Näin kirjani syntyi

Siitä asti kun opin kirjoittamaan, on haaveenani aina ollut kirjoittaa oma kirja. Lapsena se tarkoitti vain sitä, että kirjoittaisin tarinan, joka olisi kovien kansien välissä samalla tavalla kuin kirjaston satukirjat, mutta teini-iässä haave kääntyi satuilusta runoilun kautta faktojen puolelle. Aloin yläasteella koota mappiin kosmetiikkaan liittyviä lehtileikkeitä ja haaveilin, että kirjoittaisin vielä joskus kauneudenhoitoon liittyvän kirjan, jonka ihmiset lukisivat, koska luottaisivat tietooni.

Vuosien varrella haave oli aina läsnä mielessäni, mutta haki sitä oikeaa muotoaan. Kaikki kirjat tuntuivat olevan jo kirjoitettuja enkä kokenut, että minulla oli kauneudenhoidosta mitään uutta sanottavaa. Luonnostelin pariinkin kertaan tekstejä, mutta ne eivät vain toimineet. Joku oli jo sanonut sen kaiken, mitä itse osasin sanoa ja varmasti vielä minua paremmin. Meni siis pitkään, että sopiva aihe löytyi.

Virve Fredman Ostolakossa kirja

Olen kuullut puolitutulta heiton siitä, että ”tottakai ne nyt olivat kustanusyhtiössä kiinnostuneita julkaisemaan kirjasi, olethan sentään iso bloggaaja” enkä yhtään epäile, etteikö moni varmasti ajattelisi juuri näin. Ihan noin se ei kuitenkaan mennyt ja koska moni on ollut kiinnostunut kuulemaan, kuinka projekti eteni ja kuinka kirja syntyi, niin voin ihan hyvin olla siitä täysin avoin ja rehellinen.

Kerroin jo aiemmin, kuinka idea kirjaan syntyi yhden ikävän työpäivän lopputulemana aivan sattumalta. Yhtäkkiä oli vain itsestäänselvää, että tottakai minun tulisi kirjoittaa kirjani nimenomaan korealaisesta kosmetiikasta. Parin itsesäälissä pyörityn tunnin ja viinilasin jälkeen se iski kirjaimellisesti kuin salama kirkkaalta taivaalta. Aloin siltä seisomalta näpytellä kasaan luonnosviestiä kirjan ideasta ja päätin, että lähestyn kustantajia sen kautta heti enkä sitten joskus, sillä seuraavana päivänä parin viinilasin tuoma itsevarmuus voisi jo olla kaikonnut. Sitäpaitsi jos kukaan ei pitäisi ideasta, en ainakaan tuhlaisi aikaani kirjoittamalla jotain, mitä kukaan ei haluaisi.

Tottakai olisi ihanaa voida kertoa, että lähestyin vain yhtä kustantamoa ja he sanoivat samantien tahdon. Ihan niin se tarina ei kuitenkaan mennyt, vaikka sainkin melkoisen pikavoiton. Lähetin viestin ennen puolta yötä muutamaan eri kustantamoon ja jäin odottelemaan vastausta. Joku kustantamo lähetti heti automaattisen vastauksen, jossa kiitettiin yhteydenotosta ja luvattiin mahdollisesti palata asiaan. Muutamilta kustantamoilta vastaava copypaste-viesti tuli sitten parin päivän viiveellä.

Kun aamulla avasin sähköpostini, oli yllätykseni kuitenkin aikamoinen, kun WSOY:n suunnalta oli heti tullut kiinnostunut vastaus ja lupaus yhdistää minut eteenpäin henkilölle, jonka kanssa voin jatkaa keskustelua. Olin aivan onneni kukkuloilla enkä voinut uskoa sitä todeksi. Aloitin keskustelun mahdollisesta kirjasta, josta ei ollut vielä valmiina yhtäkään lukua tai edes kunnollista luonnosta sisällöstä. Aihe vaikutti kustannusyhtiöstä kiinnostavalta, mutta kosmetiikka-alan ulkopuolisen oli tietysti vielä reilu vuosi sitten haastavahkoa nähdä, kuinka suurella ryminällä korealainen kosmetiikka olisi tulossa, joten kustantajakaan ei halunnut ottaa riskejä.

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Hommalle näytettiin vihreää valoa, mutta yhdellä ehdolla: koska kerran olen töissä Suomen laajimman korealaisen kosmetiikan valikoimaa tarjoavassa kosmetiikan verkkokaupassa, joka on myös kiinnostunut myymään kirjaa, niin kirja voitaisiin julkaista, mutta sillä ehdolla, että ostaisimme sitä sisään parituhatta kappaletta.

Siinä sitä sitten oltiin. Olisi olut ihan mahdoton ajatus saada yrityksemme ja sijoittajamme uskomaan, että on kannattavaa investoida useampi kymppitonni rahaa johonkin, mitä ei ole vielä edes olemassa ja jonka sisältöä ruotsalainen sijoitusyhtiömme tai emoyhtiömme ei ymmärtäisi, vaikka se olisikin olemassa. Vaikka olenkin monesti saanut huomata, että meillä ollaan töissä valmiita antamaan minulle vapaita käsiä juttuihin, joista innostun, niin ihan näin antavaisia meilläkään ei oltaisi. Toisaalta sitten tajusin, etten edes halunnut työnantajani sijoittavan kirjaan ja korjaavan välistä jälleenmyyjän osuutta, jos kerran itse kirjan kirjoitan.

Mietin, olisinko hullu, jos ostaisin kirjat itse sisään ja neuvottelisin luvan vain myydä ne Elevenin kautta. Toisaalta hullu ei ole se, joka kysyy ja jos ei pyydä, ei voi myöskään saada, joten ei muuta kuin neuvottelemaan. Kiitos reilun ja kannustavan toimitusjohtamme, meni ehdotukseni läpi ja punnittavana olisi vain yksi päätös: uskonko itseeni niin paljon, että olen valmis investoimaan kymppitonneja omaan kirjaani ja luottamaan, että kirjoittamani kirja tulisi myymään?

Päätin uskoa ja allekirjoitin sekä kustannussopimuksen että jälleenmyyntisopimuksen.

Samalla nousi esiin myös mahdollisuus julkaista kirja ruotsiksi, mutta sekin edellytti, että ostaisimme kirjaa itse meille sisään. Ajatus oli houkutteleva, mutta siinä vaiheessa taloudellinen itsesuojeluvaistoni otti tilanteesta kopin ja totesi, etten lähde laittamaan omaisuuttani kiinni kirjaan markkinoilla, joilla minua ei tunneta ja joilla en kykenisi samalla tavalla edistämään sen myyntiä kuin Suomessa. Tilanne pitäisi laittaa täysin Herran haltuun ja siihen riskiin en ollut valmis. Suomessa minut sentään tunnetaan korealaisen kosmetiikan intoilijana, joten kirjalla on mahdollisuuksia myydä, mutta Ruotsissa en ole kukaan, koska minulla ei ole miljoonaa Instagram-seuraajaa, joten minulla ei todellakaan ollut varmuutta laittaa hommaan kiinni rahojani.

Lähtöasetelma siis oli, että olin lupautunut toimittamaan kustantajalle jotain, mitä ei vielä edes ollut olemassakaan ja sitoutunut vieläpä itse ostamaan sitä sisään melkoisen monella eurolla. Voin kertoa, että sellainen tilanne laittoi kyllä kirjan työstämiselle aivan erityisen paineen. Sen nyt olisi vain pakko olla hyvä, koska jos kirjat jäisivät käteen, ei kyse olisi vain voi voi, onpa ikävää -tilanteesta, vaan ihan omasta taloudellisesta tappiostani.

Olin allekirjoittanut kustannussopimuksen ennen Thaimaahan lähtöä ja minulla oli päässäni romanttinen kuva siitä, kuinka loikoilisin palmujen alla uima-altaalla läppäri sylissä tai kirjoittaisin lukujani tunnelmallisessa kahvilassa ympäristön inspiroimana. Juuri sellaistahan se olisi taatusti!

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Todellisuus oli jotain ihan muuta. Jokainen fiksu tietää, ettei uima-altaalla ole todellakaan kivaa kirjoittaa, sillä hyvä kun läppärin näytöltä edes näkee mitään kirkkaassa päivänpäisteessa ja ulkona on muutenkin niin tuskaisen kuuma, ettei hommaan voi keskittyä. Töitä pitäisi siis tehdä sisältä.

Päässäni olleet ajatukset miellyttävistä kahviloista katosivat nopeasti kun tajusin, että tarvitsen kirjaa kirjoittaessa paljon nettiä ja oli suorastaan haastavaa löytää mukava kahvila, jossa netti toimisi, mutta jossa ei olisi valtavaa määrää ihmisiä ja häiriötekijöitä. Paha ongelma oli myös kahviloiden aivan liian tehokas ilmastointi, sillä useimmissa se oli niin kovalla, että olin aivan jäässä jo alle tunnissa ja minun oli pakko lähteä ulos lämmittelemään.

Loppujen lopuksi olin tehokkaimmillani työskennellessäni asunnollamme. Käytännössä se tarkoitti, että oli keskellä sykkivää kaupunkia, joka oli täynnä nähtävää ja jonka vilskettä voisin tuijotella niistä isoista ikkunoista, jollaiset asunnossamme niin kovasti halusin olevan, mutta olin niin kovissa paineissa kirjoittaa hyvän kirjan, etten voinut nauttia kaupungista ihan niin paljon kuin olisin halunnut.

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Olin etukäteen ajatellut, että kirjan kirjoittaminenhan olisi helppo projekti, sillä minähän nautin siitä. Voisin vain istua alas, antaa ajatusteni purkautua tietokoneen näppäimistön kautta ulos ja kirjoittaa kaiken sen, mitä haluan sanoa. Kirjoitanhan  minä päivittäin blogiakin ja sainhan sitäpaitsi opinnäytetyöstäkin parhaan arvosanan.

Havahduin kuitenkin varsin nopeasti tajuamaan kirjan ja opparin eron (blogin ja kirjan eron olin kyllä jo etukäteen sisäistänyt): siinä missä saatoin kirjoittamisen jälkeen lähettää opparin luettavaksi jollekin, joka on jollain tapaa edes aiheen asiantuntija ja voi kommentoida juttujani, olinkin minä nyt yhtäkkiä se asiantuntija, jolla sen kaiken tiedon piti olla. Kustantaja voisi kommentoida rakennetta ja kieliasua, mutta minun piti olla se tietopankki, joka päättää, mikä on olennaista ja mikä ei. Minä päätän, mikä on oikeaa tietoa, mitä kirjassa pitää olla. Mistä minä voin sitäpaitsi tietää, koska olen valmis, puuttuuko kokonaisuudesta jotain ja koska kaikkea on tarpeeksi?

Toisaalta minua ei kuitenkaan loppujen lopuksi huolettanut ihan kauheasti se, että kirjan tekstisisältö oli vastuullani, sillä minulla oli siitä niin vahva näkemys, ettei siinä olisi ollut kenelläkään edes kauheasti tilaa sanoa mitään. Tottakai olisin myös voinut etsiä käsiini jonkun, joka tietää aiheesta ja pallotella ajatuksiani hänen kanssaan, mutta en halunnut tehdä sitä.

Tein tammikuussa alustavaa luonnosta kirjan osioista ja toimitin sitten vihdoin tekstinäytteitä kustantajalle. Sitten taisin vetäytyä pariksi kuukaudeksi omaan kirjoitusrauhaani ja palasin huhtikuussa kustantajalle kirjan alustavan, mutta melkolailla kasassa jo olevan käsikirjoituksen kanssa. Sain kommentteja ja vinkkejä kirjan rakenteesta sekä ehdotuksia siihen liittyen ja hioin niitä taas.

(Tämä oli muuten sitä aikaa, kun kerroin ihoni kukkivan stressistä. Nyt jälkikäteen on helppo ymmärtää, miksi niitä näppyjä vain tuli ja tuli.)

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Minulla oli aivan loistava kustannustoimittaja, jonka asiantuntemukseen saatoin luottaa, mutta jonka puoleen minun ei varsinaisesti tarvinnut kovin usein kääntyä kyselemään mielipidettä tai kokea, että kirjoittaisin kirjaa jonkun kanssa. Kirjoitin aluksi valmiiksi lähes koko kirjan, hän kommentoi ja palasin taas parisen kuukautta myöhemmin asiaan, jonka jälkeen sama toistettiin. Saatoin kirjoittaa kirjani, hän luki sen ja esitti hyviä kommentteja, jotka auttoivat minua kehittämään tekstiä ja kirjan rakennetta, mutta loppujen lopuksi kokonaisuus tuntuu silti edelleen täysin itse kirjoittamaltani eikä sellaiselta, että joku muu olisi joutunut uudelleenkirjoittamaan tekstini.

Koska minulla oli niin selkeä visio siitä, mitä kirjaltani haluan, olisin myös varmasti tullut hulluksi jos joku olisi yrittänyt puuttua siihen enemmän. Teen hyvin töitä tiimissä, mutta parhaiten teen töitä kuitenkin itsenäisesti. Minulla ei ole kokemusta kustannusalasta, mutta uskon, että juuri tätä tarkoittaa, että joku on loistava työssään ja osaa ohjata omilla kommenteillaan muita kirjoittamaan asian paremmin sen sijaan, että vain itse kirjoittaisi tekstin uudelleen. Olin siis onnekas, että pääsin näin osaaviin käsiin.

Elokuussa kirja oli melko valmis ja kuvasimme sen. Rakastan sen visuaalista ilmettä, mutta voin rehellisesti sanoa, että minulla ei ole siihen osaa eikä arpaa muuten kuin siinä mielessä, että olen vastannut kuvissa näkyvien tuotteiden hankinnasta kuvauksiin – käytännössä siis raahannut paikalle omat kosmetiikkajemmani. Olin aivan uskomattoman onnekas, että sain graafisesta suunnittelusta vastaamaan Agency Leroyn, sillä kirjan ilme on ihan juuri minua ja rakastan kirjan kuvien minimalistisen tyylikästä ilmettä. Se ei olisi voinut mennä paremmin nappiin. Myös tässä asiassa olen niin kiitollinen, että sain hommaa hoitamaan asiansa niin loistavasti osaavat ammattilaiset.

Elokuussa sain myös vihdoin sähköpostiini kieltävän vastauksen eräältä isolta kustantamolta, jota olin myös edellisenä vuonna idean kanssa lähestynyt. Idea ei kuulemma sopinut heidän suunnitelmiinsa. Sähköposti olisi varmasti harmittanut minua millä tahansa muulla hetkellä vastaanotettuna, mutta koska satuin näkemään sen juuri sillä hetkellä, kun seisoin parkkipaikalla kirjani kuvausten jälkeen intoa ja onnea puhkuen, ei se varsinaisesti harmittanut – korkeintaan vain otti vähän oman egon päälle.

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Aloitin lokakuun lukemalla kirjani taas kerran läpi lentäessäni Souliin pariksi viikoksi lomalle. Siellä sain vielä viimehetken inspiraatiota jutuista, joilla halusin kirjaani täydentää ja kirjani viimeinen tsekkaus ennen oikolukua ajoittui juuri I Love Me -messuviikolle. Painoin aamusta iltaan töitä messuilla ja yritin tuskailla yöllä kirjan kappaleita lopulliseen muotoonsa kustannustoimittajan viimeisimpien kommenttien pohjalta. Olo tuntui epätoivoiselta, sillä aivot eivät meinanneet väsymykseltä toimia. Marraskuussa näin tekstin ensimmäistä kertaa yhdessä kirjan kuvien kanssa ja ihastuin täysin. Siinä vaiheessa jäljellä oli enää pientä oikolukua ja hienosäätöä, joiden jälkeen kirja lähti viimein eteenpäin painoon.

Silloin alkoi jännittää ihan pirusti. Minulla oli nimittäin ollut niin vahva mielikuva siitä, millaisen kirjan halusin kirjoittaa, etten ollut itse pyytänyt ketään läheistäni lukemaan sitä. Äitini oli ainoa, jolle olin vilauttanut käsikirjoitusta keväällä, mutta muuten minusta tuntui, etten halunnut vaivata muita pakottamalla heitä lukemaan kirjaani sekä siltä, etten edes haluaisi kuulla, jos jonkun muun mielestä jotain juttua pitäisi muuttaa. Jotenkin tuntui, ettei se olisi enää oma kirjani siinä tapauksessa, joten meni sitten syteen tai saveen niin sillä mentäisiin, sillä olihan se saanut kustannustoimittajankin hyväksynnän ja sitä oli kuitenkin myös kustantajan puolelta oikoluettu.

Vuodesta 2018 tuli ilokseni ja ennustukseni mukaisesti korealaisen kosmetiikan vuosi, kun korealainen kosmetiikka teki yhä vahvemmin tuloaan suomalaisiin kauppoihin ja siitä puhuttiin kaikkialla. Se oli sekä hyvä että tavallaan myös vähän hirvittävä juttu. Olin henkilökohtaisesti lupautunut ostamaan sisään valtavan määrän kirjoja, mutta syksyllä en enää ollut todellakaan ainoa, joka kiinnostui korealaista kosmetiikkaa koskevan kirjan jälleenmyynnistä ja perinteisetkin kirjakaupat halusivat kirjan valikoimaansa. Olin sekä innoissani kuullessani, että kirjani löytyisi mm. Suomalaisen Kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan, verkkokirjakauppojen ja jopa Prisman valikoimasta, mutta samalla vähän kauhuissani. Olisi mahtavaa, että sitä myydään, mutta samalla se voisi tarkoittaa, että juuri minun sisäänostamani kirjat voisivat jäädä myymättä.

Toisaalta olen kuitenkin onnellinen, että uskalsin ottaa riskin ja laittaa rahani kiinni omaan kirjaani. Olisiko edes järkeä julkaista kirjaa, jos itsekään ei uskoisi sen myyvän?

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Nyt kun kirja on vihdoin myynnissä, olen siihen erittäin tyytyväinen. Olisin mielelläni kuvittanut tämän postauksen kirjani  kuvilla, mutta kuten eilen kerroin, en ole itse vielä saanut kirjaani edes käsiini, sillä omat kappaleeni jumittavat PostNordin terminaalissa Ruotsissa. Lupaan kuitenkin palata kirjaan vielä uudelleen tarkemman sisällön esittelyn kanssa kunhan vihdoin saan kirjan käsiini tulevalla viikolla.

Sitä ennen voin kuitenkin jo kertoa, että kirjan sisältö on kirjoitettu ajatuksella tarjota jokaiselle jotakin. Se sopii sekä niille, jotka vasta lähestyvät ihonhoitoa varovasti ja haluavat oppia lisää, mutta myös niille, joille ihonhoito periaatteessa on tuttu juttu, mutta jotka rakastavat imeä itseensä nippelitietoa. Kirjasta löytyy paljon aiheita, joita olen blogissa käsitellyt, mutta myös runsaasti sellaista, mistä en ole koskaan blogin puolella kirjoittanut. Siitä saa siis paljon irti sekä vanha että uusi blogin lukija.

Jos joku siis miettii, että miksi jauhan kirjastani ja tyrkytän myyntipaikaksi Eleveniä, niin rehellisesti sanottuna tässä on siis vain oma lehmä ojassa tai tarkemmin sanottuna oma pankkitili pelissä.

Kirjani löytyy myynnistä täältä. 

Virve Fredman Kirja korealainen ihonhoito

Kiitos kaikille, jotka ovat lähettäneet ihania tsemppiviestejä ja erityiskiitos jokaiselle, joka kirjan hankkii!

 

 


Lue myös:

TOP 5 suurimmat harhaluuloni Bangkokissa asumiseen liittyen

Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!

Muita kiinnostavia kirjoituksia:

30 kommenttia

  1. Mulla on synttärit helmikuussa ja ajattelin tilata kirjan ja varmaan jtn kosmetiikkaa sitten samalla itselleni lahjaksi 🙂 innolla odotan. Mä oon aina ihmetelly miten jotkut pystyy esim ihan kaunokirjallisuutta kirjottaa 2 ihmistä. Kyllä mulla olis sit se ihan oma idea mitä haluan. Haluisin kans kirjottaa kirjan, mutta ei oo mitään aihetta, eikä mulla ole mielikuvitusta.
    En malta oottaa et saan kirjan käteen U3

    1. Joo, valtava respecti niille, jotka osaa yhdessä jonkun kanssa kirjoittaa kirjan. Ei olisi tullut kyllä mitään… 😀

      Ja ihana kuulla, että aiot hankkia kirjan! <3

  2. Tänään kirjan tilanneena tällätteenä k-kosmetiikka intoilijana ja kauneudenalan opiskelijana en malta odottamaan, että pääsen lukemaan tätä kirjaa ja imemään kaikkea tietoa itseeni! Aivan suuret onnittelut tästä kirjasta ❤️

    1. Ihan mahtavaa kuulla, että olet tilannut kirjan! <3 Toivottavasti tykkäät ja siitä on sekä iloa että hyötyä! 🙂

  3. Moi Virve!

    Olin itse jo varannut kirjan kirjastosta, mutta tämän tekstin luettuani pamautin samantien elevenin sivuille ja tilasin omani.

    Arvostan suunnattomasti kaikkea blogisi kautta saamaani tietoa sekä lisäksi intohimoa ja riskinottoa, jotka sinulla selkeästi on kirjasi kanssa ollut. Näinpä sen lisäksi, että aiemmin halusin vain lukea kirjan, niin nyt haluan myös ”tukea sitä”.

    Paljon onnea julkaisseelle kirjailijalle 🙂

  4. En ollut ennen tätä tajunnutkaan, että isotkin kustantamot voivat edellyttää tukiostoja kirjalijalta. Kun puhe on kerta kymmenistätuhansista euroista, niin kävikö sulla mielessä tehdä kirja kokonaan omakustanteena? Tuolla summalla olisi varmaan palkannut graafista apuakin taittoon ja kuvauksiin. Ei ehkä kuitenkaan enää kustannustoimittajaa ja varmaan kustantamolta muutakin apua tuli 🙂

    1. Ei käynyt mielessä, sillä ison kustantamon etuna on, että asiantunteva porukka järjestää kaiken ja ennen kaikkea tietää, mitä tekee. Se lisätyön määrä ja siihen menevä raha, joka siitä olisi kertynyt olisi varmasti tullut jopa kalliimmaksi kuin kirjojen sisäänostohinta eikä minulla olisi ollut suhteita neuvotella muutamaa tuhatta kirjaa myyntiin myös muualle. Nyt minun ei ole tarvinnut vastata mistään muusta kuin sisällön kirjoittamisesta ja siitä, että ilmestyin yhtenä päivänä tuotteineni kuvauksiin ja arvostan tällaista helppoutta asioissa, joiden ammattilainen en itse ole. 🙂

      Edit. Piti vielä korjata, että tässä tapauksessa ostoja ei siis edellytetty kirjailijalta vaan ehdotus oli, että koska myymme töissä korealaista kosmetiikkaa, voitaisiin kirja tehdä, jos työnantajani sitoutuisi ostamaan sitä sisään, jotta kustantamo voi olla varma homman kannattavuudesta. En sitten edes itse lähtenyt alkamaan ylipuhumaan työnantajaani tällaiseen sijoitukseen, vaan päätin itse ostaa kirjat sisään oman yritykseni kautta. 🙂

  5. No nyt! Olen lukenut blogiasi tosi kauan, oikeastaan ihan alusta asti, ja olen mielenkiinnolla ja kunnioituksella seurannut uraasi, mutta tämä kirjaprojekti saa kunnioituksen kyllä nousemaan ihan uudelle tasolle! (Aion itsekin joskus julkaista, tosin fiktiota.) Alunperin meinasin katsella kirjaa lähimmästä kirjakaupasta, mutta nyt täytyy siis tietenkin tilata se
    Elevenin kautta.

    1. Kiitos! <3 Ja tsemppiä ja onnea myös oman teoksesi julkaisuun, mahtava tavoite! 🙂

  6. Onnittelut suuren työn valmistumisen johdosta! Ja sille, että olet tavoittanut jälleen yhden unelmistasi ja tavoitteistasi! Itselläni on suuri kunnioitus ihmisiä kohtaan jotka oikeasti tekevät työtä unelmiensa eteen eivätkä vain ajattele ”sit kun…”. Blogia useita vuosia lukeneena ja hyviä vinkkejä noukkineena, voin todeta, tämä on luonnollinen jatkumo ammatilliselle työllesi. Odotan innolla kirjan lukemista ja uusien ideoiden ja vinkkien bongausta.

  7. Voiiijjjei! Kunpa olisin tiennyt tämän pari päivää aikaisemmin, olisin tilannut kirjan ehdottomasti elevenin kautta!
    Mutta kuitenkin, kirja on tulossa enkä malta odottaa, että pääsen lukemaan!! 😀

    1. Jokainen myyty kirja lämmittää kyllä sydäntäni samalla tavalla, joten ihanaa kuulla, että hankit kirjan! Kiitos! 🙂

  8. Olen sinusta niin mielettömän ylpeä, ettet tajuakaan, Turbo-Virve! Onnittelut ja virtuaalinen halaus! <3 <3

    Olipa todella hyvä, että valaisit tuota kirjasi riskisijoituspuolta. En ollut lainkaan tajunnut, että maksoit kahden lavan lastin omasta pussistasi, vaan luulin Suomen elevenin maksaneen sen. Huh huh, ihan kylmät väreet meni selkäpiitä pitkin. Ei niin, etten uskoisi kirjan menekkiin, ostajia takuulla piisaa, mutta yhdelle ihmiselle kymmenien tuhansien eurojen summa on silti melkoinen kasa rahaa.

    Näin eilen, että kirjasi oli tullut tai tulossa myyntiin sekä Akateemiseen että Suomalaiseen, mutta jokin kello kilkatti takaraivossa, että odotan, kunnes sinulta kuuluu aiheesta lisää. Tällä kertaa kirjakaupat jäävät siis myymään kirjaasi omille asiakkailleen ja minun kappaleeni tulee sinun maksamastasi kiintiöstä elevenin kautta.

    Pikkuisen silti tuo WSOY:n rooli kummastuttaa. Ensin suorastaan "pakottaa" esiostoon, sitten vie esiostajalta maton jalkojen alta laittamalla kirjan samantien myyntiin kaikkialle ilman suoja-aikaa. Täältä ruudun toiselta puolelta katsoen tuollainen toiminta ei kuulosta järin reilulta, etenkin kun heidän on ollut pakko tietää, että sinä olet maksanut esiostetut kirjat omasta pussistasi. Hmmm…

    1. Kiitos taas ihanista sanoistasi, ne saavat kyllä aina niin hyvälle mielelle! <3

      En muista, mainitsinko kustantamolle edes kovin kummemmin, että ostan kirjat itse sisään. Täytyy myöntää, että vaikka meillä Elevenillä myynnissä olevissa kirjoissa onkin omia pennejä kiinni, niin kyllä silti kaikkein hienoimmalta tuntuu ajatus siitä, että omaa kirjaa voi nähdä ihan oikeidenkin kirjakauppojen hyllyissä. Täytyy siis vain luottaa, että loppujen lopuksi kaupaksi menevät kaikki kirjat ja Elevenin kautta eniten niille, jotka ovat blogiani seuranneet, mutta muiden jälleenmyyjien kautta sitten ehkä kokonaan uusille ihmisille. Odotan jo vähän, että kun parin viikon kuluttua menen Suomeen taas pitkästä aikaa niin taidan kyllä hiipiä hieman kirjakauppojen hyllyjen välissä katselemassa, näkyykö omaa kirjaa… Täällä Ruotsissa asuessa kun tuntuu edelleen epätodelliselta, että suomalaisissa kaupoissa voisi olla esillä minun kirjoittamani kirja, joten täytyy omin silmin päästä näkemään. 😀

  9. Heippa Virve! Kiitos kirjastasi, meinaan ehdottomasti hankkia sen itselleni Tuli mieleeni että oletko ajatellut että nämä eleveniltä ostetut kirjat voisivat sisältää sinulta omakätisen omistuskirjoituksen ostajalleen? Muistelen että mm kinuskikissa on tehnyt näin kun myi leivontakirjaansa omassa blogissaan. Tai mikäli resurssit eivät riitä omistaa kirjaa jokaiselle ostajalle henkilökohtaisesti niin mites sitten sinun nimmari joka kirjassa, siis näille elevenin versioille? Toisivat vähän lisäarvoa ja ehkäpä menisivät kaupaksi paremmin niiden ostajien välillä jotka pohtivat mistä kanavasta kirjasi hankkivat. Nämä ajatukset tulivat mieleeni kun mietin keinoja millä saisit ehkä lisättyä kirjamyyntiä, uskon kyllä että saat kaikki kirjasi myytyä ja varmaan tarvitsee tilata vielä lisää hyvää alkanutta vuotta sinulle Virve! T. Kristiina

    1. Kiva kuulla, että kirjan hankinta on suunnitelmissa! <3 Ajatus kirjojen signeeraamisesta on käynyt mielessä toki, mutta jäänyt toteuttamatta, kun reissu keskusvarastolle reilun 300 kilometrin päähän on ollut juuri nyt hankala toteuttaa muiden kiireiden keskellä. Täytyy ottaa se suunnitteille. 🙂

  10. Eilen lähti kirja eleveniltä tilaukseen ja samalla tuli käytettyä lahjakortti pois, toki tilaukseen tarttui muutakin 😀
    Tuskin maltan odottaa paketin saapumista 🙂

  11. Onnea ja kiitos tästä postauksesta!

    Tämä on juuri sitä Virveä, miksi olen blogiasi läpi vuosien lukenut. Ihailen asennettasi, päättäväisyyttäsi ja tarmoasi. Olet aivan ihana yhdistelmä korkokenkiä, naisellisuutta, pikkumustia mekkoja, vaaleita hiuksia, punaista huulipunaa ja päättäväistä uranaista. Arvostan!

  12. Paljon onnea, varmasti mielettömän upea tunne, kun vuosikausien haaveesta tulee viimein totta! 🙂 Täytyy katsoa tulisiko kirjasi kirjaston valikoimaan jossain vaiheessa, niin voisin sitten lukea sen, kun aihe kiinnostaa. Mitä mieltä muuten olet, kun Katja Kokon kirja korealaisesta ihonhoidosta ilmestyy nyt samoihin aikoihin, kilpailevatko nämä kirjat myynnistä keskenään? Hyvään saumaan kirja tuli joka tapauksessa, kun k-kosmetiikka on nyt niin trendikästä ja ihmiset kiinnostuneita aiheesta, mutta kukaan muu ei vielä ollut ehtinyt tehdä kirjaa ennen sinua.

    1. Monista kirjastoista kirja näyttää onneksi löytyvän tai ainakin olevan juuri tulossa tarjolle, eli kannattaa katsoa oman kirjaston tarjonta ja varata. 🙂

      Minusta on mahtavaa, että Katjaltakin tulee aiheesta kirja, odotan sitä itse todella suurella mielenkiinnolla! Uskon, että meillä on varmasti hyvin erilaiset asetelmat kirjoittaa kirja, sillä Katja on niin vahvasti luonnonkosmetiikan puolestapuhuja ja korealainen kosmetiikka itsessään ei ole tunnettu luonnonkosmetiikasta, sillä korealainen käsitys luonnonkosmetiikasta on niin erilainen, eli Katjalta on tulossa varmasti hänen näköisensä lähestymistapa nimenomaan korealaisen ihonhoidon filosofiaan. Minusta on vain hyvä, että aiheesta tulee parikin kirjaa, sillä ne varmasti täydentävät toisiaan ja lisäävät vain ihmisten kiinnostusta korealaista kosmetiikkaa kohtaan. 🙂

  13. Ehdin jo ostaa kirjan Akateemisesta, mutta jos olisin tiennyt taustan, olisin tietysti tilannut mielummin eleveniltä. Olen vasta alkuteksteissä ja selaillut kirjaa, mutta nyt jo voi todeta, ettei mikään heppoinen opus ole kyseessä! Tekstiä riittää!

    Onnittelut mahtavasta saavutuksesta!

    1. Ihanaa joka tapauksessa kuulla, että hankit kirjan! <3 Toivottavasti tykkäät kirjasta! 🙂

  14. Tuo kirjaprosessi jäi ajatteluttaamaan. Ostit siis 2000 kirjaa nettohinnalla itsellesi myytäväksi eteenpäin, vai? Miten tuo kustantajan osuus? Myykö kustantaja sitä noihin mainittuihin kirjakauppoihin? Onko teillä sama Ulosmyyntihinta? En ole koskaan kuullut vastaavasta kustannustavasta WSOY:lla vai pitäisikö sanoa Allersilla… itselläni myös kirja työn alla, mutta tyystin eri aiheesta

    1. Ostin ne siis Elevenille myytäviksi tavallisella sisäänostohinnalla kuten mikä tahansa muu kirjakauppa tai kauppa, eli Eleven on yksi kirjan jälleenmyyjistä siinä missä Suomalainen Kirjakauppa, Akateeminen Kirjakauppa, Adlibris tai Prisma. Ei siis mitään erikoista prosessissa muuta kuin se, ettei Eleven ostanut näitä itse sisään vaan voisi sanoa, että minulla on nyt ”shop-in-shop” kuten vaikka monissa tavarataloissa yrityksillä on. 🙂

      Kustantaja tietysti vain halusi ennen kustannussopimusta olla varma, että kirjalla on varma jälleenmyyjä ja meille se tietysti luontevasti tuli myyntiin, kun kuitenkin yhteistyössä meidän kanssa tehty kirja ja meillä nimenomaan on Suomen laajin valikoima korealaista kosmetiikkaa ja ehdottomasti kirja meille joka tapauksessa haluttiin. 🙂

  15. Sokeana asiasta ja kirjasta kiinnostuneena kysyisin, tulevatko tekstiosuudet mahdollisesti joskus esim. äänikirjana? Jos WSOY ei teetä, niin kirjaa voisi tarjota Celiaan, ent. Näkövammaisten kirjasto. Sitä kautta tuotetaan äänikirjoja kaikille lukemisesteisille, ei vain näkövammaisille. Luulisi, että kiinnostuneita löytyy!

  16. Eikö kustantajan pitäisi kantaa taloudelliset riskit? Vanity press, puoli- ja palvelukustanteet yms. on asia erikseen, mutta jos tuo on yleistyvä trendi niin pitäisikö suoraan mennä oma- / indiekustannuslinjalle? Englannin publisher-termihän viittaa julkaisijaan, mutta suomenkielessä puhutaan kustantamoista ja kyllä se terminä viittaa siihen, että rahan pitäisi silloin mennä vain toiseen suuntaan.

    Markettijakelusta en sitten tiedä, kuinka helppoa (tai vaikeaa) se olisi ilman kust… jakelijaa.

    Vai onko kustantamojen tehtävä enää nykyisin kustantaa eli maksaa kirjan tekeminen ja julkaisu vai pikemminkin tarjota kontakteja eteenpäin, kuten juuri tuon myynnin suhteen? Joskus olen levy-yhtiöiden toiminnasta lukeneena miettinyt, että onko bändin tai yksittäisen artistin järkevämpää ottaa pankkilaina vai laittaa nimmari levytyssopimukseen. Edellisessä tapauksessa oikeudet jäävät artistille, jälkimmäisessä ne luovutetaan ikuisiksi ajoiksi levylafkalle.

    1. Kustantamot tähtäävät varmasti ihan samaan kuin mikä tahansa muukin yritys: tarjoamaan myyntiin tavaroita, joille on varmoja ostajia. Harva yritys haluaa lähteä ottamaan turhia riskejä valmistamalla tavaraa, jolle ei ole varmoja ostajia ja itse olen ainakin tyytyväinen, että oma yritykseni saattoi toimia kirjan sisäänostajana sen sijaan, että kirjaa myytäisiin vain perinteisissä kirjakaupoissa. Hyvä siis, että kustantamo innostui ajatuksesta lähteä myymään kirjaa perinteisten kanavien ulkopuolella. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *