutta se toiseksi paras hetki on juuri nyt.

Olin ollut pitkään utelias sijoittamisen suhteen, sillä vaikka koinkin pankkitilillä lepäävien rahojen tuovan henkistä turvaa, tiedostin silti, ettei niiden jemmaaminen siellä ollut se paras vaihtoehto – tavallisella pankkitilillä ne eivät nimittäin kasva korkoa eikä samalla rahasummalla enää seuraavana vuonna saa yhtä paljon kuin nyt, eli rahojeni arvo vähenee jatkuvasti.

Siinä missä uutuusripsivärin sai marketista joitakin vuosia sitten hintaan 14,90 euroa, joutuu useista markettimaskaroistakin maksamaan nyt jo lähes 20 euroa.

On kuitenkin myös paljon viikoittain toistuvia arjen kuluja, jotka ovat jatkuvasti aiempaa kalliimpia, mikä tarkoittaa, että korottomat sukanvarsisäästöt riittävät jatkuvasti vähempään.

Vaikka säästötilillä onkin siis hyvä olla pieni, heti käyttövalmiudessa oleva puskuri, joka voi esimerkiksi vastata parin kuukauden menojen summaa, on rahat muuten fiksumpaa säästää niin, että niille saa tuottoa, eli sijoittaa.

Rahastosijoittaminen on tylsä, mutta palkitseva laji

Puhun sijoittamisen hienoudesta paljon ja olen kertonut, että olen itse tylsä rahastosijoittaja.

Rahastosijoittamisessa ei ole loppujen lopuksi mitään kovin jännittävää, sillä siinä missä yksittäisiin osakkeisiin sijoittajan kannattaa seurata markkinoita aktiivisesti ja ymmärtää sijoituskohteensa läpikotaisin, on rahastosijoittaminen helppo vaihtoehto meille, jotka emme ole kiinnostuneita analysoimaan markkinoita jatkuvasti.

Olen postannut rahastosijoittamisesta jo aiemmin, mutta tiivistetysti rahasto on joukko tietyillä, juuri sen rahaston mukaisilla kriteereillä valittuja osakkeita, joihin rahojaan sijoittamalla sijoittaja pääsee hajautetusti osalliseksi monen eri yrityksen osakkeista.

Rahastoon sijoitetaan ostamalla sitä tyypillisesti  valitsemallaan summalla esimerkiksi kuukausittain ja jos rahaston arvo kasvaa, kasvaa myös sijoituksen arvo.

Tämän sijoittamistavan etuna on, että markkinoita ymmärtämätönkin sijoittaja voi nauttia pörssin keskivertotuotosta ilman, että hänen täytyy olla pohtimassa, koska on fiksua ostaa ja koska taas myydä.

Rahastosijoittaminen on siis siinä mielessä tylsä laji, ettei siinä synny yleensä äkkirikastumisia, mutta ei myöskään totaalisia köyhtymisiä, sillä sijoitushorisontti on tavallisesti pitkä ja rahat on hajautettu useisiin eri yrityksiin, joiden keskivertomenestyksen mukaista tuottoa sijoittaja saa.

Joskus markkinat voivat pompata reippaasti ylöspäin, joskus taas pudota dramaattisesti alaspäin (I’m looking at you, koronakevät), mutta koska rahastosijoittamisessa ideana on, että rahastoihin säästetään tyypillisesti esimerkiksi kuukausittain tietty summa rahaa vuodesta toiseen, syntyy sijoituksiin myös ajallista hajauttamista – välillä ostetaan kalliimmalla, välillä halvemmalla, mutta pitkäjaksoisessa sijoittamisessa asiaa ei tarvitse miettiä kovin paljon.

(Kukaan ei toki estä, etteikö rahoja voi tarvittaessa nostaa rahastosta lyhyemmälläkin aikavälillä sitä halutessaan, mutta korkoa korolle -ilmiön ansiosta parhaan hyödyn saa, kun rahastosijoittaminen on pitkäjänteistä.)

Voiko kuka tahansa alkaa sijoittaa?

Loppujen lopuksi rahastosijoittaminen on siis melko yksinkertaista, eli yksinkertaisimmillaan omalta tililtä siirtyy kuukausittain automaattisesti sijoituksiin ennalta määritelty summa, eikä asian eteen tarvitse tehdä mitään.

Tiedän kuitenkin kokemuksesta, ettei rahastosijoittaminen kuitenkaan todellakaan tunnu aluksi yhtään yksinkertaiselta, sanovat muut mitä tahansa.

Ajattelinkin itse ennen, ettei minulla ole mitään asiaa pörssiin, koska en ole mikään kauppatieteiden maisteri tai edes töissä pankissa. Enhän edes tiennyt, kuinka pörssissä asioidaan, vaikka olisin niin halunnutkin tehdä.

Sijoittamista omatoimisesti opiskeltuani minulle kuitenkin selvisi, ettei minun onneksi tarvitsekaan olla rahoitusalan ammattilainen voidakseni alkaa sijoittaa ja innostuin siitä sen myötä kovasti.

Hyvä niin, sillä viime vuonna sijoitusteni voitot olisivat jo kattaneet koko vuoden menoni, mutta koska haluan kasvattaa sijoituspottiani ja saada koko pääomalleni lisää tuotot, en ole nostanut sijoitustililtäni vielä mitään ulos.

Senn sijaan olen vain keskittynyt kasvattamaan pottiani lisää.

Toisaalta tuntuu kuitenkin hyvältä tietää, että tarvittaessa voisin myös nostaa sijoituksistani pois rahojani eikä niitä ole lukittu minnekään. Rahani ovat siis tallessa, mutta kasvavat tuottoa niin hyvän kuin mahdollisen pahankin päivän varalle.

Minulla on ollut etuna sukanvarteen pitkään jemmatut säästöt, joita olen voinut sijoittaa, mutta sijoittamisen voi myös aloittaa ilman suuria säästöjä esimerkiksi muutamalla kympillä kuussa.

Pieniltä vaikuttavista summista voi vuosien saatossa kasvaa jo varsin mukava potti, jonka voi käyttää itse valitsemallaan tavalla.

Rahastosijoittaminen ei kuitenkaan tarkoita vain sitä, että jokaisen pitäisi säästää eläkettä tai sitä kuuluisaa pahaa päivää varten.

Sijoituksiaan voi myös käyttää silloin, kun edessä on esimerkiksi remontti, perheeseen syntyy vauva tai elämässä tapahtuu jotain muuta ihanaa, jota varten tarvitaan rahaa.

Apua sijoittamisen aloittamiseen

Sijoittamisesta tuntuu tulleen jopa suorastaan trendikästä puuhaa ja varsinkin nuoret naiset ovat alkaneet kiinnostua siitä yhä enemmän.

En yhtään ihmettele tätä, vaan olen asiasta jopa innoissani, sillä sijoittaminen on mahdollisuus taloudelliseen turvaan ja minusta jokaisen tulisi saada tuntea sitä.

Usein kuitenkin tuntuu, että varsinkin sijoittamisen aloittamiseen kaipaisi apua ja monista olisi mukavaa, jos sitä saisi ihan henkilökohtaisesti. Mistä ihmeestä tietää, mihin kannattaa sijoittaa ja kuinka paljon? 

Olen miettinyt aihetta paljon, sillä haluan kannustaa ihmisiä sijoittamisen aloittamiseen.

Juuri se aloittaminen on nimittäin se tärkein juttu ja strategiaansa voi sitten sen jälkeen halutessaan alkaa hioa lisää, mutta aloittamiselle ei tulisi tehdä itselleen liian korkeaa kynnystä.

Nämä ajatukset mielessäni tiimiydyin tätä blogipostausta varten sellaisen tahon kanssa, jonka koin täydelliseksi paikaksi suositella niille, joita sijoittaminen kiinnostaa, mutta joiden mieli on yhä täynnä kysymyksiä ja epävarmuutta.

Suomalainen POP Pankki kuulosti nimittäin minusta mitä täydellisimmältä paikalta sellaisille rahastosijoittamisesta kiinnostuneille, joista sijoittamisen aloittaminen tuntuu suoraan sanottuna jopa hieman pelottavalta – minusta se nimittäin ainakin tuntui ennen sellaiselta, sillä mieleni oli täynnä kysymyksiä muun muassa siitä, voinko menettää kaikki rahani.

POP Pankki ei välttämättä ole valtavirralle tunnettu pankki, mutta se on valittu yksityisasiakkaiden asiakastyytyväisyyskyselyissä jo yhdeksän kertaa (!) Suomen parhaaksi pankiksi, viimeksi juuri viime vuonna. POP Pankissa ovat siis Suomen tyytyväisimmät yksityisasiakkaat.

Sain yhteistyön tiimoilta mahdollisuuden lähteä selvittämään, mitä hyvä asiakaspalvelu tarkoittaisi käytännössä, jos haluaisin uutena POP Pankin asiakkaana alkaa sijoittamaan rahastoihin (eli rahastoimaan, kuten POP Pankissa sanotaan).

Rahastosijoittaminen POP Pankissa

POP Pankit ovat itsenäisiä, alueellisesti toimivia, jäsentensä omistamia osuuspankkeja. Pienen pankkiryhmän etuna on ensinnäkin se, että asiakkaille voidaan tarjota hyvin henkilökohtaista palvelua.

Palvelua voi saada paitsi pankin konttoreissa, mutta myös etänä verkossa, jossa asiakkaan on mahdollista varata POP Verkkohetki, jossa hän voi saada palvelua omia asioitaan hoitavalta pankkihenkilöltä.

Olen itse asioinut aina suurissa pankeissa eikä puhettakaan, että minulla olisi ollut käytettävissäni omaa pankkihenkilöä, johon voisin aina olla yhteydessä ja joka tuntisi tilanteeni, joten jo tämä oli minusta huikea ajatus – varsinkin, jos on suunnittelemassa sijoittajaksi ryhtymistä.

Sainkin tilaisuuden kokeilla, millaista olisi aloittaa sijoittaminen POP Pankissa ja kuinka etänä tapahtuva Verkkohetki sujuisi, jos haluaisin tulla asiakkaaksi.

Minulle kerrottiin, että ensin kuulemma tehtäisiin soveltuvuusarvio ja mietin mielessäni, että kyseessä on varmasti jälleen yksi puuduttava pankkitapaaminen täynnä turhaa paperityötä.

Olin totaalisen väärässä, sillä ymmärsin tapaamisessa heti, miksi POP Pankin asiakkaat olivat niin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Kun olin itse toista vuotta sitten päättänyt alkaa sijoittaa, olin käyttänyt aikaani tutkien vaihtoehtoja, penkonut verkkoa loputtomiin ja hakenut tietoa sieltä sun täältä – ja epäröinyt välillä, onko tietoni edes luotettavaa.

On ymmärrettävää, etteivät kaikki innostu tekemään samaa selvitystyötä, joten päätös sijoittamisen aloittamisesta jää siksi helposti tekemättä.

POP Pankin etätapaamisessa kävin kuitenkin pankkihenkilön kanssa läpi todella tarkasti omaa talouttani, jotta siitä syntyisi ymmärrys sekä minulle itselleni että myös pankille.

Suosituksia sijoittamiseen ei siis heitellä asiakkaalle summanmutikassa, vaan ihan oikeasti asiakkaan tämänhetkisen taloudenkuvan sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden perusteella.

Soveltuvuusarviossa ei siis arvioitukaan sitä, sovellunko minä pankille asiakkaaksi, vaan sitä, millainen palvelu juuri minun tarpeisiini sopisi.

Ylös kirjattiin niin tämänhetkinen varallisuuteni kuin sijoittamiseen liittyvät toiveeni ja tavoitteeni, joista sitten keskusteltiin.

Tapaamisessa pohdittiin, millaisessa aikataulussa mennään, eli mikä on sijoitushorisonttini, millaista kasvua itse sijoituksilleni toivoisin ja jopa mietittiin muun muassa sitä, onko minulla esimerkiksi lapsia, sillä pitkän horisontin rahastosijoittamisessa tavoitteet voisivat liittyä tulevaisuudessa lapsiinkin.

Varallisuutta perattaessa mietittiin myös, mistä oman arjen talousmenot koostuvat, eli paljonko asumiseeni yms. menee kuukaudessa rahaa ja millaisen eurosumman voisi jatkossa kuukausittain realistisesti sijoittaa.

Tässä yhteydessä selvitettiin myös asiakkaan mahdollista aiempaa sijoituskokemusta ja hänen entuudestaan tuntemia sijoittamispalveluja. Mitään aiempaa kokemusta ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan tässä yhteydessä voi hyvin kertoa olevansa uusi sijoittaja ja kysellä ne kaikki mielessään olevat kysymykset.

Kaiken tämän perusteella asiakkaalle voidaan sitten luoda juuri omia tarpeita vastaavat suositukset rahastosijoittamiseen. (Kaikki POP Pankin tarjoamat rahastot löytyvät täältä.)

Tapaaminen ja alkuselvittely tuntui ihanan henkilökohtaiselta ja siltä, että pankkia todellakin kiinnostaa tarjota juuri minulle  ja minun taloustilanteeseeni sopivaa sijoitusmuotoa.

Tapaamisessa käytiin tietysti myös läpi halukkuuttani riskin ottamiseen, sillä se vaikuttaa sijoitussuunnitelmaan. Pidin kuitenkin aivan erityisesti siitä, että yksi yhdessä pankkihenkilön kanssa täytettävän kyselylomakkeen kysymyksistä kysyi jo tässä vaiheessa, kuinka reagoisin, jos sijoitukseni arvo pienenisi enemmän kuin olisin osannut odottaa.

Tämä oli minusta älyttömän tärkeä asia keskustella uuden sijoittajan kanssa jo tässä vaiheessa, sillä pikäaikaisessa sijoittamisessa voi tulla ajoittaisia notkahduksia, jotka voivat säikäyttää varsinkin uuden sijoittajan, jolloin rahat saattaa äkkipikaisuuksissaan haluta pikaisesti kotiuttaa tappiolla suurempia häviöitä pelätessä.

Kun asiasta on puhuttu etukäteen, osaa rahastojen arvon heittelehtimiseen suhtautua usein paremmin – vaikkakin jälleen pienen pankin ja oman pankkihenkilön etuna on, että jos sijoitussalkussa alkaa tapahtua hurjalta tuntuvia asioita tai oma sijoituststrategia mietityttää muuten vain, voi omalle pankkihenkilölle varata tapaamisen vaikka juuri etänä sen kätevän Verkkohetken kautta ja päästä keskustelemaan asioista jonkun nimenomaan oman taloustilanteen tuntevan henkilön kanssa.

(Toki erilaisia säästämisen ja sijoittamisen palveluja voi omatoimisestikin hoidella verkossa ja omat rahastot näkyvät verkkopankissa, eli nostoja ja säästöjä voi tehdä ihan omatoimisestikin. Jos ei kuitenkaan halua tai ei ole kokemusta, tietämystä ja varmuutta, että mitä kannattaisi lähteä tekemään, voi pankista tällöin saada apua.)

Jos siis olet kokenut, että rahastosijoittaminen kiinnostaa, mutta olet tuntenut olosi hyvin epävarmaksi sen aloittamisen suhteen ja kaipaisit henkilökohtaista apua, voi POP Pankki olla sopiva paikka sijoittamisen aloittamiseen.

POP Pankin asiakkaaksi voi ryhtyä varaamalla POP Pankin verkkosivuston kautta ajan Verkkohetkeen valitsemastaan POP Pankista haluamaansa aikaan.

Verkkohetkessä käydään sitten läpi asiakkaan oma tilanne ja edetään sen pohjalta, eli selvitetään esimerkiksi, millaisella summalla ja mihin rahastoon asiakas voisi kuukausittain halutessaan alkaa säästää.

Helmi- ja maaliskuun ajan POP Pankissa on myös menossa rahastosäästämisen kampanja, jonka aikana rahastomerkinnät ovat ilman merkintäpalkkiota.

Toivon, että tämä postaus tuo apua ja rohkaisua juuri niille, joita sijoittaminen on kiinnostanut, mutta jotka eivät silti ole vielä rohkaistuneet aloittamaan sitä.

Tärkeintä sijoittamisessa kun on juuri se aloittaminen – strategiaansa voi sitten kyllä hioa ja jopa halutessaan vaikka vaihtaakin myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Millaisia kokemuksia teillä on sijoittamisesta?