*Sis. mainoslinkin
Rakastan lukea kirjoja ja se on ehdottomasti parasta ajanvietettä, jonka tiedän, mutta aina näin ei kuitenkaan ole ollut.
Kun olin lapsi, luin paljon kirjoja.
Jatkoin lukemista vielä teini-iässäkin, mutta pikkuhiljaa kirjojen lukeminen väheni ja täytettyäni kolmekymmentä huomasin, etten ollut aikoihin lukenut kirjoja muuten kuin satunnaisesti lomamatkoilla.
En ollut vuosiin käynyt enää edes kirjastossa eikä minulla ollut Ruotsissa kirjastokorttiakaan.
Minusta oli ylipäätään alkanut tuntua, etten pystynyt keskittymään lukemiseen.
Ajatukseni harhailivat, minua alkoi väsyttää lukiessa enkä vain malttanut keskittyä lukemaan kirjaa.
Tuntui, että sohvalla kirja kädessä istuminen oli suoranaista ajantuhlausta ja tunsin kokoajan, että minun pitäisi hyödyntää aika paremmin tai että halusinkin tehdä jotain muuta.
Nyt useita vuosia myöhemmin luen jälleen todella paljon kirjoja ja minulla on Ruotsissa kirjastokortti viiden eri kunnan kirjastoihin.
Rakastan vetäytyä kirjan kanssa omaan rauhaan, antaa sille kaiken huomioni ja nautin kirjojen lukemisesta tavallisesti päivittäin.
Oma matkani tähän pisteeseen, jossa kykenen jälleen keskittymään kirjoihin ja voin nauttia siitä, etten tee muuta kuin luen, on edennyt askel kerrallaan.
Ihan suoraviivaisesti en tietenkään ole päässyt nykyiseen tilanteeseen, vaan homma on myös vaatinut levon tarpeen ymmärtämistä (ja laajennusta palautumisen käsitteen ymmärtämiseen), itsemyötätunnon opiskelua, itseaiheutetun tarkkaavaisuushäiriön taltutusta ja rauhoittumisen opettelua sekä kännykästä ajoittain ainakin irti päästämistä
Kokosin tähän postaukseen omat vinkkini siihen, kuinka lukemiseen voi oppia keskittymään.
Postaus on tarkoitettu avuksi erityisesti niille, joilla ei ole esimerkiksi diagnosoitua tarkkaavaisuushäiriötä, vaan jotka muistavat kyllä kyenneensä joskus ennen keskittymään, mutta haikailevat nyt kadonneen keskittymiskykynsä perään.
(Suosittelen lukemaan myös aiemman postaukseni itseaiheutetusta keskittymishäiriöstä, joka on älypuhelinajan moderni vitsaus.)
1. Palaa kirjojen pariin kuuntelemalla äänikirjoja
Jos tuntuu, ettei pysty keskittymään lukemiseen, ei hommaa tarvitse väkisin aloittaa pakottamalla itseään lukemaan kirjoja.
Kun halusin itse palata kirjojen pariin, aloitin sen äänikirjojen kanssa.
Koska en vain kyennyt olemaan tekemättä mitään (miltä ”pelkkä” lukeminen minusta silloin tuntui), olivat äänikirjat siinä elämäntilanteessa minulle sopiva keino päästä takaisin kirjojen maailmaan.
Kuuntelin kirjoja tehdessäni kotiaskareita kuten esimerkiksi siivotessa sekä ruokaa valmistellessa ja laittaessa.
Kuuntelin kirjoja myös ulkoillessa ja joskus, kun lenkille lähtö ei huvittanut yhtään, saatoin sopia itseni kanssa, että kuuntelen jotain oikein hyvää äänikirjaa vain lenkillä ollessa, jolloin sain maaniteltua itseni ulos.
Olen jopa kirjoittanut blogipostauksen, jossa listaan, mitä äänikirjoja kuunnellessa voi tehdä.
Pikkuhiljaa aloin sitten myös opetella olemaan tekemättä mitään äänikirjoja kuunnellessa.
Monet äänikirjasovellukset tarjoavat tutustumisjaksoja, joiden kautta voi alkaa luoda itselleen tapaa äänikirjojen kuunteluun.
Nykyään huomaan, että kuuntelen äänikirjoja vähemmän (ja suosin niiden sijaan e-kirjoja, joita on matkustaessa helpointa saada käsiinsä), sillä kirjan kuuntelu tuntuu usein paremmalta, kun keskitän siihen kaiken huomioni enkä tee samalla mitään muuta – paitsi korkeintaan kävelen, mutta silloinkin huomaan, että en ole tietoisesti läsnä ympäristössäni.
2. Valitse kirjoja, jotka oikeasti kiinnostavat
Netti on täynnä erilaisia listauksia siitä, mitä kirjoja kannataa lukea ja mitä kirjoja pitäisi olla lukenut.
Näistä listauksista voi toki saada hyviä vinkkejä siihen, mitä voisi kuunnella, mutta kun haluaa löytää kirjojen ilon, ei sitä useinkaan löydä näiden listojen kautta.
Monesti näillä listoilla on kirjallisuuden menestysteoksia ja klassikoita, joiden läpikahlaamisesta tuntee tyytyväisyyttä päästyään kirjan loppuun, mutta jos aihe ei oikeasti vedä mukaansa, tuntuu vaikealta viettää kirjan parissa aikaa.
Kirjojen pariin palaamista ei siis kannata yrittää hyppäämällä suoraan sen kaltaisten kirjojen pariin kuin Taru sormusten herrasta, Sinuhe egyptiläinen tai Tuntematon sotilas – siitäkään huolimatta, että ne ovat paljon kehuttuja.
Itse huomasin monien kirjojen kohdalla, että halusin vain olla se ihminen, joka on lukenut jonkun kirjan, mutta ihan oikeasti en halunnut lukea sitä.
Kirjat kannattaa mieluummin valita sellaisten aiheiden parista, jotka tuntuvat itsestään hyviltä ja jotka esimerkiksi viihdyttävät itseään tai käsittelevät sellaista asiaa, josta haluaa oppia lisää.
Aiheen ei tarvitse olla mikään vakava, eli jos haluat oppia jostakin ei se tarkoita, että kirjan tulee olla jäykkä ja kuiva tietokirja.
Kirja voi myös olla aivan turhaa hömppää jolla ei ole tarkoituskaan olla mitään sivistävää funktiota.
Muiden antamat hyvät arvostelut saattavat toki kääntää huomion johonkin kirjaan, mutta se, että muut ovat pitäneet siitä ei silti tarkoita, että se tempaa lukiessa mukaansa.
Toisaalta Ylen verkkosivustolla oli juuri hyvä artikkeli siitä, kuinka TikTokin #kirjatok-ilmiö on saanut monet innostumaan lukemisesta ja tehnyt monista kirjoista supersuosittuja – kuten esimerkiksi Colleen Hooverin kirjoista, joista voi lukea lisää tästä artikkelistani.
Lue myös: Kolme erilaista fiktiokirjailijaa, joiden kirjoja rakastan
3. Aloita lyhyistä kirjoista
Lukeminen on mielestäni parasta itse lukemisen vuoksi eikä niinkään lopputuloksen vuoksi.
Kirjan saamisessa loppuun on silti jotenkin vain jotain todella palkitsevaa.
Ehkä se johtuu siitä, että kun kirjan lukee loppuun tietää, että pääsee lukemaan jotain muuta, minkä lukemista odottaa innolla?
Jos kirjaan keskittyminen kuitenkin lähtökohtaisesti tuntuu vaikealta, voi pitkän kirjan läpikahlaaminen tuntua loputtomalta suolta.
Sivuja on jäljellä loputtomiin, puoliväli ei tule koskaan vastaan ja vielä senkin jälkeen sivuja on jäljellä vaikka kuinka paljon.
Liian pitkiltä tuntuvat kirjat jäävät helposti kesken varsinkin sillon, kun on juuri palaamassa lukuharrastuksen pariin tai aloittamassa sitä.
Ensimmäiset kirjat kannattaakin mielestäni valita tarkoituksella niin, että ne ovat lyhyitä.
”Lyhyt” riippuu tietysti täysin lukijasta, mutta itse ajattelisin, että lyhyt kirja on korkeintaan 160 sivua.
Jos löydät kiinnostavan kirjan, joka on huomattavasti lyhyempi, niin hienoa.
Lukemista ei tehdä luettujen sivujen määrässä kilpaillen, vaan itse prosessin vuoksi itseään varten.
Lue myös: Äänikirja, e-kirja vai tavallinen kirja — mikä niistä on paras?
4. Jätä kirja kesken ja siirry toiseen, jos se ei tempaa mukaansa
Äänikirjapalvelut ovat mielestäni siinä mielessä mukavia, että niiden kautta pääsee käsiksi loputtomaan määrään kirjoja.
Tämä mahdollistaa sen, että jos kirja ei kiinnosta, on sen kuuntelu helppoa lopettaa ja siirtyä seuraavaan.
On täyttä puppua, että aloitetut kirjat pitäisi lukea loppuun.
Elämä on aivan liian lyhyt ja arvokas tuhlattavaksi tylsältä tuntuviin kirjoihin.
Jos joku kirja ei sytytä ja sitä yrittää väkisin taistella loppuun käy usein vain niin, että koko kirjojen lukeminen (tai kuuntelu) jää, kun tuo kesken oleva kirja rakentaa ylitsepääsemättömän padon.
Parhaat kirjat ovat niitä, jotka tempaavat mukaansa ja joita lukiessaan palaa halusta tietää, kuinka tarina etenee.
Jos kirja ei ole fiktiota, voi sen sisältö toki haastaa lukijaansa (tai kuulijaansa) niin, ettei lukemisessa ole aina vahvaa imua.
Jos kirjan sisältö kuitenkin tuntuu sellaiselta, että aiheesta haluaa kuulla ja oppia lisää, voi olla kannattavaa yrittää jatkaa kirjan parissa ainakin hetki ja selvittää, löytyykö imu sittenkin.
Lue myös: Kuinka lukea enemmän – 7 vinkkiä
5. Pyhitä lukemiselle aikaa ilman häiriötekijöitä
Jos lukemiseen on vaikea keskittyä, on erityisen tärkeää yrittää ainakin luoda itselleen ympäristö, jossa huomion vievät tekijät on minimoitu.
Käytännössä tämä tarkoittaa nykymaailmassa usein sitä, että laittaa kännykän pois – ellei sitten lue tai kuuntele sillä kirjoja.
Tällöin puhelin kannattaa kuitenkin laittaa lentokonetilaan, mikäli kirjasovellus ei vaadi online-tilassa oloa.
Olin itse niin tottunut tarttumaan aikuisen ihmisen tuttiin eli kännykkään jatkuvasti, että tein sen välittömästi kun aivoni saivat pienenkin mieliteon.
Saatoin lukea kirjaa, jossa mainittiin sana ”pankki” ja samantien tartuin puhelimeen, koska mieleeni tuli, että paljonkohan rahaa tililläni on ja mitenköhän sijoituksilla menee.
Kun kirjassa mainittiin ”kesäkeitto” aloin miettiä, mitä sen reseptiin oikeastaan kuuluukaan ja kuinka se tehdään ja olin samantien tarttunut puhelimeen ja tarkastamassa, mitä google asiasta sanoo.
Kun kirjassa mainittiin ”Linda” tuli mieleeni tuttavani, jonka kuulumiset voisinkin nyt samantien katsoa Instagramista.
Kun kirjassa mainittiin Jesse aloin miettiä, mitä sille ala-asteella samalla luokalla olleelle Jesselle muuten mahtaa kuulua ja halusin välittömästi katsoa, löydänkö häntä googlettamalla.
Oli siis pakko käyttää jonkun verran tahdonvoimaa ja auttaa itseäni poistamalla impulsiivista käytöstä aikaansaava laite läheltäni.
Usein lukemisen flow löytyy vasta sitten kun alkaa lukea, eli kun häiriötekijät on poistettu, voi päättää, että lukee nyt 10 minuuttia tai kuusi sivua.
Monesti nimenomaan aloittaminen on vaikeaa, mutta kun hommassa pääsee käyntiin, vie kirja sitten mukanaan.
Lue myös: 6 kirjaa, jotka muuttivat elämäni
6. Valitse kirja, jonka teksti miellyttää silmää
Tällä tarkoitan sitä, että jos kirjan lukeminen on muutenkin tuntunut haastavalta, voi olla vaikeaa lukea kirjaa, jossa on käytetty pientä fonttia ja tiivistä riviväliä.
Kevyet pokkarit ovat usein käteviä pitää mukana ja edullisia ostaa, mutta niissä teksti on monesti painettu hieman tiiviimmin.
Tykkään itse välillä lainata kirjastosta kovakantisia chic lit -kirjoja, joissa on monesti ihanan iso fonttikoko ja kunnon rivivälit.
Vaikka se tekee kirjoista paksuja, tuo se niiden lukemiseen silti rentoutta ja juuri sitä kaipaan tuon lajityypin kirjoja lukiessani.
Jos taas luet kirjoja e-kirjana mobiililaitteelta tai lukulaitteelta, on niissä yksi etu: fontin kokoa (ja joissakin sovelluksissa jopa riviväliä) voi säätää.
Esimerkiksi Helmet-kirjastojen käyttämässä Ellibs-sovelluksessa ainakin omassa puhelimessani kirjat aukeavat lähtökohtaisesti hyvin pienellä fontilla, jota on epämukavaa lukea, mutta jota voi onneksi säätää.
Ehkä olen myös niin tottunut pyyhkimään älypuhelimen näytöltä esiin uusia juttuja, että lukeminen tuntuu etenevän paremmin, kun säädän tekstikoon isommaksi ja saan olla usein kääntämässä sivua.
(Luen itse paljon kirjoja puhelimella ihan jo siitä syystä, että sen kautta pääsen käsiksi sellaisiin kirjoihin, joihin en muuten pääsisi käsiksi.)
Lue myös: Idiootit ympärilläni, eli miksi me kaikki olemme muista urpoja
7. Lue pienissä pätkissä
Hyvä kirja vie usein mennessään niin tehokkaasti, että ajantaju suorastaan katoaa.
Lukemisen flow ei kuitenkaan lähde aina automaattisesti käyntiin ja voi kaivata lämmittelyä – ihan niinkuin juoksuharrastuksenkin aloittaessa tulee ensialkuun tehtyä lyhyempiä pyrähdyksiä ennen kuin jonain päivänä sitten juoksee kevyesti 5 km lenkkejä.
Itselleen voi luoda rutiineja sen suhteen, millaisissa tilanteissa kirjan ottaa käteensä.
Yksi hyvä hetki lukea voi olla illalla ennen nukkumaanmenoa sen sijaan, että surffaisi puhelimella pitkin Instagramia, Facebookia ja uutissivustoja.
Voit päättää, että esimerkiksi luet vartin päivässä tai jos kirjan kappaleet on rytmitetty sopivasti, voit valita lukea yhden kappaleen päivässä.
Lue myös: Parhaat kirjat uupumuksesta
8. Vaihda välillä kirjaa
Tästä asiasta voi olla montaa mieltä ja ymmärrän, etteivät kaikki halua pitää kesken useita kirjoja samanaikaisesti, mutta mielestäni siinä voi olla etunsa varsinkin lukuharrastusta aktivoidessa.
Mielestäni kirjoja voi olla kesken parikin erilaista, koska aina ei vain huvita lukea samantyyppistä kirjaa.
Sama pätee sarjojen katseluun: Joskus haluaa katsoa Big Brotheria, mutta ei kuitenkaan tilata 24/7-palvelua. Välillä voi olla kivaa katsoa rikossarjaa, mutta ennen nukkumaanmenoa se ei ehkä rentouta mieltä.
Vastaavasti iltalukemisena voi toimia kepeämpi tarina kuten vaikka chic lit -kirja, kiinnostavan ihmisen elämäkerta tai matkakertomus kiehtovasta maasta.
Viikonloppuna voi olla kiinnostavaa oppia jotain uutta ja työpäivän päätteeksi ajatukset saa irtoamaan työasioista jännittävän dekkarin pariin vetäytyminen.
Monesti lukeminen voi jäädä juuri siksi, että vaikka kirja kiinnostaakin periaatteessa, ei juuri sillä hetkellä ole sellaisella päällä, että haluaisi lukea juuri sitä.
Jos luettavana on vain yksi kirja, jää koko lukeminen tällöin kokonaan ja välillä jopa pitkäksikin aikaa.
Lue myös: Näin kirjat auttoivat minua toipumaan uupumuksesta
9. Kokeile lukupiiriä, lukuhaastetta tai kimppalukua
Ryhnmäpaine voi olla myös positiivinen asia!
Erilaiset lukupiirit ja lukuhaasteet voivat olla hyvä tapa aktivoitua lukemaan ja positiivista ryhmäpainetta hommaan saa, jos niihin osallistuu sosiaalisessa mediassa.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on vuosittain uusien kirjojen pariin innostava lukuhaaste, joka antaa 50 erilaista kriteeriä, joiden perusteella kirjan voi valita.
Jokainen voi itse valita, kuinka monta lukuhaasteeseen sopivaa kirjaa lukee tai kuuntelee.
Kirjat voi valita itse, mutta ideana on, että ne sopivat aina johonkin lukuhaasteen 50 kohdan kriteereistä.
Esimerkkejä näistä ovat esimerkiksi
- Kirjan nimessä on kasvi
- Kirja kertoo pienestä kaupungista
- Kirjan kansi on värikäs tai kirjan nimi on värikäs
- Kirja kertoo urheilijasta
- Kirja kuuluu genreen eli kirjallisuuden lajiin, jota et lue yleensä
Myös Instagramin kirjagrammaajat järjestävät usein erilaisia kimppalukuja, joissa innostetaan muita lähtemään mukaan jonkun tietyn kirjan lukemiseen ja kirjaa luetaan joko täysin itsenäisesti tai yhdessä sovitussa (yleensä melko verkkaisessa) rytmissä.
Näiden lisäksi on tietysti perinteisiä lukupiirejä (ainakin meillä Ruotsissa paikalliskirjastossa on näitä useita), joissa luetaan omalla ajalla yhdessä sovittua kirjaa ja sitten kokoonnutaan tiettyinä päivinä yhteen keskustelemaan siitä.
Lue myös: Tämän vuoksi rakastan kirjastoja
10. Älä koe syyllisyyttä
Ensinnäkään älä tunne pienintäkään syyllisyyttä siitä, ettet pysty lukemaan kauemmin.
Älypuhelinten myötä olemme niin tottuneita siihen, että jos meillä on puolikin sekuntia ”tylsää”, voimme pyyhkäistä puhelimen näytöltä näkyviin jotain meitä jälleen viihdyttävää – ja jatkaa sitä samaa toimintaa sitten loputtomasti aina uuteen stimulaatioon siirtyen.
Jos ei ole pitkään aikaan lukenut, voi olla vaikeaa pitää huomio pitkään samassa asiassa.
Harjoitteleminen auttaa ja pikkuhiljaa homma onnistuu yhä paremmin.
Joskus voi silti tulla päiviä, joina lukemiseen keskittyminen ei syystä tai toisesta vain onnistu ja sen on täysin okei.
Mitä kuitenkin varsinaisesti haluan sanoa tällä kohdalla on, että älä myöskään koe syyllisyyttä siitä, että vain istut ja luet etkä ole aikaansaamassa jotain muuta.
Tämä voi jonkun korvaan kuulostaa hassulta, mutta sanon tämän silti, sillä tämä oli asia, jonka kanssa itse aikoinaan taistelin.
Monien voi olla vaikeaa keskittyä lukemiseen, sillä heistä tuntuu, että heidän pitäisi olla tekemässä jotain muuta.
Jos elää kiireistä elämää, jossa aika on kortilla, voi itselleen ajan ottaminen kirjojen parissa saada aikaan syyllisyyden tunteita.
Mieleen saattaa jatkuvasti nousta ajatuksia tekemistä odottavista kotitöistä, kouluprojekteista, lasten asioista ja ihan mistä tahansa, mille pitäisi antaa aikaansa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei itsestään voi pystyä antamaan muille, jos ei ensin varmista, että omassa kupissa on jotain, mitä antaa.
Englanniksi sanotaan, että jos ei ole pitänyt huolta itsestään, ei voi antaa muille the best of you, vaan heille jää the rest of you.
Lukeminen on ihana harrastus, joka voi auttaa täyttämään omaa kuppia sekä antaa paljon monellakin tavalla.
Kirjojen tarinat voivat tuoda eskapismia elämään ja auttaa rentoutumaan kuljettamalla lukijansa aivan toiseen maailmaan.
Kirjallisuusterapiassa fiktiivisiä kirjoja voidaan myös käyttää reflektoinnin välineenä silloin, kun luetaan tarinoita, joiden hahmot ovat samaistuttavissa elämäntilanteissa.
Kirjat voivat myös avartaa maailmankuvaa ja opettaa uusia asioita.
Yritä siis löytää oma tapasi nauttia niistä ja ota sille aikaa ilman tunnontuskia.
***
Ironista kyllä, tuli tästä artikkelista varsin pitkä. Jos siis pääsit tämän loppuun asti voit lohduttaa itseäsi sillä, ettei keskittymiskyvyssäsi ole oikeasti mitään vikaa ja kykenet kyllä lukemaan pitkiäkin pätkiä kunhan vain löydät jotain, mitä haluat lukea!
Lue myös: Miksi luen? 7 tapaa, joilla kirjat ovat parantaneet elämääni
Sarjakuvista voi olla myös hyvä alottaa! Ne toimii mulla, ku lukeminen alkaa jumittaan.
Loistava vinkki, kiitos! <3