Kun omaisuus mahtuu matkalaukkuun

Päädyin kaksi kuukautta sitten tekemään mielenkiintoisen kokeilun. Kuten tiedätte, olen vähentänyt tavaroitani pikkuhiljaa ja olemme kuukauden kuluttua lähdössä mieheni kanssa puoleksi vuodeksi maailmalle. Alunperin reissun piti kestää pidempään, mutta mies sai vähän aikaa sitten hyvän keikkatarjouksen, johon hän haluaa tarttua, joten palaamme sen vuoksi ainakin hetkeksi kotiin.

Koska suunnitelmamme matkan keston suhteen muuttuivat vasta parisen viikkoa takaperin, elin pari kuukautta sitten yhä siinä ajatuksessa, etten välttämättä ole enää palaamassa Tukholmaan muuten kuin ohimennen ehkä nenääni näyttämään.

Tämä ajatus antoi tietysti hyvää lisämotivaatiota turhien tavaroiden karsintaan. On aivan järjetöntä säilyttää asioita, joita en tarvitse, joten päätin tehdä hauskan kokeilun, jonka seurauksena voisin todeta, kuinka paljon irtotavaraa minulla edelleen on ja mitä niistä yhä tarvitsisin.

Lue myös: Kun matkasuunnitelmat menevät uusiksi

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Päädyinkin loppuvuodesta tyhjentämään aivan kaikki henkilökohtaiset tavarani kotimme kaapeista ja laatikoista. Kuskasin kaikki nuo tavarat asuntomme parvella olevaan pieneen huoneeseen, jonka nurkkaan olin avannut matkalaukun.

Halusin ensinnäkin selvittää, mahtuisivatko kaikki tavarani jo tuohon matkalaukkuun. Olihan unelmani ensimmäkin jo vuosia ollut, että kaikki tavarani mahtuisivat yhteen matkalaukkuun. On nimittäin helppoa ajatella, että enhän minä nyt niin paljon omista, mutta kun kaikki tavarat näkee kerralla edessään, voi lopputulos yllättää.

En ole itse ihan varma, yllätyinkö kovin paljon, mutta ehkä jonkin verran kuitenkin. Henkilökohtainen omaisuuteni mahtui ongelmitta matkalaukkuun, joten tuntui, että tavaroiden vähentäminen on sujunut hyvin ainakin jossain määrin.

Kun kuitenkin asettelin tavaroita matkalaukkuun tajusin välittömästi, että siellä on edelleen monia tavaroita, joita en oikeasti tarvitse. Joidenkin kohdalla tajusin tämän vasta nyt, mutta joidenkin kohdalla olin kyllä tiedostanut asian jo aiemmin, mutta en vain ollut jaksanut tehdä mitään esimerkiksi näiden tavaroiden myymisen eteen.

Lue myös: Kaikki henkilökohtaiset tavarani (paitsi kosmetiikka)

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Pakkasin laukkuun ne tavarat, joita en aktiivisesti käyttänyt, nostin heti sivuun muutamia myyntiin lähteviä tavaroita ja palautin paikoilleen muutamia perusjuttuja, joita tiesin käyttävänijatkuvasti.

Sitten alkoi kokeilu.

Käytin arjessani tavaroita, jotka olin poiminut matkalaukusta pois ja jos tajusin, että laukussa oli jotain, mitä tarvitsin, kävin hakemassa sen käyttööni.

Aina välillä kävin tutkimassa laukun sisältöä pyöritellen siellä olevia tavaroita ja tajusin kerta toisensa jälkeen, että siellä on juttuja, joita en yksinkertaisesti tarvitse. Osan niistä olen antanut pois, osan taas myynyt pois.

Lue myös: Vähensin tavaroitani vuoden – Nämä asiat se opetti minulle

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Nyt pari kuukautta kestänyt matkalaukkukokeilu on ollut mahtava paristakin syystä.

Ensinnäkin on ollut ihanaa saada jälleen punnita kunnolla, mitä tavaroita oikeasti tarvitsee ja haluaa pitää. Kun ne on kaikki koonnut yhteen ja päivä toisensa jälkeen tajuaa, ettei niitä tule ottaneeksi laukusta käyttöön, on turhista tavaroista jälleen helpompaa luopua.

Toisekseen kotona on ollut entistäkin mukavampaa, kun ympärillä on oikeasti vain niitä tavaroita, joita kokoajan käyttää eikä mitään turhaa. Näitä tavaroita ei loppujen lopuksi ole kovin monia ja vaikka jo ennen luulin, että minulla on vähän tavaroita, on tämä kokeilu saanut tajuamaan, kuinka vähän oikeasti tarvitseekaan. Kokeilu on tuonut arkeen sitä samaa fiilistä, jonka tuntee, kun lähtee pariksi viikoksi matkalle ja huomaa, että pärjää laukkunsa sisällöllä ihan hyvin ja ongelmitta. Elämä on jotenkin ihanan rauhallista.

(Sivuhuomautuksena toki sanon, etteivät kuvausvaloni mahtuneet matkalaukkuu.)

Lue myös: 8 kuukautta samoissa vaatteissa

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Tällä hetkellä matkalaukussa on käyttämättömänä lähinnä muutama kesäisempi mekko, kevättakki, korkkarit, ohuita sukkahousuja, yksi käsilaukku, joitakin kanta-asiakaskortteja ja henkilökohtaisia papereita. Kaikki ne tuntuvat tällä hetkellä kuitenkin sellaisilta tavaroilta, joita kyllä tulen käyttämään, vaikka en juuri nyt olekaan niitä kaivannut.

Laukun vieressä nököttää edelleen muutamia tavaroita, joita myyn ruotsalaisessa nettihuutokaupassa ja joiden toivon menevän pian kaupaksi. Olen nostanut niitä pois laukusta vähitellen tajutessani, etten jäisi kaipaamaan niitä, jos luopuisin niistä.

Lue myös: Mitä jos tavarasta luopuminen alkaakin kaduttaa?

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Jäljellä olevat kosmetiikkani olisivat mahtuneet tuohon laukkuun myös, mutta pakkasin ne erilliseen, käsimatkatavaroiden kokoiseen laukkuun. Se on edelleen pullollaan kosmetiikkaa, mutta alkuperäinen suunnitelmani oli, että kun aloitamme matkamme menemällä laivalla Suomeen, voin viedä laukun sisällön läheisilleni.

Nyt kun selvisi, että palaamme jo puolen vuoden kuluttua takaisin, en koe ihan yhtä polttavaa tarvetta hankkiutua eroon aivan kaikesta. Jonkin verran kosmetiikkaa lähtee eteenpäin, jotta mikään ei menisi vanhaksi, mutta säästän itselläni tuotteita, joita voin käyttää kotiin palatessani.

Vaikka kosmetiikkaa on edelleen aivan liikaa, tuntui silti hyvin helpottavalta nähdä, että sen määrä on sentään jo karsiutunut näin hyvin – olihan sitä pahimmillaan kuitenkin yli sata kiloa…

On kuitenkin ollut rentouttavaa elää sellaista elämää, jossa silmiin ei satu jatkuvasti uusia kosmetiikkatuotteita, joista ei ole järkeä hankkiutua eroon, kun ne kuitenkin voi itse myöhemmin käyttää, mutta joiden olemassaolosta ei vain kaipaisi jatkuvaa muistutusta.

Lue myös: Kaikki 56 meikkituotettani

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Tämä kokeilu on tuonut elämääni paitsi ihanaa fiilistä sen suhteen, kuinka vähän tavaroita oikeastaan kaipaakaan, mutta ennen kaikkea parantanut entisestäänkin ymmärrystäni sen suhteen, millaista elämää haluan elää.

Tavaroiden vähentyessä minusta on nimittäin jatkuvasti tuntunut, että kun niitä ei tarvitse miettiä liiemmin, on minulla ollut valtavasti aikaa tehdä asioita. Aikaa ja energiaa opiskeluun ja hyvinvoinnista huolehtimiseen on tuntunut olevan entistäkin enemmän, vaikka kuvittelin sitä jo ennenkin olevan reippaasti.

Olen havahtunut huomaamaan tämän saman asian jo moneen otteeseen vähennysprosessin aikana, mutta on ollut ehkä jopa hieman huvittavaa huomata, että elämä tuntuu vain paranevan paranemistaan sitä mukaa, kun tavarat samalla vähenevät.

(Vuoraamme asuntoamme kalustettuna, joten meillä on toki kotona edelleen perus huonekalut ja keittiövälineet.)

Yökylässä minimalistilla

Minun kohdallani tämä hidas, jo yli 1,5 vuotta jatkunut tavaroiden vähentäminen on ollut paras tapa karsia niitä. Ajattelen hommaa kuin laihdutuskuurina: jos tavarat (tai kilot) katoaisivat vain sormia napsauttamalla, kun yhtäkkiä päätän, että en halua niitä, en ehkä oppisi hommasta ihan kauheasti ja olisi suurempi riski, että palaisin vanhoihin tapoihin.

Kun kaiken on kuitenkin karsinut pikkuhiljaa ja asioita prosessoiden sekä minun kohdallani usein jopa liiallisia kosmetiikkatuotteita loppuunkäyttäessä tuskaillen, saa hommaan aivan erilaisen perspektiivin. Sitä todellakin tajuaa, kuinka pitkään jotkut tuotteet riittävät, kuinka hyvin samat vaatteet kestävät ja kuinka vähän toiset asiat käytössä kuluvatkaan – ja kuinka vähän tiettyjä juttuja tarvitseekaan.

Kuvaisin hidasta vähennysprosessia parhaiten sanalla opettavainen, sillä sitä se tosiaankin on ollut. Olen luullut tarvitsevani niin paljon, mutta oikeasti olen vain halunnut paljon ja tarvitsen vain hyvin vähän. Kuten varmasti jokainen ymmärtää, ei tarkoituksenani ole elää askeettisesti ja niin, että koen minulta puuttuvan jotain, vaan ihan vain niin, ettei ympärilläni ole turhia tavaroita ja koen itseni iloiseksi ja energiseksi. Haluan elää tyytyväistä ja tyydyttävää elämää.

Lue myös: ”Onpas askeettista” – väärinymmärretty minimalismi

Yökylässä minimalistilla

Minulla on edelleen ylimääräisiä tavaroita, joten matkaan jatkuvasti kohti vähätavaraisempaa elämää. Teen sen kuitenkin pienin askelein sitä mukaa, kun tavaroille löytyy uusi osoite, ne menevät rikki tai kuluvat loppuun. Olen jo pitkään ollut hyvin tarkka sen suhteen, millaisia tavaroita kotiini tulee ja aion olla sitä jatkossakin.

On ollut ihanaa huomata, ettei onnea todellakaan löydä uusia tavaroita hankkimalla, vaan se syntyy omien korvien välissä. Vaikka monet tavarat voivatkin tuoda elämään hetkellistä iloa ja jotkut jopa pysyvämpää helpotusta, on mielenkiintoisinta ollut kuitenkin huomata, että mitä vähemmän omistan, sitä tyytyväisemmäksi olen elämääni tullut.

Itseasiassa tilannetta voisi sanoa jopa hyvinkin voimaannuttavaksi, sillä se auttaa tajuamaan, että niin monessa asiassa tavaroilla on vain hyvin pieni rooli ja ne ovat vain olleet välineitä paljon tärkeämpiin asioihin.

Arvostan niitä tavaroita, joita minulla jo on enkä liiemmin haikaile ”parempien” perään. Tiedostan, että elämäni sujuu jo nyt hyvin tiettyjen tavaroiden kanssa enkä tarvitse siihen uusia muuten kuin hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa.

Tämän ymmärtäminen on tuonut ihanan levollisen tunteen.

Lue myös: Näin tavaroista luopuminen on hyödyttänyt minua

VIrve Fredman minimalismi tavaroiden karsiminen Ostolakossa

Onko joku muu vähentänyt tavaroita hitaalla tahdilla?

5 kommenttia artikkeliin ”Kun omaisuus mahtuu matkalaukkuun”

  1. Mä olen koettanut vähentää hiljalleen. Edelleen tavaraa on tosi paljon mutta vähemmän kuin ennen. En ihan minimalistiksi ehkä halua itseäni mieltää, rakastan liikaa mm eri vaatteita ja asusteita. Mutta vaikka keittiö, kun on vain tarpeellisia juttuja kaapissa niin auttaahan se ihan valtavasti.

    Vastaa
  2. Samoilla linjoilla mennään kuin Satu. Olen myös karsinut tavaraa hiljalleen jo pitkään, ensisykäyksen sain jo yli viisi vuotta sitten! Tiukempaa kuria olen pitänyt pari vuotta. Mutta sinun tavaramääräsi omiin varastoihini – vau! Olet päässyt todella kyllä minimaaliseen tavaramäärään, ainakin omasta näkökulmastani. Minulla on paljon urheiluvälineitä, joista en haluaisi luopuakaan, mutta vaatteiden ja muiden sekalaisten tavaroiden loppuun kulumista odotan malttamattomana. Taktiikkanani on minimoida sisään tuleva tavara ja pyrkiä luopumaan tavaroista kulumisen kautta. Tämä siksi, että mielestäni meillä on tietty vastuu omista tavaroista ja en koe esimerkiksi vaatteideni olevan sellaisia, että kukaan niitä haluaisi ostaa tai että ne välttämättä päätyisivät lahjoituksen kautta hyvään käyttöön.

    Vastaa
  3. Family Guy on tehnyt tavaroiden karsimisesta jakson Throw it away (S17E18). Suosittelen katsomaan.

    Vastaa

Jätä kommentti