Jos haluat nauraa, katso Jättekiva

*Sis. mainoslinkin

Blogissani nähdään hyvin, hyvin harvoin sisältöä, jossa suosittelisin televisio-ohjelmia tai suoratoistopalvelujen sarjoja, mutta tässä yhteydessä en vain malta olla jakamatta yhtä varsin hulvatonta vinkkiä, sillä uskon sen piristävän muidenkin arkea.

Kerroin parisen viikkoa sitten, että Elisa Viihde Aitio tarjoaa 30 päivän maksuttoman kokeilun ja sain itse sen yhteydessä eräältä seuraajaltani vinkin sarjasta, jota en varmasti olisi muuten alkanut katsoa, mutta johon koukutuin välittömästi niin, että ahmin kaikki sarjan jaksot.

Edit. 07/2020: Elisa on päivittänyt palvelunsa eikä tarjous ole enää voimassa.

Tämä oli sellainen sarja, etten osannut lopettaa sen parikymmentä minuuttia kestäneiden jaksojen katselua, mutta samalla olisin myös halunnut säästellä niitä, sillä en olisi halunnut niiden loppuvan.

Jauhoin sarjasta Instagram Stories -klipeissänikin niin paljon, että moni muukin innostui katsomaan sen tai kertoi myös katsoneensa sen jo aiemmin ja pitäneensä siitä todella paljon. Tämän kannustamana ajattelin, että tämä vinkki on ehdottomasti jaettava blogissakin.

Sarja on nimeltään Jättekiva ja sen huumori uppoaa minuun niin täysillä, että kikatin, röhötin ja välillä vähän ulvoinkin sitä katsoessani. Itseasiassa mieskin kommentoi, ettei ole aikoihin kuullut minun nauraneen niin paljon ja tuli todella uteliaaksi kuulemaan, mikä ihme minua niin naurattaa.

Jättekiva

Sarja kertoo nuoresta pariskunnasta Mickestä ja Ainosta, jotka olosuhteiden pakosta muuttavat suomenruotsalaisen  Micken vanhempien omistamaan hulppeaan asuntoon Ullanlinnassa. Aino on ihanan samaistuttava lappilainen ja Micke taas varsin stereotyyppistä suomenruotsalaista edustava hahmo ja näiden kahden yhteiselo luo juuri sarjan hauskuuden.

Micken lähipiiri vanhempineen on perinteisen suomenruotsalaista fiiniä porukkaa ja Aino taas ei puhu ruotsia kovin sujuvasti. Samaistun Ainon tuskailuun siitä, kuinka hän ei vaikkapa millään osaa lausua ruotsalaista u-kirjainta ja hihittelen hänen kauhulleen suomenruotsalaisten verkostosta, jonka periaatteet tuntuvat hänestä järjettömiltä ja jopa ahdistavilta.

Minulle, ruotsissa asuvalle kielivikaiselle sarjan hulvattominta antia ovat kielikukkaset, sillä voin samaistua niihin niin paljon. Sarjassa naureskellaan avoimesti mm. Micken äidille, jonka suomenkieli ei ole kovin vahva ja voin täysin samaistua häneen miettiessäni itseäni puhumassa ruotsia.

En itse koe tätä pilkkaamisena, vaan aivan samalla tavalla nauran myös itselleni, jos (ja yleensä kun) tulen sanoneeksi jotain aivan hullua kielellä, joka ei ole äidinkieleni. Minusta on tärkeintä osata nauraa sille, sillä en itse koe, että siinä koskaan nauretaan ihmiselle tai sille, että olipas hän tyhmä kun teki tuollaisen virheen, vaan itse ainakin koen muiden noissa tilanteissa nauravan kanssani vain sille hulvattomalle jutulle, joka puutteellisen kielitaidon aikaansaamana syntyi.

Mokailusta avoimesti puhuminen laskee minusta vain kynnystä siihen ja osoittaa, ettei kyse ole maailmanlopusta, mikä puolestaan voi laskea meillä suomalaisilla ainakin yleensä varsin korkealla olevaa rimaa puhua kieltä, joka ei ole oma äidinkieli.

Jättekivassa Micken äiti esimerkiksi kutsuukin esirippua sujuvasti esinahaksi, kertoo vauvasta, joka syntyi Keskisenä, kertoo ryhtyneensä laihdutuskuurille saatuaan koko joulun perseeseen ja muuta sellaista, mitä itsekin voisin helposti täällä Ruotsissa tulla sanoneeksi.

Vastaavasti hihitystä aiheuttavat myös klassiset väärinymmärrykset, kun vaikkapa Micken äiti kertoo isän menneen lääkäriin kaaduttuaan pyörällä ja siitä seuranneen niskakipuja (ont i nacken) ja Ainon alkaessa hihittää ymmärtäessään, että Micken isä laskeutui pyörän tangolle ja hänen nakilleen kävi ikävästi.

Sarjan hauskuus syntyy usein juuri väärinymmärryksistä ja jopa siitä, kuinka niiden vuoksi joku hieman sopimatonkin juttu naurattaa tilanteessa, jossa ei kuuluisi nauraa. Oman lisänsä sarjaan tuo Ainon veli, joka puolestaan on varsin perinteinen suomalaismiehen karikatyyri eikä voi ymmärtää monia Micken ajatuksia.

Toisaalta sarjassa myös tuodaan toistuvasti esiin sitä, että suomenruotsalaiset ovat suomalaisia siinä missä muutkin suomalaiset, mistä muistuttaminen tekee ihan hyvää.

Sarjassa käytetään välillä ruotsia, mutta sarjaa seuratakseen ei tarvitse sitä kuitenkaan liiemmin osata, sillä ruotsinkielinen puhe on tekstitetty suomeksi.

Jos siis tuntuu, että hyvät naurut olisivat paikallaan ja tällainen huumori uppoaa, niin suosittelen ehdottomasti katsomaan Jättekiva-sarjan. Innostun suomalaisista sarjoista vain harvoin, mutta tämä kyllä kolahti täysillä.

(Jos teillä on muita hyviä röhönaurua aikaansaavia sarjavinkkejä, niin jakakaa kommenteissa! Aloitin suosituksista katsomaan Yle Areenasta Modernit miehet -sarjaa, mutta se vaikutti niin kiusalliselta, että en ole kyennyt toistaiseksi katsomaan sitä paljon…)

*Jättekiva-sarjan voi katsoa Elisa Viihde Aition kautta, jonka saa veloituksetta käyttöön 30 päivän ajaksi täällä.

Edit. 07/2020: Elisa on päivittänyt palvelunsa eikä tarjous ole enää voimassa.

Kuka muu on hurahtanut Jättekiva-sarjaan?

3 kommenttia artikkeliin ”Jos haluat nauraa, katso Jättekiva”

  1. Elisan sarja Sipoon herttua iski minuun ja suosittelen ehdottomasti katsomaan.Sarjan nimi äkkiseltään on harhaanjohtava mutta ei voi kun ihailla käsikirjoittajan taitoa ja tosiaan vuorosanoissa ei ole säästelty niin kuin usein suomalaisissa sarjoissa(ja elokuvissakin) on monesti valitettavasti tapana ja sarjassa koko ajan tapahtuu ja tarina etenee.Tämä oli positiivinen yllätys ja hauska huumori sarja!👍👍👍 Tuli katsottua molemmat kaudet parissa päivässä 🤔😀

    Vastaa
  2. Kiitos vinkistä, nyt on viikko katsottu jättekivaa 🙂 Niin hauska ja olen Torniosta päin kotoisin, niin hauska kuulla tuttuja paikkoja, viittauksia ja meidänperän sanontoja 😀

    Vastaa

Jätä kommentti