Sarjanhoitaja

Kosmetiikkamyymälöissä on lähes poikkeuksetta sarjanhoitajajako, jonka mukaan kullakin myyjällä on oma vastuualueensa.

Tämä ei tarkoita sitä, että myyjä myisi vain näitä tuotteita vaan ainoastaan sitä, että hänen velvollisuutensa on olla niistä eniten kärryillä ja pitää huolta siitä, että hänen vastuualueensa hyllyt ovat siistissä kunnossa, testerit tilattuina ja tavarat oikeaoppisesti järjestettyinä hyllyissä. Joillakin työpaikoilla sarjanhoitajan vastuulla on myös itse tuotteiden tilaaminen.

Jos kysyt myyjältä hyvää mascaraa, saattaa hän helposti viedä sinut oman vastuualueensa hyllylle ja tarjota sinulle sieltä mascaraa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänen pitäisi myydä juuri tuota merkkiä tai että hän hyötyisi sen myymisestä jotenkin vaan ihan vaan sitä, että tuo sarja voi juuri olla se hänen vahvin sarjansa.

Myymälämme vastuualuejaot uusiutuivat juuri hieman ja sain tällä kertaa omalle (ja vaihtoparini) vastuulleni mm. minulla jo entuudestaankin olleen Weledan ja uutena Cliniquen sekä naisten tuoksut. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikka Clinique varsinkin on jo entuudestaan minulle hyvin tuttu, on kuitenkin sopiva hetki harjoittaa hieman kertausta sarjan kanssa.

Kertaaminen on sarjanhoitajalle helppoa varsinkin laivaolosuhteissa, jolloin kaikista tuotteista on aina oltava laatikossa uudet varatesterit siltä varalta, että toinen testeri katoaa. Nämä varatesterit ovat asiakkaiden lähmimättömiä ja siksi mitä parhaimpia tuotteita omien testien ja kokeilujen tekemiseen -varsinkin, kun laivalla töissä ollessa testerit on helppoa ottaa yökylään hyttiin ja palauttaa sitten aamulla takaisin myymälään.

Moni on kysynyt, voivatko myyjät vaan ottaa näitä testereitä itselleen ja vaikka jopa tilata ylimääräisiä itseään varten. Ihan mitä tahansa voi teoriassa tietysti tehdä, mutta kyllä tuo minusta lasketaan jo varkaudeksi tai vähintään väärinkäytöksi, sillä testerit ovat kuitenkin työpaikan omaisuutta ja ylimääräisten sellaisten tilaaminen on minusta todella, todella epärehellistä. On siis ammattiylpeydestä (ja omasta moraalista) kiinni, mitä voi työpaikallaan tehdä ja se harvemmalla sallii testerien omapäisen itselleen napsimisen. Eli yksinkertaisesti ei, niin ei saa tehdä ja toivon, ettei niin tehtäisikään, sillä testereiden väärinkäyttö aiheuttaa aina firmoissa toimenpiteitä, joista kärsivät sitten lopulta vaan muut (suomeksi tämä saattaa tarkoittaa sitä, että jotkut firmat rajoittavat testereidensä toimitusta ja sittenkös vasta pulassa ollaankin).

Laivaelämässä normaalia on kuitenkin se, että tuotteita lainataan hyttiin yökylää, jolloin niihin pääsee tutustumaan kunnolla. Joskus ”ylimääräinen” testeri voi olla hytissä lainassa usemmankin päivän, jolloin siihen pääsee tutustumaan oikeasti kunnolla ja jonka jälkeen sen myyminenkin on huomattavasti helpompaa.

Maatyössä tätä tutustumista tehdään tuotteita näytepurkkeihin purkittamalla tai töihin ilman meikkiä tulemalla ja ennen töiden alkua sitten testattavilla tuotteilla meikkaamalla, mutta tykkään itse henkilökohtaisesti tästä laivatyön mukanaan tuomasta testausedusta huomattavasti enemmän. Turhaa jätettä ei synny, kun tuotteita ei tarvitse pakata näytepurkkeihin eikä työpaikalle tarvitse tulla ruuhkabussissa muiden kysyvien katseiden alla meikkamattomana tai puoliksi meikattuna.

On hyvin yleistä, että se uusi kiinnostava mascara testataan myymälän puhtaasta testeristä ja ostetaan sen jälkeen myyntikappale hyllystä omaksi.

Tuotteiden testaamismahdollisuus on myyjille mieletön etu ja ammattitaidon ylläpitäjä.

Tuotteista voi lukea ja keskustella vaikka kuinka, mutta jos tuotetta ei pääse itse kokeilemaan, voi jäädä paljosta pimentoon. Minusta onkin aina ihan mielettömän mielenkiintoista kysyä yökylätuotteitaan aamulla palauttavilta kollegoiltani, mitä he ovat milloinkin lainaamistaan tuotteista tykänneet. Moni saattaa jopa heti aamulla kauppaan ravatessaan huutaa, että hänen kokeilemansa naamio/ripsiväri/meikinpoistoaine/kosteusvoide oli sitten muuten aivan mieletön. Nämä keskustelut synnyttävät usein itsessäänkin halun kokeilla samaa tuotetta ja kun moni on sitten lopulta kokeillut tuotetta, saadaan aiheesta aikaan hyvä keskustelu, jonka perusteella voidaan jo melko kattavasti todeta, kenelle tuotetta kannattaa tarjota ja kenelle puolestaan ei välttämättä kannata.

Toki myyjienkin iholla on rajansa eikä kaikkea vaan voi testata läpi. On kuitenkin mukava ajatus, että teoriassa katsottuna myymälässä on aina joku, jonka pitäisi tuntea joku sarja läpikotaisin. Suuremmilla kosmetiikkaosastoilla sarjoilla kun on lähes aina paikalla omat konsulenttinsa kun taas pienemmissä myymälöissä konsulentit ovat vain vierailevia tähtiä.

Koska sarjanhoitajajakomme tosiaan on juuri uudistunut, saattaa blogin puolelle jatkossa tulla hieman enemmänkin tuoksuihin ja Cliniqueen liittyviä postauksia. Viimeisimpänä urakkanani olenkin nimittäin testannut läpi Cliniquen mascaroita…