Olen yrittänyt pitää kosmetiikkaelämäni ja muun elämäni erillään ja kirjoittaa blogiin lähinnä vain kosmetiikkaelämästäni (minkä vuoksi moni onkin kysellyt, onko minulla muuta elämää). Nyt oma elämäni tuntuu kuitenkin olevan hyvin hankalassa tilanteessa kosmetiikkaelämäni osalta.
Tällä hetkellä minua nimittäin ahdistaa aivan valtavasti.
Te tiedätte, että minä elän kosmetiikasta. Minua kiinnostaa kaikki mahdollinen kosmetiikkaan ja sen raaka-aineisiin liittyvä ja imen siihen liittyen jatkuvasti uutta tietoa itseeni sienen lailla. Luen kosmetiikasta kirjoja ja lehtiä, surffaan netissä kosmetiikka-aiheisilla sivuilla, järjestelen purkkeja ja putiloitani ja kirjoitan kosmetiikkablogiani. Minä kirjaimellisesti syön ja hengitän kosmetiikkaa (huulipunan ja hiuslakan muodossa)! En osaisi kuvitellakaan työskenteleväni minkään muun työn parissa. En ole koskaan tehnyt mitään muuta työtä ja toivon, etten tulisi koskaan tekemäänkään mitään kosmetiikkaan liittymätöntä työtä.
Nyt minulla on kuitenkin paha ongelma. Tämänhetkinen työnantajani vähensi syksyllä tuotuntejani huomattavasti ja minun oli tarkoitus tehdä 23 viikottaisen työtunnin sopimuksella väliaikaiseti hommia. Tämä yt-neuvottelujen lopputulos järkytti minua tietenkin kovasti, mutta surtuani tätä viikonlopun yli hain heti minua kiinnostavaan (kosmetiikka-aiheiseen) koulutukseen ja aloitin siellä peruutuspaikalla samantien. Ajattelin, että 23 tuntia viikossa menettelisi kyllä opiskeluiden ohella opintotukia nostaessa ja vähäisten työtuntien oli tarkoitus olla vain väliaikainen ratkaisu, jonka kestäisin opiskeluideni ohella.
No, kouluni loppuu tammikuun lopulla eikä tilanne näytä todellakaan paranemisen merkkejä. Tuntibudjetti ei näytä venyvän vaan päinvastoin kutistuvan ja minä olen nyt ihan kriisissä: Eihän normaali aikuinen ihminen voi elää 23:lla viikkotyötunnilla!
Nyt minulla on siis paha dilemma: teenkö sitä työtä, jota eniten maailmassa rakastan ja venytän penniä odottaen ratkaisun ja sopivan työpaikkailmoituksen putoavan taivaasta eteeni vai olenko realistinen ja yritän väkisin keksiä jotain muuta työtä, josta en tule koskaan nauttimaan, mutta josta saisin sentään normaalien työtuntien edestä palkkaa? Ja mistä ihmeestä minä edes keksin sellaisen muun työn, jonne tekisi mieli aamulla edes mennä? Ei ole työpaikkailmoituksissa pahemmin sellaisia vilahdellut…
Mitä mieltä te olette? Täysin ulkopuolinen mielipide tai tuuppaus voisi nyt olla tarpeen.
saisitko hommattua jonkun iltatyön/viikonlopputyön tuohon lisäksi?
Lähdet tutkinnon valmistuttua aktiivisesti etsimään (kakkos)työtä, eli ilmoitusten odottelun sijaan mietit, mitä haluaisit tehdä, kuka sellaisia hommia tarjoaisi ja otat sitten niihin firmoihin yhteyttä. Parhaat paikat menevät kuitenkin aina hiljaisesti ja useimmilla firmoilla ilmenee tarvetta uudelle työntekijälle kauan ennen kuin paikkaa varsinaisesti missään ilmoitellaan. Työnhaun ajan sitten työskentelet sen 23 tuntiasi ihan normisti.
Kitkuttele vähillä työtunneilla, se sinnikkyys saatetaan hyvinkin palkita tässä kun pahin työn laineenpohja alkaa nousemaan. 🙂
Keksit varmasti jonkin uuden tavan säästää vielä enemmän rahaa, kuin tämä sinun ostolakkosii (hieno idea!). Ja lopussa sinnikkyys palkitaan, olen varma.
"Eihän normaali aikuinen ihminen voi elää 23:lla viikkotyötunnilla!"
Lasken itseni (jos nyt en täysin normaaliksi niin kuitenkin) aikuiseksi ihmiseksi. Miulla on "viikkotyötunteja" 42. Saan niistä "palkkaa" 458 euroa puhtaana käteen.
Olen päätoiminen opiskelija. Kyllä sillä alle viidellä sadalla eurolla elää, kun saa tehdä sitä mistä pitää. Vähälläkin rahalla pärjää, kun muuten nauttii elämästään. Älä oikeasti höntyä mihinkään ns. b-luokan hommiin, niistä ei saa ku päänsä kipeäksi. 🙂
Minusta ei pidä jäädä odottelemaan, että joku tarjoaisi unelmaduunia nenän eteen, vaan on oltava itse aktiivinen. Pelkkä työvoimatoimiston sivujen selailu ei auta tässä tilanteessa, vaan on kaivettava se työ vaikka kiven alta.
Minäpä luulen,että tämä sinun blogisi jo itsessään auttaa sinua saamaan työpaikan,kun nyt toit ilmi,että työtilanteesi on se mikä on.Minä ainakin vakaasti uskon,että kyllä sinut joku kokemuksesi perusteella nappaa,sillä hulluhan joku työnantaja olisi jollei sitä tekisi ja ottaisi yhteyttä.Minä ainakin pidän peukkuja,sillä kyllä sinä niin alalle omistautunut olet,ja minähän en ole koskaan väärässä =D Terkuin rouva47.
Mä ainakin tekisin sitä, mistä oikeesti pidän ja nautin kuin jotain paskaa. 🙂 Mun mielestä se on vaan jotenkin järkevämpää! Toki rahaa tarvitsee, mutta mieluummin ite ainakin tekisin jotain mistä tykkään ja elelisin vähemmillä rahoilla.
Minulle on tullut tässä matkan varrella mieleen, että kiinnostaisiko sinua työskennellä kosmetiikan maahantuojilla? Siellä saisit kouluttaa, jakaa tietoa jne. Mahdollisuuksia olisi selektiivisen kosmetiikan lisäksi vielä ammattilaissarjat, eli mahdollisuuksia voisi olla. Opintosikin ovat nyt plussaa CV:ssä.
Miltä kuullostaa? He eivät työpaikoistaan juuri ilmoittele, alat vain rohkeasti soittelemaan itse.
Rouva47 kirjoittikin tuossa jo edellä, että varmasti monet kosmetiikan parissa olevat työantajat "tuntevat" sinut tämän blogin perusteella ja nyt, kun ilmaisit työtilanteesi, niin ehkäpä kohta saat valita, mihin menet…
Joku sinut kyllä nappaa!
Tsemppiä!
…ellei sitten laiva vie mennessään…. 🙂
Se tiedetään että kyllä sä kunnon töitä saat! En epäile sitä hetkeäkään! *a big thumb*
Anonyymi: Teen tällä hetkellä pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppuvuoroja (köyhä opiskelija tahtoo kaikki mahdolliset lisät), eli lähinnä aamu- tai yötyöt sopiivat tähän ohelle. En vain ole keksinyt mitään, mihin tarttua. :/
Esikko: Juuri noinhan sitä tulisi tehdä. CV:tä olen tässä nyt hionut muutaman päivän kuntoon. Täytynee pistää vaan helmikuun lähestyessä sitä menemään.
Anonyymi: Penniä venyttäen ja säästökuurilla vaan menemään, eikai sitä muu auta. 🙂
Anonyymi: Jos vuokra ja muut pakolliset menot tekevät jo kuussa lähes 500 euroa, ei 23 viikkotunnin työt myyjän palkalla oikein naurata. Kyllähän tuolla toki pärjää, mutta turhauttaa olla aikuinen työssäkäyvä ihminen, jos ei sitten kuitenkaan oikeasti pahemmin tee töitä. :/
Anonyymi: Ongelmana on se, että koska en asu pääkaupunkiseudulla, jossa alan työtilanne on huomattavasti parempi, ei valinnanvaraa ja kaivettavaa pahemmin vaan ole. Tiedän firmojen työtilanteen, joten tuntuu turhalta hakea kun niissä samaan aikaan töissä olevat tuttuni valittelevat työtuntien vähyyttä. :/
Mutta totta tuo on, ettei pidä vain odottaa, että jotain tapahtuisi itsestään.
rouva47: Kuulostaa ihanalta ajatukselta, mutta silti hyvin epätodennäköiseltä. Kiitos kuitenkin ihanasta kommentistasi! 🙂
Tiia: Taitaa se rakkaus tässäkin mennä rahan edelle kunhan vaan saa edes laskut maksettua. 🙂
Tiina: Maahantuojalla työskentely on minulle se unelma-ammatti kosmetiikkatoimittajan työn ohella. Koska en asu pääkaupunkiseudulla, jonne kaikki maahantuojat itsensä ovat pakanneet, on työnhaku hieman hankalaa. Tällä alueella kun ei ole pahemmin maahantuojia, vaikka iso kaupunki kuitenkin on kyseessä.
Kiitos sinullekin ihanasta kommentista! 🙂
Harkitse ihmeessä jotain toista osa-aikaista työtä lisäksi, jos nykyisellään palkka ei tahdo riittää elämiseen. Sehän voi olla vain jokin väliaikainen työ.
Inkivääri: Kesällä sitten. 😉
Tiina: Ongelmana on juuri se, etten keksi yhtään, mitä voisin tässä ohella tehdä. Mitään kiinnostavaa ilmoitusta kun ei ole tullut missään vaiheessa vastaan ja ruokakaupan kassaksi tai siivoojaksi en vain ala. Mielummin olen sitten köyhä. 🙂
Sun täyyy ehdottomasti harkita jotain lehden kosmetiikkapalstaa! Kirjotat kuitenkin ihan pirun hyvin ja tiedät kaikesta kaiken. Kannatetaan! 😉 Alat ahdistella jotain naistenlehtiä.
Hei! Tämä tulee vähän asian vierestä: Olin tilaamassa Beauty Baystä Rockaholicin Dirty Secretiä, mutta tuotteen tiedoissa sanottiin, ettei aerosolia sisältäviä tuotteita lähetetä Britten ulkopuolelle. Eli siis, jos sinulta kokemusta löytyy (?), niin jättävätkö he tuotteen kokonaan lähettämättä, vai saapuuko se vain laivakuljetuksella tms? 😮
-Hämmentynyt-
Jos yötyöt ei pelota, kokeile ihmeessä ravintola-alan töitä? Baarimikko, narikkatyöntekijä… Itse samaisessa kaupungissa vajailla työtunneilla elävänä koin tuon helpoksi ratkaisuksi ja töitä löytyi heti muutaman puhelun jälkeen. Käytännössä pelkkien lauantai-sunnuntaiöiden tekeminen vois pelastaa sun tilanteen, niistähän palkka tulee tuplana.
tsemppiä :)!
samaa mieltä, kuin rouva47 että kyllä SINULLE varmasti löytyy vielä alan töitä 🙂
ja kävi myös mielessä, että saisko sieltä laivalta jotain keikkaa vaikka? rankkaahan reissutyökin tosin on, mutta anyway…
*pitää peukkuja*
/nanna
Ennen muinoin tein itsekin ns. b-luokan töitä, mutta nautin niistäkin. Mutta jos sinä et nauti ja pystyt elämään ilmankin, niin kukaanhan ei töihin pakota.
Onhan sulla tämä blogi siellä sun CV:ssä? Käyhän siitä ilmi myös, että olet lahjakas kirjoittaja?
Voisitko ajatella, että otat yhteyttä esim. lehtiin tai mediaan..? Älä rajaa haaveitasi. Kyllä me voitais sua katsella vaikka telkkaristakin. Pyydä, et Maria haastattelee sua. "Suosittu bloggari paljastaa henkilöllisyytensä" tms tms 😉
Kannattaa tietysti miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että alkaisit itse tuomaan maahan jotakin kosmetiikkamerkkiä/merkkejä, joita tänne ei vielä tuoda. Yrittäjäksi siis. 😉
Hä, ei ollut ikinä tullut mieleen, ettet asuisi Helsingissä! 🙂
Komppaan Esikkoa, nyt vain aktiivisesti etsimään. Sitä odotellessa kannattaa ennemmin kitkutella vähemmillä työtunneilla rakastamassasi työssä, kuin väkipakolla etsiä enemmän työtunteja itseäsi kiinnostamattomassa hommassa. Olen ollut vajaan vuoden töissä sellaisessa paikassa, jossa ei todellakaan kiinnostanut olla ja voin sanoa, että oli elämäni surkeinta ja pisintä aikaa! Tilanne meni niin pahaksi, että joka ikinen työpäivä töistä tultuani olin v*ttuuntunut, purin v*tutukseni miehelleni, ja suhteemme oli kyllä kovilla. Meni siis maku vapaa-ajasta ja kaikesta tekemisestä, kun piti väkisin kitkutella karmeassa työpaikassa. Jälkikäteen todettuna taisin olla silloin masentunut, ja vain ja ainoastaan huonon työpaikan ansiosta. Kannattaa siis mieluummin tyytyä vähempään palkkaan ja työtunteihin, kuin mennä huonompaan paikkaan ja alalle josta ei itse piittaa! =o)
(Tuon huonon työpaikkani ainoa hyvä puoli oli se, että ehdinpä päivitellä blogiani ja suunnitella häitämme ahkerasti, kun ei työt kiinnostaneet ja niitä ei edes ollut kuin pari tuntia päivässä mutta työpaikalla oli pakko istua kokopäivätyön 8 tuntia joka arkipäivä. *wirn*)
Ole aktiivinen ja älä luovuta heti. Ei kannata jäädä odottamaan. Olen saanut sellaisen kuvat että olet käynyt lukion. Lukio avaa monia mahdollisuuksia. Jos kertakaikkiaan raha ei riitä niin jossakin vaiheessa on pakko hakea johonkin ei niin mieluiseen työhön. Vaikka kaupankassakaan ei ole niin mikään kaikkein unelma työ ja josta ei tykkää saa siitä rahaa. Se on vain väliaikaista. Ite joudun tammikuussa pian muuttamaan pois pienempään asuntoon vaikken millään haluaisi, kun työtuntejani on myös vähennetty! Elämä ei ole aina helppoa, mutta ei pidä lannistua. :/
Työpaikka kosmetiikan parista saattaa tosiaan olla haasteellista löytää jos ei asu pk-seudulla. Täällä kun niitä töitä paljon helpommin löytyy ja vaihtoehtoja on paljon enemmän. Muualla päin Suomea kun on pääasiassa vain ketjuja (Stockmann, Sokos, Beauty, Emotion, Kicks jne.) ja varsinkin tuollainen yksittäinen pienempi putiikki ei työllistä kovin montaa työntekijää.
Esim. yks kaveri oli ennen Lappeenrannan Beautyssa ja sanoi, että siellä saattoi hyvinkin olla yksin koko liikkeessä tuntikausia kunnes iltavuorolainen tuli hetkeksi aikaa yhtäaikaa myymään ja sitten taas iltavuorolainen oli yksin tuntikausia.
Jos mä olisin sä, mä pitäisin kiinni siitä mitä sulla nyt on ja katselisin muita vaihtoehtoja sillä silmällä ihan rauhassa. Kannattaa myöskin soitella maahantuojia (siltikin vaikka tietäisitkin niiden tilanteesta, aina voi silti kysyä), kyllä niilläkin on työntekijöitä muualla päin Suomea, ei vain pk-seudulla 🙂
GG, varmasti sinulla on myös muita kiinnostuksen kohteita (kosmetiikan lisäksi) joiden johdattelemana voit löytää ns. semiunelmatyöpaikan. (leffa- ja musiikkifriikkinä haaveilen aina välillä kakkosduunista leffateatterissa tai levykaupassa) Entä miten suhtaudut esim. lapsiin? Voisitko kuvitella toimivasi tarhatätinä tms? (itse olen surkea lasten kanssa, mutta monet hyvät ystävät ovat työskennelleet tarhassa) Löytyykö Suomesta jokin opinahjo josta voisit ammentaa vielä lisää oppia? Olisiko sinulla mahdollisuutta ryhtyä opettajaksi tai jonkin sortin konsultiksi? Entä miten olisi jonkin muun sortin myyntityö? (en nyt kuitenkaan tarkoita puhelinmyyntiä tai sellaista) Tai sitten pistät oman yrityksen pystyyn ja alat ylläpitää nettikauppaa tai jonkin kosmetiikkamerkin maahantuontia… Suorita yrittäjyyden peruskurssi työväenopistossa tms ja keksi jokin hyvä liikeidea. Yksityisyrittäjänä voit muuten itse päättää työaikasi…
Voi mä olen aikuinen ja olisin niin onnellinen edes 23 työtunnista viikossa. Nykyisin työt ovat vain niin kiven alla, että ei meinaa löytyä vaikka kuinka etsii. Itse olisin mielelläni kassalla, koska uskon, että työ kuin työ auttaa aina eteenpäin. Tulevat työnantajat katsovat varmasti vain hyvällä sitä kokemusta mitä kassatyöstä kertyy. Itse en voi siivoustyötä tehdä kun en kestä niitä kaikkia aineita allergian takia. Tosi asia on vain, että nykyisin sinne ruokakaupan kassalle ja siivoojan hommiinkin on niin kova hinku, joten töihin pääsy on kiven takana.
Tuli muuten mieleen, että kun sulla on noin paljon tietoa, kokemusta alalta, niin käy ihmeessä yrittäjäkoululutus ja ala pyörittämään omaa puljua.
Ehkäpä sinun olisi syytä opiskella lisää? Mitään tutkintoahan sinulla ei taida olla, tämä tämänhetkinenkin lienee vain joku koulutus?
Yrittäjäksi ryhtyminen? Nettikauppa, uuden sarjan oma maahantuonti, verkostomarkkinoijaksi (ainakin pari eri firmaa myy pelkkää kosmetiikkaa)…
Onhan noita vaihtoehtoja. Tai sitten etsit vaan jotain siistiä alaan liittymätöntä työtä. On sitä muutakin kuin kaupan kassa tai siivooja. Aina ei voi voittaa.
Mä taidan peesata tuota Tiia, joka tuolla aiemmin sanoi että enemmin sitä hommaa mikä on mieluisinta kuin että jotain paskahommia, vaikka palkka olisikin pienempi.. 🙂
Ymmärrän kyllä, että se raha olis tarpeen (meillä ukon kanssa vuokra samoissa lukemissa, minä ollu työttömänä koko tän vuoden ja ukkeli vielä opiskelija), mutta on sen verran kokemusta siitä mitä on olla paskassa työyhteisössä, että en ihan tasan tarkkaan tuu ihan mihin tahansa töihin lähtemään. 🙂
Alan vaihto on itselläkin edessä.. Nim.merk. kevään hakuaikaa odottava, ylikoulutettu & työtön kaupankassa 😀
Rohkeasti itsestään ja osaamisesta ilmoittelemaan! Kannattaa tehdä sitä mitä rakastaa, kaikki muu vie sitä hyvää energiaa suotta pois.
Ei muuta kuin ammattimaiseksi bloggariksi 😉
Vaikka tiedät, että jossain yrityksessä on huono työtilanne niin kannattaa silti käydä paikanpäällä ja jättää cv, tilanteet voi muuttua nopeastikin! Ja parhaan vaikutelman yleensä luo kun vaivautuu itse käymään paikanpäällä. Jos töitä ei nyt heti olekaan tarjolla niin jossain vaiheessa voi olla ja todennäköisemmin jäät mieleen kuin miljoona sähköpostilla tullutta cv:tä 🙂
perusta oma kosmetiikan maahantuonti yritys, nettikauppa tmv.
Tee jotain pieniä väliaikaisia työkeikkoja. Nyt kun on alennusmyynnit, kysele apualaisen paikkaa vaateliikkeissä, sokoksella, stockmannilla yms. Tämmönen alennusmyynneissä toimiva apulainen, ois vaan lyhyt & väliaikanen. Näin saisit ees jotain kokoon. Ja elä nyt hyvä ihminen säästeliäästi =)
Mä lähtisin tekemään jotain muuta, koska uskon sun tietävän kosmetiikka-alan työtilanteen. Jos sulla on tiedossa töitä kesällä, niin sinne on aika tosi pitkä aika odotella kituuttamalla.
Hatusta heitetty työehdotus aamu- ja yötunneille: itella.
Tee työtä, josta tykkäät. "Asioilla on tapanan järjestyä", tai sitten ei. Eli jos työ vähäisellä
palkalla ei innosta, täytyy etsiä kyllä muuta työtä, ei siinä sitten mikään auta. Eikö auta? Kyllä auttaa, nimittäin kunnianhimo, se, että haluaa tehdä työtä mistä rakastaa. Kuitenkin, eikö kosmetologi ala kiinnostaisi? Tai vaikka joku 'meikkien väri asiantumtija'? Kyllä sulle työtä löytyy, jos vain haet! Sen verran tietoa eri tuotteista sinulta löytyy… Tää oli sitten
vain mun mielipide, mutta tsemppiä sulle!!:)
-Anonyymi
Ota yhteyttä unelmiesi työpaikkoihin puhelimitse NYT. Kysele, olisiko töitä tarjolla, mainitse blogisi ja laaja asiantuntemuksesi ja heitä CV:llä ja intohimoisella hakemuksella perästä!
rikkihappo: Tuntuisi jotenkin hölmöltä tyrkyttää itse itseään lehdille. Tulee jotenkin sellainen olo, että mitä ihmettä sitä sanoisi. "Moi, mä kirjotan sellasta kosmetiikkablogia ja nyt te voisitte vaikka niinku keksiä mulle jotain töitä." Täytyy jättää ajatus hautumaan mieleen. 🙂
Hämmentynyt: UK:n posti ei toimita aerosoleja enää ollenkaan, eli et voi ostaa Englannista aerosoleja. Tigin kuivashampoo oli melko kiven alla kun vähän aikaa sitten koitin etsiä sitä muista nettikaupoista. :/
Anonyymi: Olen joskus tuota miettinyt, mutta en ole saanut aikaiseksi tehdä mitään. Täytynee tutkia, jos jotain narikkahommia vaikka löytyisi. 🙂
nanna: Täytyy toivoa, että voisin päästä vaikkapa hätävaraksi heille. Reilun viikon kuluttua menen tekemään viimeisen työharjoitteluni ja sitten sopimaan jatkokuviot. Kesästä onneksi onkin jo ollut puhetta hieman. 🙂
Honey: Kehtasin vihdoin päivittää blogini CV:heni. Julkisuuden kipeä en kyllä ole, mutta töiden kipeä kyllä. 😉
Anonyymi: Ajatus on usein ollut päässäni, mutta olen sitten aina haudannut sen. Tykkään kuitenkin varmasta rahasta, jota toisella työskennellessä saa. Jotain pientä nappikauppaa olen kyllä suunnitellut alaan liittyen pyörittäväni netissä.
Marsu: Suomen "suurkaupungissa" kuitenkin. 😉
Jana: Kiitos kommentistasi! 🙂
Anonyymi: En ole vielä itse keksinyt, mitä mahdollisuuksia lukio on minulle avannut, mutta ehkä joskus… 🙂
Terhen: Kiitos kommentistasi! 🙂
Flicka: Juu, toinen kiinnostukseni kohde oli lentoemännän työ, mutta siihen eivät sentit riitä. Siihen loppuukin sitten se lista. Haastavaa. Mutta hyviä neuvoja annoit, kiitos! 🙂
Vuokratyölainen: Tuo on kyllä totta, ettei nykyään siivojaksi tai kaupankassaksi noin vaan marssita, vaan tunkua on.
En ole vielä keksinyt niin hyvää bisnesideaa, että tällä alalla kannattaii lähteä kilpailemaan ja yrittämään. :/
Anonyymi: Meneillään on kaupanalaan littyvä koulutus, josta suoritan ammattitutkinnon. Ammattitutkinto on erikoistunut alaani, joten saan ihan hyvän paperin vilautettavaksi. Estenomiksi ei tälläpäin voi opiskella, joten se saa odottaa vielä muutaman vuoden.
Yrittäjyyttä ehkä sitten, kun keksin, mikä olisi tarpeeksi kilpailukykyinen liikeidea. 🙂
Bompula: Oma osuuteni pelkästä vuokrasta on se 400, eli lienee syytä alkaa harkitsemaan kohta uuteen asuntoon vaihtoa. Alkaa kohta olla pilvissä tämän asunnon vuokra. :/
Taidan kallistua kyllä sille kannalle, että kurjaan työhön en lähde ja mielummin myyn sitten niitä kynsilakkojani pois. 😉
Marjo: Kiitos neuvosta! 🙂
Nicole: Johan minä olen…kukaan ei vaan maksa tästä mitään. 😉
Jenna K.: Totta kyllä tuo. Ei vaan oikein osaa lähteä tekemään tuota kun itse otan töissä vastaan niin usein työnhakijoiden CV:itä ja tiedän, mihin ne yhden lukukerran jälkeen päätyvät, kun kellekään ei vaan ole tarve. :/
Anonyymi: Jos vain keksin hyvän liikeidean niin tekisin sen kyllä. 🙂
ninni: Täytyy helmikuussa koulun loputtua alkaa katsomaan, mitä pientä voisi tehdä. Nyt aleaikaan kun olen vielä koulussa työni ohella. 🙂
Anonyymi: Itellan yöllistä postinlajittelua olen usein miettinyt ja avoimia paikkojakin etsinyt. Nyt lienee syytä lähettää avoin hakemus. 🙂
Anonyymi: Kosmetologin opinnot keskeytin juuri siksi, etten halua tehdä hoitoja. Tällä alalla ei vaan ole turhan paljon eri nimikkeitä ja työtehtäviä tarjolla. :/
Anonyymi: Pitänee vain rohkaistua. 🙂
Itse en käsitä tuollaista ajattelutapaa, että halutaan vaan "unelmaduunia" ja mikään muu ei kelpaa. Näin moni tuntuu ajattelevan. Itse olen tehnyt monenlaista työtä ja ei se aina ole ollut unelmatyötä eikä kivaa. Pakko vaan on saada itsensä elätettyä, varsinkin yksinasuessa menot ovat suuret (asumiskuluja yms. ei voi jakaa kenenkään kanssa). Mun mielestä kaikki on työ arvokasta.
Anonyymi: Kukaan tuskin on eri mieltä kanssasi siitä, etteikö kaukki työ ole arvokasta. Niin kauan kun itsensä voi elättää, kannattaa mielestäni tehdä sitä, mitä tahtoo. Meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi elämä ja mielummin itse käytän sen niin, että teen minusta hyvältä tuntuvia asioita. Jos unelmatyöllään ei sitten voi elättää itseään, on kakkosvaihtoehtoja katseltava. 🙂
Hei, ei millään pahalla! Tuo oli vaan mun mielipide, itse en voi kauaa olla "toimettomana". Onhan toki ihanaa olla työssä, jota rakastaa ja siihenhän toki tulisi pyrkiä. Toivottavasti työasiasi järjestyvät! 🙂
kakkostyö=)
Anonyymi: Anteeksi, jos kuulostin tylyltä, ei ollut tosiaankaan tarkoitus. Arvostan kovasti teidän kaikkien ehdotuksianne. 🙂
mertsa: Sitä etsiessä. 🙂
Oon aina kuvitellu että asut Helsingissä. 😀 Siä vissiin vois helpommin saada töitä tai niin oon ymmärtäny, kun se kuitenkin on pääkäupunki. Asutko sitten Tampereella vai missä? Tampereellahan ei oikeen muuta oo kun Stokka, Sokos ja Kicksi. Mites ois jos olisit vaikka myymässä esim Hairstoressa hiustuottteita tai jotain hiusjuttuja? 🙂
Kyllä tämä taantuma tästä piakkoin menee ohi! Tosin itse soittelemalla aktiivisesti vois jostain löytyä mukava kosmetiikan makuinen paikka…
Mä oon aina ajatellu miten hyvä yrittäjä susta voisikaan tulla kosmetiikka-alalla! Perustat omaa putiikkia ja myyt omastamielestäsi loistavia tuotteita ja tämmöistä! Et uskokaan miten paljon saisit asiakkaita, kun sinut jo blogin kautta tunnetaan 🙂
Oot siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että tiedät millä alalla haluat työskennellä ja mistä työstä nautit. Itse en ole mieleistäni alaa, työtä tai kutsumusta löytänyt enkä tiedä tulenko löytämäänkään. Tai siis..minulla ei ole kutsumusta, joka oikeasti toisi leivän pöytään. Tulen siis todennäköisesti lopun elämääni tekemään työtä, josta en nauti. Vähäisellä työkokemuksellani voin kuitenkin sanoa, että kaikista töistä voi oppia pitämään tai ainakin löytämään niistä parhaat puolet. Olen myös oppinut suhtautumaan työhön pelkkänä työnä eli pakollisena pahana, jota teen, jotta voisin vapaa-ajalla tehdä saamillani rahoilla jotain hauskempaa. Aika ankean kuuloinen asennehan minulla on, mutta mitäpä jos kokeilisit sitä hetken? Voithan aina lopettaa "varatyön", jos löydätkin unelmiesi paikan. Se tapahtuu todennäköisesti pian,sillä a) olet taitava b) suhtaudut alaan intohimoisesti c) tahdot selvästi kehittyä ammatillisesti koko ajan ja d) vaikutat olevan aika sinnikäs ja päämäärätietoinen. Tsemppiä 🙂
On hienoa että oot sen oman alan ja intohimon löytänyt, mutta eihän se tarkoita ettet vois hetkellisesti nauttia ihan jostain toisenlaisesta työstäkin. Voit yllättyä jos kokeilet jotain ihan uutta ja huomaat ettei se niin kamalaa olekaan:) Ja ainahan se ei voi olla niin että unelmahommissa viettäisi koko elämän, harvalle kai sellaista tilaisuutta tulee, välillä on joustettava…ja asenne sellaseks että kyllä niitä töitä löytyy joko sieltä ihan omimmalta alueelta tai sitten jostain muualta, kunhan on töitä, niin kyllä se ahdistus helpottaa….toivottavasti;) Et kai kuitenkaan kovin pitkää aikaa joutuisi tekemään muunlaista hommaa, saattaahan olla että pikapuoliin löytyy oman alan hommiakin, täältäpäin toivotan siis onnee ja koita olla ressaamatta ja menettämättä yöunia, rahaa se vaan on! (joo, huono argumentti, ai nou, mutta kyllä siitä sellasen hyvän hoettavan mantran ittellensä saa:D)
Lähetät kaikkeen mahdolliseen asialliseen työhön johon olisi mahdollisuus sun päästä vaikkei niin mukava työ olisikaan. Väliaikaista se vain on. Ei se aina kaikkein mukavin vaihtoehto ole kyllä. :/
Omaa tilannettani ajatellen suosittelen ehdottomasti pysymään työpaikassa, jossa viihdyt, vaikka sitten hankkisit toisen työn siihen ohelle. Itse kituutan tällä hetkellä minimipalkalla työpaikassa, jossa en todellakaan viihdy, ja josta olen valmis lähtemään heti, kun mitä tahansa muuta osuu kohdalle. Eikä todellakaan ole mukavaa, kun joka ikisen aamun ensimmäinen ajatus on "Onko pakko mennä töihin?" Reilun puolen vuoden jälkeen jo työttömyyskin alkaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta… Jos löytäisit jonkin sivuduunin tuohon rinnalle, saisit silti tehdä työtä josta oikeasti pidät. Pienikin palkka on luksusta sen rinnalla, että pää alkaa hajota p*skassa duunissa. Nimim. Kokemusta on
Pidä kiinni siitä mistä oikeasti pidät. Itse joudun pakon edessä hoitamaan toisten lapsia (argh! hiustenrepimistä…siis omien) enkä jaksais hetkeäkään, jos VOISIN valita. Kyllä niitä töitä löytyy, ja pienillä tuloilla tulee toimeen, jos saa tehdä sitä mistä pitää. Ei nää lastenhoitorahat mun mieltä kovasti ylennä, kun ahdistuneena mietin aina töihin lähtöä… Toisaalta, oon saanut ostettua muutaman "ylimääräisen" kynsilakan tässä välillä. 😉
Varsinaisen aiheen vierestä: en ole onnistunut kotipaikkakunnaltani Nutri Gloss-hiusnaamiota löytänmään, mutta Prisamassa on alessa saman sarjan hoitoaine. Voiko sitä käyttää samaan tapaan sen aikaa kunhan löydän oikean naamion?
Hieman off topic, mutta piti vielä kysymäni, osaisitko neuvoa mistä LCN:n kynsituotteita löytäisi? Joskus kuukausia sitten suosittelemaasi kynsinauhaöljyä etsin, mutta nämä LCN-sarjan tuotteet eivät enää kuulu ainakaan Tampereen Sokoksen valikoimiin, enkä tiedä mistä muualta lähtisin etsimään. eBaystakään ei löydy.
eBaysta ostamani Sensain Sponge Chief kolahti tänään postiluukusta, en malta odottaa että pääsen sen illemmalla testaamaan… 🙂
Hairstore on ehdoton eieiei, kohtelevat työntekijöitään huonosti!!! Tästä on ihan oikeusjuttuja.
Kaikki työ on arvokasta, mutta jos on mahdollisuus (varaa) valita niin kyllä kai jokainen tekisi työtä mieluisassa ammatissa/työtehtävässä. Ei kannata liikaa nirsoilla, mutta kuten täällä jo sanottiinkin on elämä niin lyhyt ettei sitä kannata kuluttaa työssä josta ei saa itse mitään irti. Tietysti joskus on olosuhteiden pakosta otettava vastaan mitä tahansa työtä. Ja tällä hetkellä ihan perussiivoojaltakin edellytetään koulutusta tai ainakin aiempaa alan kokemusta… Vaikket julkisuutta kaipaisikaan etkä haluaisi myydä sieluasi markkinataloudelle niin minusta tuo grand expose Marian talk showssa on erinomainen idea! 😉
– Jäätelökarhunen
Muista että saat yleistä asumistukea, kun kuukausi tulot on alle 900e. Jos kuukausi tulot on jotain tyyliin 500 e, saa sitä jo täyden määrän, ja kyllä sitten jo ihan hyvin pärjääkin 🙂
Hih, oon aina luullut, että asut pk-seudulla! Ethän oo sitä sanonut, mutta jotenkin kuvittelin vain.
Mää kans luulen, että tää blogi saattais poikia jotain. Mutta eihän sitä tietty tiedä, mistä ja miten… Sulla vaan tuntuu olevan asiantuntemusta.
Mitä jos kokeilisit vuokratyöfirmoja? Niissähän on tarjolla niin monenlaista hommaa… Mielestäni nyt ei kannata jäädä odottelemaan, vaikka toisaalta itsekin olen siinä tilanteessa, että palkallinen harjoittelupaikka pitäs saada ja luulen, että joku kotoa mut siihen hakee… eeh.
Mutta onneksesi sulla on nyt edes tuo osa-aikainen työ 🙂 Palkasta riippuen, on mahdollista saada myös osittaista työmarkkinatukea ja tosiaan tuota asumistukea.
Minäkin suosittelen lisäämään tämän blogin CV:n harrastuksiin, varmasti tuo paljon plussaa! Sitten vaan pukkaat hakemusta kotipaikkakuntasi jokaiseen kosmetiikkapuljuun. Noin valtava ammatillinen kiinnostus ja harrastuksena ison lukijakunnan kosmetiikkablogi. Näin lukijana mulle on ainakin huokunut se fiilis, että juuri sulta haluaisin kosmetiikkani ostaa. Kosmetiikkamyyjän työtä se ei ainakaan haittaisi..
Ja mä ainakin palkkaisin sut, jos voisin. 😉
Anonyymi: Hui, ei Hairstoreen, jos aikoo pitää työntekijän oikeuksista kiinni. 😉 Mutta tosiaan jotain pientä täytyy etsiä. 🙂
Tintti Alanko: Pientä alustavaa kartoitusta on koko syksy ja alkutalvi tehty. 🙂
Anonyymi: Kuulostaa ihanalta, mutta valitettavasti pienet kempparit ovat tällä alalla jo kuopattuja ketjujen vuoksi. Nettikauppa hyvällä artikkelilla voisi toki toimia. 🙂
BabyDoll: Siinä mielessä olen kyllä pitänyt itseäni onnekkaana, että tiedän varmasti, mitä haluan työkseni tehdä. Tuntuisi ahdistavalta ajatukselta tehdä työtä vain työn tekemisen vuoksi, mutta ymmärrän varsin hyvin, että joskus niin on vain tehtävä. :/
Anonyymi: Pari kynsilakkaa vaan myyntiin ja rahaa on taas. 😉
Anonyymi: Näin se on vaan tehtävä. :/
Maryse: Juuri siihen pisteeseen en koskaan tahtoisikaan, että joutuu miettimään, että onko sinne töihin taas pakko mennä. Jos kerran töissä pitää käydä, niin täytyy siellä sitten viihtyäkin. 🙂
LCN:n jälleenmyyjät löydät täältä: http://www.riimin.fi/riimin/jalleenmyyjat.php
Harmi, että Sokos on jättänyt LCN:n valikoimistaan. :/
Sissi: Täytynee pitää omasta työstä kiinni ja keksiä jotain ohelle. 🙂
Nicoleg: Hoitoaine ei ole mitenkään erityinen. Naamiota kannattaa katsoa Tarjoustalosta, Vapaa Valinnasta yms. samaan ketjuun kuuluvasta liikkeestä. 🙂
Jäätelökarhunen: Juu, ei Hairstorelle. Ja minun asiantuntemukseni ei kyllä riittäisi siivoojaksi. Muutenkin hatunnosto niille, jotka tuota tärkeää työtä tekevät.
Jotain pientä, vähemmän mieluista on vain etsittävä. 🙂
Anonyymi: Yleisen asumistuen hakemisessa on se ongelma, etten yhtään osaa arvioida tulevia tulojani. Täytyy toivoa, että olisin löytänyt lisätyötä ennen kuin joudun alkamaan murehtia tuosta.
norppa: Pitää viskata myös vuokratyöfirmoja kirjeellä 🙂
kiukkupussi: Olen pitkään arkaillut mainitsemasta kenellekään, että kirjoitan blogia. Kaveritkaan eivät siitä tiedä ja töissä muutama työkaveri on kuullut siitä jotain asiakkailtani, mutta eivät ole koskaan kurkanneet blogiani. Tuntuu hassulta ajatukselta mainostaa itseään blogilla, mutta lisäsin sen kyllä juuri CV:ni harrastuskohtaan. 🙂
Hei, tuo "tulevien tulojen arviointi" asumistukihakemuksessa, siitä tuli vain mieleeni, että hae pois. Laitat siihen kohtaan siis arviosi, oletuksena, ettet saa töitä. Sitten jos tukea myönnetään, mutta saat jossain vaiheessa työpaikan, niin peruutat tuen maksamisen.
Itselläni oli sama juttu edessä, kun siirryin päivälukiosta etälukioon. Opintotukea ei enää myönnetty, ja piti hakea yleistä asumistukea. Samaan aikaan haeskelin töitä, mutta arvioin tulot senhetkisten, lähes nollatulojen, mukaan.
Mutta tsemppiä jokatapauksessa työnhaussa, kannattaa kysellä itse aktiivisesti firmoista töitä. joku aikaisemmin sanoikin, että firmat eivät oikein reaaliajassa ilmoittele mihinkään, joten itse aktiivisesti hakemalla sellaisiinkin paikkoihin, jotka eivät ole ilmoitelleet paikoista, varmistaa parhaiten työpaikan saannin.
Olipas hölmönpitkä lause, mutta toivottavasti ymmärrättevissä 😀
Nekku: Pitää varmaan sitten vaan hakea ja tosiaan perua, jos siltä näyttää. 🙂
Nekun kommenttiin liittyen:
Golden tekisi käsittääkseni töitä nykyisessä työpaikassaan kuitenkin ennen muun löytämistä, eli myös sillon kun hakisi tota tukee. eikä silloin voi laittaa ettei oo tuloja sillonkaa?
Heh käsitinköhän itse väärin 😀 …
Joo, siihen asumistukilappuun EI kannata laittaa, että saa ehkä töitä 3 kk päästä tms. Koska silloin tukea ei tipu, vaikka just nyt tarviskin. En ymmärrä, miksi noin monella on käynyt. Eli kannattaa kokeilla, josko aiemmat tulot ei estäisi hakemista 🙂
Mari Koo kirjoitti joitain aikoja sitten omaan blogiinsa tekstin "Opiskelija, markkinoi itseäsi työnhaussa blogilla" (http://www.marikoistinen.fi/2009/11/25/opiskelija-markkinoi-itseasi-tyonhaussa-blogilla/). Kannattaa lukaista läpi, vaikket varsinaisesti opiskelija olekaan. Mielestäni sinun kannattaisi työnhaussa rummuttaa tätä blogia, koska tällä hetkellä tämä lienee luultavasti parhain ja varmasti myös sieltä suosituimmasta päästä oleva suomenkielinen kosmetiikkablogi. Ja jos taso ei jatkossa aivn radikaalisti tipu, se tulee sellaisena myös pysymään. Oma kiinnostus ja suuri tietomäärä alalta on meriitti ihan missä tahansa työhaastattelussa.
Voi tietysti olla, ettei sitä unelmaduunia tule heti edes tämän blogin ansiosta, ainakaan heti, kun taloustilanne on mikä se on ja jos pääkaupunkiseudulle muutto ei houkuttele. Tsemppiä työnhakuun!