Kerroin loppukesästä, kuinka karsimme kodistamme ylimääräiset tavarat ja homma meni niin pitkälle, että päätimme jopa luopua sängystä. Moni oli kiinnostunut kuulemaan kommentteja sängyttömästä elämästämme pidemmällä aikavälillä ja nyt kun sängytöntä elämää on takana jo neljä kuukautta koen, että uskallan jakaa siitä kunnolla ajatuksiani.
Idea sängyttömään elämään lähti alunperin ihan vain siitä, että raahasimme kesähelteillä hiostavan kuumalta tuntuneelta makuuparveltamme petauspatjan alakerran latialle voidaksemme nukkua edes hieman miellyttävämmässä lämpötilassa. Petauspatjalla nukkuminen tuntui yllättävän mukavalta ja innostuimme lähes välittömästi ajatuksesta, ettemme enää jatkossakaan nukkuisi sängyssä.
Pakkasimme sänkymme kasaan ja veimme sen talteen vinttikomeroomme, joka oli juuri tyhjennetty kaikesta tavarasta ja jossa oli sille siksi hyvin tilaa. Emme halunneet luopua siitä heti, sillä voisihan olla, että tulisimme toisiin ajatuksiin.
Nyt neljän kuukauden sängyttömän elämän jälkeen emme ole todellakaan tulleet toisiin ajatuksiin. Vaikuttaa siltä, että elämä ilman sänkyä on tullut jäädäkseen.
Toistaiseksi makuualustanamme ovat olleet joogamatot, joiden päällä on (paksuhko) petauspatja ja untuvapetaustatja. Alusta on tukeva ja kova, mutta samalla silti sopivan pehmeä. Olemme kokeilleet nukkua ilman joogamattoja, mutta minulle ainakin ne tuntuvat tuvan sen ratkaisevan lisämukavuuden. (Petauspatja voi näyttää näissä kuvissa paksulta, mutta menee kyllä alla aika lyttyyn, joten ”oikea”, lattialla nukkumiseen tarkoitettu futon-patja on varmasti mukavampi.)
Yleisesti ottaen muistelisin, että nukuin ihan ensimmäiset yöt todella hyvin, sitten meni muutamia viikkoja, joina jopa hieman kyseenalaistin mielessäni ajatustamme lattialla nukkumisesta, sillä kropaltani tuntui vievän hieman aikaa ihan oikeasti tottua kovaan makuualustaan. Silloin minulla oli hieman niska- ja selkäkipuja lihasten mentyä jumiin. Se vaihe meni kuitenkin ohi ja nyt viimeiset vähän yli kolme kuukautta ovat sujuneet niin hyvin, etten todellakaan enää kaipaa sänkyä.
Mitä ilman sänkyä nukkuminen sitten on antanut meille?
1. Tilaa
Levitämme sänkymme yöksi parvelle, mutta aamulla annamme sen olla hetken petaamattomana, jotta vuodevaatteet hieman tuulettuvat ja sen jälkeen rullaamme tai taitamme petauspatjan sivuun, jotta ilma pääsee kiertämään myös sen alta eikä petari pääse homehtumaan. Tämä ei ole tuntunut mitenkään vaivalloiselta nytkään ja myöhemmin homma helpottaa varmasti entisestään, kun jossakin vaiheessa hankimme varsinaisen futon-patjan, joka taittuu kasaan tavallista kahden hengen petariamme näppärämmin.
Rakastan sitä, kuinka avaralta ja valoisalta asuntomme tuntuu ja näyttää, kun parvella ei ole sänkyä. Ero näkyy jo pelkästään alakerrasta kattoikkunaa kohti katsoessa, mutta ihan erityisesti pidän asiasta silloin, kun haluan käyttää parvea johonkin muuhun. Varsinkin näin talvella luonnonvaloa tulee kotiimme hyvin huonosti ja tuo parvi on parhaita paikkoja sen hyödyntämiseen. On ihanaa, kun parvella on tilaa olla ja sen tyhjyys tuo minulle levollisen olon.
2. Parempi nukkuma-asento
Joillekin hyvä sänky on välttämättömyys, mutta monet puhuvat futonilla nukkumisen puolesta juuri siksi, että kovalla alustalla nukkuminen estää selkää taipumasta kaarelle yöllä ja tuo siksi apua ja ennaltaehkäisyä selkäongelmiin. Futonilla nukkuminen on varmasti hyvin pitkälle makuasia ja tottumiskysymys, mutta me olemme sekä pitäneet sängyttömästä elämästä että myös tottunut siihen. Erityisesti mieheni on kommentoinut, kuinka hänellä ei ole aikoihin ollut selän kanssa enää mitään ongelmia tai kipuja ja uskoo syynä olevan nimenomaan sängyttömän elämän.
Liian kovalla alustalla nukkuminen ei tunnu mukavalta, sillä se painaa luitani, mutta kevyesti joogamatolla ja petarilla pehmustettu alusta on tuntunut minulle erinomaiselta. Olen yrittänyt totutella nukkumaan yhä enemmän selälläni, sillä tiedostan sen olevan keholleni paras asento. Ihan luonnostaan se ei edelleenkään kuitenkaan tule, joten nukun edelleen aina välillä vatsallani.
Ilman aiemmin kehumaani Nurse Jamie -tyynyäni vatsallaan nukkuminen ei todellakaan olisi mahdollista, sillä poskeni painuisi muuten ryttyyn ja minulla olisi poskilla kestouurteet, mutta tyynyni ansiosta vatsallaan nukkuminen tuntuu hyvältä. Joskus olen rehellisesti sanottuna kuitenkin joutunut hieman hakemaan hyvää asentoa, sillä rintojen painuminen lyttyyn kovahkoa alustaa vasten kehoni painon alla saattaa tuntua epämukavalta.
Ainoa asento, josta olen yrittänyt luopua on kyljellään nukkuminen, sillä kovalla alustalla maatessa se painaa olkapäitäni lyttyyn eikä ryhtini muutenkaan ole erityisen hyvä, joten en halua edesauttaa hartioiden kaartumista ryttyyn kohti rintaani.
Pääsääntöisesti nukun lattialla erinomaisesti. Nukahdan nopeasti ja nukun valitsemassani asennossa vaikka kellon ympäri ongelmitta. Kroppani voi hyvin eikä selkääni, hartioihini tai mihinkään muuhunkaan kehoni osaan ole muodostunut sängyttömän elämän vaikutuksesta kolotusta. Tuntuu jopa, että keho voi paremmin kuin aiemmin. Koska sänkymme on parvella, ei lattian rajassa talvella usein tuntuva vetokaan ole haitannut meitä.
3. Vapauden tunne
Kaikkein suurin vaikutus, mikä sängyttömällä elämällä on ollut, on kuitenkin ollut psykologinen. Sängyttömyys tarkoittaa nimittäin aivan huikeaa vapauden tunnetta. En ole varma, voiko sitä tunnetta ymmärtää, jos ei suunnittele samalla tavalla haluavansa elää elämää eri paikoissa kuin mistä itse haaveilen, mutta minulle se kaikkein suurin vaikutus on korvien välissä.
Haaveilemme paljon siitä, kuinka tulevina vuosina voimme asua milloin missäkin ja kokeilla elämää vähän siellä sun täällä ihan vain siksi, että se kiinnostaa meitä ja on hauskaa. Ulkomaille muutot ovat houkuttelevia, mutta aina kuitenkin hieman haastavia, sillä huonekalujen kanssa muuttaminen tulee kalliiksi ja kätevintä on vain lähteä matkaan pienellä laukulla ja yrittää sitten löytää kohteesta kalustettu asunto. Joissakin paikoissa tämä voi olla helppoa, mutta se, että hakee nimenomaan kalustettua asuntoa iskee jonkin verran rajoituksia sille, millaisen asunnon voi saada ja kuinka paljon vuokraa siitä joutuu pulittamaan.
Sängyttömän elämän myötä olen tajunnut, että voimme ongelmitta muuttaa sängyttömään asuntoon ja minimalistinen elämä on muutenkin saanut aikaan tunteen, ettei asunnossa edes tarvitsisi olla huonekaluja. Täällä Ruotsissa sijaitsevassa, tukikohtanamme toimivassa omistusasunnossamme ne ovat tietysti jossain määrin mukavia, mutta ulkomaille tilapäisesti muuttaessa olisi vain hauska seikkailu, jos kotona ei olisi edes kalusteita. Luovia ratkaisuja voi aina keksiä ja loppujen lopuksi sitä kuitenkin pärjää hirveän vähällä. Nykyään myös jopa tuntuu, että asunto voisi olla hyvinkin pieni jos sen sijainti vain on hyvä.
Ainoa asia, jota mieheni on kommentoinut ikävöineensä sängyllisessä elämässä on joskus ollut se, että sänkyyn voi vaan kaatua röhnöttämään ja Netflixiä katsomaan. Lattialle levitettävässä punkassa sekin on toki mahdollista, mutta se ei vain ole sama asia, sillä superpehmeässä, valtavilla tyynyillä koristetussa sängyssä oli kuitenkin jotain ihan erityistä nimenomaan löhöilyn ja rentoilun kannalta katsottuna. Varsinaisesti tämä ei kuitenkaan ole häntä häirinnyt, sillä meillä on mukava ja iso sohva, jolla vastaavan röhnötyksen voi toteuttaa.
Onko joku muu innostunut kokeilemaan sängytöntä elämää?
Lue myös:
Näin minimalistinen elämä on sujunut
Minimalistin kotona – Miltä meillä nyt näyttää?
”Onpas askeettista!” – väärinymmärretty minimalismi
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Esim. Italiassa ja Espanjassa lattiat ovat talvisin niin kylmiä, että siellä ei ainakaan lattialla nukkuminen houkuttelisi. Aasiassa taas on ollut lattialla jotain pienelukoita, että ei houkuttele, tosin voihan ne kiivetä sänkyynkin 🙂 Tehän vuokraatte oman asuntonne kalustettuna, joten sitten tuotte sängyn takaisin varastosta? Terveydellisistä syistä uskon kyllä sängyttömään elämään. Itse olen selällään nukkuja, joten onnistuisi, mutta muutoin tykkään kyllä olla hieman lattiata ylempänä.
Minä! Oon nukkunut paksun patjan päällä koko syksyn ja en vaihda sitä enää sänkyyn. Nukkuminen lattiatasossa on rauhoittavaa, ja myös tuntuu ihan kuin olisi ikuisella retkellä 😀
https://www.lily.fi/blogit/vilhelmiina-h
Samoin minäkin olen jo kolme vuotta nukkunut patjalla lattialla ilman sänkyä. Alla on vanerilevy suojaamassa patjaa. Makuuhuoneessa on pieni kukkapöytä ja silmälaseille patjan vieressä yöpöytä ja pieni kaappi. Tuttavani kauhistelevat tyhjää huonetta, mutta siellä nukkuu hyvin. Energiaa imeviä romuja ja kalusteita ei ole. Suosittelen.
Myin sängyn ja itseasiassa sun innoittama! Jotenkin sitä pitää sänkyä niin itsestäänselvänä että asunnon kamoja karsiessa ei ollenkaan tullut mieleen ettei sänkyäkään välttämättä tarvitse.
Nyt meillä on miehen kanssa futonpatja mutta tosi painava ja paksumpi kuin se perusfuton ja tuota ei saa rullalle. En nyt muista mitä mallia mutta se oli nopeiten saatavissa kun muissa malleissa olisi kestänyt tilaus viikkotolkulla ja tuon sai viikossa. Äkkiä piti saada miehen selkäongelmien takia. Hommattiin patjalle trukkilavat alle ja nyt sit pitää välillä käännellä patjaa toisinpäin. Paras olis se futonille kehitetty oma alusta mut se ehkä tulevaisuudessa. 😀 itse kyllä oisin halunnut ehkä mieluummin rullattavan version koska sellainen helpottaisi saamaan nopeasti lisätilaa makkariin. Ja trukkilavojen alta voi olla aika mielenkiintoista imuroida että haluan äkkiä niidenkin tilalle paremman alustan. Toisaalta vaikka tää meidän futon on paksumpi ja hyvin painava, on se myös ollut äärettömän hyvä nukkua ja itse kun aina kyljelläni nukun, se on luultavasti parempi kuin se ohuin futon. Mutta toi painavuus on tosiaan naurettavaa ja sitä hädin tuskin saa itse seinälle nojaamaan saati käännettyä ympäri. En tiedä sitten onko sellainen ohut perusfuton myös painava vai onko se vaan niin että laadukkaat patjat painaa? Mulla on aina ennen ollut halpispatjoja. 😀
Mielenkiintoista lukea näitä kokemuksia!
Pitää muuten samalla kysyä, että minkä merkkisiä nuo joogamatot ovat (ja mistä hankittu)? Tunnistan tuon merkin ja tykännyt matoista, mutta en tiedä merkkiä, enkä osaa etsiä ilman sitä.
Tykkäsin nukkua lattialla 20 vuotta sitten, mutta nyt kun jouduin yhdessä ulkomaan airbnb:ssä tekemään niin, niin kyllä tympi könytä ja tehdä lattiatasolla kaikki jo yhden yön jälkeen. Keski-ikäisenä on jo sen verran jäykkä, että haluaa elämän perustoiminnot hoitaa samassa tasossa, kun ei ole japanilaiseksi syntynyt ja kun polvet alkaa 50 vuoden käytön jälkeen olla jo antiikkiset. Minusta futonit on kivikovia ja minulle hyvä sänky on pehmeä, kovasta sängystä herään jäykkänä ja kipeänä ja perhanan pahantuulisena.
Pehmoinen, mutta napakka sänky on ihana, se on pesä <3 Ja monta tyynyä pitää olla!
Aikuisen elämäni ensimmäisessä pikkuasunnossa oli aluksi pelkät patjat lattialla. Lattialla nukkuminen oli pölyistä, tyynyt laahasi pitkin lattiaa ja aina tunsi elävänsä tavaroidensa kanssa samassa sekamelskassa. Kun vihdoin saatiin patjat pois lattialta ja sänkyyn, se oli huomattava parannus.
On ihan toinen asia, jos on tuollainen kunnollinen parvityyppinen ratkaisu, jossa ei muuten pörrätä ja eletä arkea ruokailuineen, tiskeineen ja pyykkeineen. Tuo pysyy puhtaana, kun siellä ei askareissaan hyöri omat eikä vieraat 🙂
Nyt kaipaan lattian tasolla nukkumista ja kovempaa pintaa. Pelkkä muutaman sentin petauspatja on jo oikein bueno, 120cm leveä on mulle aika optimi että voi pyöriä ja venytellä ja olla miten haluaa. Mulle tärkeää sängyssä / patjassa on ettei se ole liian pehmeä, eikä liian kova. Vähän kumpaakin, mutta sopivassa tasapainossa. Ja toinen tärkeä aspekti on myös patjan keveys, että sitä voi liikutella, rullailla, työstää helposti ja näppärästi. Kun nukkuu lattian tasossa, niin väistämättä myös pitää ainakin makuuhuoneen paremmassa kunnossa. Ja koska patja on niin kevyt ja helppo siirtää, rullata jne. niin siivoaminen on myös mukavaa. Nukun vatsallani.