Kuinka pakata matkalle kevyesti (ja miksi oikeasti pakkaamme aina liikaa)

Kun vielä omistin enemmän tavaraa ja harrastin shoppailua (kyllä, näin jälkikäteen ajateltuna sitä voi kutsua ihan harrastamiseksi, sillä sen verran aikaa sen parissa tuli käytettyä), oli minusta lähes poikkeuksetta haastavaa saada viikon tai parin matkan matkatavarat mahtumaan matkalaukkuun.

Koska lisäksi tiesin, että tulisin matkalla ostamaan laukkuun täytettä, tuli laukkuun myös jättää tilaa sitä varten.

Yleensä lomamatkoilla ruumaan laitettava laukku sai painaa noin 20 kiloa, mutta monesti kävi niin, että se painoi jo menomatkalla ainakin 15 kiloa ja kotimatkalla sain jännittää, kuinka tarkkoja lentohenkilökunta olisi laukkua punnittaessa.

Kokemuksen, harjoittelun sekä yleisen ajatusten työstämisen ja ajatusmaailman muutosten myötä olen kuitenkin nykyään melko vastakkaisessa leirissä.

Nyt rakastan matkustaa pelkillä käsimatkatavaroilla, jotka mahtuvat reppuun ja tuo reppu mahtuu helposti lentoyhtiöiden tyypillisten käsimatkatavaroiden painorajoitusten sisään.

Ajatusmaailmani muuttumisen myötä kokosin tähän postaukseen omat ajatukseni kevyillä kantamuksilla matkustamisesta ja vinkkini siihen, kuinka se onnistuu.

Lue myös: Santiago de Compostelan vaelluksen pakkauslista

Mitä hyötyä kevyesti pakkaamisesta on?

Kevyesti pakkaamisen hyötyjä voi tarkastella sekä henkilökohtaisella tasolla että isomman kuvan kautta.

Mielestäni pelkillä kevyillä käsimatkatavaroilla on ensinnäkin ihanan kätevää ja huoletonta matkustaa.

Kun kaiken tarvittavan voi pakata pieneen laukkuun, jota ei tarvitse lentäessä laittaa ruumaan tai pidemmillä bussi- ja junamatkoilla sijoittaa matkatavaroille varattuun, mutta usein oman valvovan silmän alta pois olevaan tilaan, vähenee riski matkatavaroiden katoamiseen.

Lentomatkoilla ei myöskään tarvitse koneen laskeuduttua kokoontua matkatavarahihnan ääreen odottamaan hihnan käynnistymistä tai jännittämään oman laukun kohtaloa, kun kaikki kanssamatkustajat näyttävät jo saaneen laukkunsa, vaikka omaa laukkua ei näy missään ja hihna pyörii jo lähes tyhjänä.

Jos puhutaan lentomatkustamisesta, tulee nykyään usein myös halvemmaksi matkustaa ilman ruumaan menevää laukkua.

Monilla halpalentoyhtiöillä matkatavaroiden lisääminen lentolipulle maksaa jopa enemmän kuin itse lentolippu!

Useat halpalentoyhtiöt ovat myös tehneet matkustamon tavarahyllylle laitettavasta laukusta maksullisen, eli matkustamoon saa ottaa ilman lisämaksua mukaan pelkän edessä olevan istuimen alle mahtuvan pienehkön laukun.

Kevyemmin matkustamisessa on myös tärkeä ympäristönäkökanta:

”Jos jokainen Finnairin matkustaja pakkaisi kilon vähemmän matkatavaraa mukaansa, säästyisi vuodessa 1,2 miljoonaa kiloa lentopetrolia. Tällä määrällä lentäisi 20 lentoa Helsingin ja Tokion välillä, ilmoitti Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki” kirjoitettiin Ylen artikkelissa vuonna 2019.

Kevyemmin pakkaaminen ei siis ole pelkästään omaan elämään vaikuttava asia.

(Oma keskustelunsa on tottakai, paljonko lentopetrolia säästyisi, jos ei lentäisi ollenkaan, mutta en nyt mene tässä postauksessa siihen aiheeseen.)

Jos puhutaan nimenomaan lomamatkustamisesta kevyillä kantamuksilla, tunnistaa moni myös varmasti sen ihanan vapauttavan tunteen, kun oman kodin kaaoksesta pääsee siistiin ja järjestyksessä olevaan hotellihuoneeseen, jossa kaikkialta ei pursua tavaraa.

Omat merkittävimmät minimalistista elämää kohti ajaneet hetkeni ovatkin olleet niitä, kun olen matkustaessa tajunnut, kuinka vähän tavaraa hyvältä tuntuvaan elämään tarvitsee ja se on saanut minut sitten kotiin palatessani vähentämään omaisuutta.

Lue myös: Kymmenen viikon vaelluksen kapselivaatekaappi (ja pyykinpesu vaelluksella)

Mikä saa meidät pakkaamaan liikaa tavaraa reissuun?

Uskon, että yksi matkakassiin eniten painoa lisäävä ja tilaa vievä asia ovat monella muullakin nimenomaan vaatteet.

Näin vuosia sitten mielestäni varsin hauskan ja naulan kantaan osuvan tweetin, joka kääntyi suomeksi jotakuinkin näin:

“Pakkaako kukaan muu alusvaatteita matkalle mukaan kuin olisi aikeissa laskea alleen kahdesti päivässä reissun jokaisena päivänä?”

Todellakin pakkaa.

Kotona samoja pitkiä housuja ja t-paitaa voi helposti käyttää päivästä toiseen ajattelematta asiaa sen kummemmin.

Lomalle lähtiessä sitä kuitenkin laskeskelee, että jokaiselle päivälle täytyy olla oma asunsa, illaksi vielä erillinen ilta-asu ja kaiken varalta vielä joku vara-asu, sillä enhän minä nyt voi tietää, millaisella vaatefiiliksellä olen sitten.

Matkalaukkuun pakkaa helposti mukaan vaatteita, joita ei ole halunnut pukea päälleen pariin vuoteen, mutta varmasti tällä lomalla nyt haluan.

Matka koetaan siis tilaisuutena vihdoin käyttää sellaisia asioita, joille ei ole omassa arjessa tavallisesti käyttöä.

Sen myötä ei siis tarvitse myöntää itselleen, että jokin kesäalennusmyynnin heräteostos olisi ollut turha hankinta, koska nythän sille on käyttöä.

Toinen syy, joka saa helposti laittamaan reissulaukkuun tavaraa ihan vain varmuuden vuoksi on pelko siitä, että meillä ei ole mukana jotain, mikä voisi tehdä lomastamme paremman tai jonka puuttuminen pahimmassa tapauksessa tekeekin lomastamme huonomman.

Jäämme koukkuun ajatukseen, että ”jos vain minulla olisi ollut mukana se lierihattu tai haaroituspistorasia, niin en nyt olisi tässä tilanteessa” ja helpoin tapa välttää näitä tilanteita on pakata mukaan kaikkea, mitä uskoo voivansa ehkä tarvita.

Helpoin ratkaisu tällaisiin tilanteisiin olisi tietysti ajatella, että jos jotain puuttuu, voi sen todennäköisesti ostaa kohteesta.

Joku voi jopa ottaa säännöksi, että jos tavaran, jonka mukaan ottamista harkitsee voi tarvittaessa ostaa kohteesta hinnalla, joka tuntuu itselleen halvalta, voi sen jättää kotiin.

Tämä on ihan hyvä periaate, mutta toisaalta minusta on mukavaa haastaa itseään menemään hieman syvemmälle ja miettimään, mitä oikeasti tapahtuu, jos se puuttuu.

Vaikuttaako se oikeasti lomaani niin paljon kuin kuvittelen tai annanko sen vaikuttaa siihen?

Loppujen lopuksi yllättävän monet tärkeinä pitämät tavarat osoittautuvat sellaisiksi, että vaikka ne ovat mukavia ja käytännöllisiä, pärjää ilman niitä ihan hyvin vähän aikaa.

Lue myös: Shoppailu ei enää tuokaan reissuun nautintoa

Helpoin tapa pakata: ota mukaan se, mitä käytät arjessa muutenkin

Tämä vinkki on ollut omalla kohdallani kaikessa yksinkertaisuudessaan tärkein vinkki kevyesti pakkaamisessa.

Kun lakkasin miettimästä, mitä voisin reissussa tarvita ja mitä voisin vihdoin käyttää ja keskityin laittamaan reissulaukkuuni vain esimerkiksi ne vaatteet, joita arjessani muutenkin käytän, helpottui pakkaaminen ja reissulaukku keveni kuin itsestään.

Käytännössä kevyesti pakkaamisessa on siis usein enemmän kyse siitä, että suostuu pakkaamaan tylsästi.

Tämä tarkoittaa, että reissulaukkuun tulee esimerkiksi laittaneeksi vain vaatteita, joita tykkää muutenkin käyttää.

Nämä vaatteet ovat ehkä tylsän värisiä, mutta sopivat juuri siksi yhteen ja ovat siksi helposti yhdisteltävissä erilaisten asukokonaisuuksien luomiseksi.

Kun vielä muistaa, että tarvittaessa vaatekappaleita voi pestä käsin lavuaarissa käsisaippualla eikä tuo parin minuutin toimenpide oikeasti pilaa lomaa, on helpompaa uskoa, ettei t-paitoja vaikkapa tarvitse varmuuden vuoksi viideksi päiväksi kahdeksaa kappaletta.

Tietysti matkustamisessa on usein kyse siitä, että lähdetään omasta arjesta poikkeaviin olosuhteisiin, mikä voi vaikuttaa siihen, että reissuun tarvitsee arjesta poikkeavaa varustusta.

Loppujen lopuksi nämä erikoistavarat ovat usein kuitenkin vain pieni osa mukaan pakattavia tavaroita (ellei nyt sitten puhuta nimenomaan vaikka laskettelureissulle lähdöstä).

Hyvänä sääntönä voisi kevysti pakatessa siis pitää tätä:

Pakkaa mukaan ”must have” -tavarat, jätä kotiin ”just in case” -tavarat.

Usein kävi tietysti myös niin, että koska en ollut käyttänyt vaatetta kovin montaa kertaa, ei minulle ollut muodostunut ymmärrystä sen luonteesta – kuten vaikkapa siitä, että se on helteellä todella hiostava, sen sauma hankaa ikävästi tai että sen helma kiilautuu päällä ollessa jatkuvasti liian ylös.

Tajusin tämän vasta raahattuani vaatteen mukanani muutaman tuhannen kilometrin päähän kotoa ja puettuani sen päälleni.

Lue myös: Minimalisti matkustaa: kuukauden tavarat 30 litran reppuun

Matkakokoisten kosmetiikkatuotteiden hankaluus

Minun oli hankalaa myös pakata matkalle mukaan sopiva määrä kosmetiikkaa, sillä pakkasin usein mukaan niitä käteviä matkakokoisia tuotteita, jotka olivat usein kuitenkin sellaisia, joista minulla ei ollut aiempia kokemuksia.

Koska en ollut varma, kuinka riittoisa joku tuote olisi tai sopisiko se varmasti minulle, päädyin pakkaamaan mukaan ylimääräistä – ihan vain varmuuden vuoksi, jos tuo yksi ei riitäkään tai sovi minulle.

Ylipäätään koin vaikeaksi arvioida, kuinka paljon shampoota, hoitoainetta, kosteusvoidetta tai seerumia kuluu vaikkapa kahden viikon matkan aikana

Vasta kun ymmärsin alkaa suhteuttaa matkakokoisia tuotteita kuten shampoota ja hoitoainetta siihen, kuinka kauan täysikokoiset tuotteet minulla riittivät, uskalsin alkaa luottaa siihen, että 100 ml shampoolla ja hoitoaineella pärjää jo varsin kauan.

Mitä kasvojen ihonhoitotuotteisiin tulee, päädyin lopulta tajuamaan, että usein pääsin helpommalla, kun pakkasin mukaan sen seerumin ja kosteusvoiteen, joita normaalistikin käytin ja testailin ne matkalla niin kätevät näytekoot kotona.

Näin saatoin luottaa siihen, että matkassa oli tuote, joka varmasti sopi minulle eikä minun tarvinnut miettiä, riittäisikö se.

Varsinkin kasvojenhoitotuotteiden kohdalla valitsen siis usein mieluummin olla matkustaessa säästämättä tilaa ja tekemään elämästäni sen myötä helpompaa.

Lue myös: Minimalismi toi helpotusta matkastressiin ja pakkaamiseen

Käytännön vinkki: Pidä (päivittyvää) pakkauslistaa

Kevyesti pakkaamisen pohjalla on hyvin tavallinen ja jopa varsin itsestäänselvä käytännön vinkki: pakkauslista.

Pitämällä yllä listaa, jonka mukaan reissulaukun pakkaa, säästyy sekä turhalta miettimiseltä, stressaamiselta että usein myös siltä, että unohtaa pakata mukaan jotain tärkeää.

Kun tiedät, että sinulla on lista, jonka mukaan olet ennenkin pakannut ja jonka sisältämillä tavaroilla olet aiemminkin selvinnyt reissuista, on pakkaaminen paitsi helpompaa, mutta myös nopeampaa.

Oman pakkauslistan voi helposti rakentaa käymällä ensinnäkin läpi omat päivittäiset toimensa ja listaamalla sen pohjalta läpi tavarat, joita arjessaan tarvitsee.

Näin listalle kertyvät kaikki tavarat kännykän laturista hammasharjaan.

Koska matkalla tarvitsee usein kuitenkin myös muita tavaroita, on helppoa ottaa tukea muiden tekemistä pakkauslistoista (mutta muistaa kuitenkin, ettei niitä kannata kopioida suoraan).

Google ja Pinterest tarjoavat lukuisia loistavia listauksia ”packing list” -hakutermillä etsiessä.

Näiltä listoilta on kätevää poimia omalle listalleen ne tarvittavat jutut kuten vaikka aurinkolasit, joita ei pimeänä talvipäivänä arkipäivänsä tavaroita listatessa ehkä muistanut, mutta joita matkustaessa usein tarvitsee.

Mielestäni pakkauslistasta on myös hyvä tehdä muutama variaatio sen mukaan, millaisia matkoja tekee.

Jos esimerkiksi reissaa usein lapsuuden kotiin, ei sinne välttämättä tarvitse pakata mukaan samoja asioita kuin edustustehtävien täyteiselle työmatkalle tai helteiselle lomamatkalle.

Yksi tärkeä juttu on myös muistaa päivittää omaa pakkauslistaa jos esimerkiksi matkustaessa huomaa, että listalta on puuttunut jotain tai jokin tavara on turha.

Näin pakkauslistan sisältöön voi pakatessa aina luottaa.

Kun itselleen on tehnyt hyvät pakkauslistat, kannattaa niihin suhtautua kuten taloudestaan tarkka suhtautuu kauppalistan: mene listan mukaan äläkä ala sooloilla.

Lue myös: Puoli vuotta alle sadalla tavaralla?

Matkan kesto ei välttämättä vaikuta tavaroiden määrään

Usein ajatellaan, että matkan kesto vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon tavaraa tarvitsee mukaansa.

Itse koen, että tavaramäärässä voi olla eroa, jos verrataan viikonloppureissua viikon tai kahden matkaan.

Jos taas verrataan viikon tai kahden matkaa vaikkapa kymmenen viikon reissuun, ei tavaroiden määrässä ole minulle eroa, sillä käytän samoja vaatteita viikosta toiseen ja tarvitsen samoja tavaroita.

(Mikä toki voi vaikuttaa tilanteeseen on se, muuttuvatko sääolosuhteet pitkän matkan aikana ja tarvitseeko sen myötä matkaan pakata erilaisia vaatteita.)

Vaatteiden määrää päättäessä olennaista on miettiä, kuinka usein matkan aikana on mahdollista (ja haluaa) pestä pyykkiä.

Eri ihmiset tarvitsevat eri määrän vaatteita tietysti myös käytännön syistä: yksi voi käyttää samaa paitaa useita päiviä ongelmitta ja toisen taas on laitettava paita pesuun jo yhden käyttökerran jälkeen.

Lue myös: Mitä kosmetiikkaa lennolle saa ottaa?

Todellinen ratkaisu: muuta arjen kulutustottumuksiasi ja omia uskomuksiasi

Miettiessäni vinkkejä kevyesti pakkaamiseen tajusin, että kevyesti pakkaamisessa on tosiasiassa kyse useammista jutuista, jotka ovat paljon tuota varsinaista pakkaushetkeä syvemmällä.

Esimerkiksi siitä, miksi ostin vaatekaappiini vaatteita, jotka eivät sovi jatkuvaan käyttöön ja saivat kaappia katsoessa aikaan tunteen siitä, ettei minulla ollut mitään päällepantavaa, vaikka kaappi oli täynnä vaatteita.

Muistan, että itse heittelin ennen innoissani matkalaukkuuni lomavaatteita ajatellen, että vihdoin voisin käyttää tätä ja onpas ihanaa, että tällekin tulee nyt käyttöä.

Käytännössä tämä siis tarkoitti, että olin vuosien varrella kartuttanut vaatekaappiini (tai noh, vaatekaappeihini) vaatteita, jotka eivät sopineet tavalliseen arkeeni.

Monet niistä olivat jopa sellaisia, että olin löytänyt ne kesän jälkeisistä alennusmyynneistä, pitänyt niitä kauniina, kuvitellut mielessäni itseni niissä sääolosuhteisiin, jotka eivät todellakaan vastanneet asuinmaani tyypillisiä sääolosuhteita ja päätynyt sitten ostamaan vaatteen noihin fantasiaolosuhteisiin.

Tämän jälkeen vaate oli saattanut seisoa komerossani yhä laputettuna seuraavaan kesään saakka, kunnes löysin kerran tilaisuuden käyttää sitä ja jäädä jälleen odottamaan uutta käyttöä, kunnes etelän matkalle pakatessani heitin sen innolla laukkuuni miettien, että NO NYT VIHDOIN!

Olisi ollut suorastaan sääli olla ottamatta vaatetta mukaan lomalle.

Sittemmin olen tajunnut, ettei kaikkea kauniina pitämääni tarvitse omistaa, mikä käytännössä sai minut lopettamaan turhan shoppailun täysin.

Yksi uskomus, joka minun on myös vuosien varrella myös täytynyt murtaa on, etten voi käyttää samoja vaatteita päivästä toiseen.

Ajatus tuntuu ääneen sanottuna hassulta, mutta kun joitakin vuosia sitten ryhdyin murtamaan uskomustani pukeutumalla jatkuvasti samaan mekkoon, sain käydä läpi monia sekä omia että muiden uskomuksia asiaan liittyen.

Että olisi jotenkin likaista käyttää samaa vaatetta jatkuvasti (ihan kuin sitä ei voisi pestä ja kuivata), saman vaatteet pukeminen päivästä toiseen olisi tylsää ja tekisi minusta tylsän ihmisen tai jopa elämästäni tylsän.

Että vaatteita pitäisi vaihdella vain vaihtelun ilosta ettei vain kyllästy.

Minulla ei ole enää nykyään erikseen eri vuodenaikoihin tarkoitettuja vaatteita, vaan käytän samoja vaatteita vuoden ympäri: kesällä topin tai t-paidan voi pukea päälle sellaisenaan, talvella se löytää paikkansa toisen vaatteen alta.

Kuuntelin viime vuonna toimittaja Nellie Blyn Maailman ympäri 72 päivässä -kirjan, jossa Nellie nosti esiin yhden kevyesti matkustamisen tärkeimmän ajatuksen.

Nellie Bly matkusti maailman ympäri vuonna 1888 yhdellä vaatekerralla ja matkatavarat vain käsilaukkuun pakattuna, mikä oli sen aikaisen näkemyksen aikaan mullistavaa erityisesti naiselta.

Nellie Bly kirjoitti kirjassaan näin:

“It will be seen that if one is traveling simply for the sake of traveling and not for the purpose of impressing one’s fellow passengers, the problem of baggage becomes a very simple one.”

Jos siis matkustaa matkustamisen vuoksi eikä tehdäkseen vaikutuksen muihin, tarvitsee matkalla yleensä varsin vähän matkatavaroita.

Lue myös: Näin pääsin eroon shoppailusta

Millaisia vinkkejä teillä on kevyesti matkustamiseen?


Lue myös:

Kirjoja Pohjois-Koreasta

Kirjoja itsensä kehittämisestä

Kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea