Näin paljon rahaa olen käyttänyt puolessa vuodessa

Olen tämän vuoden aikana raportoinut parin kuukauden välein, minkä verran rahaa omaan minimalistiseen elämääni on kulunut. Tavoitteenani on seurata tämän vuoden ajan, minkä verran rahaa minulta kuluu vuodessa, kun elän omanlaista, normaalia elämääni.

En ole asettanut itselleni mitään tiettyä budjettia, jonka mukaan eläisin, mutta arvioin viime vuonna, että elääkseni haluamanilaista elämää, tarvitsen noin 700 euroa kuussa, eli 8400 euroa vuodessa. Tämän lisäksi halusin varata hieman rahaa siihen, jos puhelin, tietokone yms. jokin muu isompi juttu hajoaa tai elämään tulee muuten vain jokin yllättävä kuluerä.

Arvioin silloin, että vuositasolla minun olisi hyvä varata elämiseen 11 000 euroa.

Tässä postauksessa on siis summaus toukokuun ja kesäkuun menoista. Edellisen maalis-huhtikuun menot summanneen postauksen voi katsoa täältä ja sitä edeltäneen tammi-helmikuun postauksen puolestaan täältä.

Kuten aiemmissakin postauksessa, on rahasummat käännetty Ruotsin kruunuista euroiksi pilkkua siirtämällä, eli 10 Ruotsin kruunua on 1 euro. Tarkka summa riippuisi tietysti päivän valuuttakurssista, jonka mukaan 1 euro vastaa tällä hetkellä tarkalleenottaen noin 10,40 kruunua.

Lue myös: Näin paljon kulutan rahaa kuukaudessa

Toukokuu 2020

Taloustili 200 euroa

Siirrämme molemmat kuukausittain taloutilillemme 200 euroa ja maksamme tällä rahalla ruuat sekä mahdolliset yhteiset ulkona syömiset, joita on tosin varsin harvoin.

Tilille jääkin jokaisen kuukauden jälkeen aina hieman rahaa säästöön, joten aiemmin olemme käyttäneet näitä rahoja myös mahdollisiin yhteisiin kodin hankintoihin, ulkomaan matkoihin yms.

Asuminen 270 euroa

Maksamme myös asumiskustannukset puoliksi ja oma osuuteni on 270 euroa. Tämä summa kattaa osuuteni yhtiövastikkeesta, omistusasunnon lainan korosta ja vakuutuksista sekä sähkölaskusta ja nettilaskusta.

Olen aiemmassa blogipostauksessani avannut sitä, kuinka yleisesti ottaen melko korkean hintatason Tukholmassa on mahdollista asua varsin halvalla, kun korttinsa saa vain pelattua oikein.

Vuokra-asunnosta saa Tukholmassa helposti maksaa samoja hintoja kuin Helsingin keskustassa, minkä lisäksi niitä ei ole aina kovin helppoa edes saada. Tämän vuoksi omistusasunnossa asuminen on ollut meistäkin paras vaihtoehto.

Jos asuisin Suomessa, ratkaisisin asian asumalla paikkakunnalla, jossa on matalat asuntojen hinnat.

Ulkona syömiset 12,60 euroa

Kun sää alkoi toukokuussa lämmetä, aloin lisätä ulkona ja erityisesti kaupungilla kävelyä. En ole niinkään kuitenkaan käynyt sen ohessa varsinaisesti missään kahvilassa syömässä, vaan lähinnä vain nälän iskiessä napannut kaupasta ohimennen jotain pientä suuhunpantavaa ja tämä summa on kertynyt niistä.

Kännykkälasku 16 euroa

Kännykkäliittymäni perusmaksu on 7,90 euroa kuukaudessa ja lasku tulee minulle joka toinen kuukausi. Tämä lasku olisi itseasiassa pitänyt maksaa jo huhtikuun lopulla, mutta unohdin maksaa sen ja se lähti maksuun vasta toukokuussa.

Käytössäni on edelleen suomalainen liittymä, sillä olen halunnut pitää vanhan puhelinnumeroni, liittymä toimii hyvin täällä Ruotsissa eikä minulla vain ole ollut tarvetta vaihtaa ruotsalaiseen liittymään.

Kosmetiikka 32,40 euroa

Minulla ei ole aikoihin mennyt kosmetiikkaan yhtä ”paljon” kuin tässä kuussa, mutta useampi tuote loppui samaan aikaan.

Ensin ostin yhdellä kauppareissulla shampoon ja tehohoidon, jotka maksoivat yhteensä 15,80 euroa. Shampoo taisi olla kympin luokkaa, eli vähän enemmän kuin mitä tavallisesti siitä maksaisin ja osoittautui lopulta sellaiseksi, ettei se edes sopinut minulle, vaan päätyi miehelleni.

Toisella kauppareissulla kulutin 16,60 euroa, kun bongasin paikallisen Åhlénsin loppuunmyynnin ja tajusin, että tarvitsen pian uuden dödön. Toukokuun alussa meikkasin vielä ja päädyin siksi ostamaan myös uuden kulmakynän – jonka käytöstä luovuin meikkaamisen jättämisen vuoksi jo seuraavalla viikolla. Toistaiseksi se onkin ollut vuoden ainoa turhaksi luokittelemani ostos.

Lue myös: Kaikki rahasta – tämän vuoksi siitä pitää puhua

Vaatteet 27,70 euroa

Ostan hyvin harvoin vaatteita, mutta erään kirjan inspiroimana päädyin tutkimaan Tukholman second hand -tarjontaa, joka osoittautui juuri niin loistavaksi kuin mitä kaikki ovat aina sanoneet.

Päädyin sen seurauksena ostamaan yhden paidan (4,90 €), joka toi minimalistiseen vaatekaappiini vähän väriä sekä aiempaa monipuolisemman korvaajan edesmenneelle jakkutakilleni (9,90 €), josta luovuin talvella sen kyynärpäiden jo kiiltäessä kuluneina.

Olen viime kesästä asti kävellyt ympäri vuoden yksissä ja samoissa lenkkareissa ja niiden lisäksi käytössäni ovat yhdet matalakorkoiset korkkarit. Silmiini sattuivat second hand -liikkeessä kuitenkin hyväkuntoiset ja laadukkaat loaferit, jotka istuivat jalkaani täydellisesti, joten päädyin ostamaan ne kesäkengiksi (12,90 €).

Myönnän, että kun tajusin, kuinka paljon kaikkea ihanaa Tukholman second hand -liikkeistä löytyy, meinasi mopo hetkellisesti karata käsistä. Ryhdistäytyin kuitenkin muistuttamalla itseäni, että nämä ostokset olivat hyviä ja tarpeellisia (ja olenkin käyttänyt niitä jatkuvasti), mutta muuta en juuri nyt tarvitse.

Tuntuu kuitenkin hyvältä nyt tietää, että sitten kun seuraavaksi tarvitsen jotakin, ei minun tarvitse ostaa uutta, vaan tiedän, mistä sellaista voi katsella käytettynä.

Kummitytön synttärit 40 euroa

Kummitytölläni oli synttärit ja heillä haaveillaan koiran hankinnasta loppukesästä, joten siirsin Suomeen kummitytölleni 40 euroa, jotka hän voi käyttää esimerkiksi haluamiinsa koiran tarvikkeisiin.

Oikeasti haluaisin mieluiten antaa lahjaksi yhteisiä kokemuksia, mutta niitä ei tunnu kivalta lupailla pienelle ihmiselle tällaisessa maailmantilanteessa kun ei voi tietää, koska oikeasti pääsee seuraavan kerran Suomeen tekemään jotain yhdessä.

Yhteensä 598,70 euroa

Toukokuu tuntui kulujen puolesta varsin tyypilliseltä kuukaudelta, eli rahaa meni mielestäni ihan sopivasti.

Jälkikäteen mieltä jäi kaivelemaan hieman vain se houkutuksen edessä hankittu kulmakynä, jota ilman olin pärjännyt jo pitkään, sillä meikatessani olin muutenkin käyttänyt kulmiin yleensä luomiväriä.

Niin paljon se ei kuitenkaan mieltä kaivellut, että olisin sitä jälkikäteen liiemmin murehtinut.

Lue myös: Onko soveliasta kertoa, että oma talous on hallussa?

Kesäkuu 2020

Taloustili 200 euroa

Myös kesäkuussa taloustilille siirtyi normaalit 200 euroa. Tässä kuussa kiinnitimme tosin huomiota siihen, että olemme parin viime kuukauden aikana käyttäny ruokakaupassa ihan vähän tavallista enemmän rahaa, joten aloimme tarkkailla hieman enemmän, millaisiin juttuihin rahamme ruokakaupassa käytämme.

Asuminen 270 euroa

Asumisenkin kustannukset ovat edelleen olleet ne samat 270 euroa. Tämä on tosin viimeinen kuukausi, kun tilanne on tämä, sillä yhtiövastikkeemme nousee heinäkuussa hieman ja sumplimme muutenkin talousasioitamme vähän uuteen järjestykseen.

Kosmetiikka 12,20 euroa

Käytän ihonpuhdistukseen konjac-sientä, joka pitää vaihtaa uuteen aina muutamien kuukausien välein. Tässä kuussa oli aika päivittää sieni.

Päädyin tässä kuussa ostamaan uteliaisuudestani myös kaksi Nivean perusvoidetta, sillä halusin syventyä niihin lisää kosmetiikan ainesosista ja ihon toiminnoista opiskellessani.

Nämä kolme tuotetta maksoivat yhteensä 12,20 euroa, mutta niiden lisäksi nappasin kauppareissullamme kylläkin mukaani myös uuden kolmen euron shampoon, joka maksettiin yhteiseltä taloustililtämme ruokaostosten mukana.

Ulkona syöminen 4,40 euroa

Siinä missä toukokuussa harrastin aktiivisesti omia kävelylenkkejä kaupungilla, vaihtuivat ne kesäkuussa lähes päivittäisiin iltakävelyihin mieheni kanssa. Tämä tarkoitti myös sitä, etten tarvinnut pieniä välitankkauksia ruokakaupasta, eli ulkona syömiseen kului vain 4,40 euroa.

Lue myös: Näin helppoa on alkaa sijoittaa vaikka heti

Kännykkälasku 16,30 euroa

Kesäkuussa maksettavaksi tuli jälleen kahden kuukauden puhelinlasku. Koska maksoin edellisen kännykkälaskuni hieman myöhässä, sattui tähän kahden kuukauden seurantaan tavallista runsaammin kännykkälaskuja, eli yhteensä neljän kuukauden edestä.

Mieltäni lohdutti kuitenkin se, että vielä syksyllä maksoin joka kuukausi lähes yhtä paljon kuin nyt neljässä kuukaudessa vain siksi, että olin olettanut tarvitsevani edelleen superpakettiani enkä ollut kyseenalaistanut, tarvitsenko oikeasti niin paljon nettiä, puheaikaa ja tekstiviestejä. Ei, en ole tarvinnut, joten hyvä, että vaihdoin halvempaan.

Varapuun Rahailta (verkossa) 15 euroa

Olen halunnut kovasti osallistua Varapuun järjestämiin Rahailtoihin ja nyt kohdalleni sattui minusta livetapahtumaa vieläkin parempi tilaisuus, eli mahdollisuus kuunnella Rahailta verkossa.

Olen melko pihi maksamaan tällaisista jutuista, mutta tämä oli todella hyvä sijoitus, sillä se osoitti minulle hyvin suuntaa siinä, millaisia asioita minun kannattaisi omassa mielessäni työstää, jotta taloudellinen menestys ei ainakaan ole kiinni niistä sekä millaisia asioita minun kannattaisi itsenäisesti opiskella, jotta ymmärrän kunnolla, kuinka maailmantalous toimii.

Kukkia ystävälle 10 euroa

Ystävälläni oli syntymäpäivät ja vein hänelle kukkia. Samalla mietin, kuinka harvoin enää nykyään ostankaan kukkia kotiin, sillä vaikka ne ovat kauniita, en ole mikään viherpeukalo ja kukkani kuolevat siksi nopeasti.

En siis vain raaski käyttää niihin rahaa, kun ne eivät ole minulla ainakaan mitään kovin kestävää – ja jos nyt rehellisiä ollaan, ei minua kauheasti edes kiinnosta huolehtia niistä.

Yhteensä 527,90 euroa

Lue myös: 3 parasta säästövinkkiäni, jotka sopivat kaikille

Myönnän, että kun ynnäsin yhteen kesäkuun menot, yllätyin hieman siitä, kuinka vähän ne olivat. Kesäkuu on nimittäin tuntunut parhaalta kuukaudelta aikoihin, se on ollut täynnä iloa tuovia hetkiä ja ylipäätään se on tuntunut älyttömän nautinnolliselta.

Olikin siis suorastaan hauskaa huomata, kuinka vähän rahaa siihen ihan tyypillisen arjen elämiseen tarvitaan. Minusta ei tuntunut, että arkeni olisi jotenkin huonoa tai että jotain puuttuisi.

Hieman hauskaa on myös itseasiassa se, että keväällä ostamassani polkupyörässä ilmeni pieni virhe ja olin sen myötä halukas jopa palauttamaan pyörän, sillä ajattelin, että saisin alkuperäisellä hinnalla laadukkaamman pyörän toisaalta, kuten mieheni oli saanut.

Vika pyörässä oli ilmeinen ja sain kaksi vaihtoehtoa: lähettää pyörän takaisin, jolloin saisin siitä täyden hyvityksen tai vaihtoehtoisesti voisin pitää pyörän ja saada siitä 50 prosentin hyvityksen.

Mietin valintaa aikani, sillä mieleni teki palauttaa pyörä, mutta lopulta olisi ollut niin aikaa vievää ja hankalaa purkaa pyörä, löytää sille uusi pakkauslaatikko (alkuperäinen oli tietysti jo lentänyt roskiin) ja pakata se, joten koska pyörällä saattoi kuitenkin ajaa, päädyin valitsemaan 50 prosentin hyvityksen.

Tämä tarkoitti, että sain huhtikuussa ostamani pyörän hinnasta takaisin 74,80 euroa.

Lue myös: Näin voit säästää luottojen koroissa helposti

Puolen vuoden menot yhteensä

Summasin yhteen aiempien kuukausien menojani ja tammikuusta huhtikuuhun niitä oli yhteensä 2674,50 euroa eli keskimääräiset menot olivat kuukaudessa 668,60 euroa.

Touko-kesäkuun menot olivat yhteensä 1126,60 euroa, eli keskimäärin 563,30 euroa kuukaudessa.

Puolen vuoden aikana olen siis käyttänyt 3801,10 euroa eli keskimäärin 633,50 euroa kuukaudessa.

Toki jos tässä nyt vielä huomioi polkupyörästä saadun palautuksen, on rahaa itseasiassa mennyt 3726,30 euroa eli 621,05 euroa kuukaudessa.

(Asioita, joita en ole laskenut menoihini mukaan ovat sellaiset suoraan yritystoimintaani liittyvät kulut, jotka voin vähentää verotuksessa ja jotka ovat siis yritykseni kuluja eivätkä varsinaisesti minun henkilökohtaisia menojani. Tällaisia ovat lähinnä vain sivuston ylläpitoon liittyvät maksut eli hosting-palvelun ja domainin kulut ja muut vastaavat menot, joita ei tosin ole kovin paljon.)

Lue myös: Jos haluat hyvän elämän, lue tämä kirja

Onko Ruotsissa halvempaa asua ja elää?

Kun puhun menoistani, saan usein kysymyksiä siitä, onko elämä Ruotsissa Suomea halvempaa. Jos katsotaan yleistä hintatasoa, ei elämä Ruotsissa ole Suomea halvempaa, vaan itseasiassa vertailujen mukaan jopa hitusen Suomea kalliimpaa.

Kuukausilippu pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä maksaa täälläkin vähän yli 90 euroa, vuokrat ovat korkeita, ruoka on vähintään saman hintaista, ravintolassa maksaa yhtä paljon syödä ja ylipäätään kaikki on noin Suomen hinnoissa.

Meillä menoihin vaikuttavatkin täysin omat valintamme, eli esimerkiksi asuinpaikka, asumiskustannukset, päätökset ruokakaupassa, valinnat harrastusten suhteen yms. elämäntavat.

En ole asettanut itselleni budjettia, jonka mukaan eläisin, vaan minimalismin myötä olen vain tullut kriittisemmäksi sen suhteen, millaisiin asioihin haluan rahojani käyttää. Ostan edelleen aina välillä jotain, jos koen sille tarvetta ja ilman koronaa käyttäisin varmasti enemmän rahaa matkusteluun.

(Ilman koronaa olisimme tosin juuri nyt koko heinäkuun Balilla ja eläisimme nykyistä halvemmalla, kun omistusasuntomme vuokrakulut kattaisivat menomme, eli ihan suoraan matkailun kustannukset eivät toki menoja kasvattaisi.)

Suurimpia nautintoja ja minulle mielekkäintä puuhaa ovat kuitekin usein asiat, jotka eivät vaadi suuria summia rahaa ja ovat usein jopa ilmaisia. Rakastan esimerkiksi käydä pitkillä kävelyillä, opiskella verkossa uusia asioita sekä käydä kirjastossa ja lukea kirjoja. Kaikkia näistä voin tehdä ilmaiseksi.

Joku naureskelee, että hänellä on kallis maku, joten minun pitää sitten varmasti vain tyytyä toteamaan, että minulla on halpa maku.

En koe, että rahalla voisi ostaa onnea, mutta sen sijaan koen, että säästämisellä saa vapautta. 

Ajattelenkin, että rahan säästämisellä voi hankkia itselleen mielenrauhaa ja sen kautta voi saada esimerkiksi paljon uskallusta, kun ei tarvitse huolehtia, että voiko vaikka vaihtaa uraa tai paikkakuntaa. Jos ei ole säästöjä, on riippuvainen joka kuukausi tulevasta palkasta tai muusta tulosta eikä ole pelivaraa kuukausille, joina sitä ei tulisi.

Raha itsessään ei siis auta ostamaan onnea, mutta rahan säästäminen on helpottanut minua elämään sellaista elämää, joka tuntuu minusta hyvältä.

En itse ajattele, että suhteuttaisin menoni tuloihini, eli että tulojen kasvaessa voisivat myös menoni kasvaa, vaan käytän rahani asioihin, jotka koen tarpeellisiksi ja loput rahat sitten vain jätän käyttämättä (eli yleensä sijoitan).

Ansaittu raha ei polttele tilillä ja huuda minua tuhlaamaan sitä, sillä henkilökohtaisesti koen saavani sille enemmän vastinetta kun en käytä sitä kuin jos käyttäisin sen johonkin, mitä en välttämättä tarvitse. Säästetyn rahan tuoma taloudellinen turva on aina ollut minulle asia, jota arvostan erityisesti.

On kuitenkin hyvä jälleen muistaa, että jokainen ihminen on erilaisessa elämäntilanteessa eikä erilaisia elämäntilanteita voi eikä kuulukaan verrata toisiinsa. Kaikissa elämäntilanteissa säästäminen ei tietenkään onnistu samalla tavalla.

Toisten toimintatavoista voi kuitenkin saada ideoita ja inspiraatiota, mutta on aina tärkeintä määritellä, millaiset asiat ovat juuri itselleen sillä hetkellä tärkeitä ja mahdollisia ja elää sitten niiden mukaan. Vertailu on pahin onnellisuuden ja tyytyväisyyden tappaja, jonka tiedän.

Erityisen tärkeää on minusta kuitenkin tarkistaa, että havitteleehan varmasti nimenomaan omien unelmiensa mukaista elämää eikä vain jotain sellaista, minkä ympärillä olevat ihmiset ja yhteiskunta yleisesti määrittelee tavoiteltavaksi.

Lue myös: Kuinka Tukholmassa voi asua halvalla, kun asunnot ovat niin kalliita?

Millainen elämä on teidän unelmaelämäänne?