Ulkomailla asumisessa on minusta jotain kiehtovaa ja vähän jännittävääkin. Se, että asiat tapahtuvat eri tavalla kuin kotimaassa ja että kaikki myös näyttää vähän erilaiselta tekee arjesta kiinnostavaa. On kivaa saada elää tavallaan vähän ”erityistä” arkea siihen totuttuun Suomi-arkeen verrattuna. Välillä erilaisuus voi turhauttaa, mutta pidän sitä silti enemmän positiivisena kuin negatiivisena asiana.
En ole varma, koenko Ruotsissa asumisen edelleen kolmen vuoden jälkeen erityisenä. Vaikka se onkin tavallaan hyvin samankaltaista kuin Suomen arki, on se silti monella tapaa myös hyvin erilaista. Kirjoittelin juuri ennen Thaimaahan lähtöä blogissa siitä, miksi en itseasiassa pidä Ruotsista. Tuleekin olemaan aika mielenkiintoista nähdä, miltä ruotsalainen arki alkaa Thaimaassa vietetyn puolen vuoden jälkeen tuntua.
Bangkokissa asuessani olen saanut nauttia monista asioista, joista osaa minulle tulee ikävä ja osaa taas en voi sanoa jääväni kaipaamaan, vaikka ne ovatkin olleet mielenkiintoisia kokemuksia. Summasinkin tähän postaukseen yhteen molempien päiden TOP-jutut.
Näitä asioita minulle tulee ikävä:
Yömarkkinat
Okei, minusta nämä ovat lähinnä päivä- ja iltamarkkinoita, mutta minä menenkin nukkumaan vasta aamuöllä. Sinne tänne kaupunkia kohoaa välillä jopa varsin yllätyksellisesti katumarkkinoita, jotka ovat aivan ihanan tunnelmallisia. Ihmiset kokoontuvat yhteen nauttimaan ruuasta ja herkullisen annoksen nenän alla kokattavaa ruokaa saa 1-2 eurolla.
Kun ympärillä soi musiikki ja kaikki ovat iloisia (eikä hommaan edes kuulu alkoholi!), on aivan mahtavaa kierrellä kojuja, kokeilla kiinnostavia herkkuja ja fiilistellä tunnelmaa. Kotimme lähellä olevan Central World -ostoskeskuksen edustalle kohoaa lähes joka viikko jollakin teemalla olevat markkinat ja kävelymatkan päässä on myös NEON Market -alue, jossa on joka päivä markkinat.
Pad thai, mango ja guava
Olen aivan rakastunut Thaimaan kansallisruuaksi nimitettyyn pad thai -ruokaan, jota voisi sanoa paikalliseksi pyttipannuksi. Tofun, itujen ja limestä puristettavan mehun kanssa tarjoiltavat paistetut nuudelit ovat ylivoimainen suosikkiruokani, jota voisin syödä loputtomasti. Oma suosikkini on syödä pad thai paistetun kananmunan kanssa, mutta moni syö sitä myös esimerkiksi kanan tai katkarapujen kanssa. En tykkää ruuanlaitosta, mutta pad thaita minun täytynee opetella Tukholmassa laitamaan.
Rakastan myös herkutella hedelmillä ja sekä mango että guava ovat eksoottisia herkkujani, joita saa täältä pikkurahalla. Paitsi että rakastan syödä niitä tuoreena, herkuttelen myös mangosmoothieilla ja paikallisella jäkkärillä eli mangoriisillä, jossa annoksen nimen mukaiset ainesosat täydentyvät kookosmaidon maulla. Voisin syödä mangoa ja guavaa loputtomasti ja olen niin tehnytkin nämä viisi kuukautta, joten niitä tulee todellakin ikävä.
Kosmetiikkavalikoima
Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että Bangkokin kosmetiikkavalikoima on miellyttänyt minua ja sitä tulee todellakin ikävä. Luojan kiitos Tukholmassakin on Sephora ja täytyy myöntää, että meillä töissäkin on kosmetiikkaa ihan hyvä valikoima, mutta Sephoran ja paikallisen Eveandboy-ketjun lisäksi minulle tulee erityinen ikävä korealaisia kosmetiikkakauppoja kuten Etude Housea ja Innisfreetä. Olen myös nauttinut saada pyöriä japanilaisella kosmetiikalla täytetyissä kaupoissa ja ihan jo se, että jokainen 7Eleven on täytetty minikosmetiikalla on ollut aivan ihanaa.
Kotisiivous
Tykkään siististä kodista, mutta en nauti siivoamisesta. Olemme maksaneet täällä sata euroa kuussa siitä ilosta, että kotiimme saapuu kahdesti viikossa neljä siivoojaa, jotka putsaavat paikat pikavauhtia. Lähes puoleen vuoteen minun ei ole tarvinnut pestä yhtäkään lavuaaria, pyyhkiä yhtäkään peiliä ja pöytää, mopata tai imuroida. Voitte uskoa, että tällaista palvelua todellakin tulee ikävä!
Meillä ehti käydä juuri ennen Bangkokiin muuttoamme kotona kahdesti siivoja ja ihastuin hommaan heti. Tämä kaksi kertaa viikossa tapahtuva siivous olisi Tukholmassa hieman liioiteltua, mutta jatkossa aiomme kuitenkin nauttia siivouspalveluista ainakin kerran kuukaudessa.
Suurkaupungin elämä
Toiset kertovat, että heidän sielunsa lepää maalla, mutta minä taas rentoudun suurkaupungin sykkeessä. Rakastan kävellä pitkin kaupunkia, kulkea vilkkaissa ostoskeskuksissa ja tutkia, mitä ympärilläni tapahtuu. En ole niinkään kiinnostunut nähtävyyksistä vaan tykkään vain katsella katuja, rakennuksia ja ihmisiä.
Voisin seistä Bangkokin leveiden katujen yli kulkevilla jalankulkusilloilla loputtomasti ja katsella ali ajavia autoja. En tiedä mikä siinä on, mutta rakastan aivan erityisesti katsella hitaasti etenevää liikennettä ja autojen jarruvalojen merta. Kun ympärillä on muuten pimeää, on punaisten valojen loputtomassa meressä jotain todella kaunista ja minuun vetoavaa. Ehkä ne jotenkin kertovat siitä, kuinka paljon kaupungissa tapahtuu kokoajan, mutta niiden hitaasti etenevässä virrassa on silti jotain rauhoittavaa.
Kun muutimme Bangkokiin, tuntui suurkaupungin liikenne aluksi vilkkaalta. Siihen kuitenkin tottui pikkuhiljaa ja erityisesti Vietnamissa käynnin jälkeen on tuntunut, että Bangkokin liikenne on Ho Chi Minhin jälkeen suorastaan ihanan rauhallista ja miellyttävää. Kaikki on siis suhteellista. Tuntuu varmasti hassulta palata kotiin hiljaiseen Ruotsin Nackaan.
Näitä asioita en jää ikävöimään:
Juomaveden kantaminen kotiin kaupasta
Voi kuinka ihanaa tuleekaan olemaan juoda taas vettä suoraan kraanasta! Olen alkanut epäillä, olenko miehen sijaan sittenkin nainut kamelin, sillä tuntuu, että vettä saa kokoajan olla kantamassa kotiin. Ostamme vetemme noin euron maksavissa, 5 litran tonkissa lähikaupasta ja sen kantaminen kotiin on aina yhtä riemuisaa. Täytyy tosin myöntää, että veden kantamisesta vastaa suurimman osan ajasta sitä antaumuksella kittaava puolisoni.
Juomaveden olisi toki voinut myös tilata kotiin, mutta emme saaneet koskaan lopulta aikaiseksi tehdä asian eteen mitään. Onneksi kraanavesi ei sentään ole niin epäpuhdasta, etteikö sitä voisi käyttää hampaiden pesuun.
Ruokakauppojen tungos
Perun kaikki valitukseni Suomessa ja Ruotsissa juhlapyhiä edeltäneistä ruokakauppojen ruuhkista, joissa supermarkettien käytävät ovat tuntuneet olevan ahdistavan täynnä ja kassajonoissa on mennyt ikuisuus. Kaikki on suhteellista ja nyt kun tiedän pahemmasta, en enää koe, että olen oikeutettu tuskastumaan enää yhdessäkään juhannusruuhkassa.
Lähellämme olevassa supermarketissa on aina VALTAVA ruuhka, joka puolella on huutavia paikallisia ja erityisesti aasialaisia turisteja, jotka lappavat kärrynsä aivan täyteen tavaraa. Kukaan ei väistä, kärryt tukkivat kaikki tiet ja kassajonot vievät ikuisuuden, sillä kukaan asiakas ei itse pakkaa ostoksiaan vaan kassahenkilö pakkaa rahastuksen yhteydessä yksin kaiken (niihin pirun kertakäyttöisiin) muovikasseihin. Kassojen jälkeen ihmiset heittäytyvät lattialle muiden tielle ja alkavat ahtaa muovipussejaan jostain ihmeestä taikomiinsa pahvilaatikoihin saadakseen viisisataa yksittäispakattua nuudelipakettia ja kaksisataa kuivatusta kalasta tehtyä snäksiä helpommin mopolla kotiin kuljetettavaan muotoon.
Viemärin ja roskien haju
Rakastan kulkea pitkin kaupungin katuja, sillä kaikki tuntuu edelleen jännittävältä ja eksoottiselta. Koskaan ei tiedä, mihin törmää ja mistä itsensä yhtäkkiä löytää. Suuret kaupungit saavat oloni rentoutumaan ja on nautinnollista kävellä päämäärättömästi, rentouttavasti syvään hengittäen… kunnes sieraimet täyttää mielen räjäyttävä p*skan haju.
Jäätävä löyhkä voi tulla ihan yhtäkkiä ihan mistä tahansa. Tyypillisesti se on peräisin viemäristä, joesta tai kadun varteen kasatuista roskista, jotka paahtuvat kosteassa helteessä muodostaen erittäin eksoottisia hajuyhdisteitä, jollaisia en ole koskaan ennen edes haistanut. On harvinaista, että kaupungilla voisi kävellä kovinkaan pitkää matkaa ilman, että nenässä on uusi haju. Nämä hajut kuuluvat tavallaan Bangkokiin, mutta kaipaan silti sitä raikkaalta tuoksuvaa ilmaa, joka ei useinkaan yllätä ikävillä tuulahduksilla.
Muovijäte
Olen avautunut tästä aiheesta vähän jo aiemmin ja voisin avautua loputtomasti. Emme ole miehen kanssa koskaan nähneet kellään kaupassa mukana omaa kassia ja oma kestokassimme ja kauppaan mukanamme tuomat vanhat muovikassit aiheuttavat vuoron perään sekä ihmetystä että välillä jopa selvää ärsytystä kassahenkilöissä, joilla on itsepintainen tapa saada pakata kaikki ostokset. Voisin ihan hyvin pakata itse ostokseni, mutta lähes poikkeuksetta myyjät ottavat kassini pakatakseen sen puolestani ja aistin, kuinka heitä ärsyttää, sillä he eivät ole varmoja, kuinka paljon tavaraa kassiin voi pakata ja miten he ostokset sinne latoisivat. Kestokassini sekoittaa täysin heidän pasmansa.
Juuri pari päivää sitten isossa ruokakaupassa asioidessamme kassahenkilö itsepintaisesti asetti jokaisen ostamamme tavaran kaupan omaan muovikassiin, josta hänen silmiensä alla poimin niitä sitä mukaa omaan kestokassiimme. Tilanne muistutti komediaa.
Jos ruokakaupassa ollessasi irroitat hetkeksikään katseesi kassistasi, on joku iskenyt sinne mukaan juuri niin monta kertakäyttöistä lusikkaa, haarukkaa, syömäpuikkoa ja pilliä kuin olet tavaroita ostanut – siitäkin huolimatta, että olemme käyneet kohta puoli vuotta samoissa kotimme lähellä olevissa pikkukaupoissa samojen myyjien asiakkaina, jotka selvästi kyllä muistavat meidät.
Menin kerran ostamaan jäätelöpuikkoja ja kieltäydyin muovipussista. Kun silmäni vältti kolikoita laskiessani, oli myyjä hyvää hyvyyttään nakannut jäätelöt foliopussin sisään ja nitonut sen kiinni, etteivät jäätelöt sulaisi ulkona. Kassalla saa olla todella skarppina jatkuvasti, tai muuten kotona löytää kassistaan valtavasti turhaa muovijätettä.
Onko teillä jotain juttuja, joita olisitte ulkomailta jääneet kaipaamaan arkeenne omassa asuinmaassanne?
Lue myös:
TOP 5 mieltä kaihertavat asiat Thaimaassa
TOP 5 suurimmat harhaluuloni Bangkokissa asumiseen liittyen
Älä tallaa kolikon päälle ja muita thaimaalaisia erityisyyksiä
Nauroin ääneen noille pakkaus ja laatikko-jutuille mutta oikeesti tekee pahaa katsoa noita muviin pakattuja hedelmiä… 🙁 Ja mulla kun oli huono omatunto muovipakkauksista, joita väkisin joutuu ostamaan välillä.
Ei sillä että haluaisin Suomestakin kaiken turhan muovin pois ja vaihtaa muovipullot ja muut lasiin.
Japanissa ihmettelin myös kovasti sitä miksi yhden ison pakkaus sisällä kaikki karkit ja keksit oli vielä yksittäispakattu erikseen! Siellä kai syödään esim. keksejä yksi kerrallaan mutta hiukan turhaa tuokin…
Joku sanoi kerran että olisivat hieman neuroottisia tuotteiden säilyvyyden suhteen, ilma kun on varsinkin kesällä Japanissa todella kuuma ja kostea. Mene ja tiedä, luulisi sen yhden muovikerroksen koko paketin päällä pitävän ne keksit ja muut namit homeelta piilossa :’D toisaalta Japanissa kaikki kierrätetään paljon tehokkaammin kuin edes monessa länsimaassa. Itse siellä ollessani kaikki talousjäte piti lajitella vielä tarkemmin kuin täällä Suomessa.
Siivouspalvelua olisi kyllä ihan luksusta – eikä haittaisi jos samalla saisi kotiin kokinkin 😀
Etelä-Koreassa on tullut asuttua kerran sekä vierailtua useamman kerran. Kaipaan Soulin katuja, ison kaupungin sykettä ja varsinkin katuruokaa Suomessa ollessani. Ja oi niitä onnen päiviä kun pääsi jokapäivä kokeilemaan uutta kahvilaa ja sen herkkuja; kahviloita kun tuli vastaan joka nurkalla, eniten pidin teemakahviloista ja yksi suosikeistani onkin Hongdaessa sijaitseva Thanks Nature ”lammas” kahvila. Mitä puolestani en ole jäänyt kaipaamaan on julkiset kyykkyvessat.. varsinkin ahtaat sellaiset. Ja muovijätettä ei ole tullut myöskään ikävä, Koreassa oli vähän sama juttu että ruokakaupoissa kassa saattoi yrittää tyrkyttää muoviroinaa mukaan. Tosin positiivinen asia on että yhä useammat kaupat Koreassa ovat alkaneet veloittaa muovikassista mm. HomePlus ja Daiso. Sen sijaan kosmetiikkamyymälässä jos yrität olla ottamatta muovikassia niin siellä suorastaan loukkaannutaan että miksi kieltäydyt ”ilmaisesta palvelusta”.
Aiheen vierestä, mutta eilen Citymarketissa pitkästä aikaa käytyäni sain huomata että siellä myytin Misshaa (ja tuli ekana mieleen että sulle pitää tästä asiasta informoida :-D)!!!!
Kiva, että bongasit tuotteet! Iloitsinkin asiasta itseasiassa viime kuussa (https://blogit.terve.fi/ostolakossa/k-citymarket-myy-missha-tuotteita/) ja on ihan huippua, että merkki laajenee yhä useampaan Citymarkettiin! 🙂 Hankitko jotain testiin?
Asuin Englannissa neljä vuotta ja kyllähän tiettyjä asiota jäi ikävä ja toisia asiota taas ei yhtään 🙂 Pahin asia taisi olla, että kaikkialla oli kosteaa ja koleaa (varsinkin asuntojen sisällä). Toinen oli sähkön korkea hinta. Kylmyyden takia asuntoa oli pakko lämmittää ja mun sähkölasku oli talvisin noin kolminkertainen verrattuna kesään, vaikka mun (kylläkin pienessä) asunnossa oli vain yksi ”patteri”. Tiettyjen tuotteiden, esim maitotuotteet, huono valikoima ruokakaupoissa harmitti välillä.
Ihanaa taas oli ihmisten ystävällisuus ja kulttuuri muutenkin. Oli aika karua palata takaisin Helsinkiin, jossa esimerkiksi julkisissa mennään kyynärpäätaktiikalla eteenpäin, eikä koskaan voi pyytää anteeksi. Ruokakaupoissa oli usein paljousalennuksia, esim. ”osta yksi, saat kaksi ilmaiseksi” 🙂
Tukholmassa elävä ystäväni kertoi, että kotisiivoojan käyttö on siellä edullisempaa kuin Helsingissä. Itse maksan Heltsipinskyssä noin 200€/kk about 4 h siivouksista.
Tuo 4 siivojan tiimi 2 krt/viikko kuulostaa niin ihanalta.
Itse haaveilen kodinhoitajasta 2 krt/kk, joka kuulemma on samanhintaista kuin siivoojan käyttö 4h/kk. Olisi kiva, jos joku vaihtaisi lakanat ja silittäisi vaatteet ja tietenkin siivoisi kodin.
Ruotsissa kotitalousvähennyksien tekeminen on tehty ihanan helpoksi kyllä. Saimme joulukuussa ensin yhdeltä firmalta ”koesiivouksen”, jossa maksoimme neljän tunnin siivouksesta 99 kruunua tunti (n. 9,70 €, sis. vähennyksen) ja jatkossa siivous olisi (vähennyksen kanssa) 18 euroa/tunti (min. 3h). En tiennyt yhtään, kuinka tuo vähennyshomma toimii ja olin olettanunt, että maksamme täyden hinnan ja että ilmoitan sen sitten verotuksen vuosi-ilmoituksessa itse ja se huomioidaan veroissani. Käytännössä maksoimme kuitenkin vain tuon vähennetyn hinnan laskulla suoraan firmalle ja he ilmoittivat puolestani verovirastolle asiasta ja se näkyi sitten automaattisesti verolaskelmassani.
Eli meillä Tukholmassa tuo on tosiaan hyvin kohtuuhintaista ja siivooja teki kyllä todella hyvää jälkeä. Taisimme ottaa ensimmäisen siivouksen joskus joulukuun puolivälin paikkeilla ”joulusiivouksena” ja sitten vielä tammikuun ensimmäisellä viikolla uuden siivouksen (toisesta firmasta tosin kun ei ollut vapaita aikoja) ettei tarvinnut itse siivota kämppää vuokralaisia varten. Tulimme kyllä siihen tulokseen, että ei olisi tarvinnut ihan reilun parin viikon välein välttämättä niin tehokasta siivousta, eli kerran kuussa riittää varmasti hyvin. Meitä on kuitenkin vain kaksi ja meillä on niin vähän tavaraa asunnossa, että siivooja pääsee ongelmitta aika nopeastikin pyyhkimään kaikkia pintoja.
Täytyykin jo heti varmasti bookata siivooja Ruotsiin, kun tosiaan on vain sen reilut 50 euroa kuussa sitten. 🙂