*Sis. mainoslinkin
Olen nyt korona-aikaan jo pariinkin otteeseen jakanut ajatuksiani siitä, miltä näin suomalaisena on tuntunut elää Tukholmassa keskellä kansaa, jolla vaikuttaa olevan koko muuhun maailmaan verrattuna aivan oma suhtautumisensa koronavirukseen.
Suomalaisista lehdistä saa harva se päivä lukea vertailua Suomen ja Ruotsin koronalinjan välillä. Lööpeissä on varsinkin viimeaikoina puhuttu paljon siitä, kuinka Ruotsin koronakuolemien määrä on väkilukuun suhteutettuna ollut jopa maailman korkeimmalla tasolla. Suomessa taas menee hyvin, sillä koronakuolemia on tuskin ollenkaan.
Jutut Ruotsin koronakuolemista kuulostavat hurjalta, joten voisi kuvitella, että ne vaikuttaisivat varsinkin tukholmalaisten elämään, sillä juuri täällä pääkaupunkiseudulla koronaa on esiintynyt eniten.
Päin vastoin viimeaikojen aurinkoisen sään vaikutuksesta tuntuu, että yhä useampi on jo lakannut ajattelemasta koko ikävää asiaa ja pitää sitä ohimenneenä juttuna.
Viimeistään tällä viikolla minusta on alkanut tuntua, kuin koko koronaa ei täällä edes olisikaan, sillä ihmisten käytöksestä sen riskiä ei ainakaan voisi päätellä olevan. Ruotsalaisia tuntuu jopa ärsyttävän, kuinka suomalaiset jaksavatkin kokoajan jauhaa koronasta, verrata Suomea ja Ruotsia ja moni kokee suomalaisten jopa nyt tarkoituksella vain lyttäävän Ruotsia ilkeyttään ja etsimällä etsivän vikoja, joita ei ruotsalaisten mielestä oikeastaan edes ole.
Täällä uutisoinnissa tunnutaan usein keskittyvän siihen, että kolme neljäsosaa kuolemantapauksista on sattunut vanhainkodeissa tai iäkkäämpien ihmisten kotihoidon palveluissa, eli kuolleiden keski-ikä on 81 vuotta – hyvin kaukana siis niistä kaupugilla notkuvista ja aurinkoisilla terasseilla istuvista ihmisistä. He kokevat olevansa täysin turvassa.
Ylipäätään ihmiset eivät oikeastaan tunnu liiemmin miettivän, millaista voisi olla sairastua koronaan, vaikka ei siihen kuolisikaan. Siitä aiheesta puhutaan varsin vähän, mutta toki lööpeissä on aika ajoin ihmisten koronakertomuksia, joissa he summaavat kokemuksiaan.
Hyvin harva ruotsalainen tuntuu kuitenkaan kokevan, että korona koskettaisi heitä suoraan muuten kuin rajoituksien aikaansaamien vaikutusten kautta – ja kuten suomalaiset varmasti tietävät, eivät ne ruotsalaisten ”rajoitukset” ole olleet mitään kovin kovia ja suurin osa muusta maailmasta on lähinnä naureskellut ruotsalaisten ”rajoituksille”.
Tokikaan ei voi sanoa, etteivätkö koronarajoitukset näkyisi kaupungilla. Ne ovat ainakin keväällä epäilemättä vaikuttaneet siihen, minkä verran ihmiset pyörivät kaupoilla ja kaupoissa onkin selvästi ollut aiempaa hiljaisempaa.
Moni yritys on joutunut lakkauttamaan toimintansa lopullisesti tai joutunut jopa konkurssiin. Kaikkialla näkee liikkeiden loppuunmyyntejä. Tämä on ehkä se konkreettisin koronaan liittyvä asia Tukholmassa.
Vielä muutamia viikkoja sitten Lidlissä käydessäni tunsin, että olisin futuristisessa tieteiselokuvassa, jossa maapalloa uhkaa joukkotuho. Olimme pyöräilleet sinne mieheni kanssa yhdessä ja kuljimme kaupassa kypärät päässä, kun emme olleet jaksaneet ottaa niitä pois.
Samaan aikaan kaupan kovaäänisistä kuulutettiin säännöllisin väliajoin muistutus siitä, kuinka toisiin asiakkaisiin tulee pitää turvaväliä. Olo todellakin tuntui siltä, että näkymätön uhka vaanii meitä.
Eilen samaan kauppaan mennessämme panimme kuitenkin merkille, että viikkoja jatkuneet kuulutukset turvavälin muistamisesta olivat jo lakanneet.
Olemme käyneet tuossa myymälässä nyt pari kuukautta noin kerran viikossa ja siellä kyllä julistetaan käsihygienian tärkeyttä, mutta oikeasti kukaan ei ole koko tuona aikana vaivautunut täyttämään ovensuussa muodon vuoksi olevaa käsidesitelinettä. Monissa liikkeissä ovella kyllä on käsidesejä.
Muistutuksia turvavälin ylläpitämisestä näkee kuitenkin kaikkialla yhä. Joka toinen muistutus sanoo, että pidä 1,5 metriä etäisyyttä ja joka toinen taas kehottaa kahden metrin väliin. Joskus metrikin riittää.
Käytännössä tämä etäisyys toteutuu edelleen etupäässä vain kassajonoissa, joissa ihmiset tuntuvat noudattavan turvaväliä vain siksi, että lattiassa on liimattuna etäisyyksiä ohjeistavia tarroja ja olisi kiusallista, jos joku huomauttaisi, ettei seiso niiden mukaan. Ihmiset eivät siis pidä turvavälejä koronan vuoksi, vaan kehotusten takia. Myyjien suojana on täälläkin oikeastaan jokaisessa kaupassa ollut alusta lähtien pleksit.
Irtokarkkeja on Ruotsissa myyty koko kevään ajan normaalisti ja olen ihan tavalliseen tapaan nähnyt asiakkaita ostamassa niitä.
Osa kaupoista lakkasi myymästä irtotavarana tuoreita sämpylöitä ja leivoksia, mutta suurin osa myi niitä kokoajan. Jotkut kaupat pussittivat ne valmiiksi, mutta useat myivät niitä tavalliseen tapaan irtotavarana, jota asiakkaat voivat poimia ottimilla pusseihin. Myönnän, että ostin niitä muutamia kertoja itsekin.
Lähes kaikilta kosmetiikkaosastoilta lähtivät kuitenkin pois testerit kuten Suomessakin, mikä arvatenkin romahdutti niiden myynnit. Nackan Sephorassa ei näkynyt testereitä, joten myöskään asiakkaita ei liiemmin ollut. En käynyt keskustan Sephorassa keväällä, mutta ainakin parisen viikkoa sitten siellä olivat testerit hyllyssä – arvatenkin siksi, että koko ketju olisi varmasti mennyt konkurssiin ilman keskustan myymälän myyntejä.
Koen, ettei korona enää ainakaan näytä suuremmin rajoittavan ihmisten tekemisiä, eli ihmiset istuvat yhdessä ravintoloiden terasseilla ja viettävät aikaa puistoissa auringossa oleskellen, mutta ihmisryhmien välillä on toki reilu turvaväli – jonka suuria hyötyjä voi sitten toki kyseenalaistaa, jos ryhmässä on valmiiksi koolla viidestä tai kuudesta eri osoitteesta tulevaa porukkaa ja jokainen sen jäsen on tavannut päivän aikana ihmisiä milloin missäkin yhteydessä.
Käytännössä korona-aika siis periaatteessa näkyy Tukholmassa, mutta silti elämää voi elää niin, ettei koko korona-asia edes käy mielessäkään ja uskon useimpien elävän juuri näin. Korona on jotain, mikä koskettaa niitä muita siellä jossain ja meillä vain vanhuksia, joten optimistinen ja positiivinen ruotsalainen ei edes jää murehtimaan koronaan sairastumista.
Kaupungilla ollessa koko koronan uhan voi siis täällä unohtaa täysin. Isäni laittaa minulle ahkerasti viestiä koronakuulumisista vertaillen Suomen ja Ruotsin tilannetta, mutta jos totta puhutaan, on se suurin juttu, jossa korona elämässäni täällä näkyy.
Siitä huolimatta, että Suomessa vouhotetaan Ruotsin hurjasta koronatilanteesta, voi täällä edelleen elää kuin koronaa ei olisikaan – niin hullulta kuin se suomalaisista tuntuukin. Ruotsalaisten silmissä korona vaikuttaa olevan jo ohi, sillä kuoleehan täällä enää vain joitakin kymmeniä ihmisiä päivässä ja tartuntojakin on raportoitu aiempaa vähemmän.
Ruotsalaisille tuntuukin olevan hieman vaikeaa käsittää, miksi heidät nyt halutaan sulkea muun maailman ulkopuolelle esimerkiksi rajoittamalla juuri ruotsalaisten matkustamista moniin maihin. Yleinen näkemys on, että se on ikävää ja siitä tulee paha mieli, eli sellainen käytös on täysin ruotsalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteen vastaista.
Ymmärrystä ei saa ollenkaan vihjaus siitä, että jos on lähtökohtaisesti halunnut valita eri linjan kuin muu maailma, ei voi olettaa, ettei sillä olisi mitään seurauksia.
Eli siis kyllä, minusta ruotsalaisten mielestä asiat vaikuttavat olevan juuri niin hyvin ja ongelmattomasti kuin mitä Suomen mediakin antaa ymmärtää eivätkä ruotsalaiset tosiaan tajua, miksi tämänhetkistä tilannetta pitäisi ajatella ongelmana, sillä kaikkihan on kokoajan vain paremmin ja uusia koronatapauksiakin löytyy vain joitakin satoja päivässä.
Itse olen yrittänyt opetella tämän ihanan positiivisuuden ihannointia lukemalla jälleen uudelleen Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaista, joka summaa aivan loistavalla tavalla ruotsalaisuuden syvimmän olemuksen. Kirja saa aikaan niin paljon naurua, sillä sen nostamat asiat ovat niin totta sekä hyvässä että pahassa.
Jos joku siis haluaa oppia ymmärtämään, kuinka ruotsalaiset voivat ottaa koronankin näin positiivisesti, suosittelen tutustumaan Vadelmavenepakolaiseen. Joissakin kirjan kohdissa en tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun ne kuvaavat ruotsalaisuutta niin osuvasti.
(Jos kirja ei ole tuttu, kuvaa se siis tiivistetysti suomalaista miestä, joka identifioi itsensä kansallisuustransvetiitiksi, eli ruotsalaiseksi, joka on syntynyt itselleen väärään, suomalaiseen kehoon ja fiktiivinen kirja kuvaa hänen tarinaansa ja hänen ruotsalaisuuden ihannointiaan.)
Edit. Uutisiin oli juuri ilmestynyt tieto siitä, että Ruotsissa on yhtäkkiä tänään 1500 uutta koronatartuntaa. Onneksi tästäkään ei pidä olla huolissaan tai antaa sen vaikuttaa ajatuksiin, sillä onhan asiaan selitys, eli koronatestauksen määrää on lisätty.
Onhan tuo vähän koomista seurattavaa kun yhtään ei ymmärretä oman toiminnan vaikutuksia ja valitetaan kiusaamisesta. Nyt alkaa näkyä täällä pääkaupunkiseudullakin säiden parannuttua, sitä että ohjeet unohtuu. Onneksi vielä ei ole junissa tai liukuportaissa ollut sitä normaalia rynnimistä ja tönimistä, saisi jäädä pysyvästi pois.
Pitääkö aina kaikesta tehdä joku Suomi – Ruotsi -maaottelu, eikö sen voisi mediassakin jo lopettaa. Mutta karulta kuulostaa jos ajatusmalli on sellainen että ne kuolemantapaukset on vaan jotain vanhuksia jossain kaukana minun maailmastani.
Minusta tuntuu, että täällä Suomessakin on hurjia eroja ihan kaupunkien välillä koronan vaikutuksissa. Itse asun Jyväskylässä ja täällä ehkä ensimmäiset pari kuukautta pandemian alettua ihmiset jaksoivat kiinnittää huomiota kunnon turvaväleihin ja muihin ohjeistuksiin ja kaupoissa oli hiljaisempaa, mutta sitten homma alkoi pikkuhiljaa lipsumaan ja nyt hyvä, jos kassajonoissakaan enää meinaa turvavälit toteutua ja varsinkin kaupan hyllyillä ihmiset tungeksii aivan kylki kyljessä niinkun mitään koronaa ei olisikaan ja tullaan ruokaostoksille suunnilleen koko suvun voimin. Silloin tällöin tulee vastaan joku, jolla on kasvosuojus, mutta kyllä mä sanoisin kanssa, että täällä on koko korona jo ihan unohdettu. Ainoa asia, mistä vielä huomaa, että jotain erikoista on meneillään on tosiaan kaupoissa kassojen suojapleksit ja ainakin S-ryhmän toimipaikoissa henkilökunnalla suojavisiirit naamalla. Sitten taas äitini, joka asuu Porissa kertoi vähän aikaa sitten, että siellä on kyllä kaupoissa todella hiljaista ja kaikki huolehtii hyvistä turvaväleistä ym.
Mäkin olen luullut, että esimerkiksi täällä Tampereella olisi huolehdittu. Tai siis liikkeet, julkiset toimijat jne ovat kyllä huolehtineet, mutta asiakkaat… Musta on tuntunut, että ihmiset ovat huolehtineet, mutta enempi se taitaakin johtua siitä, että oman työ/elämänrytmini ja -tyylini vuoksi asioin itse vähän eri aikoihin ja erilaisissa paikoissa. Tänään nimittäin menin vahingossa isoon Prismaan klo 16 aikoihin. Vahingossa, koska pitemmän vapaajakson vuoksi en tajunnut tai yhtään ajatellut mitä kello on. Pakko sanoa, että jäi kyllä ruokaostokset tekemättä. Olisi siis jäänyt, koronaa tai ei, koska en muutenkaan viihdy tungeksimassa ja tönimässä isoissa ihmismassoissa ja kovassa metelissä jne. Juhannusviikko tulee varmaan ”helpottamaan” tilannetta vielä entisestään…
Tuo ruotsalaisten linja on vähän kaksipiippuinen juttu. Nykypäivän tilanteessa Ruotsin linja herättää lähinnä epäuskoa. Mä toisaalta jopa uskon, että jos koko maailma olisi tehnyt Ruotsit, niin vaikkapa 10 vuoden päästä tarkasteltuna vahingot/vaikutukset olisivat lopulta jääneet paljon pienemmiksi. Hankalia kysymyksiä, aika näyttää.
Tää nyt ei liity aiheeseen mitenkään mutta olis tosi kiva jos postauksen alussa olis jossain päivämäärä koska se on julkaistu. Jos sellanen jo on niin en vaan nää 😀
Kiitos toiveesta! Päiväykset näkyvät postauksissa tosiaan vain silloin, jos ei ole sisällä itse postauksessa (eli katsoo vaikka vain jonkun kuukauden postauksia läpi, lukee postausta etusivulta, aihetunnisteen kautta yms.). Tämä siksi, että päiväysten näkyminen postauksessa voi vaikuttaa heikentävästi Google-sijoituksiin, joten olen suosituksen mukaisesti päättänyt poistaa sen postauksesta. Jos on itse postaussivulla eikä näe päiväystä, on suurimmassa osassa postauksia julkaisupäivänä tullut kommenttia ja niissä näkyy päiväystä. 🙂
Itse Tukholmassa asuvana olen todella kiitollinen siitä että täällä ei ole mikään show päällä coronan suhteen. Statistiikkaa en jaksa enää edes lukea, eihän ihmisiä ole edes testattu missään maassa, entä kuolleet, kuka todella kuoli koronaan kuka ei, who knows? Itse mitä luultavimminkin kävin coronan läpi jo ajat sitten ja voilá se siitä, laitetaan rahat riskiryhmien suojaamiseen, ja annetaan muuten mennä. Ehkä ruotsin linjalla ollaan pitkällä tähtäimellä tehty valtiolle palvelus, vähemmän työttömyyttä, joten tulevina vuosina pienemmät lieveilmiöt yhteiskunnalle kuin mitä coronassa kaiken sulkeminen. Enkä tarkoita liiketoimintaa vaan muita ilmiöitä ihmisten hyvinvointiin liittyen. Suomessa maaliskuussa itsemurhien määrässä oli 100% kasvu viime vuodesta, entä päihde- , mielenterveysongelmat ja perheväkivalta, joista suuret pitkäaikaiset kustannukset valtiolle. Vasta vuosien päästä tiedetään kuka toimi omalle valtiolleen parhaalla mahdollisella tavalla, mutta itse olen niin hemmetin iloinen Ruotsin linjauksesta, enkä usko että kyse on sinisilmäisyydestä tai ”ruotsalaisuudesta” vaan täysin eri pitkän tähtäimen strategiasta.
Sen nelikymppisen sairaanhoitajan omaiset tuskin jakavat näkemyksiäsi (ja varmasti muitakin nuoria kuolleita on Ruotsissa ollut ja ihan riittävästi, ja on kai vanhuksillakin vielä ihmisarvo olemassa??). Säälinkin niitä, jotka ovat oikeasti läheisensä menettäneet tai itse kuolleet koronaan valtion löysän linjan takia.
Kaikki ruotsalaiset eivät ota asiaa suinkaan rennosti, luen yhtä kansainvälistä keskustelupalstaa ja siellä oli ahdistuneita ruotsalaisia koronaepidemian alussa. Heidän äänensä ei vain pääse kuuluviin ilmeisesti lainkaan.
No entäs sitten nämä itsemurhaan ajautuvat tai täysin puutteellisesta huolenpidosta kärsivät, kotiväkivaltaa kokevat lapset, joille päivän ainoa ruoka saattaa olla kouluruoka? Eikö heillä ole peräänkuuluttamaasi ihmisarvoa..? En usko, että nämä edellä mainitut jakavat sinun näkemystäsi.
En allekirjoita täysin Ruotsin systeemiä, mutta en myöskään ole muuttanut juurikaan elämääni täällä Suomessa. Ravintoloissa käyn, normaalisti harrastuksissa ja tapaan ystäviä. Flunssaisia en tapaa muutenkaan, enkä käy normaalistikaan baareissa, kädet olen aina pessyt ensimmäisenä tullessani sisään ja laukussa on muutenkin aina kulkenut pieni käsidesi. Isovanhemmatkin ovat suorastaan anelleet vierailemaan, heille on tärkeämpää nauttia viimeisinä vuosia läheisten seurasta, kuin pelätä koronaa.
Ainoa minkä olen muuttanut, on maski kaupoissa. Suurin syy lock downeille on sairaanhoidon ylikuormittuminen. Pätevä syy, mutta koko maailma ei voi pysähtyä. Esimerkiksi nälänhätään kuolee jatkuvasti 4 miljoonaa ihmistä vuodessa, joista suurin osa on lapsia, silti se ei kiinnosta käytännössä ketään. Korona on sen rinnalla yksi kärpäsen p*ska.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi ja olen iloinen kun löysin Virven suomenkielisen kirjoituksen ja kommenttisi.
En sittenkään ole yksin ajatuksiani.
Pääsääntö täällä on on, että jos missään keskusteluryhmässä vähänkään puolustat Ruotsin mallia, niin lennät saman tien ulos ryhmästä.
Masentavaa. Minä kun haluaisin vain oppia ja tietää
Onpa kovin erilainen tilanne nyt Ruotsissa. Juuri siksi, että tautiin suhtauduttiin niin kuin artikkelissa kuvasit, on tilanne nyt se mikä on – eli kun syksy saapui, oli virusta väestössä jo valmiiksi paljon. Ja sitten kun ei oltukaan opeteltu rajoittamaan elämää, ei siihen kyetty sittenkään kun olisi jo ollut kiire.
Eikä se talouskaan luultavasti selviydy kolhuitta niin kuin ei missään muuallakaan. Lama vain tulee Ruotsiin viiveellä ja silloin kun asiansa paremmin hoitaneet maat jo toipuvat, tulee Ruotsin talous jäljessä vielä pitkän aikaa.
Suomalaiset jo osaavat toimia niin kuin on pakko tässä hankalassa ajassa, ja sen karvas oppi auttaa nyt meitä. Ruotsalaisten on opittava pakolla ja nopeasti nyt se, minkä me jo osaamme – rajoittaa elämää, vaikka se epämukavaa onkin, ja ajatella niitä, jotka ovat jo sairastuneet ja menehtyneet.
Minä uskon edelleen enemmän Ruotsin malliin.
Molemmissa maissa kokonaiskuolleisuus on laskenut tai pysynyt normaalitasolla. Ruotsissa on jo 500000 virallisesti koronan läpikäynyttä ja siis luonnollisen ’rokotuksen’ saanutta. Lisäksi on vielä 2-3 kertaa enemmän niitä, jotka eivät hakeutuneet lainkaan lääkärin vastaanotolle. Kuten minä Suomessa.
Ruotsissa tämä näkyy nyt siinä, että missä on aiemmin ollut paikallinen piikki, niin nyt tämä uusi aalto ei nouse.
Suomi otti lisävelkaa viime vuonna 20 miljardia ja tänä vuonna saman verran lisää. Nämä ovat kaikki syömävelkaa, ei tuottavuusinsestointeja.
Näitä ja näiden korkoja maksellaan pois seuraavat 40 vuotta. Ne rahat on pois tulevista kehitys- ja palveluhankkeista. (vanhus-, nuorten tuki-, koulutus-, sairaanhoito yms palveluista).
Nyt valtio lainojen korot on lähteneet nousuun, joten lainaraha tulee meille vielä todella kalliiksi.
Puhumattakaan siitä, että valtio ei voi tukea uutta kehitystä. Jäämme kiihtyvällä tahdilla jälkeen Ruotsista. Jo nyt ostamme yli puolet kulutustarvikkeistamme skandinaavista yrityksistä. Mitään omaa kehitystä ei ole millään alalla. Esim Ponssen automaatti-metsäkoneen softa tehdään Ruotsissa.
Jos haluat seurata koronaa puolueettomasti, niin mene Osmo Soininvaaran sivuille.
Joo …
Minä käyn usein Ruotsissa ja näen tilanteen juuri sellaisena kuin Virve Fredman sen kuvasi.
Yleiskuvaksi jää huomaavainen, ystävällinen, vapaa ja sivistynyt käytös.
Ravintoloissa joka toinen pöytä on tyhjä kuten Suomessa ja lattiassa kassojen luona on hienostuneet etäisyysmerkinnät. Korona-komennot ei kaiu kovaäänisissä. Maskeja ja desejä ei juuri käytetä. Ei myöskään pakkaantumista ruuhkiin.
Valitettavasti Suomi on DDR. Yksi kieltää, toinen panee paremmaksi, kolmas vaatii kovempia lakeja, neljäs vankeutta ja viides teloitusta. 80 vuotta sitten vastaava kansannousu valtasi keskieuroopan ja me emme ole oppineet siitäkään mitään.
Etenkin häpeän suomalaista mediaa. Se todellakin lyttää ruotsalaiset. Asioiden tarkastelussa ei yritetäkään käsitellä asioita monipuolisesti ja puolueettomasti.
Jos laitat hakusanan ’korona ruotsissa’, niin 30 ekaa linkkiä ovat suomalaisen media tekemiä kauhukirjoituksia.
Kyllä hävettää olla suomalainen.
Innostuin ajatuksistasi, mutta sitten katsoin viestien päiväyksen ja sinun muut ajatukset.
Viestit oli aika vanhoja ja kauneustuotteet ei ole minun juttu. Minulle ne on kilvet.
Kiinnostaa silti tietää miltä korona nyt siellä tuntuu. Ymmärrän kyllä, että profiilisi takia sinun pitää varoa sanojasi. Kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää.
3 viikon päästä saan vieraan Ruotsista, mutta hän on liian nuori arvioimaan korona-asiaa.
Kiitos valaisevasta kirjoituksestasi, lienee kohtuullisen suuri ihmetyksen aihe, kuinka Ruotsissa voi olla koronakuolemia 15 kertaa ja tartuntoja 10 kertaa Suomea enemmän, vaikka väkiluku on vajaat kaksinkertainen ja asukastiheyskin alle 1,5-kertainen. Kirjoituksesi innoittamana luin Vadelmavenepakolaisen, mutta koin sen pikemminkin pitkänä sairauskertomuksena kuin huumorina. Nauru irtosi vasta, kun kirjan lopussa päähenkilö sai syytteen olemattoman kissan keksimisestä.