Tämän vuoksi haluan puhua minimalismista

Olin vastikään osallisena keskustelussa, jonka aiheet koskivat sekä minimalismia että nykyistä elämäntapaani. Minulta kysyttiin siinä yhteydessä, että kaipaanko jotain entisestä elämästäni.

Aihe oli minusta todella mielenkiintoinen pohtia ja pyörittelin sitä mielessäni niin paljon, että siitä syntyi lopulta blogipostaus.

Lue myös: Essentialismi – mitä se nyt sitten on?

Virve Fredman minimalismi

Kuten blogini seuraajat tietävät, elän melko minimalistista elämää. Käytännössä tämä tarkoittaa, etten koe tarvetta ostaa paljonkaan, kodissamme on melko vähän tavaroita ja olen jo pitkään karsinut henkilökohtaista omaisuuttani tavoitellen sen minimointia. Tällä hetkellä henkilökohtaiset tavarani mahtuvat matkalaukkuun.

Minulle tämä on ollut luontevaa, sillä asiat ovat tapahtuneet vähitellen kuin ketjureaktiossa. Yksi asia saa toimimaan jotenkin, sen seurauksena havaitsee jotakin ja tekee jotain ja niin edelleen. Juuri näin minun kohdallani on minimalismissa käynyt.

Luulin vielä toissakesänä, että voisin käydä kerralla läpi koko omaisuuteni, karsia turhat ja tilanne olisi sillä selvä. Sittemmin olen tajunnut, että elän jatkuvassa muutoksessa ja asia, jota olen voinut vielä viime viikolla pitää tärkeänä, ei ehkä olekaan sitä enää nyt. On siis luontevaa, että elämän jatkuva muuttuminen on myös vaikuttanut suhteeseeni tavaroihin.

Näin käy varmasti monilla. Tietokonepelit, baari-illat tai joku muu puuha on voinut ennen olla erittäin tärkeä, mutta sitten elämään tulee vaikka lapsi ja huomaa, että käyttääkin mielummin sen noihin puuhiin ennen menneen ajan lapsen kanssa. Tämä on konkreettisin ja radikaalein esimerkki, mutta aivan samalla tavalla voi käydä pienempienkin elämänmuutosten myötä omien intressien vaihtuessa.

Lue myös: Miksi pelkäämme tylsistymistä ja kyllästymistä niin paljon?

Virve Fredman minimalismi

Ennen esimerkiksi ajattelin, että koska tykkään blogata kosmetiikasta, tarvitsen jatkuvasti paljon uusia kosmetiikkatuotteita. En ajattele näin enää. Koen myös, että elämäni tuntuu muutenkin paljon merkityksellisemmältä, kun voin jakaa ajatuksiani blogissani myös kosmetiikan ulkopuolisista aiheista.

Siinä missä ennen selasin innolla läpi kosmetiikkamaailman viimeisiä uutisia ja pyörin Sephoran hyllyillä, teen näitä edelleen mielenkiinnolla jossain määrin, mutta saan nykyään itselleni enemmän iloa irti, kun käytän tuon ajan vaikkapa metsässä kävellen tai kirjaa lukien.

Kun tavarani ovat vähentyneet, olen tutustunut paremmin itseeni. Olen huomannut selkeämmin, millaisille asioille tarvitsen aikaa ja tilaa ja millaisia asioita haluan nykyään tehdä. On ollut mukavaa tutustua itseensä paremmin, löytää niitä omia vahvuuksia ja ennen kaikkea tunnistaa niitä omia heikkouksia, joita voi sitten työstää, jotta oma elämänlaatu paranee.

Voisi siis sanoa, että tavaroiden karsimisesta alun perin liikkeelle lähtenyt minimalismini on vienyt minut paljon syvemälle kuin mitä alunperin osasin edes odottaa. Onhan se jopa saanut minut lopettamaan päivätyöni, mitä en olisi ikimaailmassa voinut ennen uskoa.

Lue myös: Onko minimalismi yhtä tuskaa ja kärsimystä?

Virve Fredman minimalismi

Minimalismille ei ole vain yhtä määritelmää ja jokainen toteuttaa sitä omalla tavallaan, mutta pääpiirteisenä summauksena minimalismista elämäntapana sanoisin, että siinä keskitytään löytämään ne itselleen tärkeimmät jutut, joihin haluaa aikansa ja energiansa fokusoida ja luovutaan sitten jutuista, jotka eivät ole sellaisia. Miksi pitää elämässä jotain sellaista, mikä ei tunnu itsestään hyvältä jos kerran voi valita toisin ja keskittyä nauttimaan asioista, joista saa eniten irti?

Todella moni tuntuu kuitenkin ajattelevan, että minimalisti valitsee jäädä paitsi jostakin kivasta jutusta. Tosiasiassa kyse on vain siitä, että itse kokee asian kivaksi jutuksi, mutta minimalisti taas on havainnut, ettei se ole sitä juuri hänelle. Moni siis ajattelee, että jos useat kerran kokevat jonkun asian omistamisen tai jostakin palvelusta maksamisen heille tärkeinä, kokisivat kaikki niin ja jos joku ei laita siihen rahaa, on hänen selvästi pakko jäädä paitsi jostain ja se kuulostaa kurjalta valinnalta.

Tämähän ei kuitenkaan tietysti pidä paikkaansa.

Liikuntaa voi harrastaa ilman salikorttia tai maksullista liikuntaryhmää. Musiikkia voi kuunnella maksamatta Spotifysta kuukausimaksua. Jokainen ajanviettotapa tai harrastus ei vaadi suurta määrää varusteita. Elämään voi kuulua valtava määrä kiinnostavia ja itselleen iloa tuovia asioita, vaikka ei katsoisikaan iltaisin maksullisia suoratoistopalveluita, kävisi viikonloppuisin baareissa, käyttäisi rahaa ulkona syömiseen tai kantaisi kotiin jatkuvasti jotain uutta. Keittiössä voi kokata hyvää ruokaa ilman, että se on täynnä erityisiä välineitä.

Minimalismin tärkein perusajatus onkin tunnistaa, mikä on itselleen tärkeintä ja vaikka ei identifioisi itseään minimalistiksi, on tuon ajatuksen pohtiminen minusta tärkeää ihan jokaiselle. Kun itse tiedostaa, mitkä asiat ovat itselleen tärkeitä, ei ole mitään väliä, kuinka muut toimivat. Ihminen voi hyvin, kun hän saa viettää aikansa sellaisten asioiden parissa, jotka ovat juuri hänelle tärkeitä.

(Vaikka tässä yhteydessä korostuukin sana itselleen, ei se silti tarkoita itsekyyttä. Todella monelle on loppujen lopuksi tärkeää viettää aikaa läheisten kanssa, huolehtia heidän hyvinvoinnistaan ja muutenkin tehdä asioita, joista on hyötyä muille. Itse siis saa iloa siitä, että on avuksi muille.)

Lue myös: ”Onpas askeettista” – väärinymmärretty minimalismi

Virve Fredman minimalismi

Yksi asia, jota minulla on kuitenkin jollain tapaa ikävä ”entisessä elämässäni” on se, kuinka ihmiset suhtautuivat tiettyihin asioihin silloin, kun minimalismi ei vielä ollut kuviossa mukana.

Jos olisin silloin sanonut, että kauppalaskuni on kuusisataa euroa kuukaudessa tai minulle tulee kuukausittain sen verran erilaisia maksettavia laskuja, kohtauttaisi monia vain olkiaan ja sanoisi, että joo, sellaista se elämä on. Tai että onhan tuo kauppalasku ehkä vähän korkea teidän elämäntilanteessanne, mutta kyllähän ruoka maksaa ja jos siihen on varaa, niin saahan sitä nauttia.

Kun minimalistina kerron, että kuukausittaiset elinkustannukseni ovat noin 600 euroa, on suhtautuminen usein heti aivan toinen. Ajatellaan, että minimalisti valitsee kituuttaa kurjuudessa, häneltä täytyy puuttua jotain välttämätöntä ja todetaan, että minä en voisi elää noin. Jopa ihmetellään, miksi hän valitsee kituuttaa moisessa kurjuudessa.

Kun siis puhun omasta elämäntilanteestani, haluaa moni minimalismin yhteydessä asettua omine mieltymyksineen ja elämäntilanteineen minun muottiini ja kertoa, etteivät he voisi elää niin, koska jo heidän X, Y tai Z toimintansa tai harrastuksensa maksaa kuukaudessa saman verran.

Minimalismi ja vähentynyt rahankäyttö eivät tietenkään kulje automaattisesti käsi kädessä, mutta minulla ne ovat linkittyneet lopulta vahvasti yhteen varsin luontevasti.

Minusta on kuitenkin todella tärkeää ymmärtää, ettei meidän kenenkään tarvitse yrittää elää jonkun toisen elämää, vaan vain itse määritellä, mitkä asiat ovat meille itsellemme tärkeitä, mihin valitsemme rahamme ja ennen kaikkea aikamme käyttää ja elämme sitten sen mukaan. 

Lue myös: Millainen minimalisti olet? – 7 erilaista tyyppiä

Virve Fredman minimalismi

Ylipäätään vertailu on se asia, joka hyvin usein tappaa onnellisuuden. Aina on joku, joka tekee jonkun asian eri tavalla, on parempi, osaavampi tai mitä tahansa muuta. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, sillä muiden kanssa ei tarvitse kilpailla ja vertailla itseään muihin, vaan elää vain oman näköistä elämää niin, että se tuntuu itsestään tyydyttävältä. Se on kaikkein tärkeintä.

Muilta voi saada inspiraatiota ja ideoita omaan elämään, mutta on ensisijaisen tärkeää tunnistaa, mitkä ovat niitä itselleen tärkeimpiä asioita ja elää niiden mukaista elämää. Itse inspiroidun jatkuvasti muista ihmisitä ja juuri se muokkaa elämästäni yhä enemmän itseni näköistä ja sellaista, että koen nauttivani siitä.

Minimalismin ideana ei siis ole karsia elämästä asioita, jotka tuovat iloa, vaan vain ja ainoastaan ne, joista ei ole iloa tai hyötyä itselleen.

Useimmilla klassinen 80/20-sääntö pätee myös kodin tavaroihin vaatekaapista muihin varusteisiin: 80 prosenttia ajasta käytämme niistä vain 20 prosenttia. Minimalistisessa ajatusmaailmassa tämän asian tiedostaminen vain viedään usein siihen pisteeseen, ettei niitä ylimääräistä tavaroita välttämättä pidetä pahan päivän varalle ja uusia ostopäätöksiä saatetaan tämän tiedostamisen ansiosta harkita aiempaa tarkemmin.

Lue myös: Onko minimalismi vain hyvätuloisten etuoikeus?

Virve Fredman minimalismi

Kerron mielelläni blogissani ja Instagramissani omista valinnoistani toivoen, että voin itse inspiroida muita, minkä lisäksi saan vastavuoroisesti inspiraatiota muilta heidän jakaessaan minulle omia havaintojaan ja ajatuksiaan.

Kun kerron, kuinka omat asiani ovat, en tarkoita esittää sitä vertailupohjaksi muille, vaan vain saada ihmisiä ajattelemaan, että asiat voi myös tehdä tavalla, jolla itse ne teen. Oma tapani tehdä asioita ei ole minustakaan se oikea, vaan se on vain tapa, jolla itse ne teen. 

Toisille minun tapani tehdä asiat on itsestäänselvyys, sillä hekin toimivat juuri näin ja toisille se taas on heidän tavoistaan täysin poikkeava tapa. Joillekin jokin minun tapani on aivan vieras juttu eikä sen kokeilu kuuna päivänä voisi tehdä heidän elämästään parempaa, mutta joku toinen taas voi saada siitä ajatuksen itämään takaraivoonsa ja alkaa selvittää, voisiko vastaava juttu vaikuttaa heidän elämäänsä positiivisella tavalla.

Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on minulle yksi parhaita asioita, jotka internet tuo ja varsinkin Instagramin puolella minimalismiani esiin tuodessa se on paras juttu.

Lue myös: Älä sorru tähän yleiseen virheeseen minimalismista innostuessasi 

Virve Fredman minimalismi

Aina välillä jotkut kuitenkin tuntuvat jopa kokevan, että kun esittelen omaa, minimalistista elämääni, on se suorastaan hyökkäys heidän ei-minimalistista elämäänsä vastaan. Ikäänkuin se olisi joltakin toiselta jollakin tavalla pois, jos en nauttisi samoista asioista kuin he.

Tykkään itse lukea ja kuunnella kirjoja ja kannustan siihen mielelläni muitakin. Se, jos joku ei tykkää kirjoista ei kuitenkaan tee kirjoista minulle vähemmän kiinnostavia tai ole pois minulta. Sama asia pätee minimalismissa.

Mihin itse haluan omasta minimalismistani verkossa puhuessani kannustaa, on oman näköisen elämänsä eläminen. Kun on tyytyväinen omaan elämäänsä, ei koe tarvetta vertailuun ja vain innostuu käymään hyviä keskusteluja muiden kanssa ja ehkä jopa saa niistä inspiraatiota uusien asioiden kokeiluun.

Minä saatan vaikkapa nyt sanoa, että en tarvitse Netflixiä, mutta jos kävisin kiinnostavan keskustelun jonkun kanssa, joka kertoisi minulle kymmenestä, todella kiinnostavalta kuulostavasta Netflixistä löytyvästä dokumentista, joiden vuoksi minun itseasiassa kannattaisi sitä käyttää, olisin varmasti alta aika yksikön klikannut Netflix-tilaukseni jälleen päälle. Silloin asiasta, josta en olisi ennen kokenut olevan minulle hyötyä olisikin minulle hyötyä ja sisällyttäisin sen mielelläni elämääni.

Vastaavasti voin nyt kokea, ettei minulla todellakaan ole tarvetta maksaa liikunnasta satoja euroja kuukaudessa, mutta kun kävisin mielenkiintoisen keskustelun jonkun kanssa, joka kuvailisi, kuinka hänen personal trainer -sijoituksensa muutti hänen elämänsä radikaalilla tavalla, voisinkin alkaa yhtäkkiä kokea, että haluaisin itsekin laittaa siihen aikaa ja rahaa.

Tällä hetkellä en ole halunnut kotiini erilaisia käsipainoja, mutta joku inspiroiva keskustelu niiden tarpelliisuudesta voisi saada minutkin hankkimaan valikoiman sellaisia kotiini.

Jos kerron, ettei minulla ole televisiota, ei keskustelu etene mihinkään, jos toinen vain sanoo, että ”minä en ainakaan voisi elää ilman televisiota”. Eihän sen toisen tarvitsekaan niin tehdä eikä minun ilman televisiota eläminen liity hänen elämäänsä mitenkään. Jos toinen sen sijaan kertoo, että hänellä on televisio, sillä hän rakastaa katsoa sen kautta isolta näytöltä joogavideoita eikä tulisi ilman televisiota katsoneeksi niitä, voisin itsekin innostua miettimään, voisiko televisiosta ehkä sittenkin olla hyötyä minullekin.

Lue myös: Päätin jäädä testieläkkeelle – mitä ihmettä?

Virve Fredman minimalismi

En kokenut ”entisessä elämässäni”, että kuluttamiseen ja tavaroiden omistamiseen liittyviä valintojani liiemmin kyseenalaistettiin minulle tai että minun tarvitsisi perustella niitä paljonkaan, sillä ne olivat pitkälti massan mukaisia.

Nykyään törmään tähän kuitenkin paljon, mikä on usein toki loistava alku hyvälle ja kiinnostavalle keskustelulle. Valitettavan usein saan kuitenkin huomata, että toinen ihminen vain suorastaan haluaa haastaa minut ja valintani kokien, että kyseessä olisi väittely siitä, onko jokin asia tarpeellinen vai ei. Todellisuudessahan tähän ei tietenkään ole oikeaa vastausta, sillä se mikä voi olla yhdentekevää yhdelle, voi olla toiselle hyvinkin tärkeää.

Mitä siis itse toivoisin olisi, ettemme vertailisi itseämme muihin, sillä meillä on kaikilla erilainen tilanne. Otetaan sen sijaan muista inspiraatiota ja kerrotaan omista tavoistamme antaen vastavuoroisesti muille mahdollisuuden inspiroitua niistä. <3

Lue myös: Goodbye Things – kirja äärimmäisestä minimalismista

Virve Fredman minimalismi

Kuka tai mikä on viimeksi inspiroinut sinua jossakin asiassa?

Seuraa minua somessa:

21 kommenttia artikkeliin ”Tämän vuoksi haluan puhua minimalismista”

  1. Kiitos. Minä ainakin inspiroidun blogistasi. En ole minimalisti, enkä varmaan koskaan tule olemaankaan, mutta pienin askelin karsin tavaraa ja selkeytän elämääni. Tällaiset kirjoitukset tuovat puhtia projektiin ja jotain jää aina kytemään…Minusta on mahtavaa seurata elämäntyyliäsi ja lukea upeaa pohdintaa.

    Vastaa
  2. Luulen että minimalismisi herättää sen takia niin paljon tunteita, koska ero aikaisempaan on niin suuri. Elämäsi näyttäytyy ehkä ääripäästä toiseen menemisenä, joka useille siltä väliltä ihmisille tuntuu oudolta. En tarkoita sitä että rahaa pitäisi kuluttaa, mutta ehkä useille meistä syntyy se kuva että et panosta rahallisesti mihinkään vaan päin vastoin yrität löytää keinoja että miten rahaa voisi käyttää vähemmän ja vähemmän.

    Vastaa
    • Todella mielenkiintoinen ajatus tuo, että johonkin tulisi rahallisesti panostaa! 🙂 En ole ihan varma, mitä tarkoitat sillä, mutta itse koen, että ”panostan” rahallisesti sijoittamiseen ja säästämiseen. Varsinaisestihan elämäni ei ole kulujen kautta suuresti kuitenkaan muuttunut missään vaiheessa, eli vaikka toki jotain turhia menoja on nyt jäänyt pois, olen aina samalla tavalla säästänyt rahaa. Ehkä toki erona se, että kun tuloja oli enemmän, ostin kosmetiikkaa enemmän ja tein helpommin esimerkiksi jonkun tekniikkahankinnan. Ehkä kiinnostava ajatus onkin siis se, että minun on ajateltu kuluttavan ennen jopa reilusti enemmän, koska olen postannut kosmetiikasta? Jos siis ”tuhlailevaisessa vaiheessa” käytin vaikka pari vuotta sitten kuukaudessa keskimäärin 800-900 euroa ja nyt vähemmän, niin ero ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole kovin suuri. 🙂

      Vastaa
  3. Ottamatta tässä nyt mitään kantaa itse minimalismiin tai mihinkään/kenenkään rahan kulutukseen/säästämiseen, niin tulin vain toteamaan, että olet tosi kaunis noissa kuvissa 🙂

    Vastaa
  4. Lyhyesti, hyvä kirjoitus. Paljon ajatuksia, jotka voin allekirjoittaa.
    Jos olet jossain avannut sen, mistä tulosi koostuvat nyt kun olet päivätyön jättänyt, niin laitatko linkin…

    Vastaa
    • En ole itseasiassa avannut tätä sen enempää, sillä minulla ei ole tällä hetkellä mitään varmoja tuloja, joiden varaan voisin laskea. Sijoitan rahoja, mutta sieltä ei tietenkän tule tuloja ennen kuin vuosikymmenien päästä alan niitä rahoja käyttää. Ainoat tuloni, jotka saan, ovat blogin mainoslinkkien tulot sekä tietysti jos teen joskus jotain kaupallisia yhteistöitä, joita ei blogissani toki liiemmin näy. Lisäksi on tietysti jotain pieniä tuloja Elevenin kautta myymistäni kirjoista, joiden varaston omistan.

      Kun jäin pois päivätyöstä, olin kasvattanut työelämässäni ollessani jatkuvasti säästöjäni ja juuri niiden säästöjen vuoksi uskalsin jättäytyä töistä pois. Kun lähdemme reissuun, vuokraamme sitten asuntoamme ja niillä vuokratuloilla rahoittaa elämää Aasian edullisissa paikoissa jo hyvin. 🙂

      Vastaa
  5. Kiitos Virve!
    Luen blogiasi silloin tällöin ja itselläni isoimmat ahaa -elämykset ovat tulleet Youtuben kautta: the financial diet, funcheaporfree, budgetmom, doitonadime, Dave Ramsey, Brittany Vasseur ja Joshua Becker. Aika sekalainen seurakunta tubettajia minimalistista suurperheen äitiin, mutta kaikissa näissä kiehtoo nimenomaan elämisen laatuun keskittyvät vinkit, jotka toisinaan tuon omaan arkeeni hyvillä mielin.

    Sun tekemä muutos on todella kiinnostava ja pidän tavastasi käydä myös läpi muutoksen koko kaarta: motivaatio, muutos, lopputulos, tuliko siitä tapa, mahdolliset korjausliikkeet.

    Itsellä minimalismiin kannustaa aika-työ-raha -kierre. Koen, että mulla on parempaakin tekemistä kuin siivota jatkuvasti esille jääviä esinevuoria, käydä töissä jotta ostan niitä esineitä ja että menetän täten aikaa, jonka voisin käyttää asioihin jotka on mulle aidosti merkityksellisiä. Lisäksi tavaroiden karsinta saa miettimään kerta toisensa jälkeen miten vaikeasti kierrätettäviä jotkin asiat ovat: astiat, kynsilakat, hajusteet, tekstiilit, ruoanlaittovälineet, tietyt kalusteet yms. Jokaisen kohdalla yritän tehdä myös ajatustyötä sen suhteen, että meneekö tämä kirpputorilla aidosti kaupaksi vai voinko lajitella tämän oikein ja mahdollisimman vastuullisesti. Ja ehdottomasti myös, että voinko käyttää sen itse loppuun. Ja että miten teen toisin, kun kyseinen tavara tulee elinkaarensa päähän: tarvitsenko uuden, missä, miten ja mistä se on valmistettu?

    Pienet muutokset elämässä on tehneet suuria asioita: mulla on esimerkiksi lempi t-paita, joita omistan nyt 16 kpl viidessä eri värissä. Se on niin monikäyttöinen, että pyykinpesuuni on tullut järkeä ja joka aamu ei tarvitse miettiä että onko mulla toimivat alusvaatteet ja alaosa kyseisen t-paidan kaveriksi puhtaana. Myös äänikirjat (audible) on vieneet mun sydämen: voin tuoda vapaa-ajan työajalle kuuntelemalla äänikirjoja esimerkiksi sijoittamisesta, minimalismista ja velattomasta elämästä samalla kun teen työtehtäviä, joissa ei tarvitse ajatella. Kylppärin hyllyt on järjestetty käyttökertojen mukaan: joka päivä tarvittavat, useita kertoja viikossa tarvittavat, harvemmin tarvittavat.

    Jaathan jatkossakin ajatuksiasi yhtä monipuolisesti kuin nytkin! Kiitos inspiraatiosta 🙂

    Vastaa
  6. Mikä on tuo ihanan sävyinen huulipuna ensimmäisessä kuvassa? Näyttää just sopivan punaiselta!

    Vastaa
  7. Tämän kertainen ”hurahduksesi” on kyllä varsin suositeltava, kun lopputulos on ”elä itsesi näköistä elämää”. ❤

    Vastaa
  8. Olisiko vinkkiä mistä minimalismi ja ylimääräisen tavaran läpikäynti ja karsiminen kannattaisi aloittaa, uuteen kotiin muuttamisen näkökulmasta? Kova kutina olisi alkaa käymään tavaroita läpi jotta uuteen kotiin ei lähtisi mukaan mitään turhaa, vaikkakin tällä kertaa neliöt tuplaantuu (yksiö->kolmio) ja tilaa kyllä on. 🙂 en osaa päättää aloitanko huoneittain (keittiö/wc/varasto/…), kategorioittain (vaatteet/kengät/henk.koht/ruuanlaitto/..) vai jopa vielä pienemmissä osissa yksi lipasto/laatikko kerrallaan 🙈 lopputuloksena huonoin vaihtoehto, eli en ole aloittanut mistään. Muutto on ”onneksi” vasta ensi kuun lopulla, mutta kokemuksesta tiedän että jos ei nyt jo aloita niin kaikki rojut tulee siirtymään nykyisestä kodista uuteen, jopa samoissa laatikoissa suoraan varastoon.😅

    Vastaa
    • Minä annan aina ison suosituksen KonMarille, sillä pidän sen yleisestä ajatuksesta, että pidetään ne asiat, joista on iloa ja hyötyä. KonMarissa on minusta muutenkin mietitty hyvin sitä, missä järjestyksessä tavaroita voi olla hyvä käydä läpi, sillä toiset tavarat ovat helpompia kuin toiset.

      Tsemppiä muuttoon ja iloa uuteen kotiin! 🙂

      Vastaa
  9. Paitsi nyt kun luin tuon postauksesi tuosta fenty beauty punasta, niin ei se kyllä hyvältä vaikutakaan. Sävy näyttää hyvältä vaan kuvassa mikä on tässäkin postauksessa, hassua 😀 ja jos pysyvyyskin on tuota luokkaa ja koostumus ei vaikuta kivalta.. Kiitti siis tuosta kyseiseen punaan liittyvästä rehellisestä postauksesta, ei ookaan ihan semmonen kun luulin.

    Vastaa
  10. Vertailu onkin minusta se, mikä aiheuttaa pahaa mieltä eniten maailmassa. Kun vertaa siihen, mitä toisella on, mitä toinen tekee, omistaa tai maksaa jostain, millainen toisen meikki tai kampaus on… Sitten täytyykin sanoa jotain ilkeää, koska toisen tapa elää tai olla on vääränlainen, vääränhintainen tai muuten vaan väärin. Eihän se näin ole, vaan muut tekevät asiat toisin, koska ovat toisenlaisia, yksilöitä kuten jokainen. Minusta näistä on kiva lukea juuri sen vuoksi, että elät eri tavalla kuin moni muu ja siten voimme oppia sinulta jotain, ihan kuin sinä voisit oppia joltain toiselta jotain, vain siksi, että elätte erilaista elämää.

    Sitten tuosta rahankulutuksesta, se, että elää säästäväisesti, hyödyttää myös läheisiä. Itse ainakin haluan elää säästäväisesti siksi, että haluan ostaa puolisolleni jotain tai lahjan jollekin läheiselle. Ja silloin kun molemmat puolisot pitävät tästä tavasta se tietenkin toimii. Haluaisinkin itsekin oppia lisää säästäväisempiä tapoja esimerkiksi työpaikkaruokailun suhteen. Se on se, jossa tulee ostettua mitä vain, koska en ole suunnitellut asiaa kunnolla.

    Vastaa

Jätä kommentti