Tasan kaksi vuotta sitten aamulla kello kahdeksan laskeuduin Arlandan lentokentälle matkalaukkuni kanssa valmiina aloittamaan uuden elämänvaiheen. Olimme ostaneet Ruotsalaisen kanssa unelmien asuntomme ja matkustin suoraan kentältä hakemaan hänen kanssaan avaimet sinne. Olin nähnyt itse asunnon vain kuvista, sillä kaupat oli lyöty lukkoon ollessani vielä loppusyksystä opiskelemassa Lontoossa. Tiesin kuitenkin sydämessäni, että minun tulevaisuuteni on tuon miehen kanssa tuossa asunnossa ja tuossa uudessa maassa.
Pidin kevääseen asti asuntoa Suomessa ja reissasin Ruotsiin vähintään joka toinen viikonloppu. Työharjoitteluni Cosmopolitanissa oli käynnissä ja minun oli vielä asuttava ainakin osaksi Suomessa. Huhtikuussa myin kaikki huonekaluni, irtisanoin opiskelija-asuntoni ja muutin tavaroineni Ruotsiin. Tein pari kuukautta töitä laivalla ja matkustelin ja elokuussa alkoi sitten täysin uusi elämänvaihe: laivaelämä jäi taakse ja aloitin työharjoittelun elevenillä päättäen jo valmiiksi, että iskisin jalkani oven väliin sen verran tiukasti, että jäisin sinne.
Kun tapasimme Ruotsalaisen kanssa oli yhteinen kielemme englanti. Minusta ei olisi millään ollut aloittamaan siinä tilanteessa parisuhdetta ruotsiksi, sillä olin juuri lähdössä Lontooseen opiskelijavaihtoon ja meillä tuntui jopa olevan suoranainen kiire tutustua toisiimme perinpohjaisesti ennen kuin välillemme tulisi kahden maan välinen etäisyys. Oma englantini ei ollut silloin yhtä sujuvaa kuin Ruotsalaisen, joka on jenkkienglantia puhuva kielioppinatsi, mutta kielitaitoni kehittyi kovasti varsinkin opiskelijavaihtoni aikana ja ääntämistäni korjanneen miehen kanssa käydyissä päivittäin useiksi tunneiksi venyvissä Skype-puheluissa.
Koska parisuhteemme alkoi englanniksi, on Ruotsalaisen ollut melko haastavaa vaihtaa kielensä ruotsiin. Olen viimeisen kahden vuoden aikana koittanut hokea hänelle usein, että hänen pitäisi puhua minulle enemmän ruotsia ja että alan kyllä jossakin vaiheessa sitten vastatakin hänelle ruotsiksi, mutta koska vastaukseni ovat yleensä englanniksi, vaihtuu kieli joskus ihan huomaamatta siihen ehkä viitsi aina kommentoida asiaa. Kommunikoimmekin siis pääsääntöisesti englanniksi.
Olin ajatellut, että alkaisin puhua ruotsia pikkuhiljaa työskennellessäni jonkun aikaa ruotsalaisessa yrityksessä. Lähes 1,5 vuoden jälkeen tilanne on kuitenkin edelleen se, että muut puhuvat minulle kyllä yleensä ruotsia, mutta minä vastaan aina englanniksi. En vain saa sanojani ulos ruotsiksi ja koska ulosantini on niin kömpelöä ja aksenttini niin suomenruotsalainen en vain halua puhua ruotsia.
En halua kuulostaa kommunikoidessamme 3-vuotiaalta lapselta, sillä jos en saa viestittyä ulos juuri sitä mitä tarkoitan juuri siten miten sen tarkoitan on oikeasti todella hankalaa olla aikuinen ihminen ja vieläpä toimia yrityksessä melko laajan vastuualueen omaavana maapäällikkönä. Miten kukaan voisi ottaa minua vakavasti? Mitäs jos kaikki vain luulisivat, että olen vain ihan oikeasti tyhmä eikä minulla ole hajuakaan, mistä puhun?
Olen tiennyt kokoajan, että minun tulisi alkaa käyttää ruotsia enemmän, mutta jotenkin se on aina jäänyt. Kaupan kassalla, kioskilla ja ravintolassa mietin aina etukäteen, mitä ruotsiksi sanon, mutta sitten sanat kuitenkin lipsahtavat lopulta ulos englanniksi. Jänistän lähes joka kerta.
Ymmärrän ruotsia todella hyvin ja varsinkin lukiessani sitä. Minulla ei ole mitään ongelmia tajuta sanoja, mutta kun minun pitäisi mongertaa ne ulos, menevät kirjaimet yhdeksi puuroksi eikä minulla yhtäkkiä ole hajuakaan, kuinka ruotsalaiset sanovat sanan.
En tiedä, miksi minulle on myös niin suuri kynnys yrittää puhua edes suomenruotsalaisittain, mutta jotenkin olen silti vaan mielummin se tyttö, joka puhuu hyvää englantia kuin se tyttö, joka yrittää mongertaa muumiruotsia. Anteeksi, suomenruotsalaiset, en tarkoita tätä pahalla. Te kuitenkin puhutte kieliopillisestikin oikeaa kieltä ja se tulee ulos sujuvasti, mutta kun minulla on kielioppikin ajoittain vielä hukassa, joten lopputulos on vain herttainen fiasko, jolla ei ole oikeasti mitään tekemistä sen oikean suomenruotsin kanssa. Jos se tulisi suustani sujuvasti puhuisin sitä kyllä.
Istuin tapaninpäivänä lentokenttäbussissa matkalla Arlandalta Tukholmaan kun se iski minuun yhtäkkiä: minun oli oikeasti alettava puhua ruotsia ja opittava se pirun kieli.
Vietin joulun Suomessa ja nukuin väsymystäni pois joka yö kellon ympäri. Olen ollut äärimmäisen onnekas löydettyäni Ruotsista paitsi unelmieni työn myös ihan ylipäätään sellaisen työpaikan, jossa voin tehdä rakastamaani työtä suomeksi ja kollegoilleni englantia puhuen. Tajusin kuitenkin, miksi työni oli yhtäkkiä viime kuukausien aikana alkanut uuvuttaa mieltäni yhä enemmän.
Kyse ei ollut siitä ettenkö rakastaisi työtäni. Jokainen siihen liittyvä asia ei tietysti ole suuria positiivisia tunteita herättävä, mutta pidän työni pääsisällöstä todella paljon.
Tajusin kuitenkin, että puutteellinen ruotsin osaamiseni muutti työni merkitystä pääni sisällä: en itseasiassa ollut työssäni vain siksi, että rakastin sitä, vaan tiedostin samalla kokoajan, että minulla ei ole oikeastaan muita vaihtoehtoja. Jos en puhu ruotsia, on minun lähes mahdotonta löytää Tukholmasta toista yhtä mahtavaa työtä. Tiedostin, että asia syö mieltäni lähes jatkuvasti.
Vaikka en itse tahtoisikaan vaihtaa työpaikkaa, on aina kuitenkin olemassa riski, että tarve sille tehdään jossakin vaiheessa puolestani. En halua tajuta viiden vuoden päästä, että olen asunut Ruotsissa niin monta vuotta, mutta en vieläkään puhu kieltä ja minun pitäisi yhtäkkiä löytää uusi työpaikka.
Olen päättänyt vakaasti, etten enää koskaan mene pelkkään asiakaspalvelutyöhön, sillä 10 vuoden kokemus siitä riitti. Harmi vaan, että suurin osa Tukholmassa tarjolla olevista suomenkielisistä työpaikoista on kuitenkin nimenomaan erilaisten ruotsalaisten, Suomessa operoivien yritysten asiakaspalvelussa enkä voisi kuvitellakaan, että voisin enää iloita sen tyyppisestä työstä.
Tapaninpäivänä bussissa istuessani ostin suosituista kielenopetusohjelmistaan tunnetun Rosetta Stonen ruotsin kielen treeniohjelman. Vaihdoin vihdoin puhelimeni käyttökieleksi ruotsin ja siirsin Apple-käyttäjätunnukseni Ruotsiin katsoen pelonsekaisin tuntein ruotsalaiseksi muuttunutta puhelintani. Päivitin Spotify-tilinikin ruotsalaiseen päättäen, että lopetan Suomi-hittien jatkuvan kuuntelun ja yritän ruotsalaistua.
Olen yrittänyt olla viime päivinä tiukka itselleni. Kotimaisten uutissivustojen sijaan olen yrittänyt siirtyä seuraamaan ruotsalaisia sivustoja. Kuuntelen ruotsinkielisiä podcasteja ja vaadin miestäni puhumaan ruotsia. Ja ennen kaikkea yritän mongertaa sitä takaisin.
Tällä hetkellä tuntuu, etten voi koskaan oppia puhumaan ja kirjoittamaan sujuvaa ruotsia niin, että voisin ottaa sen joskus työkielekseni, mutta kai sitä on pakko yrittää.
Onko teillä antaa hyviä vinkkejä kielen oppimiseen?
Hei Virpi ja kiitos ihanasta blogistasi! Itse Ruotsissa asuneena suomenkielisenä suomalaisena sanoisin, että suurin työ sulla on jo tehtynä, kun olen saanut aivosi käännettyä tuohon moodiin. Sulla on jo niin hyvä pohja, että kun vaan siedät 2-3 kk sitä, että kommunikointi ei ole aivan niin sujuvaa kuin haluaisit, niin se on oikeasti siinä.
Tsemppiä!
Joo, täytynee vain yrittää pitää tämä moodi päällä ja kestää muutama kuukausi, niin eiköhän se siitä jo helpotu. 🙂
Kuulostaa ehkä hassulta, mutta itse olen opetellut puhumaan ruotsia itseni kanssa x) Puhun siis itsekseni keskusteluja ääneen ruotsiksi ja näin huomaan helposti puutteet sanastossa tai kieliopissa ja pystyn tarkastamaan kuinka asia sanottaisi oikein. Olen ollut kirjallisesti aina melko lahjakas ruotsissa, mutta suullinen puoli on ihan kamalaa. Ja kamalalta se edelleen kuulostaa, mutta paremmalta kuitenkin kuin esimerkiksi vuosi sitten.
En ole harmikseni pitkään aikaan ehtinyt lukea blogiasi, joten en ole asioista ihan ajantasalla, mutta uskoisin, että työpaikallasi vain arvostettaisiin sitä, että yrität alkaa kommunikoida heidän kanssaan ruotsiksi. Eihän se sun ammattitaitoa vähennä, jos et osaa kieltä kunnolla ja he varmasti tietävät sen 🙂 Ja aloitat harjoittelun ensin kotona miehesi kanssa niin varmasti kynnys madaltuu puhua ruotsia myös työpaikalla. Kunhan nyt vaan se miehesi lupaa pitää kiinni siitä, että puhuu vain ruotsia ja edellyyttää saman sulta 😉 Tsemppiä!
Haha, minäkin teen tätä yksin kotona ollessani. Selitän itselleni juurikin mitä ihmeellisimpiä tarinoita, päivän kulkua tai mitä pitäisi tehdä tai olen juuri tekemässä, jotta saan vähän varmuutta puhumiseen. On tosiaan hyvä vinkki! 🙂
Ja kiitos fiksuista sanoistasi. Olet ihan varmasti oikeassa tuon työpaikallakin ruotsin puhumisen suhteen. Pitää siis vain yrittää nyt pitää kiinni sen puhumisesta kotona miehen kanssa ja yrittää käyttää sitä töissäkin. 🙂
Moi,
Löytäisitkö ehkä lähipiiristä jonkun, joka haluaisi oppia puhumaan suomea (tai englantia)? Voisit sopia hänen kanssaan, että sinä puhut hänelle vain ruotsia ja hän sinulle vain suomea (tai englantia). Ei ainakaan tarvitsisi hävetä omaa kielitaitoaan.
Toinen mikä tuli mieleen oli, että (pienet viinit alla) voisi pelata aliasta kahdestaan niin, että sinä selität sanoja ruotsiksi puolisollesi, hän arvaa niitä ja yritätte kerätä pisteitä enemmän kuin viime kerralla.
Itse olisin varmaan niin ujo että opettelisin ääntämistä vain lukemalla vaikka kirjoja yksin kotona ääneen. Ääntämisen opettelu laulamalla on muuten käsittääkseni helpompaa kuin puhumalla.
Kiitos blogistasi! Ja tsemppiä kielen opiskeluun.
Kiitos, varsinkin tuo Alias-vinkki on aivan mahtava! Ehdotin heti miehelle ja oli valmis leikkiin – ilman viiniä tai viinin kanssa. 😉 Ääneen lukeminen ja laulaminen ovat tosiaan kyllä myös hyviä keinoja. 🙂
Muutan tämän viikon viikonloppuna pysyvästi Ruotsiin toteuttamaan ammatillisia unelmiani. Olen onnistunut tähän mennessä hoitamaan itselleni vuokra-asunnon ja käymään läpi työhön liittyvät valmistelut kaikki ruotsiksi. Koska muutan aikuisena ja yksin, pidän tärkeänä päästä kiinni arkeen mahdollisimman pian ja kieli auttaa sopeutumisessa todella paljon. Teen paljon virheitä, mutta opin kyllä. Töissä sovimme ruotsinkielisten kanssa erikseen, että kommunikoimme vain ruotsiksi. Ympäristö on nyt jo ollut hyvin kannustava harjoittelulle. Ehkä hankkiuduin jollekin kurssille myös. Vähän kyllä jännittää, miten uusi elämä alkaa sujua. Mistähän vajaa kolmekymppinen löytää ystäviä ja harrastuksia?
Menestystä kieliprojektiin! Luen blogiasi nyt erityisen suurella mielenkiinnolla. 🙂
Kiva kuulla, että joku muukin on hieman vastaavassa tilanteessa. Jos satut muuttamaan Tukholmaan päin niin laita ihmeessä sähköpostia! 🙂
Tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen ja onnea rohkeasta päätöksestä lähteä toteuttamaan unelmia! 🙂
Heippa, kommentoin nyt tähän jatkoksi. Vähän samojen asioiden kanssa kamppailen itsekin, mieheni asuu Tukholmassa ja itse Suomessa, ja jollain aikataululla (tänä vuonna) minun olisi tarkoitus muuttaa myös Tukholmaan. Osaatteko antaa vinkkiä mistä voisi alkaa katselemaan työpaikkoja, joissa voisi puhua suomea tai englantia? Itseänikin tuo kieliasia jännittää ihan hirveästi, enkä heti haluaisi aloittaa sillä. Samoin tuota ystäväasiaa olen miettinyt, miten sitä enää kolmikymppisenä tutustuu uusiin ystäviin…
Tsemppiä molemmille ja perästä tullaan! 😉
Facebookissa on ryhmä Työ Tukholmasta ja tähän sivunstoon kannattaa tutustua: http://www.sinneworks.se Itse olen ihan vaan googletellut huvikseni välillä ”stockholm finsktalande jobb” ja katsellut, mitä eri sivustoilta löytyy.
Tervetuloa Tukholmaan ja toivottavasti viihdyt täällä ja löydät mukavan työn! 🙂
Kaksi tapaa, saako olla lempeä vai raaka?
Lempeä: Ruotsiksi dubattu Muumit
Raaka: Ruotsin aspalinjan tuurausvuoro kerran tai kaksi viikossa
Jälkimmäinen on ollut mun henkilökohtainen pakkorako ruotsin verestämiseen ja nykyään irtoaa jopa kevyt small talk ruotsalaisten asiakkaiden kanssa, vaikka ainoat adjektiivit on vieläkin valitettavasti ”fin” ja ”snygg”. 😀 Kollegat juttelevat mulle tanskaksi ja ruotsiksi, mutta itse vastaan englanniksi. Asiakkaiden kanssa ruotsi vaan on paljon vähemmän kuumottavaa kuin kollegoiden kanssa, siitä on ihan hyvä aloittaa. Pari ekaa puhelua on jääkylmä suihku niskaan, mutta hiljaksiin se kieli kummasti vetreytyy. Tsemppiä!
Haha, kiitos vinkeistä!
Aloitin heti eilen pehmeästi katsomassa miehen kanssa Muumeja, sillä hänellä on suuri aukko yleissivistyksessä niiden suhteen. Katsotaan, uskallanko joskus kokeilla tuota toista tapaa… 🙂
Duolingo! Sisältää monenlaista harjoitetta, myös puheosion 🙂
Kiitos vinkistä! 🙂
Sun pitää vaan puhua! Ei kukaan oikeasti välitä, millälailla se sun puhe tulee. Olen paljon työskennellyt ulkomaalaisten kanssa, jotka puhuvat kuka milläkin tavalla. Hyvin puhuvat kun saavat itsensä ymmäretyksi. Suomalsisilla on joku ihmeellinen pelko puhua, jos eivät puhu täydellisesti. Kukaan ei ole seppä syntyessään, joten virheet ovat sallittuja tai jopa toivottavia: muuten ei opi, jos ei tee virheitä.
Kiitos tsempistä! 🙂
Kommentoin ensimmäistä kertaa blogiisi ja ”tylytän” heti: Avaat vain suusi ja puhut ruotsia! Osaat varmasti enemmän kuin aavistatkaan ja sinun pitää vain ylittää henkinen puhumiskynnys ja saada näin passiivinen kielitaitosi muutettua aktiiviseksi. Se onnistuu vain puhumalla. Kielioppivirheitä ei kannata pelätä, sillä harvoinpa syntyperäinen ruotsalainen tai suomalainen (tai kukaan muukaan) kieliopiltaan täydellistä kieltä puhuu normaalissa arkielämässä mutta silti tulevat ymmärretyiksi. Alku on hankala mutta vähitellen puhuminen alkaa sujua yhä paremmin etkä pian enää ajattele koko asiaa, puhut vain.
Asuin itse puolisen vuotta Ruotsissa ja opiskelin yliopistossa. Puhuin koko ajan ruotsia ja alussa mietin aina esim. kaupassa etukäteen, mitä sanoisin ja mitä vastaisin kysymyksiin. Sitten huomasin, etten enää miettinyt etukäteen sanomisiani, puhuin vain. Totta kai senat menivät sakaisin tai olivat täysin hukassa ja kielioppi oli välillä sinnepäin mutta vähitellen ruotsistani tuli sujuvaa.
Hyvä että olet jo kääntänyt ympäristösi ruotsinkieliseksi. Se auttaa 🙂 Hyödynnä kotona olevaa ruotsinpuhujaa ja puhu myös itseksesi ääneen ruotsia, jotta totut omaan ”ruotsalaiseen ääneesi”.
Onnea opetteluun! Kyllä se siitä 🙂
Kiitos ihanasta kommentista ja tsempistä! 🙂
Minä taas olen tehnyt toisinpäin. Puhun töissä hollantia (tosin englantiakin, koska kontakteja on paljon myös muihin maihin), samoin harrastuksissa jne mutta miehen kanssa kahdestaan ollessa puhumme englantia (tai hieman sekasotkua ja oikeastaan kahta kieltä sekaisin). Ja tämä on siis tilanne melkein 19 yhteisen vuoden jälkeen. Tiedän hyvin, missä tilanteessa olet joten toivotan kovasti tsemppiä!
Kiva kuulla, että joku muukin on kokenut hieman vastaavan tilanteen. 🙂
Minulla on paine oppia puhumaan ruotsia kunnolla myös kotona, sillä lapsistamme tulee joka tapauksessa kaksikielisiä enkä tahtoisi kotiin vielä kolmatta kieltä sekoittamaan hommaa. 🙂
Hei Virve,
pitkästä aikaa tulee kommentoitua, edellisestä kommentista on vuosia, mutta vielä luen jokaisen postauksesi. Välillä on viikon tauko ja luen postaukset kerralla.
Itse muutin Uuteen-Seelantiin 3 vuotta sitten ja vaikka englanti onkin suht helppoa, puhehäiriöni ja aksenttini tekee puhumisesta välillä haastaavaa. Päivittäin on hetkiä, kun sanoja ei vaan löydy. Olen luonteeltani hiljainen enkä siksi ole paljoa ääneen puhunut. Yleensä pidän ajatukset omana tietonani. Olen asiakaspalvelussa töissä ja minun on pakko puhua. Se on auttanut paljon. Yleensä keskustelut kulkevat samaa rataa, small talk, mistä pidän paljon. Olen paljon erilaisia tapoja ilmaista samaa asiaa. Vaikka aiheet ovat samat, ihmiset käyttävät eri sanontoja. Pystyn myös harjoittelemaan etukäteen, esim. mitä kertoa Suomesta.
Viimeaikoina olen aloittanut puhua ruotsia ja saksaa satunnaisille ulkomaalaisille asiakkaille. Aloitan aina englannilla, mutta jos asiakas tuntuu mukavalta, vaihdan kieltä. Ensimmäinen lauseeni on yleensä pahoittelu huonosta kielitaidosta ja halusta harjoitella vierasta kieltä. Vaikean paikan tullen vaihdan tietenkin englantiin.
Voisitko aloittaa keskustella ruotsiksi jonkun erityismukavan, läheisen kollegan kanssa, joka ei tuomitse? Voi olla helpompaa vaihtaa kieli yhden henkilön kanssa, kuin vain yhtäkkiä päättää puhua ruotsia kaikille.
Englanninkielinen kumppanini käyttää Memrise-appiä suomen opiskeluun. Memrise opettaa pelkästään sanoja, mutta se on erittäin pehmeä lasku uuteen kieleen. Sitä on helppo käyttää puhelimella muutama minuutti päivässä, vinkkinä Ruotsalaiselle!
Kiitos ihanasta kommentista. Mukavaa lukea myös muiden kokemuksia vastaavista tilanteista!
Täytynee tosiaan aloittaa ruotsin puhuminen varovasti vaikka vain yhdelle tai muutamalle kollegalle. Kiitos myös tuosta Memrise-vinkistä, kerron siitä heti miehelle. Hän opettelee mielellään sanoja suomeksi! 🙂
Minäkin uskon pohjasi olevan sen verran vahva, että sujuva puhuminen onnistuu parissa kuukaudessa, kunhan vain uskallat yrittää. Olen asunut kolmessa maassa, joiden kieltä en osaa hyvin ja ymmärrän pelkosi tyhmältä vaikuttamisesta. Valitettavasti puhuminen paranee parhaiten puhumalla, joten on vain hyväksyttävä oma epätäydellisyys, niin vaikeaa kuin se onkin.
Kannattaa myös hylätä harha siitä, että ruotsalaiset osaisivat ja puhuisivat täydellistä ruotsia. Esimerkiksi Suomessa opiskeleva ruotsalainen tuttuni kertoi saaneensa yliopiston ruotsin kielioppikokeesta alle puolet oikein.
Itse harrastan myöskin tuota Jennin mainitsemaa yksinpuhelua eri kielillä. Saatan selostaa ihan arkipäiväisiä asioita päässäni tai ääneen, jotta ajattelu kääntyisi toiselle kielelle. Podcasteja helpompia seurattavia ovat mielestäni ruotsalaiset tubettajat, kuten Therese Lindgren ja Anty. Heidän kielensäkin on arkipäiväisempää kuin muissa medioissa.
Kiitos ihanasta kommentista ja hyvistä vinkeistä. Therese onkin tuttu vloggaaja, mutta Anty on uusi tuttavuus. 🙂
Täytynee tosiaan vain rohkaistua. Puhuin kyllä edellisessä työpaikassani asiakkaille ruotsia paljon, mutta ruotsinlaivan kosmetiikkaosastolla jokainen keskustelu toisti itseään niin paljon, että keskustelujen aihepiirit jäivät melko suppeiksi.
Kuulostaapa juuri samanlaiselta historialta kuin itselläni! Itse olen kohta asunut 4 vuotta ruotsissa ja kyllä, mokaan ruotsin kanssa varmasti päivittäin, sanat ei aina löydy. Mutta jotenkin sitä on nyt vaan viimesen vuoden aikana alentunut siihen asemaan, että vaikka kuinka tyhmältä kuulostan enkä pysty ilmaisemaan itseäni niin ei voi mitään muuta kun puhua vaan. Asia joka itseäni ärsyttää on että vaikutan ruotsiksi tyhmemmältä kuin mitä olen, koska kieli. Tulee välillä mieli vetää keskustelu englanniksi ihan vaan siksi että siinä pystyn pieksemään vastustajan varmasti.
Työssäni joudun puhumaan ruotsia asiakkaiden kanssa, mutta sitten kun puhelimessa ei sana tulekaan heti mieleen niin olen oppinut vetämään suomalaisen vakavan linjan ja sanomaan reilusti synonyymisanan ja todennut että se menee läpi. Muminsvenska on oikeastaan pelastus, kaikki kuulee heti että olen suomalainen ja siksi ottavat minut vakavasti ja anteeksi antavat kielioppivirheet.
Vinkkinä sanon että Duolingo appi on todella näppärä. Ja ei muuta ku pulkka alle ja puuta päin! Alku saattaa olla rasittavaa mutta nopeasti se kieli sieltä tulee 🙂
Joo, juuri tuo tyhmemmältä vaikuttaminen vaivaa minua välillä. :/ Kiitos appivinkistä ja tsempistä! 🙂
Kuulosti niiin tutulle tuo tarina.
Olen saman koulun käynyt yli 20 vuotta sitten täällä ruotsissa(voi taivas onko siitä niiin kauan!)
Tulin kouluruotsilla suoraan sköynen siis Skåneen Lundiin mångerrukseen töihin. Se oli kamalaa näin jälkikäteen ajatellen: ei kouluruotsillani kukaan ymmärtänyt mikä on smörgås
( oikealla ruotsilla macka) tai adertonhundratalet ( siis artonhundratalet) ska vi ha kaffe ? ( ska vi fika?) lista olisi pitkä.
Ei muuta kuin niskasta kiinni ja toimeen eli puhu puhu ja puhu ruotsia!
Lycka till !! 🙂
Ei voi olla totta, harrastavatko ruotsalaisetkin ÄMPÄREITÄ?! :DD
Haha, eivät harrasta. 🙂 Eivät ymmärrä suomalaisten ämpärivimmaa yhtään ja naureskelevat sitä aina. Tuo ampäri oli osa ”sopeuttamispakettiani”: jotain vanhaa kotisuomesta ja paljon ruotsalaista. 😀
Hei Virve, tsemppiä kielen vaihtoon ja uuteen kulttuuriin sopeutumiseen!
Mä olen asunut nyt 15 vuotta Ranskassa. Kun tulin tänne, ei kielitaito todellakaan ollut luontevalla ”juttelempas keveästi edes asiaa ajattelematta” -tasolla! Tulin aikoinaan vaihto-oppilaaksi, eli tavallaan aiheeseen oli ehkä vähän helpompi ottaa ”syteen tai saveen” -asenne, eli päätin että minähän sönkkään ranskaa ja jos ihmiset ei ymmärrä, he varmaan sen ilmaisevat jotenkin. Ympäristön asenne oli todella, todella kannustava – yllätyin siitä todella iloisesti.
Hyvin nopeasti (1-2 vuodessa) suullinen ranskan taitoni oli sitten kehittynyt niin hyväksi, että minulta vain silloin tällöin kysytään, onko minulla kenties joku pohjoinen aksentti. Aksentti sinänsähän ei ole mikään häpeä vaan pikemminkin ylpeyden aihe – olen maahanmuuttaja ja on normaalia että puheessani on korostus, olen kuitenkin integroitunut itselleni ihan uuteen maahan ja kulttuuriin. Työskentelen muuten viestinnän parissa – eli kirjoitan artikkeleita, puheita jne ranskaksi kaiket päivät!
Ehkä sinulle käy samoin ? Vaikka ymmärrän kyllä, että töissä tuollainen heittäytyminen aluksi pelottaa ehkä enemmän kuin opiskelijana.
Muista kuitenkin, että iästäsi ja kielitaitosi puutteista huolimatta olet jo työpaikallasi todistanut sen, että olet tehtävääsi enemmän kuin pätevä – kollegat kyllä tietävät sen. Voit sanoa heille ihan avoimesti, että olet päättänyt että haluat siirtyä työasioissakin ruotsin kieleen ja toivoisit että sinulle puhutaan pelkkää ruotsia ja haluat yrittää vastata ruotsiksi, he kyllä varmaan auttavat! Luulenpa, että itse asiassa vaan ajattelevat että onpas tuo Virve tykki kun osaa lanseerata noin hyvin nettikaupan Suomeen, ja nyt se osaa myös vaihtaa kieltä!
Joku toinen ehdotti myös vapaa-ajalle ruotsia puhuvia ystäviä – ei muuta kuin kaffelle tai jumppaan tai mitä ikinä tykkäätkin tehdä, ruotsia puhuvan kaverin seurassa!
Kommunikoi, vaikka tuntuisi hassulta/tyhmalta! Mieluummin kuulostan silta, kuin opettelen ja harjoittelen kuin silta ettei uuden kielen oppiminen kiinnosta yhtaan. Ihmiset ovat erittain ymmartavaisia ja auttavaisia, kunhan suot heille mahdollisuuden.
Ota itsellesi kaikki kotinne hoitoon liittyvat puhelut ja soittele aspat yms. lapi.
Itse pitkaan aspatyota tehneena jouduin myos puhumaan toista kotimaista ja jotta asiat saatiin selvitettya, jouduin luopumaan hapean tunteesta ja kommunikoimaan. Tsemppia, kylla Suomi-tytto taman skulaa! 😀
On totta joo, että pitää varmasti vain puhua 🙂 muutoin koko kieli helposti unohtuu…
Olen treenaillut kieltä mm. blogien ja televisio ohjelmien kautta , mutta toisaalta aidot tilanteet ja ympäristö opettaa nopeammin. Kävin myös Hankenilla pidemmän kurssin, joka oli siis omalla ”ammattikielellä” ja ensimmäiset viikot olivat kyllä vähän rankkoja, vaikkakin osa luennoista oli osaksi suomenkielellä. Mutta mutta… tapa oppia on tietysti kaikille omanlainen. Itse en ehkä (?) 🙂 opi kieltä kieliopin tai tekstin kautta kovinkaan hyvin, en ole koskaan oppinut myöskään tanssimaan pelkästään katsomalla tai jalkatekniikan kautta…vaan ilon kautta, treenisalissa ympäristössä, jossa virheet on osa oppimista, ts. ympäristö, joka on lempeä mutta myös vaativa 🙂 “Opportunity dances with those who are already on the dance floor.”
Ota kieli käyttöön joka päivä ja joka tilanteessa. Anna itsellesi aikaa ja opettele ajan kanssa. Jos tulee kömmähdyksiä niin naura niille vaan kunnolla. Kielen ei tarvitse olla täydellistä ja muuttuuhan suomen kielikin koko ajan, kieli on vain kommunikointiväline. Sanoisin siis : anna itselleni aikaa ja nauti uuden asian oppimisesta. Sinulla on muuten Ihan loistava blogi!!! Tekisitkö joskus postituksen helposta ja simppelistä arkimeikistä, joka piristää ja kaunistaa nopeasti. Kiitokset kuitenkin blogista ja kivoja hetkiä uuden oppimiseen 🙂
En ihan ymmärtänyt että puhutko jo suomenruotsia, sitä muumiruotsia, mutta haluat puhua vasta kun osaat riikinruotsia vai että ruotsi ylipäätään on hakusessa? Jos osaat jo suomenruotsia, niin sittenhän ei muuta kuin puhumaan, ei suomenruotsissa ole mitään hävettävää! Se on ihan yhtä hyvä kieli kuin se ns riikinruotsikin. Vaikka se kuulostaakin muumimaiselta kiitos niitten piirrettyjen. Jos taas tilanne on se että ruotsia ylipäänsä pitäisi oppia niin että voi puhua sujuvasti, niin se ei muutu millään muulla tavoin kuin että sitä alkaa puhumaan. Osaat jo lukea, osaat jo kuunnella niin seuraava askel vääjäämättä on että alat puhumaan. Ruotsissa on niin paljon ulkomaalaisia että luultavasti itse kiinnität enemmän huomiota puheeseen kuin ruotsalaiset. Ja vain puhumalla voit oppia puhumaan ja mitä aiemmin aloitat, sitä aikaisemmin tulee se päivä kun huomaat osaavasi HYVIN!
Kaksi asiaa:
1. Keskustelukurssi. On paljon yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä, jotka pitävät maksullista keskusteluopetusta yhden henkilön kanssa kerrallaan. Kun kyseessä on yritystoiminta, kyseinen keskustelukumppani on ammattilainen ja korjaa luontevasti virheet keskustelun lomassa. Näin oppii suoraan tyylipuhtaan tavan puhua. Tätä kun teet kuukausia putkeen, voit häikäistä kollegat yllättävällä kielen oppimisella silloin, kun he sitä vähiten odottavat. Kannattaa valita opettaja, joka on niin lähellä, ettei matkoihin tuhraannu liikaa aikaa.
2. Kaksi vuotta. Tässä ajassa vastasyntynyt omaksuu kielen ympäristössä, jossa se on kotikieli. Aikuisella homma on nopeampaa, koska puhumisen rakenne (kyky tuottaa puhetta) on jo olemassa.
Muumiruotsin eli suomenruotsin opettaminen Suomessa on todella outoa. Me kaikki opettelemme kieltä, jota maailmassa puhuu äidinkielenään reilusti alle kolmesataatuhatta ihmistä. Aikamoista niukkenevien koulutusresurssien haaskausta kun kaikesta muusta pitää säästää. Opeteltaisiin sen sijaan mandariinikiinaa, espanjaa, japania, saksaa, ranskaa, venäjää tai arabiaa. Kieliä, joita maailmassa puhuu vähintään sata miljoonaa, jopa miljardi ihmistä. Siitä olisi meille valtavasti hyötyä kansainvälisiä kauppasuhteita ja yhteistyökumppanuuksia solmittaessa sekä myös valtioiden välistä yhteistyötä tehtäessä. Kunnollinen englannin kielen hallintakin on monelta vielä hukassa.
Sulla näyttää olevan käytössä jo monia hyviä pikkujuttuja – eiköhän se tästä lähde! 🙂 Itse ollessani Espanjassa opiskelijavaihdossa ja sitä ennen kuuntelin paljon espanjankielistä musiikkia juurikin spotifyssa & välillä youtubessa. Välillä tarkistelin lyriikoita ja suomensin fraaseja, mutta useimmiten se sai olla taustalla. Paikanpäällä asioin aina ensin espanjaksi. TV ohjelmat ja esimerkiksi tekstityksen kielen auttaminen voi olla hyödyllistä.
Moikka! Tiedän niin ton sun tunteen ton ruotsin käytön suhteen! Itse opin ruotsia todella hyvin kun hengailin vuosia sitten koulussa paljon ruotsalaisten vaihto-oppilaiden kanssa (ammattikoulussa). Aloin ymmärtämään ruotsia hyvin, mutta vastauksen tuottaminen tuntui aina niin hankalalta, että monesti jätin vain yrittämättä. Olin jopa ruotsissa pari viikkoa samojen vaihto-oppilaiden vieraana ja rohkaistuttuani yritin bussissa sanoa ikäni ja mihin olin matkalla ruotsiksi. No se 17 suomalaisen sanomana ruotsiksi, kun saa aikaan vain suurta räkätystä, jäi ruotsin puhumiseni siihen siltä reissulta. Tämä on kuitenkin kaduttanut siitä lähtien! Nykyään ruotsinkielen taitoni on täysin nolla ja kyllä ketuttaa. Kannustankin sua siis opettelemaan sen ruotsinkielen, koska siitä ei ole mitään muuta sulle kun hyötyä! 🙂 Ja vielä kun sulla on ihana ymmärtäväinen poikaystävä rinnalla kenen kanssa voit harjoitella ruotsinkieltäsi ja näyttää vain söpöltä aluksi möngertäessäsi niin sulla ei oo mitään hätää! Tsemppiä ja lujaa tahtoa vaan! 🙂 Itse alotin kauneusblogini lähes 2 vuotta sitten ja silloin päätin, että aloitan kirjoittamaan sitä sekä englanniksi, että suomeksi! Jokaikisen postauksen. En osannut englantia millään tavalla hyvin ja puhuminen oli pelkkää möngerrystä. Halu oppia kieli oli kuitenkin niin kova, että välillä saattoi mennä tuntikin seitsemän rivin kirjoittamiseen. Joka toinen sana kun täytyi googlettaa 😀 nyt lähes kaksi vuotta myöhemmin olen niin iloinen etten antanut periksi ja huh huh kun mun englanninkielen taito on parantunut! Ei se vieläkään täydellistä ole, mutta kirjoittaminen sujuu jo paremmin kuin suomenkielen kirjoittaminen! 🙂 Voin vasn sanoa, että jos ryhdyt sitä kieltä opettelemaan niin tulet vuosien päästä taputtelemaan omaa selkääsi niin lujaa aivan samallalailla kun minäkin 🙂 Tsemppiä siis siihen puhumiseen ja kyllä se siitä lähtee vielä lentoon! – Mari
Sanoit, että ymmärrät ruotsia hyvin eli sun sanavarasto on varmaan jo laaja, mutta haluan kertoa kokemuksiani saksan kieleen opetteluuni liittyen: olen asunut Saksassa lyhyehköjä aikoja muutamia kertoja, ja puhun saksaa aika hyvin, mutten läheskään yhtä sujuvasti kuin englantia. Välillä turhauttaa ihan kunnolla, kun joku laittaa vaikka viestiä saksaksi tai joudun lukemaan jotain ohjeita saksaksi, koska haluaisin vain että sama teksti olisi englanniksi, koska ymmärtäisin kaikki sanat paremmin ja osaisin myös itse ilmaista itseäni paremmin englanniksi. On niin ärsyttävää, kun lukee jostain jonkun saksankielisen lauseen mutta joku avainsana jää ymmärtämättä, ja tuntuu etten koskaan voi osata saksaa sujuvasti! Mutta sitten kun otan itseäni niskasta kiinni ja tarkistan sanan merkityksen sanakirjasta, niin huomaan pian sanan esiintyvän jossain muussa kontekstissa, ja ymmärränkin lauseen ja tuntuu heti siltä että kielitaitoni on noussut seuraavalle asteelle. 🙂 Ja kun sitä miettii, niin muistaa että enhän minä osannut nuorempana englantiakaan yhtään paremmin, ja kuinka palkitsevaa oli, kun oli vihdoin oppinut ymmärtämään ja puhumaan englantia sujuvasti mm. ääntämisen harjoittelun (ja ääntämisen kurssin), videoiden katsomisen, tekstien lukemisen, uusien sanojen merkityksen ja niiden ääntämisen opettelun sekä lannistavilta tuntuvista virheistä oppimisen tuloksena. Saksan ääntämys taas tosin ei ole ehkä vaikeimmasta päästä, mutta joka tapauksessa poikkeaa tietenkin aika paljon suomen ääntämisestä. Saksaa opin lausumaan ensinnäkin juttelemalla paljon natiivien kielenpuhujien kanssa (ja kyllä, se oli aluksi vaikeaa) sekä osallistumalla ääntämisen kurssille.
Asuin muuten myös Ranskassa jonkin aikaa. Ranskan lausuminen on suomalaiselle kielenoppijalle usein aluksi kamalaa, ja tuntuu, ettei ranskaa vain voi koskaan oppia puhumaan koska ääntäminen ja varsinkin kokonaisten lauseiden puhuminen on niin hirveän vaikeaa ja suomen kielestä poikkeavaa. No, Ranskassa ollessani jouduin usein kohtaamaan ihmisiä jotka eivät osanneet/halunneet puhua englantia, ja niin minun oli pakko puhua ranskaa, vaikka oli tosi tyhmä ja epävarma olo koska tiesin että kuulostan tyyliin vauvalta kun puhun niin hitaasti ja yksinkertaisilla lauserakenteilla (vaikka olin opiskellut ranskaa koulussa!). Ja se kun piti aina kysyä, että ”mitä?” ”anteeksi kuinka?” kun ei ymmärtänyt jotain, oli myös hyvin turhauttavaa ja mieltä alentavaa. Mutta opettelin kieltä nettisivulta, josta oppi kätevästi sanaston lisäksi yleisiä lauserakenteita sekä ääntämystä oman taitotason mukaan (lähdettiin ihan perusteista ja ohjelma vaikeutti sitten hommaa sen mukaan, minkä havaitsi mun kielitaitotason olevan. Eli joku valmis lyhyt lause/yksi sana pitemmästä lauseesta piti kääntää englannista ranskaksi, ja ohjelma syötti näitä tavanomaisia ranskankielisiä lauseita sattumanvaraisessa järjestyksessä ja antoi aina välillä saman lauseen käännettäväksi niin monta kertaa, että olin varmasti oppinut sen. Uusia ja hieman monimutkaisempia lauseita (ja harvinaisempia sanoja) tuli sitä mukaa kun olin oppinut perusasiat. Pystyin myös mielessäni ääntämään lauseen ja testaamaan sitten, lausuinko sen oikein koska ohjelma sanoi lauseen aina lopuksi ääneen, ja toistin sitten aina vielä lauseen ohjelman perässä). Tämän sekä jokapäiväisen kielelle altistumisen ansiosta opin kuin opinkin muutamien kuukausien aikana paremmin ymmärtämään ja jopa puhumaan ranskaa, minkä en olisi koskaan uskonut olevan mahdollista! Toinen keino sanaston laajentamiseen ja myös ääntämisen oppimiseen on kirjoittaa uusia sanoja muistikirjaan. Sanan yhteyteen kirjoitetaan aina ääntämisohje (niinkuin se on sanakirjaan laitettu, ja tarvittaessahan joistakin nettisanakirjoista voi kuunnella ääntämyksen, mikä on mielestäni hyödyllistä) sekä suomennos ja esimerkkilause, jossa sana esiintyy. Sitten kun näihin muistiinpanoihin aina palaa niin kohta oppii muistamaan kokonaisia lauseita.
Sulla on jo hyvät lähtökohdat kun ymmärrät puhuttua (ja kirjoitettua) ruotsia. Vierasta kieltä tosiaan oppii puhumaan vain yhdellä keinolla: puhumalla sitä. Itse olen tyypillinen suomalainen siinä mielessä että pelkään tehdä virheitä vieraassa kielessä enkä sen takia mielelläni avaa suutani, jos en ole varma miten jokin asia sanotaan. Mutta ehkä juuri senkin takia tarkistan hanakasti kaikkien sanojen ääntämyksen ja kyllä ne sitten pikku hiljaa oppiikin. Ja kuinka palkitsevaa onkaan, kun huomaa oppineensa virheistään ja tajuaa puhuvansa kieltä oman ahkeran harjoittelunsa seurauksena!
Kiitokset muuten blogistasi, jota olen lukenut kesästä 2011 asti. Tykkään blogissasi mm. siitä, että olet paitsi tosi hauska, myös selvästikin fiksu ja menet paljon pintaa syvemmälle kuin useimmat muut bloggaajat. Aloin lukemaan aikoinaan blogiasi tietysti kosmetiikan takia, ja luen edelleen, mutta suosikkipostauksiani taitavat olla nämä pohdintaa-postaukset. Olisi myös tosi hauska lukea taas jotain ruokapostauksia! 🙂
Itse olen treenannut eri kielien lausumista lukemalla ääneen kyseisellä kielellä kirjoitettua tekstiä. Joo, tosi yksinkertainen ja itsestäänselväkin neuvo, mutta itselleni siitä ääneen lukemisesta on ollut hyötyä aika paljonkin. Kun se teksti on siinä edessä, ei tarvitse erikseen miettiä minkä sanan sanoo seuraavaksi tai mitä prepositiota käyttää tai onko se kieliopillisesti oikein, voi keskittyä vain siihen lausumiseen. Ja kyllä siitä tarttuu niitä sanoja ja kielioppia mukaan ainakin jonkin verran.
Tuo on kyllä hyvä vinkki, pitäisi tehdä sitä itse enemmänkin! 🙂
Tiedän niin tunteen. Itse aloitin 7 vuotta sitten pohjoismaisessa konsernissa työskentelyn, itse kyllä Suomen lipun alla, mutta suurin osa kolleegoista tulee Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta. Oma lukion ruotsi oli keskiarvolta 4,4 eli erittäin huonolla ruotsi pohjalla mention ja itse käytin alkuun vain Englantia koska en ymmärtänyt muita kieliä. Jonkin ajan jälkeen rupesi kuitenkin ärsyttämään kun illallisilla ja muilla kieli hyvin helposti kääntyi muihin pohjoismaalaisiin ja unohdettiin että mukana on yksi Suomalainen joka ei ymmärrä hölkäsen pöläystä.
Näinpä siis otin itseäni niskasta kiinni ja päätin aloittaa puhumisen. Aluksi puhuin vain yhden Tanskalaisen kollegani kanssa, joka oli helpompaa koska hänkään ei puhunut kieliopillisesti täydellistä ruotsia. Ja niinhän siinä kävi että sen ruotsin-kielen oppi ja tänä päivänä menee tuosta vaan kaiken kieliset asiakkaat. Moni myös sanoo, että sen äidinkielen tunnistaa siitä millä kielellä laskee itsekseen ja monta kertaa olenkin havahtunut siihen että lasken ruotsiksi.
Tsemppiä harjoitteluun ja tosiiaan ei ne pure jos välillä vähän sanoo väärin ja itse ainakin saan jään rikottua ruotsalaisten kanssa kutsumalla itseäni muumiksi 😉
Hei! Olen juuri itse muuttanut Ruotsiin ja ruotsinkielen taito on mitä on… mutta olen päättänyt sen oppia työkaverit ovat kovasti kannustaneet että he itse puhuvat huomattavasti huonommin suomea! Joten rohkeasti yrittämään vaikka ei ihan kieliopillisesti oikein menisikään…