Teini-iässä pehmoleluja, lastenkirjoja ja -pelejä huoneeni kaappeihin ja kellariin piilotellessani mietin, että olen aikuinen sitten, kun kaikki huoneeni sotkut ovat kosmetiikka- ja vaatesotkua lelujen ja pelien sijaan.
Nyt kun olen aikuinen ja puolestaan toivoisin saavani vähennettyä kosmetiikkasotkujani, valtaa minut välillä epätoivo. Olen edelleen se sama pikkutyttö, joka nauttii kosmetiikkameressä uimisesta ja (nykyään omien) pullojen, purkkien ja rasioiden tutkimisesta. Olen yhä myös samalla se teini, joka kokee itsensä aikuiseksi naiseksi ihan vaan siksi, että asunnon sotkut ovat pääosin kosmetiikkaa (ja vaatteita). Mutta olen samalla myös se aikuinen nainen, joka saa ihan yhtä suuren tyydytyksen myös tavaroiden vähenemisestä.
Siksi olen jatkuvassa ristiriitaisessa ja ahdistavassa tilanteessa.
Älkää käsittäkö väärin, en yritä olla marttyyri ja minusta on aivan ihanaa saada kaikkea ihanaa uutta kokeiluun ja välillä ostaakin uusia juttuja ja suurin haaveeni on yhä edelleen olla kosmetiikkatuotteisiin hukkuva naistenlehden kosmetiikkatoimittaja, joka saa kokeilla, testata, räpeltää ja hipeltää tuotteita ja kertoa niiden ihanuudesta muillekin. Mutta kunpa vaan voisin tuon kaiken hipelöinnin ja hehkutuksen jälkeen jättää kaiken toimistolle ja painua siistiin, minimalistiseen kotiini!
Alle kahden kuukauden aikana kotiini päätyneiden kosmetiikkatuotteiden saldo kun nimittäin näyttää tältä, eivätkä tässä edes ole vielä ihan kaikki:
Joukossa on tämä satsi, jonka olen ostanut itse Englannin ja Espanjan reissulta sekä viisi itse ostamaani vartalovoidetta ja kolme ostamaani Paula’s Choicen tuotetta.
Kaikki muu on töistä tullutta ja muutamat tuotteet blogin kautta saatua ja äitini maailmalta tuliaisina tuomaa.
Rakastan työtäni, blogini kanssa puuhailua, äitiäni ja näiden kaikkien kolmen tuomia etuja, mutta en voi olla peräänkuuluttamatta omaa toimistohuonetta…
Ymmärrättekö nyt, miksi minusta tuntuu, ettei vähennysprojektini vaan pääse millään etenemään?
Hommassa on siis todella paha ristiriita…
Näinkö oikein, että tuossa läjässä oli Loreal 4D maskara? Jos oli, voitko laittaa siitä arvioita tulemaan? 🙂
Ymmärrän oikein hyvin, että toimistohuone olisi tarpeen. Minäkin jo harrastelijana toivoisin ihanaa suurta kylpyhyuonetta, johon mahtuisi kaikki tuotteet siististi ja kauniisti, osa esille, osa kaappeihin piiloon.
Vaikka tuotteet ovat ihania, niin onhan se siisteyskin ihan kiva juttu… eli toivottavasti saat jossain vaiheessa työhuoneen, pidän peukkuja! 🙂
tiesitkös muuten että nykyään KICKSit myy batistea 🙂
Pidäpä kirpparia kerran kokeilluista? Tai niistä, jotka uhkaavat jäädä käyttämättä.
Hah, luulin aluksi, että olit vihdoinkin saanut kosmetiikkavarastosi vähentymään niin, että kaikki jäjellä olevat putelit ja pakkaukset oli tuossa kuvassa 😀 Mutta voit lohduttautua sillä, että sä olit lomalla, joten kyllä silloin vähän saa itseään hemmotella ja ostella uusia juttuja 🙂
Mun mies kysy multa pari päivää sitte blogiasi lukiessani, et mitä oikeen kattelet ku sulta suunnillen valuu kuola. 😀 Niinpä, ja nyt vielä pahemman kerran!
Iteki oon jo ehtiny ale-shoppailla kosmetiikkaa mut jotenkin mun saldo näyttää nyt köyhältä. 😀
Mut hei lohdutuksen sana: Ulkomailta ostettuja/saatuja löytöjä ei lasketa, koska on ihan eri asia bongata jotain, mitä ei saa Suomesta, eikä sitä tuolla nettikaupan ihmeellisessä maailmassakaan voi kaikkea testattavaa keksiä näkemättä tuotteita. 😉
-M-
Kun luin blogiasi, katselin kateellisena vierestä sinun kosmetiikkamerta. Pulloja, purkkeja, tuubeja ja rasioita oli joka puolella niin paljon, että suurempikin tyttö olisi voinut uida niissä. Ja tiedättekö, miten kivaa se olisi ollutkin! =D
ManaMana
Juu.. Kannatan San-nan ehdotusta kirpparista!
ManaMana
Eli nyt vain suurempaa kotia katsomaan, jotta purnukat saavat oman huoneen. 😉 heh.. Juu, kannatan myös tuota kirpparia. Tosin, monet tuotteet pysyvät hyvinä, avaamattomina. =)
Vivienne Westwoodin Naughty Alice bongattu! Arviota jookos, kuolaillut pakettia silmät kiiluen, mutta kun täältä ei oikein sitä saa…
Ei kannattais hamstrata noin paljon kosmetiikkaa. Sen sijaan, että pidät kaiken itselläsi voisit laittaa sitä jakoon muillekin. Esim. kuka tarttee 10 x huulikiiltoa uutena, kun on ilmeisesti vanhatkin vielä tallessa. :/
Huh itselleni tuli vain hirveä olo, kun ajattelin, että nuori nainen tunkee kaikki nuo ihollensa, omaan kehoonsa. Kemikaaleja, myrkkyjä! Itse pyrin elämään hyvin vähällä kosmetiikalla ja sekin on luonnonkosmetiikkaa. En mistään hinnasta tunkisi iholleni kemikaaleja, joiden turvallisuudesta ei olla varmoja. Allergiat, ihottumat, akne ja kaikki vastaava vain lisääntyy ihmisillä, syytä ei tarvitse hakea kaukaa..
Voiko schollin jalkavoidetta käyttää vaikka joka ilta kun pakkauksessa lukee että parhaan tuloksen saisi 2-3kertaa viikossa käytettynä, enkä oikein usko kun jalat ovat sen verran kärsineet kumminkin…
Tuntuu melkein vastenmieliseltä katsoa tuota hamstraamista. En käsitä mikä ostovimma pitää olla, että hankkii itselleen jatkuvasti tuotteita, jotka eivät edes tule tarpeeseen. Mitä tyhjiötä sellainen ihminen yrittää täyttää?
Pidän kyllä blogistasi ja tuotearviot ovat erinomaisia, mutta tällä kertaa oli vaan pakko kommentoida näin.
Moikka, Tää ei nyt taas liity mitenkään tähän postaukseen mutta arvostan sun mielipidettä niin paljon että haluaisin kysyä muutamaa asiaa. 🙂 Haaveilen tässä et alkaisin askartelemaan itse kynsiä. Kysyisinkin että kummasta on aloittelijan helpompi lähteä liikkeelle? Niissä alotusseteissä kun on hirveitä hintaeroja (ilmeisesti se uuni maksaa niissä). Oon kyl kuullu et akryyli on ns. vaikeampi tehä kuin geeli.
Ja kummat on ns. kynsiystävällisemmät? Mulla on joskus ollu akryylikynnet ja onnistusin niillä napsuttelemaan omat kynnet ihan piloille. :/ Ootko muuten itse koskaan tehnyt kynsiä?